Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.05.2014 00:52 | Jorma Toivonen | ||
| Pojat kun ovat mittailleet/arvioineet sähkäreiden kiihtyvyyksiä, kuinkahan olisi Dr13 pärjännyt kisailussa (notkearanteisella kuljettajalla)? | ||||
|
10.05.2014 00:43 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmottautuvatko kuljettajat edelleen työvuoroilleen Nokelassa? Kuinka tuo siirto Oulun asemalle on järjestetty - taitaa kävelymatka olla runsaanlainen? | ||||
|
09.05.2014 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| No niin,,, tämähän selventää paljon harmaita aivonystyröitäni kalvaneen kuvan https://vaunut.org/kuva/91333 kuvaus-suunnasta, nyt olen kartalla... suunnilleen. Oitintiilitehtaan savikuopat saattaa vielä havaita Oitin nykyisen seisakkeen pohjoispuolella - taajaman rouvien matonpesupaikka, taitaapi olla jokin vesihuollon rakennuskin noilla tienoin. Ja tosiaan savirata alitti pääradan komean holvisillan ali ja samoin tuon "valtatien" alitse. Nykyinen alikulku taisi syntyä Riihimäki-Lahti tien valmistuttua ja vartioitu tasoristeys poistui paikalta. | ||||
|
06.05.2014 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Vai ehtii istahtamaan hetkeksi ja vielä kättään heiluttelemaan... Muistuu mieleeni ensimmäinen tutustumiseni höyryveturin lämmittämiseen täysin vihreänä lämmittäjänä (kolmas mies), tavarajuna Riihimäeltä Kouvolaan (Tr1 1082, 890tn:a) - heittelet muutaman kihvelin silloin tällöin (ei ehtinyt välillä puolta "norttia" imaista - onneksi vuoron mukainen vanhempi kolleega paikkaili saannoksiani). Paluumatkalla (Kv-Ri, Tr1 1051) miehistö laittoi poikasen koetukselle Lahden jälkeen, jonne juna tuolla kerralla jäi ja matkaa jatkettiin pelkällä veturilla - yksin sain hoidella lämmittäjän tehtävät vailla opastusta (jonkin matkaa). Vaikka kuinka viskoin hiiltä Riston ahnaaseen pätsiin, alkoi "viisari" kaatua lämmittäjän päälle - missähän saa...an välissä ehtii tuon imurin käynnistää, "sutarin" aukaista rullatessa, hiiltäkin pitäisi heitellä, rataa ja opasteita tarkkailla... peilaa poju lapiolla mikä kulma "palaa puhki" (sinne hiilet) ja paskat, millä ihmeellä nokisella lapiolla peilailet? | ||||
|
05.05.2014 00:50 | Jorma Toivonen | ||
| Taitanee tuo muisti taasen kerran pettää, mutta en muista, että Hr12/-13 (Dm7) - kalustossa olisi ollut minkäänlaista Juhanin mainitsemaa kytkintä lukitsemaan pistoketta paikoilleen ("litteää voimavirta-pistokettahan" noissa käytettiin). Muistelin kuulleeni, että aikoinaan Pasilassa huoltokuljettaja sai voimakkaan sähkö-iskun kytkiessään/purkaessaan porkkanan ulkovarausta - palovammoilla tuosta selvittiin ja ura jatkui eläköitymiseen saakka. | ||||
|
05.05.2014 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisesti on piuhoja vedelty radan varteen. Hienoja kuvia on Reino taaskin löytänyt "kenkälaatikkoarkistostaan(?)". Odotellaan... | ||||
|
05.05.2014 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| ... varsinkin Trumanni. Kuvasta voisi melkein aistia Tr2:n kampikoneistosta tyypillisesti kuuluneen "klonkkeen" junan rullaillessa ohi Järvenpään kohti Pasilaa (?). | ||||
|
|
04.05.2014 01:25 | Jorma Toivonen | ||
