Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
09.11.2014 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Kuten Hannu tietää, meikäläisen tietämys lätän tekniikasta on hieman niin ja näin, jotenkin saan sen liikkeelle ja tarvittaessa jopa pysähtymäänkin. Penkkien aluset ovat jääneet tonkimatta (tuonkin vivun löysivät nuoremmat ja uteliaammat) (moottoripään toinen lyhyt penkkirivi). Mutta, kupariputki suojattuna jonkinlaisella "potkusuojalla"(?), tuskin liittynee Mikon mainitsemaan hukkaveden poistoon, ehkä kuitenkin jonkinlaista nestettä putkessa kulkenee? | ||||
|
|
08.11.2014 17:33 | Jorma Toivonen | ||
| Sieltähän tuota oikeaa tietoa Petriltä ja Mikolta tuli. Mitäpä tuohon on enää lisäämistä. | ||||
|
|
08.11.2014 01:01 | Jorma Toivonen | ||
| Pahus soikoon... Pyydän anteeksi, että Petri joutui viettämään yönsä "harmaan kirjan" parissa, mutta vivusto taitaa olla oikein... Mitäpä teiltä kannattaa udella kommervenkkejä, mä lähden nukkumaan pettyneenä nopeaan ongelman ratkaisuun. No mutta, mistähän moisen viritelmän voisi paikantaa? | ||||
|
|
08.11.2014 00:43 | Jorma Toivonen | ||
| Petri ja Olli saattaisivat olla oikeassa, että lättähatussa ollaan... Molempien kommentiit viittaisivat lämmitykseen, ei ehkä kovin kaukana todellisuudesta... Olli, kammen sai lukittua myös "väli-asentoon". | ||||
|
|
08.11.2014 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Petri saattaisi olla hieman jäljillä. Mikähän kuvassa johdatteli moiseen päätelmään? | ||||
|
05.11.2014 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva Topilta, saitkohan vihiä joltain taholta? Jimi: lättäjunilla palveltiin asiakkaita ennen ja nyt. Mm. Porvoon "iltajunan" paluulla v9383 (Ke-Ri) useinkin tuotiin matkustajia tvj:lla Riihimäelle odottelemaan jatkoyhteyttään edelleen (= tuolloin palvelulaitos - ainakin työhönsä motivoituneen henkilökunnan mielestä). |
||||
|
04.11.2014 12:05 | Jorma Toivonen | ||
| Linkitetyn kuvan kellossa on 24h:n näyttö. Alkuperä ei ole tiedossa. Huhun mukaan kello löytyi 1930-luvulla Längelmäen metsistä ykstyisen, salaisen, pienehkön "tehdaslaitoksen" ympäristöstä. Kello toimi luotettavana veturimiehen ajan-näyttäjänä 1940- ja 1950-luvuilla. | ||||
|
|
04.11.2014 00:35 | Jorma Toivonen | ||
| Eräs vaihtoehto kuljettajalle ajanseurantaan https://vaunut.org/kuva/42757 | ||||
|
03.11.2014 23:35 | Jorma Toivonen | ||
| Matkustajat tipahtivat matkan varrelle, junahenkilökunnalle maittoi mainiosti EK:n tarjoilut. | ||||
|
|
03.11.2014 15:07 | Jorma Toivonen | ||
| Kello on merkiltään Marathon. Aikoinaan Bulgariasta hankittu eläkeläislahja kuljettajalle. | ||||
|
03.11.2014 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Minkähänlaiset kulkuominaisuudet olivat tuolla oikean puoleisella, yhden vetopyöräkerran omaavalla veturilla? | ||||
|
02.11.2014 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvausajankohdaksi sopisi mainiosti klo 16;00 tienoo. Oikealla H429 Riihimäelle, lähtö 16;10, junan kokoonpanona 2kpl "luokkavaunua" ja 2-akselinen F-vaunu keikkui viimeisenä (yht. 10 aks.). Taustan deeveri-pari on myös matkalla Riihimäelle junan T1835:n vetäjänä, lähtöaika Hangosta 16;30, kunnes H429 oli saapunut Lappohjaan. Tuon "Karjaan paikun" numero jää arvailujen varaan... Vastaavanlainen tilanne talvella 1983 https://vaunut.org/kuva/55530 Asemarakennuksen seinän laikukkuus johtuu rappausten tipahtelemisesta - usein sitä korjailtiin, mutta huonosti pysyi pintarappaus paikallaan jostain syystä. |
