Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	31.12.2010 00:32	Jorma Toivonen
		Sr12-sarjassa oli kompressori ja höyrynkehitin sullottu molemmat takakonehuoneeseen, painoeroa Sv12:a oli 6tn:a. En löytänyt tuon Claytonin painoa mistään, mutta poistettaessa 2000l:n vesisäiliöt ja muut oheislaitteet, voisi arvella itse helvetinkoneen painoksi n. 3000kg. Muistaakseni takakonehuoneen lattialle kehittimen paikalle asennettiin vastaava määrä lisäpainoja painon jakauman tasaamiseksi, jostain syystä ei haluttu vaihtaa komp.systeemin asentoa poikittain, kuten Sv-sarjoissa. Ehkä tästä syystä on edelleen 27-sarjalaisten akselipaino korkeampi verrattuna 25-sarjalaisiin, taitaa noiden 26-sarjalaisten tarkka akselipaino liikkua jossain tuossa välimaastossa.
	30.12.2010 23:48	Jorma Toivonen
		Voisikohan kyseinen paikka sittenkin olla Lohja?
	30.12.2010 00:24	Jorma Toivonen
		Päivän uutisten mukaan Säterillä (vai mikälie tehtaalla nimenä) käynnistellään koneita uudelleen.
	30.12.2010 00:19	Jorma Toivonen
		Leveäraideverkkoa (1520mm) on Unkarissa 35km (v.2004) ja Romaniassa 45km (v.2002), molemmissa Ukrainaan suuntautuvassa rajaliikenteessä. Kummassakin maassa on muutama leveäraideveturi tuota liikennöintiä varten (Railfaneuropen sivustojen mukaan).
	29.12.2010 00:51	Jorma Toivonen
		Pontresinassa vaihdetaan vetovoimaa - jännite Italian puolella 1000V:a, muualla rata-osalla 11kV:a, https://vaunut.org/kuva/58213
	29.12.2010 00:15	Jorma Toivonen
		Jonkin viranomaisen säännöt taisivat kieltää virroittimen ylhäällä olon, ellei veturi ollut koko ajan valvovien silmien alla tai täysin ulkopuolisten henkilöiden saavuttamattomissa aidatulla alueella. Nykyään riittänee kameroilla suoritettu valvonta (aidattu alue - Riihimäki raide 11). Ulko-ovien täytyi olla lukittuina, alkujaan lukkoina täysin N-liiton tyyliin sopimattomat hienot lukot, pienet ja heikot avaimet - taipuivat helposti, katkesivat lukkopesään, lukkopesä pyöri avaimen mukana jne., vasta myöhemmin lukitus muutettiin kolmio-avaimella toimivaksi (saattoi talvella saada oven avatuksi käsineetkin kädessä). Ihmettelen miksei tässä sarjassa ole oven alareunassa toista kahvaa kuten esim. Sr2, Dr16, taitaa myös Sm3:llakin olla mahdollisuus oven avaamiseen maasta käsin - kaikkia muita turhia muutostöitä tehdään (avautumattomat ikkunat, pienet luukut oviin), mutta tuo työturvallisuuteen paljon vaikuttava tekijä taitaa olla liian vaikea suunniteltava konepajan suunnitteluryhmälle ja työsuojelusta vastaaville henkilöille? Talvellahan nämä olivat varsin kylmiä käyttöön otettaessa, myöhemmin alkoi "sähköposteja" ilmaantumaan seisontaraiteiden viereen, joista saattoi saada virtaa ohjaamon lämmitykseen seisonnan ajaksi.
	28.12.2010 00:40	Jorma Toivonen
		Sattui tällainen oletuskuva. 1970-luvulla Hr12-sarja taisi olla pääasiallinen vetovoima Ri-Hnk välillä. Vuosikymmenen alkupuolella Vv15-sarjan kanssa (viimeisin henk.koht. Vv15-keikka rata-osalla 6.3.-75, juna 1834 Ri-Kr, veturit 1961-1994, 102aks. 1486tn). Ehkä tuon vuoden jälkeen alkoi Dv12-sarjalaiset avustamaan Huruja liikenteen hoidossa? Viimeisin henk.koht. Dr12-matka Ri-Hnk välillä 20.5.-79, aikataulukauden vaihtuessa taisivat Dv12:t vallata koko rataosan liikenteen hoidon itselleen.
