Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.01.2012 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Kauan, kauan sitten, ei Huruilla paljon tarvinnut vierailla Kouvolassa (tavarajunat, Riihimäen miehistö). Muistaakseni ei tarvinnut Sitikkalan mäessä hiekoitusnappulaa hapuilla niinä harvoina kertoina, kun moinen oli vetäjänä tavarajunassa Kouvolasta Riihimäelle, vauhti kylläkin hiipui, mutta rauhallisin mielin ja täysin kierroksin aina Mankala saavutettiin. Muutamia epävirallisia ajoaikoja, ajalta jolloin tavarajunien sn75 oli vielä voimassa, Kv-Ri väliltä: Hr12 junapaino 1400tn:a - 2h20min, junapaino 1200tn:a - 2h5min. (Tr1 junapaino 900tn:a - 2h40min). Hr13:lla matka taittui 2h:ssa - suurin junapaino 1560tn:a, "hurjimmat" kuljettajat taittoivat matkan alle kahden tunnin 1500tn:n junalla (lähtö Kv:n matkustaja-asemalta "suorien rautojen" kautta - Vna-Ri junat, miehistön vaihto asemalla). | ||||
|
31.12.2011 18:16 | Jorma Toivonen | ||
| Varsin modernin (?) oloinen veturin ohjaamo https://vaunut.org/kuva/52222 | ||||
|
31.12.2011 01:40 | Jorma Toivonen | ||
| Pvm:stä päätellen ei taida olla "koulupäivä" meneillään? N. 50-vuotta sitten tuli seurailtua salaa rautatieliikennettä "Riihimäen lyseon" ikkunoista. Onni oli biologian iltapäivän tunnit 3. kerroksessa - ensin P1 (?) Hr12 vetoisena kohti itää, lähtökaarteen jälkeen pakokaaasupöllähdys kuljettajan lisätessä tehot täysille, tuota seurasi "lättä" Lahteen, Tr2-vetoisen tavarajunan alkukiihdytys kohti Kouvolaa peitti maiseman hetkeksi tummaan savupilveen (tavarajunan ja Dm7:n lähtöjärjestys saattaa olla päinvastoinkin) ja viimeisenä rynnisti matkaan Vv15-vetoinen JK-juna (tai Pr1...). Toki usein, tiukka "Toini-täti", sai nuorukaisen silmät kääntymään kohti "tauluakin", mutta hei... idästä saapuukin "Lahden lätän" jälkeen jokin "Riston" vetämä työjuna. | ||||
|
30.12.2011 00:56 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman kiinnostaisi, mistä Petri, nuo erittäin tarkat tietonsa on onkinut? Kyllähän "Huru" kulki ripeästikkin alamäkeen (Hy-Hki, Eljaksen kommentti), hurjia "huhuja" kuulin aikoinaan nopeusennätyksistä - "mutta olisikohan sittenkin viisainta siirtyä pois siitä veturin keskilinjalta, ratamoottorit eivät ehkä pidä suurista kierrosluvuista". Aluksi nuorta kone-apulaista hirvitti korkean veturin huojunta pienehkön radalla olevan heiton jälkeen, väkisin muhkea kone tahtoi poistaa laajahkolla heilhduksellaan varomattoman aloittelijan "lintulaudalta", lenkkikytkimen kuuluvat kolahdukset karja-auraa vasten vielä lisäsivät jännitystä matkan onnistumiselle. Tosin nuo pikajunat jäivät kokematta. Mieleen jäivät lähdöt Tampereelta (Perkiöstä) etelään, sn35-vaihteiden kautta pääradalle, edessä jyrkähkö nousu, takana 1500tn:a junaa - mutta tässähän on sopiva hetki nauttia pannussa hautuneet kahvit, muutama eväsleipä, ehtiipä vielä imaista ruokasauhutkin... vaikka toisetkin, ennenkuin "Hurusta" saattaisi Höytämön kohdilla hieman vähennellä tehoja - kaikki pois, nopeuttakaan ei liiaksi, "Kulju" hieman hidastaa, "Vanattarassa" ei toivottavasti tarvitse vauhtia hillitä. Näinö tuo matka, Kimmo, taittui ennen? |
