![]() |
01.02.2014 00:33 | Jorma Toivonen | ||
En tiedä mitä vipua Juhani tarkoitti, mutta ymmärsin ettei sähköinen kytkentä "avautunut"? Henk.kunta (?) seurasi kytkentäyrityksiä, väkimäärä lisääntyi yritysten lukumäärän kasvaessa - olikohan junan kuljettaja, joka lopulta ratkaisi tilanteen? Tuossa Ollin linkissä kiinnittää huomiota tuo kytkennän monimutkaisuus - ensin kytkeytyminen (onnistui), vastakkaiset ovipuoliskot avautuvat, ylikulkusilta, ja lopuksi työntyy esiin ylikulun suojus. Onneksi suomalaisissa junissa ei ole taidettu koskaan harkita moista systeemiä - ei edes pendoissa (tai Dm8/-9). |
||||
![]() |
31.01.2014 23:36 | Jorma Toivonen | ||
Ei tuo runkojen kytkeytyminen tahdo onnistua Hollannissakaan, jos hieman on lunta maassa http://www.youtube.com/watch?v=RlwYwcBnR4w | ||||
![]() |
28.01.2014 08:19 | Jorma Toivonen | ||
Niinpähän onkin, kiitokset. | ||||
![]() |
27.01.2014 01:31 | Jorma Toivonen | ||
Hannuhan alkanee selailemaan vanhoja suvun (Vaito?) säilyttämiä isoisän työkirjoja... Ahaa, tuo Aaro oli minulle uusi tieto. | ||||
![]() |
27.01.2014 01:24 | Jorma Toivonen | ||
Mikäli oikein tulkitsen kuvaa, juna on matkalla kohti "itää" (Kouvola), missähän vaiheessa rata-osuus valmistui kaksiraiteiseksi? Kuljettajien (vet. miehistö) asusteet saattavat olla nykyään hieman toisenlaiset. | ||||
Kuvasarja: Trumanneja |
27.01.2014 01:19 | Jorma Toivonen | ||
Hienoja kuvia Joonakselta, kaiveleppa lisää "Killen" arkistoja - paljon mielenkiintoista tietoa löytynee... | ||||
![]() |
26.01.2014 00:53 | Jorma Toivonen | ||
Tapiota mukaellen tuli laitettua tunnisteisiin junien kulkupäivät mm. kuviin: https://vaunut.org/kuva/38351 ja https://vaunut.org/kuva/38352 | ||||
![]() |
26.01.2014 00:48 | Jorma Toivonen | ||
Juhannuksena 1954 ajeltiin Oulusta Aavasaksalle tuollaisella aikataululla Avs1 https://vaunut.org/kuva/38351 , paluu tapahtui Avs2 https://vaunut.org/kuva/38352 | ||||
![]() |
24.01.2014 00:25 | Jorma Toivonen | ||
Muutama kuukausi aiemmin näytti veturi varsin lohduttomalta https://vaunut.org/kuva/82748 | ||||
![]() |
24.01.2014 00:24 | Jorma Toivonen | ||
Kiire on tullut kaverille, kun on lähtöhässäkässä jäänyt "sepalus" auki - ei oikein suotavaa alle "40:lle". Onneksi matkalla ei pyryttänyt lunta eikä alijäähtynyttä vettä - voisi luoda pieniä ongelmia seuraavalle "parittajalle". | ||||
![]() |
20.01.2014 00:35 | Jorma Toivonen | ||
Kiitokset taas kerran Topille selvennyksestä "junasta jääneelle". Työvuoronsa aloittavalle, Hesasta lähtevälle, kuljettajalle ei JKV-latauksen yhteydessä tule näyttöön sn20 - tuskin lähtiessä edes mikään baliisi ehtinee rajoittaa tuota nopeutta? Pitkähkö pikajuna (puolikin veturin mittaa näiden merkkien ulkopuolella) voi luvallisesti käyttää 35km/h:n nopeutta lähtiessään, vaikkei "perä" ole vielä ylittänytkään tuota rajoituksen päättymisen merkkiä? Taidanpa olla tuosta kahdesta mainitsemastasi mielipiteestä sitä toista mieltä - saat arvata kumpaa? Mutta, ehkäpä joku on saattanut turvata työpaikkansa tuolla oivallisella oivalluksella moneksi vuodeksi eteenpäin. | ||||
![]() |
