Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.12.2013 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| http://en.wikipedia.org/wiki/Amtrak_rolling_stock , tuolta löytynee tietoa Amtrakin vetokalustosta, yhtiön 250:ä linjadieselistä 196kpl:a on tätä sarjaa. PS. tuolta, kun linkkailee edelleen veturin tietoja, tulee eteen tuollainen HEP-lyhennys, vaillinaisella kielitaidottomuudella varustettuna olettaisin sen tarkoittavan veturin syöttämää virtaa junarunkoon - olenkohan edes hiemankaan "harmaalla-alueella"? |
||||
|
17.12.2013 00:56 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo Roopen mainitsema "rekisteri-kilpi" - tämähän vetopeli on varustettu myös "kumipyörin". | ||||
|
15.12.2013 23:06 | Jorma Toivonen | ||
| 1950-/60-luvun vaihteesta on muutama havainto - Riihimäki oli tuolloin merkittävä risteys-asema, Tr2:lla hoideltiin raskaat tavarajunat Tampereelle, Kouvolaan, Pasilaan - Karjaan-/Hangon suuntaan ajeltiin Tv1-/Vv15-sarjan vetureilla (joitain junia myös Tampereen taholle). | ||||
|
15.12.2013 21:05 | Jorma Toivonen | ||
| Minkähänlaiset tilat olivat kuljettajalla (?), kattilan kylki näyttäisi lohkaisevan aimo-annoksen kuljettajan suojuksen tilasta. Hoiteliko kuljettaja vain valtaventtiilin ja jarrujen toiminnat, lämmittäjälle jäi hiilenheiton lisäksi imureiden toiminta (vesilasien seuranta), apulietsoimen käyttö (?), kuinka höyrynsyöttö junaan, ilmapumpun toiminnan tarkkailu/käynnistys jne. | ||||
|
15.12.2013 20:51 | Jorma Toivonen | ||
| Taidettiin valta-osa raskaasta tavaraliikenteestä hoidella tuohon aikaan Trumanneilla rata-osilla: Ri-Tpe-Ri, Ri-Kw-Ri, Ri-Psl-Ri. Joissain Ri-Tpe-Ri junissa oli myös Tv1 (Silk-juna?). Ri-Kr välillä vielä tuossa vaiheessa tavarajunien vedot hoiteli Tv1-sarjan veturit. 1950-luvulla ja 1960-luvun alkuvuosina "Ristot" olivat harvinaisia Riihimäen varikon ajossa (Hyvinkään konepajalle/-lta siirtyvät veturit). | ||||
|
13.12.2013 23:57 | Jorma Toivonen | ||
| No, sieltähän Jimi löysi paikan tuolle soraraiteelle. | ||||
|
13.12.2013 23:52 | Jorma Toivonen | ||
| Ei taida kommenteista löytyä kuljettajien mielipiteitä, vain junahenkilökunnan (mikälie Ziggyn "virka-asema"?). Saattaa kuljettaja hieman säpsähtää kirkasta välähdystä, mutta tuskin se vaarantaa junan kuljettamista - näin muistelen "vanhoilta hyviltä ajoilta". | ||||
|
13.12.2013 23:32 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä kelpaa... | ||||
|
|
13.12.2013 00:10 | Jorma Toivonen | ||
| En tiedä mitähän soraraidetta Jimi tarkoittanee? Mutta parisen kilometriä kuvaajan selän takana (kohti Otalampea) on Korkeakalliontien tasoristeys, jonka läheisyydessä yhden soraraiteen linjavaihde sijaitsi. Mikäli löydät sateliittikuvia alueesta, niissä näköjään selviää raiteen sijainti (valitettavasti en osaa opastaa pidemmälle). Vanhan Porintien sillan alituksen jälkeen rata tekee "suo-alueella" hieman jyrkempiä mutkia, kuin kuvassa (Otalammelta kohti Nummelaa). 1980-luvulla, vaiko oliko jo seuraava vuosikymmen (?), tuolta kuopalta ajettiin soraa Tve4:n avustuksella ratalinjalle. Päivän urakan päätyttyä, kerran jäikin tuo linjavaihde kääntämättä ja yöllinen "hankolainen" pelmahti tuolle soraraiteelle - vahinkoa ei tapahtunut, juna painettiin takaisin, käännettiin vaihde ja matka jatkui... Mitenlie oli tuolloin toimittu tuon linjavaihteen "avaimen" säilytyksen kanssa? | ||||