||||
|
29.12.2011 01:01 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman lisäystä tuohon Antin kommenttiin, ensin ratti nollaan ja suuntakahva "K"-asentoon, vasta sitten onnistuivat toimenpiteet konehuoneen puolella. Juna rullailli tapahtuman ajan tai sitten yritettiin uusintalähtöä "suurtartunnalla" (ES). | ||||
|
29.12.2011 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Jonkinlaista asian tuntevaa valvontaa vaativat sähkökalustot virroittimen ollessa ylhäällä (huoltokuljetta, tallipäivystäjä...), Mikkelissä tuollaista palvelua tuskin oli tarjolla? Lyhyenkin sähkökatkon jälkeen Sr1:t eivät tajua sulkea avautunutta pääkatkaisijaa uudelleen (tuskin muutostöitä on tehty?), muu kalusto ymmärtää varmistaa virran saannin jännitteen palatessa ajojohtoon - elintärkeän ilmansaannin, "latauksen", lämmityksen riittävyyden tulevia tapahtumia ennakoiden. Sr1:ssä on ns. "yösäiliö", johon voi varastoida paineilmaa (sulkuhanan taakse) virroittimen nostoa ja pääkatkaisijan sulkemista varten, myös "apukompressori" jolla voi "lutkutella" painetta em. piireihin, mikäli säiliöstä paineet ovat karanneet - tosin aikaa voi vierähtää. Tuon varasäiliön hana täytyy vain muistaa sulkea jätettäessä veturi "kylmäksi" - normaalisti auki. | ||||
|
27.12.2011 00:54 | Jorma Toivonen | ||
| Taitavat veturit liikkua verottomalla "dieselillä". Ammoin jollekin varikolle tilattiin "vihreää city-dieseliä" ja toisella yritettiin pärjäillä "kesälaadulla" talvella... seuraamuksena aikamoinen lisälasku ja veturien hyytyminen linjalle. | ||||
|
23.12.2011 01:02 | Jorma Toivonen | ||
| Linjakäytöstä ei ole kokemuksia, mutta muiden kertoman mukaan melko säyseähkö veturi on hivenenkin painavamman tavarajunan vetäjänä. Ohjaamon äänimaailman täytti armoton vihellys (taidettu nykyään parantaa?), ahtimien ilmanotto hytin ulko-oven viereltä. Kerran oli erittäin lähellä, että olisimme saaneet Dr14-sarjan veturin "karstanpoltto reissulle" JK-junaan Ri-Lo-Ri (Dr14 1851). Aluksi kaikki sujui normaalisti, mutta vedettäessä junaa "lähtötolpalle", moottorin ylikierros-suoja toimi vaihtohetkellä... no sattuuhan tätä. Väri syttyi lähdön merkiksi, selvittiin "Korttion" vaihteista (Riihimäki) ja täysi "hönkä" päälle... ja taas, vaihtohetkellä 1:ltä 2:lle moottori ryntäsi, josta seurasi täysi hiljaisuus. Nopea neuvonpito k.a:n kanssa - ei selvitetä tällä kalustolla reissua. Lupa Ri:n js:lta painaa juna takaisin, veturi tallille ja odottelua seuraavan vetovoiman saamiseksi (taisi Hy knp:lta sopivasti kiirehtien valmistua Dv12 2522). Lopulta vain 90min:a myöhässä aloitimme matkamme uudelleen. Vaihtotyössähän veturi on varsin oivallinen, mutta tuolloin (80-luvulla) paljon töitä tehtiin "tyhjäkäynnillä", joten kerran kuussa veturi pyrittiin saamaan linja-käyttöön, jossa täysiä tehoja jouduttiin käyttämään kauemmin. | ||||
|
22.12.2011 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Päivää vähitellen pitenee, kesää ja "hellekäyriä" (tässä "helletöyssyjä") odotellessa... | ||||