| Vanhat muistot muistuvat kirkkaina mieleen (heinäseipäistä). Aamulypsyn jälkeen seistiin setämiehen kanssa saran päässä tutkaillen päivän urakkaa, nuorukaisen silmään melkein kyynel kihosi katsellessa niitetyn heinän määrää - tuosta ei taaskaan selvitä kahteen (puoleentoista) mieheen. Eiväthän nuo pinta-alat lopulta kovin suuria olleet pienviljelijän tiluksilla. Mutta "iltalypsyyn" mennessä oli jo useampikin seiväs täyttynyt kuivatusta odottelevasta heinästä - ei ehtinyt perehtymään näköetäisyydellä olleen Riihimäki-Lahti rata-osan liikenteeseen. "Poikamiestaloudessa" ravinnon saannin takasi kahvi, kaupan pulla ja leipä - heinäpellolla nesteytyksen hoiteli meijeriltä paluukuormassa ostettu piimä, jota hieman jatkettiin vedellä (oivallinen janojuoma varmaan nykyäänkin helteellä?) - plänikkä pysyi sopivan viileänä sarka-ojassa. Mutta, mutta, ken ehti kääntämään taaskin vaihteen täysin sivuraiteelle?? | ||||
|
03.05.2014 00:48 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä, hieno on kuva. Mukavaa, että Reinokin on liittynyt "seuroihimme" tänä vuonna, monia upeita kuvia teksteineen (mm. yhtenä viimeisimmistä https://vaunut.org/kuva/92137 ) on ilmestynyt ihailtavaksamme... lisää odotellen. | ||||
|
01.05.2014 12:01 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä ole mitään tietoa noista puretuista rataosuuksista, mutta viimeinen toivoton yritys: Fagersta - Ängelsberg - Krylbo - Sala - Uppsala - Tukholma, tai Fagersta - Ramnäs - Enköping - Tukholma. Nyt loppui Jormalta mielikuvitus (tietoa ei ollut alkujaankaan), antaa tietävämpien jatkaa arvailua. | ||||
|
|
01.05.2014 09:58 | Jorma Toivonen | ||
| Ludvikasta näyttäisi olevan nykyisin yhteys Fagerstaan ja edelleen Kollbäckiin. Arvaukseni on, että järvi kierrettiin etelän kautta (Eskilstuna - Södertälje). | ||||
|
|
01.05.2014 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| On tuo Ruotsin rautatiemaantieto hieman heikonlainen, mutta tuskin Borlängestä kohti Uppsalaa matkataan... kohti etelää Ludvikaan, ehkä Fröviin asti ja vasta sieltä kohti itää??? | ||||
|
30.04.2014 16:15 | Jorma Toivonen | ||
| Juuri tuollainen Pikku-Karhu oli mielessäni. Jotain "outoa" muistelin takapyörissä olleen, esitteestähän tuo pyöräjärjestyskin selvisi. | ||||
|
30.04.2014 00:41 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Eljakselle myös minulta monelta aiemmaltakin julkisuuteen tuottamaltaan dokumentiltaan. Hieman ihmetyttää komenttien nopea löytyminen aiheeseen liittyen - arkistointi erittäin hyvin toteutettu... | ||||
|
29.04.2014 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno kuva taasen hämärän-/pimeän-kuvauksen taitavalta Niilalta. Lähtevätkö Narvikin junat etu-alan kautta oikealle, ohi veturitallien,,, vaiko kiertävätkö tuolta jostain kaukaisuudesta? Lienee myös tuo hienolla paikalla sijainnut hotelli https://vaunut.org/kuva/88196 historiaa? (Mikäli oikein tulkitsin kuvaus-suunnan?). (Uutta kaaviota linjauksista?) | ||||
|
28.04.2014 18:52 | Jorma Toivonen | ||
| Nythän tuo onnistui, kiitokset. | ||||
|
|