|
12.12.2013 11:31 | Jorma Toivonen | ||
| Minun mielestäni käytetään talvilaatua. Olikohan 2000-luvun alussa (?), kun Turussa tankattiin epähuomiossa kesälaatuista naftaa talvella. Virhe havaittiin vasta useamman Dv12:a joutuessa ongelmiin linjalla. Dm7:ssä aikoinaan jäähdytysvettä voitiin kierrättää poltto-ainesäiliön kautta, mutta tuosta taidettiin luopua. | ||||
|
|
12.12.2013 00:05 | Jorma Toivonen | ||
| 2000-luvun alkupuolella poistettiin Karjaalta tankkausmahdollisuus, laskennallisesti piti Dv12:n selviytyä Hangon kierrosta tankillisella - jotkut selvisivät, mutta viikoittain taisi Riihimäen huolto käydä noutamassa vaikeuksiin joutuneen veturin Hyvinkäältä tai viimeistään Riihimäen ratapihalta. Joten Hankoon perustettiin tämä hätä tankkaus ( https://vaunut.org/kuva/13534 ), lisää polttoainetta kuljettaja sai tilata läheiseltä huolto-asemalta mikäli tankeissa oli vähemmän kuin 650 litraa. Vuonna 2002 pidettiin tarkkaa kirjanpitoa vetureiden tankkauksista Riihimäen varikolla (Hangon junista). I-kierto 1832 - 7x m-juna Hnk-Kr-Hnk - 1803 (seur.vrk) 1030km:ä, 06.2002. keskikulutus 1561 litraa ( 1,5l/jkm), 09.2002 keskikul. 1679 litraa ( 1,65l/jkm ). II-kierto 1838 (parissa) - 3x t-juna Hnk-Krn-Hnk - 1815 (seur.vrk) (+ Pv Hnk/Krn ) 850km:ä, 06.2002. keskikul. 1540 litraa ( 1,8l/jkm ), 09.2002. keskikul. 1555 litraa ( 1,83l/jkm ). Muistaakseni Shell autoili poltto-ainetta Riihimäelle jossain vaiheessa. Ps. jostain syystä (?) laskelmista on jätetty huomioitta muutamat kerrat ( 6kpl ), kun kulutus on ollut yli 2000 litraa ( 2041 - 2438 litraa). |
||||
|
11.12.2013 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Hei Pauli, hieno kuvasarja Riihimäeltä, mutta Dv12 2710 kahdessa eri paikassa yhtä-aikaa? Valitettavasti ehdin tuona lauantaina noihin maisemiin työtehtävissä vasta klo 14;00. | ||||
|
11.12.2013 00:26 | Jorma Toivonen | ||
| No, noista hienoista (?) ulkomaan kielisistä nimityksistä en mitään ymmärrä,,, ilmeisesti osaa hoitaa hommansa, tai,, no jaa. | ||||
|
11.12.2013 00:21 | Jorma Toivonen | ||
| Ja, juuri suuren(!) saneerauksen läpikäynyt runko vihoittelee (= turvateippaus keulassa, onko vanha kytkin kuitenkin roikkumassa keulassa vailla suojaluukkuja?). Ei käy kateeks "pendokuskeja"... | ||||
|
10.12.2013 00:48 | Jorma Toivonen | ||
| Monien hienojen kuvien joukosta, mielestäni tämä kuulunee yhdeksi parhaimmistoon. Raiteella 2 ajolanka säkenöi virtaa, H-juna odottelee "virran palautumista" käytettäväkseen... | ||||
|
09.12.2013 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Näyttäisi "ykkönenkin" https://vaunut.org/kuva/64998 olevan jo saneerattu http://www.loco-photos.net/picture?/44435/category/285-2012_08_norway_sweden_finland | ||||
|
|
07.12.2013 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Omasta mielestäni voisit vaihtaa tunnisteisiin Tr2, kuvaa katsovat voisivat pettymyksissään siirtyä seuraavalle sivulla, mutta varmaan useampi seikkailija ilahtuisi - tuskin myöhemmin ei kuvaa kuitenkaan löytäisi. Ulkoisista eroavaisuuksista ensinnä havainnoin höyry-/hiekkakuvun, meillähän nuo olivat saman pellin alla, hieno soittokellokin puuttuu kattilan päältä, valonheittimen asema... todelliset harrastajat löytänevät muitakin eroja. Oivallista lähdeteosta (Suomen veturit, osa I) tutkaillessani en ratkaisevia eroja löytänyt - vetovoimaa mainostetaan löytyvän enemmän, "tulipintaa" parikymmentä "neliötä" enemmän (miten lie määritellään). Mutta sylinterin mitat ja kattilan työpaine peri-aatteessa yhteneväiset. Mutta erinomaista lisätietoa Eljakselta Tr2:n ihailijalle. | ||||