|
22.12.2011 01:23 | Jorma Toivonen | ||
| Hienoa, että "kirjeenvaihtajamme" Berliinissä jaksaa seurailla tapahtumia siellä ja jaella tietoa tänne. | ||||
|
20.12.2011 01:13 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo kokoonpano olisi aikoinan ollut erittäin oivallinen lättäjunissa, ei ympäriajoa pääteasemilla ( https://vaunut.org/kuva/63772 ), ei kuulovaurioita - mitä sanoit?, huuda hivenen kovempaa vasempaan korvaan... | ||||
|
18.12.2011 01:05 | Jorma Toivonen | ||
| Robert myös mukana, kuljettajana? | ||||
|
17.12.2011 23:34 | Jorma Toivonen | ||
| No niin Tapani, 2805 odottelee uudelleen (la-ilta 17.12.) hinausta Riihimäen ratapihalla, lähtenee sunnuntai-iltana kohti pohjoista. Alkuviikosta saattaa jo pyöriskellä ilonasi Oulun seutuvilla. | ||||
|
|
16.12.2011 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti kaikki ei onnistunutkaan suunnitelmien mukaan, Oulu saa vielä hieman odotella omaa "vihreään". Kymmenessä kuukaudessa veturi on "laitostunut" ja kiintynyt konepajan sisätiloihin. Todellisuuden huomatessaan - pakkohinaamisen pohjoisen kylmiin olosuhteisiin - löikin veturi yllättäen "tassut poikkiteloin", eikä halunnut liikahtaakkaan. Niinpä illalla sen matka suuntautui vielä kerran konepajalle - itsenäisesti veturi toimii ongelmitta, mutta toisten hinattavaksi se ei suostunut. | ||||
|
|
16.12.2011 18:00 | Jorma Toivonen | ||
| Laiturin molemmista päistä pääsee hyvin porttien kautta museon alueelle, työt ovat vielä tosin hieman kesken. | ||||
|
16.12.2011 01:18 | Jorma Toivonen | ||
| Noista matkatavara-osastoisista Sm1:stä muistelen tuon matkatavara-osaston olleen varsin suositun matkustuskohteen VR:n henk.kunnan keskuudessa aamun Helsinkiin saapuvissa ruuhkajunissa. Ohjaamon ja osaston ovi oli yleensä sidottu auki seinälle kiinnitettyjen paarien sidosnauhoilla (?), joten kuljettaja sai kuunnella usein varsin kova-äänistä informaatiota päivän tulevista työtehtäistä (ruokailu "Vanhan Kellarissa" yms) - ,mitälie kuulunut matkustomon puolelle? | ||||
|
16.12.2011 01:02 | Jorma Toivonen | ||
| Tästä sarjasta ei ole kokemuksia, mutta tuohon "nuoren kuljettajan Topin" (niiskauta ne herneet nenästäsi) kommenttiin voisin lisätä, että Sm1:n jarrut olivat loistavat verrattuna aiempiin lähiliikenne kalustoihin (Dm7, kaksipaineiset "puuvaunut" - tosin tuo kaksipaineisuus ja Westinghousen kulj.vent. olivat osaavissa käsissä ylivertainen yhdistelmä). Sm-kalustolla saattoi päästellä laiturin päähän nopeudella, jota ei edes lätillä saavutettu pysähdysten välillä ja juna pysähtyi kyytiin pyrkivien matkustajien kohdalle - tai he ottivat muutaman juoksuaskeleen junan seisahtuessa "kuljettajan haluamalle paikalle"... | ||||
|
|
15.12.2011 01:08 | Jorma Toivonen | ||
| Eeron mielestä myös Dv12-sarjan veturit ovat vain kiskokulkuneuvoja (syl. tilavuus vain reilut 70 litraa). Veturisarjasta pientä tarinaa juuri ilmestyneessä http://www.vanhatkoneet.fi/910/dv12-veturi-elava-legenda Vanhat Koneet-lehdessä. | ||||
|
14.12.2011 17:46 | Jorma Toivonen | ||