	25.12.2010 00:07	Jorma Toivonen
		Voisiko tuo tenderin neliskulmainen valaisin (hytin takalipassa) olla jotenkin yhteydessä veturin tunnistuksessa? Meikäläinen tunnistaa toki veturin höyryveturiksi, mutta omaamillaan tiedoilla sarjakin jää arvoitukseksi.
Kuvasarja: Puolan Rautatiet saneeraa vetureitaan	23.12.2010 00:49	Jorma Toivonen
		Puolassa näköjään siirrytään "viherlevän" saastuttamasta vedestä puhtautta kuvaavaan siniseen - voisi toimia myös paljon mainostetussa "tuhansien järvien" maassa? No,mutta meillähän mainosmiehet ovat realisteja.
Kuvasarja: Puolan Rautatiet saneeraa vetureitaan	23.12.2010 00:30	Jorma Toivonen
		Olen ymmärtänyt, että (sähköveturit) EU-sarjan veturit ovat yleisvetureita (matkustaja- ja tavaraliikenteeseen), EP-sarjalaiset matkustajajuniin, ET-sarjan veturit hoitavat pääasiassa tavarajunat. Dieselien puolella: SP-sarja matkustajajuniin, SU-sarjalaiset yleisvetureita, ST-sarjalaiset tavarajunien vetäjiksi ja SM-sarja hoitelee vaihtotyöt. Voin tietysti olla täysin väärässä, en kiellä...
Kuvasarja: VR-yhtymä OY:n museovaunujen matkaa Hyvinkäältä Haapamäen kautta Pieksämäen konepajalle	22.12.2010 23:52	Jorma Toivonen
		Koko kuljetusketju: Vet 10808 Ri-Hy sn 120, V 10809 Hy-Hpk (kuten Liimatta kuvansa yhteydessä https://vaunut.org/kuva/67002 mainitsikin) sn 50, V 10811 Hpk-Pm sn 50, Vet 10810 Pm-Jy-Tpe-Ri sn 120.
Kuvasarja: VR-yhtymä OY:n museovaunujen matkaa Hyvinkäältä Haapamäen kautta Pieksämäen konepajalle	20.12.2010 15:46	Jorma Toivonen
		Kiitokset Teppo, että laitoit kuvia matkan vaiheista kaikkien nähtäville.
	19.12.2010 00:51	Jorma Toivonen
		Lähes kuten ennen, suorittajan "lätkän" heilahduksella lähdettiin rivakasti kohti viimeistä etappia Riihimäelle "Hangon paikuilla" - 425 ja 429 (ma-su), 421 pe,su. Tosin silloin hieman hillitsivät lähtökiihdytystä edessä olevat sn35:n vaihteet, mutta niiden jälkeen... Timolle: taitaa tuo tila olla jo varattu muulle kalustolle, Hrrrrrr joutuu vielä toistaiseksi palelemaan hyytävässä kylmyydessä, ehkä tulevaisuudessa?
	18.12.2010 17:31	Jorma Toivonen
		Huomenna, sunnuntai 19.12.-10, juna kuulemma jatkaa kulkuaan Haapamäeltä aamulla klo 8;40 ja pitäisi saapua Pieksämäelle klo 13;25. Haapamäeltä taitaa tarttua vielä yksi vaunu letkaan mukaan.
	09.12.2010 01:35	Jorma Toivonen
		Kovin näyttää hidastusesteiseltä tuo Vaasan rata, pärjääköhän sähkökalusto kalistuvine koreineen noista ylös/alas-hyppyreistä?
	09.12.2010 01:17	Jorma Toivonen
		Topihan tuntuu tietävän lakitekstit yms. (ehkä senvuoksi sivustolta on poistettu mainio kuva harrastajan tupakkatauosta? - todella osuva). Älä Aleksi hermostu, useimmiten yli kolmenkymmenen vuoden palveluksen jälkeen rautatieläisen (anteeksi veturimiehen) ajatusmaailmakin hieman muuttuu suotuisammaksi harrastajia kohtaan (toivottavasti) --- omakohtainen koettelemus. Ilman huumorintajua ei varmaan olisi tullut täyteen palvelusvuodet VR:n hommissa, ei pojat,,, ei tämä elämä niin vakava asia ole, nautitaan, pipo löysälle....