|
05.12.2013 23:58 | Jorma Toivonen | ||
| ... näin on Topi, "läheltä piti- (erittäin) tilanne" aikoinaan lähellä Karjaata... veturimiehistön "hulluttelu" oli aikaansaada karmaisevan lopun. | ||||
|
01.12.2013 01:21 | Jorma Toivonen | ||
| "Svappavaara" väsähtänyt kesken työnteon. Bombardier taitanee vastata tästä sarjasta (?), joitain yhteyksiä yhtiöllä lienee myös Sr2:een? Muisteluni mukaan Sr2:ssa ilmeni aikoinaan ongelmia akseleiden laakereissa (vuosituhannen taitteessa), sekä akselinkäyttölaitteissa? | ||||
|
01.12.2013 01:04 | Jorma Toivonen | ||
| "Vastaanottokoeajohan" on kyseessä Sld-Kv-Sld (junien numeroista ei tietoa), toisena testinä ajettiin pikajunapari Hki-Kv-Hki. Tauolla Kouvolassa käväisivät tallissa tarkistamassa kaiken olevan OK päällä/alla/sisällä. Toukokuussa 2001 oli Sr2 3225 vastaavissa koettelamuksissa https://vaunut.org/kuva/36226 | ||||
|
30.11.2013 20:05 | Jorma Toivonen | ||
| Hieno talvinen maisemakuva, valkea veturi valkeassa maisemassa. Mutta eihän tuo mitenkään voi taistella Suomen Sr3-mittelössä - nokasta puuttuvat "hienot" punaiset/vihreät heijastepinnat. | ||||
|
|
30.11.2013 19:58 | Jorma Toivonen | ||
| Kuinkahan tyytyväisiä käyttäjät lienevät uudistettuun T46:een? Elokuussa 2010 tämä "kakkonen" oli viimeisteltävänä Notvikenin konepajalla https://vaunut.org/kuva/64957 . Jonkin tiedon mukaan sarjan loput kolme olisi myös jo saaneerattu. | ||||
|
30.11.2013 19:25 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti tämäkin näkymä taitaa olla historiaa. Mikäli olen ymmärtänyt, uusi asema sijaitsee parisen kilometriä Narvikin suuntaan, eivätkä junatkaan enää kolistele hotellin ikkunan alla. Vanha asema on suljettu, mikä lienee hotellin kohtalo? | ||||
|
30.11.2013 01:20 | Jorma Toivonen | ||
| Vanhaan kommenttiin vastaus: ei ollut minkäänlaisia nostokoneistoja olemassa. Nuo aurat haittasivat "Valmetin" jäähdytystä, eikä moottorin teho tainnut riittää "lumen auraukseentaankaan", hienoja olivat... | ||||
|
30.11.2013 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Normaali käytäntö aikoinaan, juna on saapunut Korialta "vasenta väärää" ja lupa on ollut js-paikalle asti (tulovaihteella sn35). Välttämättä juna ei ole ollut pysähdysjuna Kausalaan nähden (matkustajien jättöä-/ottovarten). Raiteella 2 ei ole lähtö-opastinta, mutta "kolmoselta" se löytyy, joten "värien mukaan" jatketaan, eikä suorittajan tarvitse vääntäytyä ulko-ilmaan "liputtamaan" ohittavaa junaa. Tuon aikainen "viikkovaroitus - lehtinen" selventänee mahdollista olettamustani. | ||||
|
25.11.2013 00:04 | Jorma Toivonen | ||
| Jarkon kommentista poiketen (ja nuorison jahkailusta poiketen); aikoinaan (kauan, kauan,, sitten) kulj.kurssin opettaja Kelomaa määritteli matkustajavaunujen "pään" määrittelyn seuraavasti - II-päässä on käsijarru, koska I-päässä lukee, että käsijarru on "toisessa päässä". | ||||
|
24.11.2013 23:45 | Jorma Toivonen | ||