28.04.2014 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo muistelemani Sköldvikin kummajainen oli perusväritykseltään vihreä, hytillinen. Kiskopyörät taisivat olla vain edessä, koska usein sivuraiteella seistessään oli ylpeähkösti "nenä pystyssä". En nähnyt tuon koskaan liikkuvan, siihen saattoi olla syynsä paikallisilla määräyksillä VR:n vaihtotyöyksikön (Dr12) saapuessa tehdas-alueelle. Alue oli aidattu ja aina ennakolta puhelimitse kyseltiin lupaa saapua "ratapihalle", jotta tiesivät avata alueen portin (jyrkähkö lasku, kallion leikkaus, kaarre). Kulkua alueella ei mitenkään rajoitettu, joten aamuvuoron aikana käväistiin usein (=aina) haukkaamassa "kuvun täydennystä" paikallisessa työmaaruokalassa (VR:n paikallinen henk.kunta oli neuvotellut "alennuskupongit" koko vaihtotyömiehistölle - taitanee vieläkin löytyä muutama kuponki arkistosta). Tuo alue tunnettiin tuohon aikaan Pekema Oy:nä http://fi.wikipedia.org/wiki/Kilpilahti |
||||
|
|
26.04.2014 23:10 | Jorma Toivonen | ||
| 70(?)-/80(?)-luvulla kokeiltiin "tavallisesta" traktorista kehiteltyä vetopeliä, joka pystyi liikkuman myös raiteilla. Tuollainen liikuskeli ainakin Sköldvikissä, Borealiksen tehdas-alueella (liekö kuvaa sivustolla?). | ||||
|
25.04.2014 22:55 | Jorma Toivonen | ||
| Raimo: ota yhteyttä rohkeasti museoliikennöitsijöihin - töitä/unohtumattomia kokemuksia löytyy... (Suomen jokaiselta kolkalta - suosittelen (kokemusta on )). | ||||
|
Kuvasarja: Kuvia Taalainmaalta |
25.04.2014 22:44 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoja kuvia Jounilta - muistuu mieleeni retki "noille seuduille" vuonna 2009 https://vaunut.org/kuvat/?s=625 , https://vaunut.org/kuvat/?s=639 . Oletko muuttanut seudulle lopullisesti? Kuvia odotellen.... | ||||
|
24.04.2014 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Eikö tuo 120-aks. pituisen junan koko koskenut vain Westinghouse-kuljettajanventtiilillä varustettuja vetureita (mm. h-vet, Dv15/-16). Mikäli veturissa oli Knorrin-kuljettajanventtiili junan pituus lisääntyi 140-akseliin. Nykyään junan koon taitanee määritellä metrimääräinen pituus? Toki junapainokin on ollut yksi ratkaiseva tekijä junan koostumusta mitoitettaessa. | ||||
|
22.04.2014 00:26 | Jorma Toivonen | ||
| Tuohon aiempaan 74-sarjaan https://vaunut.org/kuva/83380 nähden suurin muutos taitaa olla matkustajien "luokkajako"? | ||||
|
21.04.2014 01:15 | Jorma Toivonen | ||
| 70-luvun alkuvuosina Hyvinkään konepajalla uraansa aloittaville veturimiehille ei myöskään asbestin vaaroista vielä osattu kertoa. Konepaja-alueen alla risteilevien käytävien katosta purettiin tuolloin vanhoja lämpöputkia - eristeet mitälie? Vet.mies-oppilaille tuohan oli mitä mainiointa työharjoittelua. Ilman mitään suojaimia rautasahalla kitkuteltiin putket sopiviin pätkiin ja kannattimet poikki, ja eikun "nortille" ulko-ilmaan palan rojahdettua lattialle... pölyn laskeudettua seuraavan "pätkän" kimppuun. | ||||
|
21.04.2014 00:51 | Jorma Toivonen | ||
| Enpä noista aikatauluista tai junien numeroista mitään tiedä, mutta onpa yhdelle Sr:lle melkoinen vaunusto mukaan niputettu. Muistaakseni Korialle saavuttaessa, lännestä, on lievää alamaata, josta moinenkin juna varmaan kehittelee tuolloin sallitun 110 km/h:n nopeuden - ei ennen Kouvolaa kannattane tuossa vaiheessa enää B-porrasta käyttää (toki onhan ajotapaeroja kuljettajalla ja kuljettajalla). Oman panokseni lyön P13:lle, joka kiihdyttelee Korian pysähdyksen jälkeen B-portaalla kohti Kouvolaa. | ||||
|
21.04.2014 00:11 | Jorma Toivonen | ||