| Topille tiedoksi, päivystäjä nouti vaunut myöhään eilen illalla (tiistai 13.12.) Sköldvikiin, milloin lie jatkavat sieltä eteenpäin. | ||||
|
12.12.2011 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Hivenen selvemmin tulee esiin kaluston numerointi tässä Dr16 2805:ssä, kuin esim. viereisessä Sm4 sarjan edustajassa tai vihertyvässä Sr2-sarjan vetureissa https://vaunut.org/kuva/70492 | ||||
|
Kuvasarja: Dr16 2805:n huolto |
12.12.2011 00:31 | Jorma Toivonen | ||
| Seuraava "potilaskin" ( https://vaunut.org/kuva/72416 ) jo odottelee tulevia huolto-toimenpiteitä. | ||||
|
|
11.12.2011 13:42 | Jorma Toivonen | ||
| Kimmo tiesi aivan oikein, kyseessä on Dr14-veturin MAN moottori. | ||||
|
10.12.2011 18:48 | Jorma Toivonen | ||
| Jimin antaman linkin mukaan itse olen kuvitellut ratalinjan aiemmin kulkeneen, joskus 50-/60-luvun alkuvuosina? Rata-oikaisun ajankohta ei ole tiedossani. | ||||
|
|
09.12.2011 00:18 | Jorma Toivonen | ||
| Kauan... kauan sitten tuo kaarre oli jyrkempi, taisi kulkea ratalinja suoraan vielä tuosta Sr:n nokan oikealla puolen olevien kuusien kohdilta. Ainakin ennen oli vielä mahdollista havannoida ratapenkan suunta alempaakin. "Isojen poikien" kertomaan mukaan "runskin" keula usein teki varsin arveluttavia nytkähdyksiä alaspäin mentäessä - mennäkkö suoraan lepikkoon..., jos kuitenkin tempaistaan hivenen nokkaa raiteiden suuntaiseksi, muutaman suorituksen jälkeen kaarrekin tuli läpäistyä (ei kuuleman mukaan aina kääntynyt jouhevasti mutkissa), tosin nopeuttakin saattoi, hyvin rullaava juna tönäistä, pitkässä laskussa yli veturisarjalle sallitun 65km/h:n nopeuden. Tuossa vaiheessa nopeuttakin on vielä riittävästi, mutta usein "väärää puolta" liikennöitäessä, saattaa raiteen liukkaus yllättää. V12:n sillan alla kuljettajan hikiset sormet varmaankin jo hamuavat hiekoituskytkintä... (aina selvittiin tuosta koettelemuksesta). | ||||
|
08.12.2011 23:47 | Jorma Toivonen | ||
| Vaihtotöitä tehdään ehkä kuitenkin Tve4-sarjan pienveturilla. | ||||
|
|
05.12.2011 16:42 | Jorma Toivonen | ||
| Lamminniemelle saapuminen on täysin hämärän peitossa. Seuraava etappi Sköldvikiin on täysin riippuvainen päivystäjän paikallisista kiireistä, nämä ovat vasta viimeisinä täytetehtävinä ja sitten sopivien junayhteyksien löytyminen jne. Ei tämä vaunusto kerralla siirtynyt Olliin, kolmena pätkänä Hinthaarasta (n. 6km) työnneltiin. |
||||
|
05.12.2011 10:55 | Jorma Toivonen | ||
| Juhana on oikeassa, veturi on 26-sarjalainen Dv12. Valmistuttuaan nämä 26-sarjalaiset olivat pitkään Tampereen kirjoissa, vasta myöhemmin ne vaihdettiin pohjoisessa työskennelleisiin 25-sarjan vetureihin. Varsin yleinen näky, 70-luvun lopulla ja vielä 80-luvullakin, nämä 26-sarjalaiset olivat eteläisessä Suomessa. Tunnisteessa oikein 2614. | ||||
|
03.12.2011 22:16 | Jorma Toivonen | ||