19.01.2014 23:33 | Jorma Toivonen | ||
Tuota, tuota,,, mikähän aiemmin ilmoitettu nopeusrajoitus päättyy näihin merkkeihin? Lähtö-opastimessa lienevät useimmiten kuitenkin sn35-värit? | ||||
![]() |
18.01.2014 23:13 | Jorma Toivonen | ||
Varmaan löytyi aikailematta vetureiden välille kytkettävän 1500V:n syöttökaapelin sijainti (onko Sr2:ssa paremmin saatavilla? - vai vaihdettiinko sijaintia myös Sr1:ssä?), sekä erityistoimenpiteet "kylmässä veturissa". Aikoinaan "pitkässä" kalustokoulutuksessa vain mainittiin kaapelin paikka - ensin maadoitat veturin, otat avaimen, avaat lukitun oven ja sieltähän jostain (?) tuo pölyyntynyt varakaapeli pitäisi löytyvän - muista myös tuolle virrattomalle veturille tehtävät toimenpiteet. "Epävirallisesti" mainittiin -ellei pääkatkaisija sulkeudu toimenpiteiden jälkeen, tarkista ensin tuon avaamasi oven täydellinen lukittuminen, vaikka saitkin avaimen pois lukosta (Sr1) - (varmuuslukitut ovet saattoivat joskus jopa aiheuttaa aiheettomia pk:n avautumisia matkan aikana). | ||||
![]() |
16.01.2014 00:10 | Jorma Toivonen | ||
https://vaunut.org/kuva/89474 , ovatko oviviat tulleet haittaamaan pendojen liikennöintiä? Ilmeisesti on päädytty myös sopimukseen, ken poistaa nuo uudet suojukset pendojen puskimista? Aikoinaan Sm1-junien kytkimien pussitukset aiheuttivat eripuraa ja niistä luovuttiin melkoisen joutuisasti. | ||||
![]() |
15.01.2014 23:03 | Jorma Toivonen | ||
Hieman oudohkolta tämä viritelmä näyttää (muisti pätkii muutaman vuoden jälkeen) Sm1/-2 kalustoon verraten, mutta peri-aate on sama. Sivustolla on ymmärtääkseni myös henkilöitä, joilla olisi ammatillinen oikeus tutkailla tuon "suojapellin" salaimiin salaisuuksiin. | ||||
![]() |
14.01.2014 23:59 | Jorma Toivonen | ||
En ole "statilainen", mutta mielenkiinto heräsi - mikä helvatan "raitiovaunulautta"? | ||||
![]() |
14.01.2014 23:36 | Jorma Toivonen | ||
Nyt voi tulla harhaanjohtavaa tietoa, mutta muistelisin, että Sm1/-2 junissa ovivalon sammutti ovikoneistossa oleva "peltinen läpyskä", joka tavoitti rajakytkimen ja ovivalo sammui?? Taitaa tuo kolmiolukitus olla täysin mekaaninen edelleen vailla mitään sähköistä yhteyttä ovivaloon? Joskus tuonne ovikoneiston kotelon sisään asennettiin punainen led-valo, joka ilmaisi "avoinna olevan oven" - liekö enää? Hieman tuota, ajan myötä veltostunutta, läppää taivutteli niin saattoi saada ovivalon sammumaan ja juna pystyi jatkamaan matkaansa. Toki oli tapauksia, joissa ovikoneistossa oli selviä silmin havaittavia murtumia. Talvisin yleisin syy ovivikoihin oli liian kauan avoinna ollut ovi - pieniin ilmatiehyeisiin päässyt kosteus jäätyi pakkasen puremana ja esti paineilman pääsyn ovisylinterille (joskus "tohoteltiin" avoliekillä suliksi ja pelättiin mahdollisia syttymiskohteita - ei tosin yhtään junarunkoa tainnut palaa tuon toiminnan tuloksena). | ||||
![]() |
14.01.2014 00:29 | Jorma Toivonen | ||
"Sattuma kuva" - ei ole mahdollisuuksia enää moisiin matkanautintoihin, ehkä museoajoilla? | ||||
![]() |
14.01.2014 00:15 | Jorma Toivonen | ||