	08.12.2010 11:12	Jorma Toivonen
		Isot Volkkarit tulivat vasta kymmenisen vuotta kuvan ottamisen jälkeen. Punainen auto englantilainen, Ford Consul ??? Mustan auton malli viittaisi amerikoihin. Musta auto taisi paljastua joksikin Fordin malliksi http://www.ajopeli.kuvat.fi/kuvat/13+Urjalaa+ym.+v.1956%2C+Matti+Tyry/img004c.jpg , punaisesta hieman enemmänkuvaa http://www.ajopeli.kuvat.fi/kuvat/13+Urjalaa+ym.+v.1956%2C+Matti+Tyry/img005.jpg .
	08.12.2010 00:58	Jorma Toivonen
		Kerran on tullut hirvi teurastettua. Eipä tuo tuntunut Dv12:n nokasssa, tosin nopeuttakin oli huomattavasti vähemmän kuin edellisillä tapauksilla. Juhannuksen jälkimaininkien paluujuna Hangosta (vuonna 1982), Raaseporin (vanha seisake) jälkeen jolkoteltiin harjumaisemissa kohti Karjaata Hnk-Ri paikulla (429) n.110km/h (tai vähän reilummin, kaviteluhetki Karjalla). Yllättäen kaksi hirven vasaa nousi raiteille tarkkailemaan outoa lähestyvää ilmestystä, emo havaitsi vaaranpaikan ja tuli hätistelemään lapsukaiset pois sopimattomalta leikkipaikalta. Lapset selvisivät, mutta emohirven kyljen lävisti Dv12:n puskin. Siinähän tuo ruho roikkui n.300m:ä, pöllyttäen hiekkaista ratapengertä, kunnes juna pysähtyi. Toki junan jarrutus aloitettiin jo ennen törmäystä, kun huomattiin mahdollinen "hirven kaato" (luvat eivät olleet kunnossa).
	08.12.2010 00:32	Jorma Toivonen
		Voisikohan olla Volga? Valmistus alkoi vuonna 1956, eikä mielestäni oikein näytä siltä merkiltä. Pobeda on varma bongaus, mutta nuo pari muuta?
	04.12.2010 01:31	Jorma Toivonen
		Juuri tällaisia kuvia olen odotellut, vielä kun löytyisi vastaavia toisesta koeveturista MaK:sta. Suuret kiitokset kuitenkin näistä Martille ja toteuttajalle Mikalle.
	04.12.2010 01:18	Jorma Toivonen
		Näköjään tuli paljon tekstiä aiheesta yrittäessäni koota edellistä kommenttiani. Tuo etutelin kevennys taisi olla aiemmin (Petrin mainitsema -77), mutta senjälkeen tehtiin ratkaisevia muutoksia, jotka täytyi ottaa huomioon paria kytkettäessä. Niin se alkuperäinen oli juuri tuollainen Kimmon mainitsema, ympärilyönti tapahtui, tehot pois, ymp.lyöti loppui, tehot nopeasti takaisin ja tottakai ympärilyönti jatkui, teho pois jne, nykivä kulku, ellei kuljettaja puuttunut automatiikan toimintaan vähentämällä tehoja ja hakemalla kitkarajaa tehonsäädön avulla. Mutta kyllä mielestäni Hr13 ansaitsi paikkansa ansiokkaasti juniemme luotettavana vetäjänä.
	04.12.2010 01:06	Jorma Toivonen
		Minun mielestäni on kolmaskin vaihe olemassa (=uusin), teknillinen tietämykseni loppui, täytyy turvautua Kimmon apuun! Alkuperäinen ei tainnut reakoida, mikäli kaikki akselit lähtivät yllättäen ryntäämään. Aikoinaan koeajettiin raskasta (kela-)junaa Tampereelta Hämeenlinnaan parivedolla, "venäjän pojat" olivat mukana testailemassa. Juna meinasi jäädä heti lähdössä "Rukkamäkeen", johtoveturin nopeus hiipui ja hiipui, kysely miehitettyyn kakkosveturiin, josta vastattiin, että hyvin kulkee - me tullaan sataaneljääkymppiä. Muutostöistä ei ennen paljon hiiskuttu käyttäjille, veturin päällä saatoi olla pieni lappunen jossakin tai miehistöhuoneen pimeimmässä nurkassa ilmoitus suoritetusta muutoksesta - siinä sitä sitten ihmeteltiin usein veturin outoa käytöstä, joskus saatettiin kirjata "vika-kirjaankin" ilmoitus veturin normaalista poikkeavasta toiminnasta... ns. lisäkoulutuksesta ei ollut puhettakaan. Ennen vielä eroteltiin käsitykset ympärilyönninesto ja luistonesto, toki kitkahan on menetetty molemmissa tapauksissa ja luistoa syntyy puoleen jos toiseen.