||||
|
31.10.2014 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| "Pitkäpää edellä" ajaminen saattoi olla peruja höyry-ajoista, ei ehkä turvallisuudesta. Vain muutaman kerran kokemuksella muistelisin, että suuremmilla nopeuksilla Dv12:n "vaappuminen" edestakaisin oli maltillisempaa (rauhallisempaa) ajettaessa "pitkäpää edellä" - vastakommentteja hyväksytään ammattilaisilta... | ||||
|
28.10.2014 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Samaa mieltä edellisten kommenttien kanssa. Valitettavasti moiset näytökset ovat kohdaltani jääneet kokematta - "etelän asukki". | ||||
|
27.10.2014 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Vielä 1970-luvun alkuvuosina Riihimäellä oli juoksupoika tallipäivystäjän airueena - milloin lie käyttö loppunut? Riihimäellä ei ollut käytössä tallivaraa (erittäin harvoin). Suosituksena oli, että kotivaralta kärynnyt henkilö saapuisi työpaikalle puolen tunnin sisällä (= pieni maaseutu kaupunki). Työmääräyslappusia kirjoittelin vielä 1980-/1990-lukujen vaihteessa (nelisen vuotta Tp:ä) vain toimistoajan ulkopuolella työvuoronsa päättäville miehille, muille soiteltiin seuraavan päivän työt. Ellei miestä saatu kiinni, oli hän velvollinen itse kyselemään mahdollisen seuraavan päivän työnsä. Tp:nä oloni aikana pari-, kolme-kertaa jätin työistuimeni hälytyksen vuoksi - määräysesimieheni lupautui hoitelemaan hommani, tai värväämään tilalleni pätevyyden omaavan henkilön. Nuo kaikki tehtävät liittyivät sähköratavaurioon, joissa tarvittiin pikaisesti Ttv:n apua. Kotivaralla olijan täytyi olla toki lankapuhelimen saavutettavissa - ennen "kännykkä-aikaa". Jossain vaiheessa varallaolijoille hankittiin "piipparit", joiden hälyttäessä täytyi oitis ottaa yhteyttä työpaikalle - oiva parannus. Ellei "kotivara-työmääräyksen" saanut henkilö pystynyt nopeasti saapumaan täyttämään tehtäväänsä, täytyi hänen viettää aikaansa paikkakunnalla. Hienoja nuo Tapion ja Lassen kommentit, niitä lueskelee erittäin mielellään vanhoja aikoja muistellen. |
||||
|
|
26.10.2014 01:19 | Jorma Toivonen | ||
| Seuraava saattaa olla hieman sekavaa, mutta mitä olen kuullut Riihimäen varikon osalta. Aiemmin taisi olla määräys, että veturimiehen asunto täytyi olla virantoimituspaikkakunnalla - taidettiin jopa painottaa 1970-luvun alkuvuosina vielä uraansa aloittelevalle konepajakoululaiselle ( no, ei enää tuolloin tosin noudatettu). Ns. heittovuorolaisen täytyi kirjata nimensä tallipäivystäjän listaan saapuessaan työvuoroltaan ("listan mies") 1950-/1960-luvuilla. Listan ylärivillä ensimmäiselle lähdettiin (tai seuraavalle, tai seuraavalle...) toimittamaan työhönkutsua seuraavalle vapaana olevalle vuorolle. Vielä muistelisin, jos veturimies poistui paikkakunnalta, hänen tuli ilmottautua tallipäivystäjälle. 1950-luvulla omakotirakennus oli kiivaimmillaan, jos "tsuppari" tuli häiritsemään rakentajaa, hän saattoi ehdottaa seuraavaa mahdollista kohdetta - tuossa pari "norttia", ethän tavannut minua? Ilman puhelinta olevilta vaadittiin ainakin avain rappukäytävään pääsyyn - tp:n laatikosta löytyi valtaisa määrä avaimia nimilapuilla varustettuina vielä 80-luvullakin. Ellei "varalla-olija" pystynyt saapumaan 30min:n sisällä hälytyksestä työpaikalle, häneen kohdistettiin muita toimenpiteitä (yöpyminen lepohuoneella), näin Riihimäellä, miten muualla? | ||||
|
26.10.2014 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| Riihimäelle saapuvien lättäjunien listan ( https://vaunut.org/kuva/46270 ) mukaan vaihtoehtoina junan numerolle voisi löytyä esim. 306, 308, 310, ei ehkä 312? | ||||
|
25.10.2014 23:58 | Jorma Toivonen | ||
| Riihimäen vuoden 1978 lähtölistan mukaan ( https://vaunut.org/kuva/46269 ) vaihtoehtoina voisivat olla junat 307, 311, 313. | ||||
|
24.10.2014 23:07 | Jorma Toivonen | ||
| Ainoastaan Ville (lienee rautatieharrastaja?) on kiinnittänyt huomiotaan Dr13:n ja Valtterin liikehdintään Tikkurilassa. Hieman kiinnostaisi minuakin Valtterin matkan kohde? Kaima, ehkä tahallaan, kuvatekstissä viittaa aseman arkkitehtuuriin, jättäen huomiotta hienon raideliikennetapahtuman. | ||||
|
22.10.2014 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Hyväksyn tuon Kimmon kommentin - hyvä on, toimii myös turvalaitteen painikkeena. Kommenttini perustuu lähinnä käytännön kokemuksiin, ei aina tullut mieleen piirrosten viivoitukset. | ||||
|
22.10.2014 00:23 | Jorma Toivonen | ||
| Sattuipa tälläinen oletuskuva kohdalle. Näköjään MAN haluaa jäähdytysveden lisäystä, näppärästi tuo käy tuolta yläkautta, ellei sopivaa letkuliitosta ole käytettävissä. Alkuaikoina sattui kerran, toisen,,, useamminkin, että tuo paisuntasäiliön korkki saattoi tipahtaa ahnaasti vaanivaan pakoputken aukkoon. Siispä korotettiin hieman pakokaasujen ulostuloa ja taisi korkkikin saada ketjuvarmistuksen. Mutta kiinostus heräsi Arton ja Topin lailla tuosta kaasukäyttöisen kellon toiminnasta? |
||||
|
|
20.10.2014 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa olla Joonaksen lähteessä (harmaa kirja?) painovirhe (opuksesta löytyi aikoinaan muitakin korjaamiskohteita). Kyllä tuo "valvontaventtiili" on kautta-aikain liittynyt ajopöydän valintaan, ei "turvallisuuslaitteen" toimintaan. | ||||
|
19.10.2014 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Mauri oli hereillä hieman aiemmin... | ||||
|
|
18.10.2014 23:50 | Jorma Toivonen | ||
| Juuri niin, tuo "härpäke" salli aikoinaan junan vedon myös Vapitilla. Toisaalta apulenkillä saa veturin ja vaunun välin hieman lyhyemmäksi. Aikoinaan tuon varmistuksen tullessa käyttöön informaatio asiasta oli varsin niukkaa. Kerran Dv12-paria valmistellessa Vapitin sangan nosto lukitusasentoon tuotti erittäin suuria vaikeuksia - pimeä yö, ei se s....na nouse, jääköön ohjeiden vastaisesti alas. Vasta myöhemmin kolleegat valaisivat asian laidan - lukituskahvalla käännät salvan pois edestä (näin toimi tiedoitus muutoksista käyttäjille ennen). |
||||
|
|
18.10.2014 23:36 | Jorma Toivonen | ||
| Selvennän hieman omaa aiempaa kommenttiani, "valvontaventtiilin" painallus edelleen pyöräyttää jätettävän ajopöydän tehonsäätöpyörän perusasentoon, tehonsäätöpyörässä ei ole enää paineilmalla toimivaa lukitusta, eikä suoratoimijarrun ohjausta (erittäin näppärä vaihtotyössä aikoinaan). Turvalaitteen tatti on korvannut aiemman tehonsäätöpyörän alla olleen sangan - mitähän muuta Kimmo tarkoittanee? Mittaritaulun vasemmassa reunassa oleva webaston ohjaustaulu on muuttunut. Nuo "esivoitelupumpun" valkean napin vierellä olevat varoitusvalot (+ kytkin) taitavat olla uusia - auravarustukseen kuuluvia? Tuo "tehonsäädön lukitus" ei ollut mekaaninen, vaan paineilma vaikeutti ratin pyöritystä - en muista vastuksen määrää, mutta ainakin kerran toimme junamme perille "hampaat irvessä" rattia kääntäen. Joonas tuolla aiemmin mainitsi 5-tiesulkuhanan, sen ohjaus oli 2-ajopöydässä käynnistyskahvan paikalla (mekaanisesti lukittu). Ihmeellisesti tuo Mikon muistin B-porras yllättäen, pakon edessä (taloyhtiön pihatalkoot) luiskahti toimintaan... |
||||
|
|
18.10.2014 14:54 | Jorma Toivonen | ||
| Ei, ei ole vanhan ajan turvalaite. Ennen yksinajon muutostöitä turvalaitteen sanka oli tuossa tehonsäätöpyörän alla. Sankaa oli nostettava sormin pyörää vasten, yleisesti se tosin lukittiin asianmukaisella hakasella. Jounihan tuon arvasi, valvontaventtiilin painalluksella otettiin ajopöytä haltuun. Kuten Topi mainitsi toisen ajopöydän tehonsäätöpyörä pyörähti lukittuen keski-asentoon - myös suoratoimijarrun puolelta. Haltuun otetusta ajopöydästä myös poistui lukitusilma. Valvontaventtiilin painallukseen tarvittiin hieman enemmän voimaa, kuin vain hipaisemalla sormen päällä. | ||||
|
|
18.10.2014 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| Tämähän ei ole mikään knoppi-sivusto, mutta en malta olla kysäisemättä - mikähän mahtaa olla tuo "valvontaventtiili" suuntakahvan vierellä? | ||||
|
Kuvasarja: Sk - Ksk 11.10.2014 |
18.10.2014 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Mukavaa, että Ossikin jaksoi vääntäytyä mukaan matkalle ja jopa lisäsi oivallisen kuvasarjan seikkailustaan. | ||||
|
18.10.2014 00:23 | Jorma Toivonen | ||
| Täytynee tunnustaa muistamattomuuteni, mutta missä vaiheessa nämä piirtävät nopeusmittarit asennettiin vetureihin? Varsin huono asennuspaikka kuljettajan tiirailtavaksi. | ||||
|
16.10.2014 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä tuossa 2625:n keulassa mitään dramaattista ole tapahtunut, lukitsematon (lukituksen pettäminen) webastokomeron luukku on vain auennut ja peittää yhden pääkierron kennoista. Tämän kuvan mukaan puuta ajelutetaan Kaskisiin, kuvan https://vaunut.org/kuva/96575 mukaan T3278 tuo puuta Kaskisista... samoja kuormiako? |
||||
|
15.10.2014 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitos Jimi, korjataan... | ||||
|
08.10.2014 00:35 | Jorma Toivonen | ||
| Noista hienoista teknisistä ominaisuuksista en mitään ymmärrä - pää-asia lienee, että käyttäjä tuntee työ-ympäristönsä viihtyisäksi https://vaunut.org/kuva/65671 , https://vaunut.org/kuva/65672 , eikä ole pelkoa, että junansa jää ensimmäiseen pieneen mäkeen - stressitöntä taivallusta... | ||||
|
02.10.2014 22:41 | Jorma Toivonen | ||
| Vaikea saada sisälle matkakeskukseen... Aseman seutuvilta on paria, kolmea paikkaa tutkailtu (katoksen alle tottakai). | ||||
|
02.10.2014 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Kerran olen päässyt matkustamaan M62:n ohjaamossa pienehkön matkan. Ei kuulunut häiritsevänä dieselin metelöintiä, lämpimänä kesäpäivänä ohjaamon tuuletus oli 1/1-asennossa = molemmat sivuikkunat avoinna - eivät lennelleet paperit ympäri hyttiä (tosin vauhtia sn80), ei viiman suhinat häirineet keskustelua... no, ehkä työskentelyergonomiassa olisi saattanut olla hieman paranneltavaa. | ||||
|
02.10.2014 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvä on... perun aiemman kommenttini kaksinajolaitteiden purkamisesta - eiväthän nuo haittaakaan veturin käyttöä yksinajossa. Eipä ole tullut tutkailtua 1991:n "helmojen alle" (enää tässä iässä). | ||||
|
|
30.09.2014 23:39 | Jorma Toivonen | ||
| Viimeisinä aikoina Dv15-veturin tullessa "laajennetusta huollosta" konepajalta Riihimäellä, testattiin veturin sopivuus perusteellisesti kaupalliseen liikenteeseen, ettei lähtevälle veturimiehistölle olisi tullut vaikeuksia matkan alkaessa. Tuo 5-tie-kytkinventtiililtä 5-tie-letkukytkimelle tulevien letkujen asennus useimmiten oli virheellinen. Noilla letkuilla ohjailtiin suuntaa (2kpl), tehon säätöä, suoratoimijarrua ja hiekoitusta. Varsin tavallista oli, että veturit vetivät erisuuntiin, suuntaa käännettäessä apuveturi alkoikin yllättäen hiekoittamaan,,, vaarallisin vaihto-ehto oli, että johtoveturista jarrutettiin suoratoimijarrulla ja apuveturi alkoikin työntämään lisää vauhtia yhdistelmään (ei lainkaan harvinainen). | ||||
|
|
30.09.2014 23:10 | Jorma Toivonen | ||
| Jukka: varsinkin vetopäällä tuon kiemurtelun havaitsi erittäin hyvin. Nuo kaksinajovarusteet taidettiin purkaa tarpeen loputtua (Alex ! esim. 1991:n 5-tie-kytkinventtiili/letkukytkin?) Olikohan Riihimäki viiseimpiä paikkoja, jossa ajeltiin Dv15-parilla? Muistiinpanoistani löytyy viimeisimpänä pari 1990-1994 syksyltä 1986 junassa 1265/1266 Hämeenlinnaan. Parilla nykäistiin kahdessa osassa Raahesta saapunut "kelajuna" ylös Ruukin halliin. La-su saatiin käyttöön Dv12-pari, josta taasen purkuhallin nosturien käyttäjät eivät pitäneet MGO:n varsin kitkerän savutuksen johdosta. Dv15-parin käytön loppumisesta ei ole faktaa. |
||||
|
30.09.2014 22:56 | Jorma Toivonen | ||
| Vaikka en ole moottorimies, niin mielestäni monessa VR:n käyttämässä moottorissa on irtoputket - Dm7/Valmet, Dv12, Dr13/MGO, kaikki MAN:t (Dv11/-15/-16, Dr12, Dr14). Korjauksia kommenttiin otetaan vastaan ilomielin... | ||||
|
29.09.2014 19:14 | Jorma Toivonen | ||
| Yritys vaihtaa oikea kuva kohdalle - älkää hätäilkö... | ||||
|
28.09.2014 11:32 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=7567.0 | ||||
|
28.09.2014 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Tässä yksilössähän tuo viherteippaus on mielestäni (jos on pakollinen) suhteellisen onnistunut verrattuna esim. 2653:een https://vaunut.org/kuva/95935 | ||||
|
27.09.2014 00:17 | Jorma Toivonen | ||
| Näyttäisi Riihimäen asemalla seisoskelevan näitä "vanhoja runkoja" yö-aikaan raiteen kaksi täydeltä (sopiiko 10 vai 11 yksikköä?), mistä tulevat/minne menevät? | ||||
|
27.09.2014 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Pave tuolla aiemmin jo arvuutteli höyryn käytöstä ratapihalla, mielestäni höyryllä lämmitettiin pää-asiassa matkustajavaunuja. Riihimäellä yövuoron PII käväisi hakemassa "Rekolasta" (Ri:n asettelu), puolen yön jälkeen, vielä talvella 1974 kolme puupaikun runkoa asemalle lämmitykseen. Kaksi runkoa raiteelle 6 ja yhden valmiiksi raiteelle VII, jotka kytkettiin höyryposteihin, jotta aamun työmatkalaisilla olisi lämpöiset olot vaunuisssa (jossain vaiheessa myös vaunujen kamiinoihin syttyivät tulet). "Paloheimon sähkölaitos" lykkäsi höyryä näiden lisäksi myös miehistörakennuksen paukkuviin pattereihin ja tallin lämmitykseen. Vielä syyskuussa 1974 juna 9422 ajettiin Dv12-vetoisena, 9414 Dr12-vetoisena, 9418 ei tietoa (veturi "suoraan" edeltävästä junasta?). Ri tp:n papereiden mukaan lokakuusta 1974 lähtien kaikissa kolmessa junassa olisi ollut vetovoimana Sr1 |
||||
|
21.09.2014 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Niinpä, en muista päivää, mutta aikoinaan pari notkeampi jalkaisempaa hyppäsi suoraan Hyvinkäältä kohti Keravaa pyyhältävän (sn 95+ - alamäki Saunakalliosta saattoi hieman jouduttaa matkan tekoa) lätän eteen Järvenpäässä, Dm7-junan jatko Keravalta Porvooseen taisi sillä kertaa tyrehtyä. Ajovuorossa oli tuolla kerralla kuljettaja-uransa jatkoa harjoitteleva, muissa tehtävissä aiemmin ollut, henkilö. Nuo kohtaamiset olivat todella pelottavia. | ||||
|
20.09.2014 23:58 | Jorma Toivonen | ||
| Riihimäeltä lähti klo 6;20 puupaikku Hesaan (tulo 7;25) numerolla 9414 12-vaunuisena - sopineeko tähän vai edelliseen kuvaan? R-junan (Riihimäelle) numeroksi sopisi hyvin 9407, koska seuraava H-juna taivalsi numerolla 9409 (lähtö Hki:stä 6;35). | ||||
|
16.09.2014 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Usein lättäoperaattori saattaa sulkea mekaanisesti vaaran puolen ovet, joten tarkkailija riittänee vain junan etu- ja takapäähän - ehkä näin on toimittu tässäkin tapauksessa. (Näköjään Topi on jo opiskellut tiedot ohjaamon ilmanvaihdon parantamiseen lämpöisillä säillä). | ||||
|
15.09.2014 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| 1970-luvun alkuvuosilta on jäänyt mieleen T1834 Ri-Kr. Vv15-parilla rymisteltiin usein 1500tn:n junalla kohti Karjaata iltayön tunteina, lähtö Ri 22;00 ja tulo Karjaalle puolen yön jälkeen, veturit talliin ja levolle vanhalle lepohuoneelle. Tuli juna Pasilasta, tuli juna Turusta ja päivystäjä aloitti vaihtotyönsä "turhan kautta" ikkunan takana. Vihellin opasteiden ja hieman "kaukana" olleiden Vv:n jarrulossien "päristessä" ei meluun tottumattomalle koneapulaiselle tahtonut uni tulla silmään - taisi tuo kuljettajakin aloittaa kuorsauksensa. Jo aiemmin Hangosta tullut (1839 tai 1841) lähti jatkamaan yöllistä taivaltaan 1801:nä kohti Riihimäkeä Vv15-parin voimin yhden tienoilla. Millälie numeroilla valmistuneet junat lähtivät Pasilaan ja Turkuun - ei tietoa. Aamuvarhaisella herätyksen suoritti ikkunan takana jumputtava Hr12, Turusta tulleen "suoran junan" lähtö Karjaalta 06;00 (1807 tai 1809). | ||||
|
13.09.2014 00:50 | Jorma Toivonen | ||
| Kommentti tuohon Timon huomautukseen Eilien lämmitykseen: Aikoinaan "sähköratavalvomo" aneli katkaisemaan junien lämmityksen ruuhka-aikana, jotta hieman helpotettaisiin ajolangan jännitteen pysymistä säädetyissä rajoissa (erotusjakso vasta Vantaan-joen sillalla), taisi olla maininta jopa silloisessa viikkovaroituksessakin (vaiko kuljettajille jaetussa paperisessa monisteessa?) - puhunkohan taasen omiani? Taisi olla talvi 1983 (vai milloinka nuo Eilit tulivat liikenteeseen?), kun ensi kerran tutustuin tuohon "peltipaikkuun". 9455:n (Hki-Ri) jarrutukset menivät päin helvettiä alkumatkasta, tottuneena "puuvaunujen" kaksipaineisiin tönkkäjarruihin. Jarrulevyihin pöllyävä lumi toki hieman vaikeutti jarrutusta, sekä ongelma levyjen "lasittumisesta", koska jarrutuksissa ei käytetty tarpeeksi voimakasta paineenalennusta jarrujohdossa - taisi tulla tuostakin huomautus kuljettajien lokeroon? (Verhot heilahtivat todella voimakkaasti pysähtymishetkellä). |
||||
|
08.09.2014 21:38 | Jorma Toivonen | ||
| Tokihan tarkoitin edellisessä kommentissani 2000tn:n junapainoa. | ||||
|
|
08.09.2014 20:46 | Jorma Toivonen | ||
| Veturihan taidettiin aikoinaan suunnitella vain 200tn:n junapainolle. Tarvittaessa pystyy vetämään tuon painoisen junan 120km/h:n nopeudella ja selviämään tasaisen Tanskan parista 15,6‰:n noususta (Storabält, Öresund). 1980-luvun puolessa välissä valmistunut edellisen EA-sarjalaisen vastaavat arvot olivat 1100tn:a (120km/h) ja 1400tn:a nousuista selviämiseen. Kuusi vetävää akselia! Sn muistaakseni 155km/h? | ||||
|
07.09.2014 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| Mikä ettei tykättäis - hieno kuva ja hieno tapahtuma. Onko tosiaan 43-vuotta, kun Rainerkin seisoskeli Hyvinkään konepajan pääoven edessä odotellen hermostuneena tulevaa... hyvin kävi ja ura urkeni. | ||||