| Saattahaan olla, että tuo Kimmon mainitsema (29.11. klo 19;21) turvalaitesysteemi on joskus ollut käytössä jossain sarjassa Ruotsissa??? Mutta erittäin yleinen (mm. Rc-sarjat yms) on "ei kuitattava" turvalaitteen poljin, joka ei ole mitenkään riippuvainen onko rataosalla toimivaa JKV:aa vai ei. Poljinta on painettava kaiken aikaa, mutta ei "pohjaan asti" (jolloin turvalaite myös toimii), vaan siinä "keskivaiheilla". Turvalaitteen polkimella on hyvin tunnistettavat vasteet, joten vahingossa sitä ei voi "polkaista liikaa". | ||||
|
02.12.2011 00:53 | Jorma Toivonen | ||
| En ole perehtynyt sarjan "sielunelämään", mutta hoidettiinko junan lämmityksen tarve erillisellä agregaatilla, ei päämoottorin tehojen kustannuksella? (Vai oliko se Itävallan 2x43 sarja?). | ||||
|
30.11.2011 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| Yksinäinen Vv14 ratapihalla (onhan tuo tieto tunnisteissakin), taisivat kaikki sarjan veturit tuolloin pörräillä ympäri Haminan rateistoja? | ||||
|
22.11.2011 23:36 | Jorma Toivonen | ||
| Täällä puretaan kiskot "sähköjen" alta, mutta toisaalla niiden annetaan hautautua unholaan - hiekan alle https://vaunut.org/sarja/1906 . Ehkä jokin kuvan https://vaunut.org/kuva/72557 kommentista voisi hyvin sopia tähänkin tapahtumaan (kilpailijan pelko?). Onko muuten paperitehtaan rakennukset jo purettu? Mahdollista muuta toimintaa ei odotettavissa, edes pidemmällä tähtäyksellä? | ||||
|
22.11.2011 01:05 | Jorma Toivonen | ||
| Kimmolle vastaus: Toki Riihimäen miehillä oli Hr13-pätevyys Kv:n junien vuoksi. Tiedot 70-luvulta ovat melko hataria, mutta Tpe:lle ajettiin Hr13:lla "kääntöjunia" kalustosta riippuen, tai sorvikoneita. Omalle kohdalle osui juuri konepajasta tullut Hr13 2345 marrakuussa 1974, jolla käväistiin Tampereella kääntymässä (1233/3696). Toisen kerran tuotiin junalla 1233 Hr13 2305 sorviin tammikuussa 1975. Joskus ri:n miehistö joutui viemään veturin "kuopalle" asti (missä lie ollutkaan), omakohtaisella kerralle veturi jätettiin Perkiön tallille. Dr13-sarjalla Riihimäeltä käsin alettiin ajelemaan vakituisesti Valkeakoskelle vuonna 1977 (?) (ed. kerralla koneapulaisena Dr12 marraskuussa 1975) (toki jo aiemminkin oli käyty Valkeakoskella Riihimäeltä käsin esim. 22.6.-70 veturin 2327:n voimin). Seuraavat tilastot tuskin ketään kiinnostavat: 18.2.-70 vet. 2354 Tpe-Ri j.2416; 8.5.-70 vet.2341 Ri-Tpe-Ri j.2419A-2420; 7.4.-71 vet.2343 Ri-Tpe-Psl j.1043/vet. ; 1.11.-71 vet. 2310 Ri-Tpe j.2413; 3.11.-71 vet. 2311 j.2411 Ri-Tpe. | ||||
|
19.11.2011 00:17 | Jorma Toivonen | ||
| No, johan lentelee pojilla mielikuvitus..., toisaalta mukavahan noita komentteja on lueskella. Tässähän on taidettu kokonaan jättää vaille huomiota käyttäjän mielipiteet. Aivan eriasia lienee Karin heittäessä muutaman halon "leikkiveturin" pieneen pesähköön kerran kesässä (kuvista päätellen on tosin valinnut herraskaisemmat hommat Minkiöllä), kun päivittäin ruokkkiessa tonnikaupalla hiiltä Riston ahnaaseen pätsiin, ja junapainotkin jäävät "haisulin" suorituskyvystä melkoisesti. Suht. varmoja lopulta nuo Dr13:a olivat, usein ainakin toisen koneen voimin pääsi pois linjalta tukkimasta muuta liikennettä. Mutta jatkakaa toki esseiden kirjoituksia sivustolle, mielenkiinnolla seurailen tilanteen kehitystä... Toisaalta tuo Deltic-moottori olisi mielenkiintoinen tutustumiskohde Englannissa??? Höyryjä todella on viehättävä seurailla liikenteessä, mutta... | ||||
|
18.11.2011 00:51 | Jorma Toivonen | ||
| Tällä yksilöllä tuli aikoinaan suoritettua "inssi-ajo" marraskuussa vuonna 1977, junat 1662/1663 Ri-Sld-Ri. Seuraavaksi, vasta reilun vuoden päästä (13.12.1978), samaisen yksilön rattia pääsi kääntelemään samaisella Sköldvikin retkellä (seuraavana päivänä Sld:n junassa oli Dr12 2237). Ja taasen vierähti vuosi seuraavaan kosketukseen (13.12.1979), kun junalla 1245 (Ri-Tpe) vedeltiin 1156 tonnin edestä tavaraa Tampereelle - paluu hienosti Sr1:llä (juna 3604). Erittäin mallikkaasti tämä sarja hoiteli työtehtävänsä kohdallani - kerran kontaktorit laukesivat ymp.lyönnin seurauksena (Nikkilä) ja toisen kerran pääkone päätti huilailla muutaman kerran pääradalla ylilämmön vuoksi. Muutoin, jokusen kerran näiden mukana seikkaillessa, matka taittui hitaasti, mutta varmasti... | ||||
|
16.11.2011 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| Talvella 1979 muutama keikka tuli tehtyä aurahommissa ja vain kerran linjalla (Ri-Tu-Ri). Auraa yleensä vedettiin linjalla, mutta eihän tuolloin paljon lunta kerääntynyt pääradalle, mm. varsin lukuisasti liikennöineen Dr12-veturisarjan ratamoottorien tuuletukset puhalsivat lumet tehokkaasti pois raiteilta. Mestarin kanssa sovittiin aamuisin aurausnopeuksista tapauskohtaisesti - taisi olla 50km/h:n luokkaa korkeimmillaan linjalla. Opasteiden antamiseen käytettiin vanhan mallin ovikellon näköistä systeemiä, johto sopi hyvin kulkemaan Dv15:a tiiviisteettömän oven raosta ohjaamoon. Ratapihoilla auraa yleensä työnnettiin ja vyörytettiin lumimassoja raiteiden yli. Dv15/16-sarjan veturit olivat tähän tehtävään oivallisia, käsijarrulla saatiin "säädettyä" jarrulossit lähelle kaikkien pyörien kehiä pyyhkimään irtolumet pois haittaamasta jarrutuksia - aurassa ei tainnut olla ilmajarruja lainkaan? Nykyään HMVY:n tallissa oleva Dv15 1991 oli melkoisen usein auran vetäjänä / työtäjänä tuona talvena Riihimäen seudulla. | ||||
|
15.11.2011 00:51 | Jorma Toivonen | ||
| Tuollaisella pakkaskelillä, kuuleman mukaan, lättäkuskin ammattitaitoa koeteltiin. Kuinka ajoissa alat jarruttelemaan, että jäätyneet, lumiset jarrulossit sulivat muutenkin heikohkon jarruvoiman omaavassa kalustossa. Hiemankin pidemmän pysähdyksen aikana muistit irroittaa jarrut, muuten kuumenneet (hieman lämmenneet) töngät jäätyivät hetkessä kiinni pyörien kehille. Toki muussakin kalustossa oli samoja ongelmia, mutta näissä ne vielä korostuivat. Mikäli mielit tauon aikana laiturille tupakille, varmaa oli, että kangella hakkaamalla vasta jarrut irtosivat ja matka jatkui (turvalaite toimi - täysi jarrusylinterin paine, toki apukeinoja saattoi olla käytettävissä...). Erittäin hieno talvinen kuva! |
||||
|
14.11.2011 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Keskipäivän hetkiä ilmeisesti vietellään? Tuolloin juna numeroksi sopisi esim. H425 Hnk-Ri (klo 9;10 - 12;30), parinkymmenen minuutin kahvittelutauko Karjaalla suotiin kuljettajalle ajorupeaman tauottamiseksi. Suorittaja heiluttelee vihreää lätkää asemarakennuksen oven raosta (ei näkynyt kuljettajalle useinkaan - luottamus konnarin välittäjän rooliin). Koskaan ei herra vaivautunut tulemaan laiturille asti. Öisin vuorossa oleva asemamies joutui kävelemään laituri-alueelle antamaan suorittajan määräämät opasteet sivuuttaville tavarajunille ja samalla tarkkaili myös junan matkakuntoisuutta. | ||||
|
13.11.2011 20:27 | Jorma Toivonen | ||
| Riihimäen vetureita tuohan on. Lähtö Kouvolasta puolen päivän aikoihin (n. klo 11;40 - 12;00), junan numero 2222. Tulojunan n:o 2213, lähtö Riihimäeltä klo 6;20. | ||||
|
13.11.2011 01:46 | Jorma Toivonen | ||
| Mikäs nystyrä tuohon valonheittäjän yläpuolelle on kasvanut ? https://vaunut.org/kuva/58167 | ||||
|
12.11.2011 00:46 | Jorma Toivonen | ||
| Ensinnä kuvasta tulee mieleen veturisarjalle ominainen, 3-akselisesta telistä lähtenyt rytmikäs kilinä, kolina... mikähän lienee tässä tapauksessa oikea sanavalinta? Vaihteen ylityksen jälkeinen korin sivuttaisvapuunta - onneksi veturimiehistö on jo aamukahvinsa juoneet, ei pysyisi liemi kojelaudan päällä olevassa kupissa. Usein kahvipannun kaatonokka tukittiin käsipyyhepaperilla, jotta lämpenevä vesi ja kiehahtaneen veden joukkoon kaadetuista poroista muhiva juoma pysyisi astiassa. Kahvin aromin vähitellen levitessä ohjaamoon seurasi nautinnon hetki, tosin tarjoilu ja jalon juoman nauttiminen olikin usein matkan aikana varsin haasteellinen toimenpide. | ||||
|
11.11.2011 00:31 | Jorma Toivonen | ||
| Dm7 4162 on nykyään PMR:n omistuksessa odottelemassa Pasilassa "parempia aikoja" https://vaunut.org/kuva/71581 - jonon hännillä. | ||||
|
09.11.2011 16:50 | Jorma Toivonen | ||
| Huomio kiinnittyy kuljettajan ergonomiseen ajo-asentoon ja moottorin huolettomaan äänieristykseen. Monikohan kuljettaja selviytyi eläkkeelle ilman kuulovauriota? | ||||
|
08.11.2011 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| "Vinkin" johdatuksella löytyy vieretysten molemmat, nykyään ajokelpoiset "Hurut". | ||||
|
07.11.2011 01:03 | Jorma Toivonen | ||
| Tuolloin ei vielä tainnut olla veturimiehistöllä virka-asua? (vai milloin käyttöön tuli sinisestä "sideharsosta" kyhätty takki?). Ainut ammattia osoittava oli tuo päähine. Voisiko olla mahdollista, että veturimiehistön virkalakin kokardin väreinä olivat sittenkin valko-sini-valko? | ||||
|
07.11.2011 00:46 | Jorma Toivonen | ||
| Parempikin kuva veturista https://vaunut.org/kuva/72228 . Liekö kenellään tietoa, montako tämän sarjan veturia (harvinaisuutta) aikoinaan valmistettiin? | ||||
|
04.11.2011 20:30 | Jorma Toivonen | ||
| Noniin... aiemmassa kommentissani "rullailemisella" tarkoitin todellakin: tehot pois, vaihde päällä. Senverran vähän tuli aikoinaan lätällä ajeltua, että tuohon vaidekytkin kikkailuun en alentunut, enkä uskaltautunut - mutta hienoa kuulla, että varman itseluottamuksen omaavia ja varmakätisiä kuljettajiakin löytyy tarvittaessa. Parisen kertaa aikoinaan ylitin Hiekkaharjun kuumakäynti-ilmaisimen (tehot pois päältä), ensimmäinen hälytys kulkusuuntaan nähden oikealta puolen (olisikohan ollut viides akseli - vai missä tuo lätän äänenvaimennin sijaitsee?). Ilmeisesti Hesan "kaukot" olivat jo oppineet lätän metkut - tarkistakaa lämmöt, kunhan pysähdytte seuraavan kerran. Muualla liikuttaessa pysähtymismääräys tuli välittömästi. Elleivät pakokaasut puhalla lämpöä suoraan ilmaisimeen, niin ainakin kuumentunut äänenvaimennin antaa normaalia korkeammat lämpötilat. | ||||
|
03.11.2011 00:43 | Jorma Toivonen | ||
| Näissä "pienissä" moottoreissa öljyt vaihdetaan kerralla, en tosin muista vaihtoväliä. | ||||
|
|
03.11.2011 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Välillä aiheettomia hälytyksiä Dm7-kalustolle saattaa vähentää "rullaileminen" (hyvissä ajoin) ilmaisimen kohdalla. Kuten Jouni asian ilmaisi, ei näillä vehkeillä lätän kuumia laakereita havaita - ilmaisut tulevat kuumista pakokaasuista/-putkistosta. | ||||
|
03.11.2011 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Vanhoja mielikuvia kaivellessani, vastaavanlaisesti taidettiin toimia noihin aikoihin Hyvinkään ja Hangon välillä Nummelassa ja Tammisaaressa (?). Muilla liikennepaikoilla oli vielä siipi-opastimet, joiden opasteita hoideltiin opastinpukeista asemarakennuksen edestä - tosin kampeja väännellen pystyttiin kääntelemään vaijerivälitteisesti tärkeimpiä vaihteitakin. | ||||
|
27.10.2011 00:41 | Jorma Toivonen | ||
| Vetureita on saneerattu "voimakkaasti" sarjaan Td. 2-taht. diesel on vaihdettu hieman tehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään 4-tahtiseen MTU:n voimalaitteeseen. Muutostöiden tuloksena veturit ovat yhteistyökykyisiä myös Rd2-sähkövetureiden kanssa (saneeratut Rc2-sarjalaiset), suunnitelmissa saattoi olla myös monikäyttömahdollisuus Re-sarjan kanssa (Bombardierin TRAXX-sarja), liekö toteutunut? T44-sarjalaisia alettiin valmistella vuonna 1968 ja Rc2-sarjalaisia vuonna 1969. Ilmeisesti meillä tulee halvemmaksi tilailla uusia vetureita (sähkö/diesel), kun laittaa vanhat, saman ikäiset toimivat yksilöt täydelliseen peruskorjaukseen - ilmeisesti naapurissa on jo alunalkaen ollut paremmin suunnitellut lähtökohdat . "Pientä kulkijaa hieman ihmetyttää", muualla jopa diesel-/ sähköveturit toimivat yhteystyössä, mutta meillä ei edes runsas-sarjalaista Sm-kalustoa saada ongelmitta kytkettyä yhteistyhön keskenään. | ||||
|
26.10.2011 23:47 | Jorma Toivonen | ||
| Kaikenlaisia juhlallisuuksia on taidettu suunnitella vuodelle 2012. Jokin "ryhmä" voisi anella lupaa konepajalta juhlan järjestämiseksi - "40 vuotta olen odotellut museon tiloihin pääsyä, omin voimin saavuin tänne aikoinaan kavereiden kanssa kesällä 1972. Taidan viettää viiskymppisetkin samoilla sijoillani, ellen romahda unohdettuna ennen sitä, seuralaiseni kaikkosivat ympäriltäni jo aikoja sitten. Olen sentään ensimmäinen Suomessa valmistettu linjadiesel." https://vaunut.org/kuva/33182 . Mistähän johtuu, ettei museolle saada lisää hallitilaa - kalusto rapistuu... Onko haluttomuus suojella meitä vanhuksia VR:n, rautatiemuseon vai Hyvinkään kaupungin kaavoituspolitiikan? | ||||