	03.12.2010 23:45	Jorma Toivonen
		Laivaharrastajien sivustoilla olevasta keskusteluketjusta http://www.fcbsweb.com/forum/index.php?topic=15229.150 päätellen Dr15:n moottori päätyi Kristina Reginan toiseksi pääkoneeksi. Laivahan kelluskelee tällähetkellä Aurajoen lainehilla.
	03.12.2010 20:21	Jorma Toivonen
		Nykyinen Sr1:n ympärilyönninesto on täysin kotimaista suunnittelua (ymmärtäisin). Jokunen vuosi sitten (15-20v.?), oli ohjaamossa pieni lappunen uudesta ympärilyönnin estosta ja kulkukäytävän laitetaulussa pienehkö vipukytkin, jolla valittiin paria tehtäessä oikea asento, oliko molemmissa vetureissa uusi laitteisto, vaiko vain toisessa. Valitettavasti mielenkiinto ei riittänyt tutkailemaan sähköpiirustuksia, mitä muutoksia vetureihin tuolloin tehtiin, mutta eiköhän täältäkin asiantuntemusta riitä tuonkin muutostyön ratkaisemiseen. Eiköhän vieläkin veturin paras ympärilyönnin estin sijaitse kuljettajan selkärangan jatkeessa, josta on suora yhteys tehonsäätöpyörällä (-kahvalla) lepäilevään käteen.
	03.12.2010 18:54	Jorma Toivonen
		Muistaakseni Hr13:ssa automaattinen hiekoitus toimi vain suurtartunnassa ympärilyönnin tapahtuessa, normaali-ajolla ei hiekoitusta tapahtunut, vaan generaattorin syöttämät virrat putosivat 10-portaan vastaavalle teholle - MGO:t tosin huusivat ennakolta asetetulla kierrosluvulla. Lipsuttelu ratista alas kymppiportaalle ja uusi yritys varovasti tehoja lisäillen. Vaikkei nuo Hr13:t täydellisiä vetureita ollut, ei koskaan kohdalleni sattunut linjalle jääntiä - muutamia reissuja tuli niilläkin tehtyä, useimmat ongelmitta - eikä tarvinnut kontaktoreita viilailla matkan aikana... Luistontapahtuessa ei automaattista hiekoitusta tapahtunut, vaan luisto loppui suoratoimijarrun löysäämisellä tai nopealla irrotusventtiilin polkaisulla. Voi olla nämä erilaiset nimitykset tapahtumille ovat vuosien saatossa muuttuneet.
	02.12.2010 22:17	Jorma Toivonen
		Kaikki sarjan kuvat hienoja, mutta tämä on todella yliveto otos.
	28.11.2010 15:31	Jorma Toivonen
		4207 käväisi "huviajelulla" Kiialassa, samalla kerralla vetovaunujen järjestys vaihdettiin ratapihalla, kts. kuva https://vaunut.org/kuva/66724 . Aamuisella siirrolla Pasilasta Keravalle 4136:n kannentiiviste vaurioitui, joten henk.kunta päätyi jättämään vaunun Keravan veturitallin raiteistolle, josta paluuvuoro Porvoosta noukki sen peräänsä ja kuljetti Pasilaan. Moottoripään erottaa ehkä helpoimmin katolla olevasta moottorin imuilman ottopöntöstä, tässä kuvassa ei kovin hyvin erotu. (II-pää kuvaajaa kohti). Jäähdyttimen säleiköt ovat hieman lähempänä, vaunun keskiviivasta katsoen, moottoripäätä, taasen polttoainesäiliön täytöt ovat lähempänä kylmää päätä.