| Hienosti on rajattu käyntisiltojen reunat keltaisella värillä. No mutta,,, onko maalarilta vahingossa tipahtanut purkki tuohon I-pään käyntisllalle? Vahinko, vaiko tarkoitus tuolle keltaiselle läiskälle ("älä astu tähän")? "Ammattilaiset" toki totuuden tuosta tietävät... | ||||
|
20.04.2014 01:09 | Jorma Toivonen | ||
| Riihimäen tuolloisella veturimestarilla ei ollut tapana pukeutua pukuun, solmioon, eikä valkoiseen paitaan kierrellessään likaisten "työkalujen" seassa. Ei myöskään arastellut sormiensa likaantumista, mikäli havaitsi apua tarvittavan jossain työkohteessa. | ||||
|
20.04.2014 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Dm7 4026:n muutostyö Ttv:ksi aloitettiin 2.1.1970. Ensimmäinen lätästä tehty Ttv vanhoissa väreissä Pasilassa marraskuussa 1970 https://vaunut.org/kuva/19221 . Vasemman raiteen käytöstä ilmoittava opastevalo on ilmeisesti maalauksen yhteydessä ilmaantunut tuohon oikean puskinvalon päälle, marraskuun kuvassa on havaittavissa punaisen opastelipun pidike vastaalla kohdilla. | ||||
|
19.04.2014 01:05 | Jorma Toivonen | ||
| Junan numero Ke-Prv H410. | ||||
|
19.04.2014 00:46 | Jorma Toivonen | ||
| Tuohon ykköselle parkkeerasivat myös entisajan Hangosta Riihimäelle matkaavat Dm:t. Ei ollut opastimia silloin (olikohan edes "silmiä"?), edessä olevan vaihteen kielien asennon muuttumisen jälkeen kuljettajan katse terästäytyi kaukaisuuteen - milloin "suorittaja" ilmestyy "rapuilleen" heiluttelemaan vihreää lätkää lähtöluvan merkiksi... (Ei uskaltanut poistua ovensa suulta, toki Turun suunnan junat kävi lähettämässä laiturilta.) | ||||
|
19.04.2014 00:33 | Jorma Toivonen | ||
| Varsin ajankohtaisia kuvien lisäyksiä Jarmolta tällä hetkellä lämpimästi vellovaan "kynnyskeskusteluun". Tästäkään kuvasta en haivaitse yhtään matkustavaista, joka olisi langennut polvilleen "matalan laiturin" ansaan. | ||||
|
|
19.04.2014 00:21 | Jorma Toivonen | ||
| Arvelisikohan Ari noiden sisempien kiskojen odottelevan tulevaa vaihtoa? Ovatkohan kuitenkin silloilla yleisesti käytettäviä "suistumisen estimiä" (vai mikähän niiden virallinen nimitys lieneekään), kun näyttäisivät olevan pultatut kiinni pölleihin. | ||||
|
19.04.2014 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| En ole asiantuntija näissä h-vet. asioissa, mutta "hieman" lämpöisenä on tainnut laakeri matkaa taittaa. Onkohan kyseessä tenderi vai juoksuteli, kampikoneistoonhan ei tuollainen asennus onnistune? | ||||
|
19.04.2014 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Jormanhan ei tarvi enää Kimmon kysymykseen vastausta tietää. Mutta mitähän se sähkö siellä tekisi? Eikö tuo Tast-venttiilin mekaaninen toiminta ohjaile paineilman kulkua eteenpäin? Samanlainen Tast-venttiilin periaatteellinen toiminta taisi olla aikoinaan Vv15/-16 ja Dr14 sarjassa, mutta nuo olivat/ovat paljon "notkeampia" vaihtotyössä. Voisikohan ajosuunnan vaihtumisen hitauteen Dv12:ssa vaikuttaa odottelu vaihteiston verkkaiseen täyttymiseen ja tehonsäädön toteutuksen erilaisuuteen? Odottelen Topin oikeaa vastausta Kimmon kysymykseen.. |
||||
|
18.04.2014 00:46 | Jorma Toivonen | ||
| Tuollaista fonttia (4195) en muista ennen nähneenikään. | ||||
|
18.04.2014 00:15 | Jorma Toivonen | ||