| Tuon A20:n esittely-/koe-ajo suoritettiin 7.2.1980 Päijänteen ympäri (en tiedä kumminpäin pyörähdys tehtiin). Dv12 2507 odotteli Sr1:n vetämää vaunua Hyvinkäällä (olisiko Riihimäellä ollut ruuhkaa iltasella?). Vaunu palautettiin vielä kuitenkin takaisin Valmetille, v251 Hy-Tpe (18;15 - 19;45), v488 Tpe-Valmet (19;55 - 20;15), v489 Valmet-Tpe (Perkiö) (20;30 - 21;00). | ||||
|
24.11.2013 01:04 | Jorma Toivonen | ||
| Erittäin hyvinhän tuo turvatarra heijastaa valoa katsojan silmiin (?). Pahus,,, tuo "liikemerkin" näyttävyys on hieman heikentynyt tuon tarran takana. Onkohan tässäkään tapauksessa ajateltu syvällisemmin lopputulosta? (HEI !!, olemme keksineet oivan keksinnön vähentämään tasoristeysonnettomuuksia - eiköhän lätkäistä vetokaluston nokkaan kehittämäämme heijastavaa kalvoa (löytyy oranssia ja viheriää), eikä maksa paljon... "Sopii", eiköhän saunota sopimuksen sopimiseksi). | ||||
|
23.11.2013 16:24 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä kiinnostaa, kiitokset etukäteen. | ||||
|
|
23.11.2013 01:05 | Jorma Toivonen | ||
| En ota kantaa asiantuntijoiden (Ilkka ja Kimmo) tietämykseen, mutta koskaan ei urallani tapahtunut ratamoottori-ongelmia - ainoastaan jäähdytyskennojen huoltamattomuus tuotti hidastuksia viimeisinä aikoina matkan tekoon. Myös noista Ilkan mainitsemista ratamoottori-ongelmista muistan kuulleeni. Tokihan riihimäkeläiset eivät tuohon aikaan ajelleet pikajunia (= osaamattomuus?). Mieluummin koneapulainen matkasi rahtijunilla Dr12:n "lintulaudalla" (varoen polviaan käsijarrun rasvanipan kohtelulle https://vaunut.org/kuva/51705 ), kuin Dr13:n erisuuntiin hypähtelevällä, heiveröisten koukkujen varassa riippuvalla istuimellaan (ei ollut harvinaista, että huonosti koloihinsa istutettu istuin tipahti "töysyssä" istujansa kantapäälle). Missään ei taida löytyä kuvia tuosta Kimmon mainitsemasta 2224:n ohjaamon muutostyöstä? | ||||
|
|
22.11.2013 00:43 | Jorma Toivonen | ||
| Onneksi eivät yleistyneet, monelta radan varren asukilta olisi varmaan tullut negatiivista palautetta tuosta äänimaailmasta - jotenkin muistuu mieleen nykyisistä "teini-Corolleista" kuuluva, matala basson jumputus. | ||||
|
21.11.2013 23:33 | Jorma Toivonen | ||
| Voisikohan ajanjakso sijoittua joulukuu -82 - helmikuu -83 ( https://vaunut.org/kuva/49746 )? Kyseessä P67 ? | ||||
|
21.11.2013 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Aloinpa mietiskelemään edellä olevia Mikon ( 20.11. 00;06) ja omaa kommenttiani ( 20.11. 00;23) - enää ei taida olla MGO:n polttoainejärjestelmässä ns. VG-venttiiliä, joka katkaisisi poltto-aineen syötön ennnen ruiskutuspumppuja (pieni kolautus vasaralla/kirveellä auttoi usein)(?), jolloin useimmiten oli edessä "pumppujen ilmaus". Tapahtuneeko tuon napin painalluksesta vain hätäjarrutus ja tehojen "nopea poisto" nykyään?? Tosi "makoisilta" saattavat nuo kävelysillan " karhennukset" tuntua jalkapohjissa - todella "liukumaton" keksintö. | ||||
|
|
20.11.2013 00:23 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti veturin "ulkopuolella" tapahtuva työskentely vaatii tuollaisen kytkimen olemassa-olon radio-ohjausvetureissa - vastannee ohjaamossa olevan tötsän toimintaa. Poltto-aineen tulo MGO:lle katkeaa (+ jarrutus), joten edessä on ainakin "pumppujen" ilmaus. | ||||
|
|