	25.11.2010 23:24	Jorma Toivonen
		JKV-laitteisto Venäjän puolella? Onko tietoa? "Pendonkaan" hallintalaitteista ei ole mitään tietoa, mutta mikähän lienee tuo vipukytkin kojepöydän etulaidassa oikealla?
	22.11.2010 00:15	Jorma Toivonen
		Vaihdemies rasvailee vaihteitaan, jotta limpun heitto kävisi kevyesti.
	21.11.2010 23:31	Jorma Toivonen
		Tuon laatikon tarkoitus taisi olla alunperin "raskaiden työkalujen" säilytys. Tyhjähän se yleensä oli, joskus siellä saattoi olla apukytkimet (= ketjut vaunujen kytkemiseen varsinaisen vetokytkimen vaurioiduttua), elleivät roikkuneet puskinlevyssä.
	19.11.2010 00:25	Jorma Toivonen
		Joitain huhuja kuulin, että 17.11. olisi ollut joitain ongelmia Vainikkalan lähdössä kohti Pietaria??? "Naapurin" kuljettajien sinnikkyys palkittiin ja junalla päästiin viimein liikkeelle pienen odottelun (resetointien - mitä lie tarkoittaa) jälkeen.
	17.11.2010 18:10	Jorma Toivonen
		v.1978 jälkeen aamun ensimmäinen juna Riihimäeltä Porvooseen (404) ohitti Keravan oikorataa pitkin. Siirrot Keravan ja Riihimäen välillä aamuisin ja iltaisin olivat tyhjävaunujunia, joskus harvoin oli matkustajiakin (ei väliasemille), varsinkin illan paluu (9383) Riihimäelle - lähinnä pikajunilla edelleen matkustavia, jäi yksi junanvaihto Keravalla pois.
	17.11.2010 01:41	Jorma Toivonen
		Aikataulun mukainen päivämäärä suunnitellulle siirrolle oli jo hyvissä ajoin valmisteltu, mutta erään tahon lupa-asiat ratkesivat vasta edellisenä päivänä, jutturuuhkien (?), henkilöstöpulan (?) vuoksi - 5 kuukautta tuntuu olevan liian lyhyt aika virkamiesten toimille nykyään (vai olivatko paperit hukassa?), tosin edellisenä viikkona taisivat puhelinlinjat (ja posket) punoittaa joillakin tahoilla erittäin punaisina...
Kuvasarja: Dv12 #2564 Porvoon radalla.	17.11.2010 01:26	Jorma Toivonen
		Hieman täytyy Jussin komenttia korjailla: Ainakin 2512 on visiteerannut Porvoossa 23.4.1979 ja 2514 12.4.1976 ja 9.1.1979. 26-sarjalaisista ainakin seuraavat yksilöt ovat käyneet ihastelemassa tuomiokirkkoa 2602 (18.2.-76), 2611 (18.5.-76), 2613 (29.3.-79), 2616 (2.9.-76), 2620 (25.3.-76), 2622 (19.10.-78), 2623 (3.9.-76), 2637 (2.11.-78). Henk.koht. viimeinen JK-juna Porvooseen taisi olla Dv12 2721:llä 2.9.-80.
	16.11.2010 00:20	Jorma Toivonen
		Taisi olla vielä 1960-luvulla, kun Kouvolan lyhennys "ammattipiireissä" oli Kw - mistä lie johtunut?
	16.11.2010 00:18	Jorma Toivonen
		Ei ole, Mikko, aavistustakaan mistä kuva on napsaistu (Sj - Valmet?). Kerran olen piipahtanut Valmetin tehtaalla rautateitse, mutta silloin oli pimeää, eikä maisemat jääneet mieleen. 7.2.-80 "herrat" suorittivat koeajelun Päijänteen ympäri uutukaisella konferenssivaunulla A20. Matka päättyi Kouvolan kautta Hyvinkäälle (Riihimäellä ei tuohon aikaan illasta ollut aikaa seisoskella laituriraiteella). Vihdoin viimein, viimeisenkin "koeajajan" poistuttua vaunusta ja vaunun tuoneen Sr1:n lähdettyä kohti Pasilaa, otimme vaunun kiinni 2507:n koukkuun ja matka kohti Tamperetta alkoi. Jopa matkalle Tpe-Valmet-Tpe oli annettu omat junanumerot V488/V489, reissu kesti runsaan tunnin... Kiire oli, veturi jäi Perkiöön ja viimeinen yhteys etelään painoi päälle.