| Ei varmaankaan aina ole ollut varalla. Ainakin ennen konepajalla oli varalla käyntikuntoinen moottori (useampikin). Yllättävän moottorivaurion sattuessa oli nopeampaa vaihtaa ehjä moottori vaurioituneen tilalle kuin alkaa tutkailla vaurioiden laajuutta. Ehjä varakone veturin "nokalle" ja matka jatkui... Vaurion kohdannut moottori moottori-osastolle purkuun ja vaurioituneet osat vaihtoon - koekäyttö ja odottelemaan seuraavaa "potilasta". En tiedä, onko tämä ulkosalle joutunut yksilö peruskorjattu, vaiko otettu talteen jostain alueella aikoinaan romutetusta Dv16-sarjan veturista. | ||||
|
16.04.2014 00:26 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän mahtanee olla autoilijan "suosikki" veturisarjoista... | ||||
|
15.04.2014 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoja kuvia ( https://vaunut.org/kuva/91630 ) Jukalta VETURI-sarjasta. Toki vastaväitteitä voi kuulua henkilöiltä, jotka aikoinaan ohjastivat Tr2-/Tr1-/Hr1-sarjan kulkupelejä - mielestäni VETUREITA nekin (todella vähäisin kokemuksin). | ||||
|
11.04.2014 00:05 | Jorma Toivonen | ||
| Voisikohan tuo Kimmon havaitsema vivusto liittyä vaunun ns. kuormajarruun? Vaunun kuorman kasvaessa jonkin ennalta määritellyn pisteen yli vaunu jarrutti voimakkaammin ja nuo tangot "haistelivat" jousien asennosta vaunun painoa - olenkohan täysin hakoteillä? Varmaan sivustolta löytyy henkilöitä, joilla "vaunuoppi" on paremmin muistissa. Ennenhän junaa tarkastanut vaunumies ilmoitti kuljettajalle jarruttavien akseleiden lukumäärän, ottaen huomioon myös nämä mahdolliset toimivat kuormajarrut ( tuolla jossa nuo tangot yhdistyvät taisi olla keltaiseksi maalattu "tappi", joka ilmoitti asennollaan vaunun jarrutuksen voimakkuuden?). Kuormajarrun toimiessa taidettiin akselin jarruvoima laskea 1,5-kertaiseksi (?), joten erittäin hyvissä olosuhteissa (todella harvinaista) saattoi junassa olla enemmän "jarruttavia akseleita" kuin todellisia "akseleita". Toisaalta taas kuormassa olevan Silk-junan jarruttavien akseleiden lukumäärän kerroin taisi olla 0,75 (+ monella muulla kuormatulla vaunulla). Tosin "sopivassa" paikassa tehtävä, matkan alun aikana, koejarrutus toi tuntuman kuljettajan takalistoon junan todellisesta jarrutuskyvystä. |
||||
|
06.04.2014 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| "Vanhan polven kuljettajan" mielipide, joka ei onneksi(?) ole joutunut kokemaan nykyajan ohjaamoiden sulkeutuneisuutta ja työrytmin kiiruhtamista. Oli hienoa saada seurata luonnon vaihtelevuutta maisemakonttorista, avattavien ikkunoiden kautta saattoi haistella vuodenkulun edistymistä jne.. Ps. Jari: ensin oli Jumala, sitten veturinkuljettaja --- piiiitkä väli ja jokin muu "tärkeähkö?" ammatinharjoittaja... (älkää ottako todesta edellistä lausetta). |
||||
|
06.04.2014 00:15 | Jorma Toivonen | ||
| Onneksi olkoon, Antti, tulevan merkkipäiväsi johdosta (Tapion paljastus). Tokihan olen kommenteistasi havainnut, että lähes samaa ikäluokkaa olemme, kunhan yritin hieman rehvastella... Mutta perskules, samaan tahtiin ovat yölliset yksinäiset askeleemme taittuneet. Täällä "etelässä" en muista pahempia ongelmia Sr1-vetureiden kanssa olleen (kierron tiheys), toisaalta taasen Sm-kalusto useinkin lisäili hk:n askeleita (kovilla pakkasilla tosin vahvuuteen saatettiin jo ennakolta värvätä ylim. hk turvaamaan aamun Sm-lähdöt). Deevereiden ongelmat tuntuvat tutuilta (myös matalalla leijailevat pakokaasupilvet) - lisänä yhdessä vaiheessa jokayölliset kaksoistakaiskuventtiilien vuodot lähdön hetkellä (työnantaja jopa hankki mukana raahattavan "Kosanin" paikkojen sulattamiseen/rasvaisen veturin tuhoamiseen). Mutta toisaalta montaakaan työvuoroa en haluaisi vaihtaa pois, vaikka kotoa lähtiessä lämpömittarin vilkaisun perusteella jo arvasi toivottoman työntäyteisen vuoron odottavan. Kiitokset Tuomolle miellyttävästä palautteesta, tuskin nämä "vanhusten jaaritukset" muita kiinnostanevat... |