19.11.2013 23:50 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän tämä taitaa olla radio-ohjausveturin liikkeen pysäyttämiseen tarkoitettu hätäpainike - ei herätellä äänimerkillä kuljettajaa - varmaan löytynee veturin joka kulmasta? Mikko sekoittanee tämän lähempänä puskinpalkkia olevaan "kytkijä"-painonappiin, joka tosiaan antaa äänimerkin, valon kera, ohjaamoon. Vastaavia "tötsiä" alkoi aikoinaan ensin ilmestymään Sm1/-2 junien ajopöytiin - eräs vaihtoliike saattoi hieman voimakkaammin tömähtää vastaanottavaan Sm-runkoon, kun kuljettajan kouraan jäi yllättäen jarrukahva (- pienehköllä löystyvällä ruuvilla kiinnitetty). Ei ollut hätääntyneellä kuljettajalla aikaa ajatella esim. YA-kytkintä tai muuta vaihto-ehtoa junan vauhdin hillitsemiseen, vaan poistui matkustamon puolelle odottelemaan tulevaa rysäystä - mustelmilla ja kytkinvaurioilla taidettiin tilanteesta selvitä. Saattoi olla, että muitakin vastaavia vaaratilanteita aikoinaan tapahtui... Sm-junissa ainakin tapahtui hätäjarrutus, taisi pk:n avautua - mitähän tästä painettaessa tapahtuu? | ||||
|
18.11.2013 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| Erittäin hyvin toimii tuo valtakunnallinen (?) juna-ohjaus (?) - myöhästymisminuutit kaunistuivat tälläkin kerralla (matkustajista viisveisataan), mutta ajoissa lähti, miten matka taittui? Varmaan tuon "Eikan" aiheuttamista hankaluuksista junaliikenteessä ei vartin odottelu olisi enää aiheuttanut paljonkaan "sakkominuutteja" - tosin kulkeehan tuolla näköjään junia peräti 4:n tunnin välein, lähes Etelä-Suomen tiheydellä... | ||||
|
17.11.2013 00:44 | Jorma Toivonen | ||
| Monelta tanskalaiselta operaattorilta löytynee näitä moottorivaunuja, DSB:llä taidettiin tuntea ML-sarjana http://www.jernbanen.dk/lyntog.php?typenr=10&n=dsb-regionaltog-litra-ml | ||||
|
17.11.2013 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| ADns-sarjan http://www.jernbanen.dk/dsb_pvognlitra.php?Aar=1966&litra=ADns (tai ABns-sarjan http://www.jernbanen.dk/dsb_pvognlitra.php?Aar=1966&litra=ABns ) ohjausvaunu. | ||||
|
17.11.2013 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä, EA-sarjan sähköveturi http://www.jernbanen.dk/motor.php?s=8&litra=EA&typenr= | ||||
|
15.11.2013 21:42 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvin hataran muistikuvani mukaan ei vaunuhallissa olisi ollut ajolankaa lainkaan, vaan se lopahti oville. Varsinkin Helsinki-Ilmala välillä, junaa työnnettäessä, määrättiin käytettäväksi aina "eteläpään" virroitinta (olivatkohan edes kaikki "saapuvien junien" huoltoraiteetkaan sähköistettyjä kokonaan???, nyt, nyt saattaa muisti jo lipsua liikaa...). Määräykset virroittimen käytöstä olivat vielä tuolloin muutoinkin melkoisen tarkat. | ||||
|
15.11.2013 21:30 | Jorma Toivonen | ||
| Tällainen löytö Dv12:n suuntalaatikon sisältä ei taida nykyään olla kovinkaan harvinainen - varsinkaan radio-ohjausveturin kyseessä ollessa. | ||||
|
13.11.2013 23:56 | Jorma Toivonen | ||
| Eljaksen kommenttiin viitaten: https://vaunut.org/kuva/69337 , https://vaunut.org/kuva/69338 , https://vaunut.org/kuva/69339 | ||||
|
13.11.2013 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Mielleyhtymä tulee Dr13:sta, tuolloinhan Hyvinkään konepajalla odotteli valmiita ohjaamoita siirrettäväksi vaurioituneiden tilalle - ehkä tässäkin ennekointi nopeuttaisi rungon palauttamista liikenteeseen (tosin kuvista ei selvinne yksikön muita saamia vaurioita). | ||||
|
13.11.2013 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| Raidehan jatkui vielä Vantaanjoen ylitettyään SOK:n viljasiiloille asti (nykyäänkin nähtävissä). Siellähän oli - muistaakseni - parikin sivuraidetta (ei ympäriajon mahdollisuutta). | ||||
|
13.11.2013 00:33 | Jorma Toivonen | ||
| Päivittäin tuosta noudettiin "paalattuja" autoja/romua. Aikoinaan tuossa vasemmalla oli "osuuden" ainut sivuraide. | ||||
|
13.11.2013 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Varsin jyrkähkö nousu on edessä (vasemmalle) kohti "Korttiota". Useammalta "raasulin" raiteelta keräiltiin lähteviä vaunuja "roikkaan" ja "Mäeltä" pyydettiin "silmät" valmiiksi tulevalle vaihtoliikkeelle. Tässä vaiheessa oli nopeutta siirtoliikkeelle kertynyt jo riittävästi, jotta Vr12:n/Dr14:n kaikki tehoportaat olivat käytössä - tuolla kohdilla oli pakko kiskaista ohjaamon sivu-ikkuna auki ja nauttia MAN:n "jumputuksen" kaiusta "tunnelin" seinistä. Kyllä MGO:n kiertävämpi äänimaailma jäi toiseksi,,, tai kolmanneksi,,, tai... | ||||
|
11.11.2013 01:35 | Jorma Toivonen | ||
| Juhanin kommentti 10.11. klo 8;39 - ennen (kuinka nykyään?) Ilmalan hallista lähdettäessä otettiin vauhtia ja ovilla avattiin pääkatkaisija (ellei peräti laskettiin virroitin?). Eräs, nimeltä mainitsematon nuorehko kuljettaja, joutui kerran valitsemaan (kiirehtiessään) vetopelinsä huoltohallista - hallikurssi on suoritettu ja turha kiireistä huoltoa on vaivata, kyllä me osaamme... (valitettavasti muisti hieman "pätki"). Varovasti ulos hallista pienillä virroilla, vaarantamatta muita kulkijoita - mutta miksi ovien kohdalla kuului voimakas pamahdus (?) ja Ilmalan ratapihan ajolangat senjälkeen olivat virrattomina hetken ja tuota yleisöäkin ilmaantui paikalle tutkailemaan, ken tunari tunaroi tällä kerralla. | ||||
|
11.11.2013 01:13 | Jorma Toivonen | ||
| Hka:ssa oli SA3-kytkin molemmissa päissä. Myöhemmin taisi ilmaantua 4-akselisia vaunuja "raskaaseen käyttöön", joissa toisessa päässä oli "lenkki-kytkin" ja toisessa SA3 (korjauksia muisteloihin otetaan mielellään vastaan). | ||||
|
|
11.11.2013 01:02 | Jorma Toivonen | ||
| Ennenhän Sr1:t odottelivat tulevaa lähtöään virroittimet alhaalla ja ovet lukittuina - talvella tosi kylmä työpaikka työvuoron alkajaiseksi. Paljon myöhemmin saattoi veturit kytkeä ulkoliitäntään ja ohjaamotkin lämpenivät siedettäviksi työskentelytiloiksi - mikäli tuleva miehistö onnistui valitsemaan oikean, syöttävän rasian veturin "sähkötaulusta" (ei aina onnistunut kokeilematta). Vieläkin myöhemmin uskaltauduttiin antamaan lupa vetureiden seisoskella valmiina toimintaan virroitin ylhäällä - aidattu alue, ovet lukittuina, jatkuvan valvonnan alaisena. Mm. Riihimäellä Sr:t siirrettiin talli-alueelta (suora yhteys raiteelta I) kauaksi "yleisön" tavoittamattomiin rakennetulle raiteelle 11, joka ainakin osittain pystyttiin aitaamaan. | ||||
|
10.11.2013 01:11 | Jorma Toivonen | ||
| Ruotsissa siirrytään (?) tällaiseen turvaväriin https://vaunut.org/kuva/43111 | ||||
|
08.11.2013 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Älkää vielä heittäkö toivoanne Hr11 1950:n ( https://vaunut.org/kuva/15520 ) kohtalosta, jotain (?) ratkaisevaa saattanee (?) tapahtua veturin ympärillä - ehkä jo tämän vuoden puolella??? MUTTA mikä lienee kohtalo samoilla paikoilla seisoskelevilla, museolle varatuilla höyryvetureilla (mitähän ne olivatkaan)? | ||||