	12.11.2010 00:58	Jorma Toivonen
		Aikaa "huulen heittoon", nautitaan äiteen tekemiä eväitä, onko voikerroksen päällä tänään lauantaita vai peräti sipulia (taitaa nykyään kulkea metsästäjän nimikkeellä?) - maistui pikkupojan suussa erinomaiselta Tampereella tai Kouvolassa eväs-salkussa käyneet reikäleivät, usein iskän mukana oli ylimääräinen annos kotiin tuomiseksi. Kunhan tuo varo lakkaisi puhisemasta, saisi puhella kaikessa hiljaisuudessa - ilmapumpun puhaus silloin tällöin, pieni palamisen ritinä tulipesästä, ympäristön äänet selvästi kuultavissa... Hetken kuluttua ei enää olekkaan aikaa seurustelulle - - - no jaa, voihan sitä muutaman sanan kuljettajan kanssa vaihtaa lapioon nojaillen, kun ei tällä puolen ole odotettavissa "näytönpaikkoja".
	11.11.2010 16:22	Jorma Toivonen
		Voisiko kuvauspaikka olla jokin muu kuin Tampere? Ken tuntee ympäristön?
	10.11.2010 23:47	Jorma Toivonen
		Petrille lisää tuumailtavaa, vuonna 1969 letkuja puuttui vielä nokalta https://vaunut.org/kuva/56057 , mutta vuonna 1974 letkusto oli jälleen täydennetty https://vaunut.org/kuva/35951 , miksiköhän? (Minä en tiedä). Olisiko kuva kuitenkin tuon Kirjokiven onnettomuuden jälkeen?
	10.11.2010 20:13	Jorma Toivonen
		Korjauksia tuohon edelliseen: Tve1:n hinausnopeus 50 km/h, Tve2:n 75km/h. Jarrujohtoa EI saa kytkeä ja veturin mukana täytyy olla saattaja.
	10.11.2010 15:56	Jorma Toivonen
		Useimmiten pidemmät matkat sujuivat hinauksessa tavarajunassa, voimansiirron ketjut irroitettiin ja sidottiin käyntisillalle. Nämä pienveturit sijoitettiin junaan viimeiseksi (kuvassa https://vaunut.org/kuva/66483 näkyy loppuopastelyhdyn pidike oven vieressä ohjaamon sivuseinässä), en muista rajoitettiinko junan sn:a (75km/h) näiden hinausten takia. Siellä se keikkuen matkasi junan viimeisenä jarruttomana, toki jarrujohto kytkettynä.
	09.11.2010 20:34	Jorma Toivonen
		Skavabölen pojat
	08.11.2010 00:46	Jorma Toivonen
		No niin, tulihan tästäkin "lempinimestä" taistelu: "Vanhuskin" ymmärtää sijoittaa tuon toisen ehdotelman oikealle kohdalle, toinen yritti esitellä "fiksuuttaan" väärässä paikassa. Perttu johtaa 1 (ainakin) - 0.
Kuvasarja: "Diskovaunu"	05.11.2010 00:54	Jorma Toivonen
		Tuota en tiedä ("sattumalta osuin piakalle"), kun pojat kokeilivat vaunun jarrujen toimintaa, ehkä jonkinlainen siirto-operaatio on odotettavissa vielä tämän vuoden puolella, mikäli siirtolupa myönnetään.
	04.11.2010 00:54	Jorma Toivonen
		Mikäli oikein muistan kuulleeni, kaluston EVN-numerointi muutetaan Suomessa, mikäli puututaan "rakenteellisiin" muutoksiin. Pelkkä ulkoinen ehostus (Dr16, Sr1 uudelleen maalaus) ei sitä vaadi, mutta esim. Dv12:n muutos radio-ohjattavaksi loisi edellytykset pitkääään numerosarjan luomiseksi veturin kylkeen. Jokin Sr1-sarjan veturi (?) (ei välttämättä vihertyvä) on ollut jo jonkin aikaa kokeiluiden kohteena, joka muutos ehkä edellyttää numerosarjan muokkaamista???