||||
|
05.04.2014 11:43 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan, molemmat ovat valmistuneet vuonna 1962. | ||||
|
|
04.04.2014 22:35 | Jorma Toivonen | ||
| Antti: emmeköhän kuitenkin liene eri ikäluokkaa? Tuskin minun muistiini on luottaminen, mutta monta yötä tuli aikoinaan "taisteltua" noiden Dv:den lämpimänäpidon kanssa. Tosin Riihimäellä ongelmia tuotti "vanhan verkon" virran syöttö. | ||||
|
04.04.2014 22:25 | Jorma Toivonen | ||
| Oitti on "hivenen" tuttu paikka, mutta mihinkähän suuntaan asemasta kuva lienee otettu? Ratapihan eteläpuolen "savikuopilla" on aikoinaan (1960-luvun alkuvuodet) tullut viilennettyä itseään "Järvelän järjestäjän" (Vv15) suorittaessa vaihtotöitä Oitin ratapihalla. | ||||
|
|
04.04.2014 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| Onneksi täällä "etelässä" ei tarvinnut taistella noiden Claytonien kanssa. Ainoa tapaaminen tuon laitteen (toimivan) kanssa oli loppuvuonna 1975 veturissa 2707 - onneksi ymmärtäväinen kuljettaja otti huolekseen Claytonin toiminnasta huolehtemisen (Riihimäellä pyöriskeli tuohon aikaan vain Psl:n Sr12:t). Melkoisen optimistisen kuvan Antti antaa Dv:n sähkölämmityksestä. Ehdoton - mielestäni - alaraja tällä "jäähtymisen hidastimella" lienee -10-asteen rajoilla (Ri:n hk:na aikoinaan muutaman vuoden). Nykyäänhän tuota ulkovarausta ei välttämättä tarvita lyhyillä seisokeilla, "laturi" on komp.moottorin yhtedessä - "peräkone" jauhaa tarvittavaa sähköä webastolle, joka pitää paikat lämpöisinä. Huom.!!! nuoret vetureiden käyttäjät - eivät ulvahtele enää voimallisesti muutamat Dv12:t käynnistyessään? |
||||
|
03.04.2014 18:03 | Jorma Toivonen | ||
| Joku oli ne jo varastanut veturin käydessä kesällä Hyvinkään konepajalla https://vaunut.org/kuva/84221 | ||||
|
03.04.2014 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| (( | ||||
|
02.04.2014 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Matkustajapysähdys (?) - matkustajalaituri (?). En tosin muista Parkanon laiturijärjestelyjä, mutta... | ||||
|
01.04.2014 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Upeat ovat maalaismaisemat Itävallassa. Sr3:n aiempi sukupolvi? Tuosta kirjain/numero-sarjasta varmaan avautuisi tärkeitäkin tietoja veturista meille maallikoille (lähinnä tuon viimeisen A:n merkitys kiinnostaisi). | ||||
|
01.04.2014 00:21 | Jorma Toivonen | ||
| "Pikku" Mannistahan tuo kuva on napattu. (MAN W8V 22/30 A.m.A.u.L.). Kumarrus Jaakolle... | ||||
|
01.04.2014 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan veturin siirto kyseessä? Käsittääkseni Riihimäen vaihtotyöt hoideltiin tuolloin jo suurimmaksi osaksi dieseleillä Vv13/-15, taisivat jo tuona vuonna ilmaantua Vr12:t (1851 ja 1852) paikkakunnalle. Tosin P III:n vuoro alkoi klo 15;00. | ||||
|
01.04.2014 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| Veturisarja - Vr12 | ||||