Tuolla sinisen ratikan kohdilla kadun vasemmalla puolen on varsin "luontaan työntävän" näköinen parakki (kuskien sosiaalitilat?), josta saa varsin makoisaa välipalaa retkellensä (keittoa/sillivoileipiä) palanpainikkeen kera tosi edulliseen hintaan. | ||||
![]() |
13.01.2014 00:39 | Jorma Toivonen | ||
Nyt on tämä, eräitä tahoja kovin huolestuttanut ja harmittanut, veturin huoltoprojekti viimeinkin ohitse. Otso on turvallisesti saapunut omalle paikalleen Rautatiemuseon tiloihin 12.01.2014 illan jo pimennyttyä. Hieman viimeistelyä Otso vielä vaatii, mutta sehän onnistunee kylmässäkin kalustohallissa karaistuneiden talkoolaisten toimesta. Ehkäpä jossain vaiheessa saamme jopa kuvia uudistuneesta Otsosta Rautatiemuseon "ratapihalla". | ||||
![]() |
13.01.2014 00:27 | Jorma Toivonen | ||
Eikö pendon ovia voikkaan sulkea mekaanisesti (kolmiolukituksella) häiriötapauksissa? | ||||
![]() |
12.01.2014 01:14 | Jorma Toivonen | ||
Juhani, niinhän minäkin oletin. Mutta kuvieni johdosta, valitettavasti, varsin kalliiksi saattaa Otson huolto koitua lopulta - kuinkahan tulevaisuudessa onnistunee muun "raskaan" kaluston huoltopaikan etsiminen?? | ||||
![]() |
12.01.2014 00:52 | Jorma Toivonen | ||
"Isot Pojat" kertoilivat entisaikoina (1960-/70-luvuilla), että yhdellä Sr:llä (nyk. Dv12) saattoi hyvin noudatella silloisia aikatauluaikoja 7-vaunuisella pikajunalla, mutta se oli maksimi (28 aks). Veturin kulku-ominaisuudet varmaan sallisivat korkeammankin sn:n (125 km/h) - ainakin I-pää edellä ajettaessa (joskus "vahingossa" pelkällä veturilla ++125 km/h - ei JKV-aikana). | ||||
![]() |
11.01.2014 00:45 | Jorma Toivonen | ||
Hieman kuvatekstissä oltiin ilahtuneita Otson huollon seuraamisesta ja kommenteissakin on viittaus kuvasarjaan huollon edistymisestä, mutta... Erään tahon yllättävä mielenkiinnon herääminen kuvia kohtaan sai aikaan kuvasarjan poistattamisen sivustolta. | ||||
![]() |
10.01.2014 01:17 | Jorma Toivonen | ||
Eikös noille "itäisen Suomen kuljettajille" tehty jonkinlainen terveys-sisaren tarkastus työvuoron aluksi (ehkä lopuksikin) ajokuntoisuuden varmistamiseksi? Taitaa löytyä kuva testauksesta näiltäkin sivuilta? | ||||
![]() |
10.01.2014 01:10 | Jorma Toivonen | ||
Tuosta lätän turvallisuudesta muistui mieleeni jonkin vanhan "veturimies-lehden" kuva, jossa Dm7-juna oli kohdannut täysikokosen hirven matkallaan - osuma osui juuri tuohon oikeaan etukulmaan, jolloin "turvarakenteet" antoivat periksi ja ajopöytä rusentui vasten kuljettajan istuinta - onneksi kuljettaja onnistui siirtämään jalkansa (koko kehonsa) pois vaaravyöhykkeeltä. | ||||
![]() |
10.01.2014 00:41 | Jorma Toivonen | ||
... vai ovatko portaat sittenkin kaikkein vanhimmat https://vaunut.org/sarja/1550 ? Omaakohan tämä veturi enää radio-ohjausoikeuksia lainkaan https://vaunut.org/kuva/83185 ? Tällä yksillöllä tehtiin aikoinaan radio-ohjauksen alkutestailut. | ||||
![]() |
08.01.2014 00:30 | Jorma Toivonen | ||
Toivottavasti tämä ei ala vanhemmiten "huojumaan" epämiellyttävästi 200km/h:n nopeudessa, kuten jotkut kaksikerrosvaunut = junan nopeuden alentaminen 160km/h:n. Myös uusien Edojen kulku-ominaisuuksia taidettiin kommentoida sivustolla aiemmin. | ||||
![]() |
08.01.2014 00:11 | Jorma Toivonen | ||
Kiitokset kaimalle https://vaunut.org/sarja/2780 kuvasarjaan hyvin osuvasta kuvasta. Tuolla veturillahan ei tainnut olla lupaa liikkua "porttien ulkopuolella"(?), vaan Turengin Tka hoiteli vaunujen siirron asemalle/-lta tehtaalle/-lta. Muistelisin, ettei edes painavia "jurttijunia" olisi viety tehtaalle asti. | ||||
Kuvasarja: Unikeonpäivän juna 1985 |
06.01.2014 23:28 | Jorma Toivonen | ||
Eikö tuolla 1004:llä ajettu jossain vaiheessa aikataulun mukaisia junia Riihimäeltä Hankoon. | ||||
Kuvasarja: Brittipääsiäinen 2012 |
06.01.2014 23:18 | Jorma Toivonen | ||
Kiitokset Jussille mielenkiintoisesta kuvasarjasta - tuonne minäkin haluaisin, mitähän valitsisin? Monta ++++ erittäin täydentäville kuvateksteille (vrt. esim. https://vaunut.org/kuva/88445 ). | ||||
![]() |
06.01.2014 01:01 | Jorma Toivonen | ||
Kuten Kari tuolla aiemmin mainitsi, niin kaksi-vaunuisella lätällä pärjättiin hyvin rahastajan kanssa, useammasta vaunusta koostuvassa junassa täytyi olla konduktööri - usein myös rahastaja hänen apunaan, riipuen junan pituudesta ja odotettavissa olevasta matkustajamäärästä (tai jopa useampi rahastaja). Vielä tuolloin henk.kunta oli motivoitunut palvelemaan maksavan asiakkaan tarpeita ja poikkeuksetta löytyi ratkaisu ongelmaan ilman ohjekirjojen selailua - maalaisjärjellä, toki turvallisuutta heikentämättä. Joskus saattoi lättä pysähtyä liikennepaikkojen ulkopuolella lämpöjen säädön vuoksi (käsin säädettävät jäähdyttimen säleiköt), minkäs mahdoit ovien lukitukset avattuasi, jos matkustaja karkasi ennenaikojaan kyydistä... Aika-ajoin "väliportaan" esimiehet jopa joutuivat tarkkailemaan näitä "ylimääräisiä" pysähdyksiä matkustamalla junassa, mutten muista olisiko kukaan kuljettaja joutunut lopulta vastuuseen teoistaan - aina löytyy erittäin hyvä selitys toiminnalle. Mikäli olen ymmärtänyt, tuo ystävällinen ja ongelmia ratkaiseva (karvalakista nyhjäistävä) palveluhenkisyys on vähentynyt VR:n suorittavalta henk.kunnalta - halua olisi, mutta... |
||||
![]() |
05.01.2014 00:51 | Jorma Toivonen | ||
Kimmo: Alepia saattaa löytyä yllättäen myös "kehäkolmosen" ulkopuoleltakin - JOPA maaseutukylä Riihimäeltäkin. | ||||
![]() |
05.01.2014 00:47 | Jorma Toivonen | ||
J.N. - kyllähän nämä teipattiin muualla kuin tuolla raiteella, arvaukseni Hyvinkään konepaja - tai Ilmalan varikko(?), ei virrallisen ajolangan alla. | ||||
![]() |
02.01.2014 00:16 | Jorma Toivonen | ||
Kiitokset valaisevista (taitaa olla hieman väärä sanavalinta tähän yhteyteen) lausunnoistanne. Opettelua ja opettelua kuljettajilla hieman Lontoon taxikuskien tapaan? Eikö Suomessakin jossain vaiheessa puhuttu kuljettajien rata-osakohtaisista "ajokorteista"? Kuinkahan laajalti nuo brittikolleegat omaavat ajolupansa - mielenkiinto heräsi? Topikin ajellessaan parikymmentä vuotta A-, K-, N- , M-, jne-junia varmaan muistaa tarkalleen minkä "heiton" kohdalla matka etenee milloinkin Sm:n yllättäen pimentyneillä ajovaloilla.. | ||||
![]() |
01.01.2014 01:20 | Jorma Toivonen | ||
Hieman hämmästyttää brittiläisten kuljettajien hämäränäkö, tässä 1960-luvun veturissa on sentään yksi rataa valaiseva valaisin - kuvasarjan vanhemmissa höyryhepoissa on vain "koukku" jonkinlaisen öljylyhdyn (?) kiinnittämiseen. Ajettiinko pimeällä vain "korvakuulolla", vaiko junia ei ajettu öisin lainkaan? Kuinkahan nuo telien pyörät "kirskuivat" "lyhyissä vaihteissa", taitanee tuo juoksuakseli sentään taipua erikseen tiukoissa kurveissa (Mikaelin, ketjun ensimmäistä, kommenttia mukaellen)? Hieno kuvasarja Jussilta, paljon olisi nähtävää tuollakin saarella - liian paljon yhdelle matkalle.. |
||||
![]() |
31.12.2013 22:20 | Jorma Toivonen | ||
Webasto ei nyt tarkalleen sijaitse samassa paikassa kuin Dv12:ssa, mutta kuvasta https://vaunut.org/kuva/87564 selvinnee esilämmityslaitteen sijainti - tuolta oikean puolen luukkujen takaa löytyy moinen kapine varsin ahtaasta "komerosta". Dv12:ssa webastohan sijaitsee konehuoneessa heti jäähdytinyksikön takana etupäästä katsoen vasemmalla - näin muistelen. Olisikohan häiriintynyt liikuttelusta ilman ulkovarausta ja päästelee viimeisiä henkäyksiään ulko-ilmaan. | ||||
![]() |
31.12.2013 22:00 | Jorma Toivonen | ||
Onnitteluni hääparille, toivotan pitkä-aikaista yhdessäoloa myös arjen koittaessa. | ||||
![]() |
30.12.2013 23:49 | Jorma Toivonen | ||
Tuollaisilla "turvavärityksillä" SJ näköjään huomioi raiteiden ylittäjien turvallisuuden... | ||||
![]() |
30.12.2013 00:55 | Jorma Toivonen | ||
Jukka, varmaan tuolla palomiesten http://www.fireimages.net/index.php sivustoilla oltaisiin kiinnostuneista kuvastasi. | ||||
![]() |
30.12.2013 00:32 | Jorma Toivonen | ||
Nyt, nyt alkaa riepomaan vanhaa ex. kuljettajaa (lähes normaalia - omasta mielestään) nuo teoriat vetovoimista. Eihän tuommoisia aikoinaan opettettu koulutuksen (Siurua, Kelomaa, Oksanen, Leiden) erivaiheissa. Joskus saatettiin olla suurissa vaikeuksissa suuren vetovoiman (teoriassa) omaavalla veturilla, kun taasen samainen "mäki" voitetiin toisella kerralla heikompi tehoisella veturilla sujauksessa saman painoisella junalla. Ei tosiaan ollut laskukonetta mukana reissuilla, jolla olisi pystynyt laskemaan ongelmattoman matkan kotivarikolle kuultuaan junapainon - eihän kulkuun näiden teorioiden mukaan mikään mukaan junaan kokoonpanossa, tai kelissä voinut vaikuttaa? 34v:n ajan ajeltiin lähinnä pers´tuntumalla, ei jääty mäkeen kertaakaan, joskus jo lähtö-asemalla uskallettiin pyytää junan "kevennystä" olosuhteisiin nähden sopivaksi ilman näitä teoriittisia laskelmia. Mutta "nykynuoriso" osaa kaiken "nykytekniikan" käytön ja selviytyy ongelmitta työmatkoistaan. | ||||
![]() |
29.12.2013 01:00 | Jorma Toivonen | ||
http://en.wikipedia.org/wiki/Vizcaya_Bridge , tuoltahan löytynee tietoa "sillasta" ja paljon "linkkejä" halukkaille tutkijoille... | ||||
![]() |
23.12.2013 14:37 | Jorma Toivonen | ||
Olisikohan ollut sittenkin viisainta tässä kaluston vihertämisessä / turvavärityksessä palata vanhaan Vr11-kuosiin: https://vaunut.org/kuva/19612 , https://vaunut.org/kuva/77309 | ||||
![]() |
23.12.2013 00:35 | Jorma Toivonen | ||
Myös läntisen naapurimme harrastajat seuraavat sivustoamme tiivisti, koska sieltä löytyy viittaus tähän kuvaan http://postvagnen.com/forum/index.php?id=793666 . Ihannoivat (?) vetureidemme turvallisuutta monella kommentilla, mutta joku ihmettelee kommentissaan tuon yhden raiteen päätepuskimen sijaintia juuri ennen poltto-ainesäiliötä - todella turvallista? Mutta, eihän meillä ole mahdollista päätepuskimen vahingoittaminen, eihän?? Näiltäkään sivuilta ei taida löytyä yhtä ainutta kuvaa, jossa veturi, Sm2, vaunusto olisi iskeytynyt tuollaiseen päätepuskimeen... TURVALLISUUS ja "turvallisuus". | ||||
![]() |
22.12.2013 00:47 | Jorma Toivonen | ||
... olisiko sittenkin pitänyt laittaa tuo "tapetointi" toisin päin(?), I-päässä avautuva säleikkö (ehkä kaksi palkkia), II-päässä tuo vaakataso pysyisi "ehjänä". Mielestäni ERITTÄIN epäonnistunut teippailu harkitsemattomuudessaan. | ||||
![]() |
22.12.2013 00:34 | Jorma Toivonen | ||
Muistelisin, että tuolla Metsäkansassa oli aikoinaan (1970-luvun loppupuoli) valtaisat röykkiöt Valkeakoskelle matkaavaa "jätepuuta" N-liitosta. Purkamista odottavia Vokkeja oli sivuraide täynnä. Kasasta saattoi erottaa mm. leveää ja paksua punahonkalankkua yms. "jalopuuta" - käyttiköhän moni lähistön harrastajarakentaja mahdollisuutta hyväkseen? Siinähän tuota sekamelskaa aina tutkailtiin aikoinaan, kun Alstomilla vedeltiin uutta, yli 1000tn:n, kuormaa Valkeakoskelle. | ||||
![]() |
21.12.2013 23:47 | Jorma Toivonen | ||
Hei, hei, pojat,,, noiden palkkien lukumäärähän on tarkoin jossain (?) suunnitelutoimistossa pitkällisen (ja kalliin) harkinnan jälkeen päätetty: Dv12:ssa "pitkä pää" on kautta aikain mielletty I-pääksi - joten yksi palkki, "lyhyttä päätä" on nimitetty II-pääksi (ammatti-kielessä) - joten kaksi palkkia = ongelma on ratkaistu!!! Oliko muuten jossain veturissa tapetoitu vain tuo valonheittäjien ympäristö - en löytänyt kuvaa todisteeksi? | ||||
![]() |
21.12.2013 00:35 | Jorma Toivonen | ||
Kahvipannu taitaa kiilleellä tuolla ikkunan takana? On tainnut veturimiehistö nauttia jo hyvin hautuneen "pannujauhatusJuhlaMokkansa" keikkuvassa kyydissä? Usein tuo pannun kaatonokka jouduttiin "tulppaamaan" paperipyyhkeellä, ettei "kallisarvoinen" neste pulpahdellut "heitoissa" ulos keittimestä (varsinkin tämän sarjan vetureissa). | ||||
![]() |
18.12.2013 00:04 | Jorma Toivonen | ||
http://en.wikipedia.org/wiki/Metro-North_Railroad , mm Metro-North Railroadilla on 31kpl:a vastaavia vetureita. | ||||
![]() |
18.12.2013 00:01 | Jorma Toivonen | ||
http://en.wikipedia.org/wiki/Amtrak_rolling_stock , tuolta löytynee tietoa Amtrakin vetokalustosta, yhtiön 250:ä linjadieselistä 196kpl:a on tätä sarjaa. PS. tuolta, kun linkkailee edelleen veturin tietoja, tulee eteen tuollainen HEP-lyhennys, vaillinaisella kielitaidottomuudella varustettuna olettaisin sen tarkoittavan veturin syöttämää virtaa junarunkoon - olenkohan edes hiemankaan "harmaalla-alueella"? |
||||
![]() |
17.12.2013 00:56 | Jorma Toivonen | ||
Tuo Roopen mainitsema "rekisteri-kilpi" - tämähän vetopeli on varustettu myös "kumipyörin". |