	04.11.2010 00:20	Jorma Toivonen
		Mihinköhän on kadottanut tuon radio-ohjaus vetureihin kuuluvan EVN-numerosarjan?
Kuvasarja: Repin	02.11.2010 00:40	Jorma Toivonen
		Timon kanssa samaa mieltä, todella hyvä sarja Jormalta. Olisi hienoa matkustaa 2-hengen hytissä, tarjoilu hoituu, eikä tupakointipaikkakaan olisi monen vaunun päässä. Muutama yö on tullut vietettyä 4-hengen hytissä, mutta nuo reissut ovat olleet "tilaus-matkoja", joten tarjoilu on toiminut sielläkin loistavasti. Erittäin harvoin olen kotimaassa joutunut turvautumaan yöpymiseen junassa. Viimeisin, vuodelta 2007 Roi-Ri, oli todella pettymys. Tilaa ei löytynyt kuin 2-kerrosvaunun yläkerrasta, luxus-hytti (?) omalla WC:llä, äänieristys olematon (heräsi, kun naapuri-hyttiläinen käänsi kylkeään tai jos uskalsi käyttää helpotushuonetta tuntui, että koko vaunu kuuli asioinnin). Ja iltasauhut, monen vaunun läpikäynti täyteen ahdettuun koppiin (jopa koirilla on nykyään paremmat oltavat junissa -ei tarvitse konnarinvaunun häkissä enää matkustella, on hienot tilat entisissä I-luokan osastoissa), niin ja ilta-oluetkin jäivät nauttimatta - jono ravintelin tiskillä kiemurteli jo seuraavaan vaunuun. Joissain asioissa voitaisiin ottaa oppia idästäkin.
	02.11.2010 00:05	Jorma Toivonen
		Mm. tuolta löytyy tietoja junasta http://da.wikipedia.org/wiki/IC3 , tosin vieraalla kielellä. Näitä alumiinikorisia 3-vaunuisia junayksiköitä valmistettiin vuosina 1989 - 1996 92kpl. Yksikössä neljä diesel-moottoria, yhteisteholtaan 1600hv, mekaaninen voimansiirto, suurin nopeus 180km/h, paino 97tn. 5-yksikköä voidaan kytkeä yhteen, toimii yhteistyössä myös ER-sarjan sähköjunan kanssa. Tietoni ovat 10-vuotta vanhoja, tuolloin 7-yksikköä oli varustettu myös ruotsalaisella kulunvalvontalaitteistolla ja 10-yksikköä saksalaisella laitteistolla... Aika uus, varmaan tietäväisimmiltä tulossa päivityksiä tietoihin?
	01.11.2010 23:29	Jorma Toivonen
		Aika vähän olette kiinnittäneet huomiota tuohon Tuukan edelliseen kommenttiin, mutta eiköhän tuo kateudesta vihertynyt Dv:kin piakkoin esittäytyne...
Kuvasarja: Ttv17:n viimeinen matka	29.10.2010 01:15	Jorma Toivonen
		Ttv15 on PMR:n hallinnassa Pasilassa ja voi hyvin. On ainut käyttökuntoinen Ttv (tosin ei katsastettu), Riihimäen tallissa voimansiirtovikainen Ttv6. Myös naapurimme "Ttv:t" taitavat olla tiensä päässä http://postvagnen.com/forum/index.php?id=371039 .
	28.10.2010 01:16	Jorma Toivonen
		Mihin teillä nykyajan lapsilla on mahdoton kiire, eikö merkittävämpää ole saada juna perille, kun seisoskella linjalla muiden tukkona (esim. Dr16:n ympärilyönnin estolaitteen toiminta) odottelemassa apuvoimia (nykyään taitaa tulla pidemmälläkin viiveellä). Olisi myös hauska nähdä hikikarpaloiden määrä kuljettajan otsalla, jos 3000tn:n junan vetäjäksi olisi valittavaksi tällainen 6-akselinen tai kolme kertaa tehokkaampi 4-akselinen Sr2-sarjan veturi. Kimmo ehkä muistanee, kuinka 6-akselisella Dr12:lla vietiin juna perille (toki usein aikaa kului) ja uunituoreilla 4-akselisilla ja tehokkaammilla Sr1-sarjan vetureilla luisteltiin pienimmissäkin mäen nyppylöissä.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset