Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
10.06.2009 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Kolme puskinlyhtyä (?) tässä veturissa, varsin "mahtavat" nuo esteenraivaajiin kiinnitetyt "sudit", pääilma-säiliö (?) nostettu käyntisillalle pois mahdollisilta kolhuilta, etu-ikkunat suojattu mahdollisilta eteensattuvilta maanvyöryiltä jne... Mitkähän "vempeleet" ovat tuossa puskinlyhtyjen normaalilla paikalla - tunkit? | ||||
|
10.06.2009 00:01 | Jorma Toivonen | ||
| Melkoisen korkealle on sijoitettu nuo puskinlyhdyt, varauduttu runsas lumiseen talveen? Mikähän lienee näiden kotivarikko nykyään? | ||||
|
09.06.2009 23:53 | Jorma Toivonen | ||
| Ilmeisesti ovi on uusittu viimeisessä "remontissa" vastaamaan 25-sarjalaisten ovia, avautuu ulospäin ja on näinollen paljon tiiviimpi linjalla - tosin lopullinen maalaus on tainnut unohtua kaikessa kiireessä. | ||||
|
08.06.2009 21:26 | Jorma Toivonen | ||
| Nyt asiantuntijat arvailemaan tuhon syytä. Hieman hämää tuo ohjaamon sivuluukun tuho, ei tuolla ole kuin ilmajärjestelmän sulkuhanoja (vai mihinkä EP:t on nykyään sijoitettu), akustohan on toisella puolen ohjaamoa. Suurin tuho näyttäisi kohdistuneen vaihteiston kohdalle, entä ohjaamon nopea tuho? Kuinka on huomioitu nykyisin ohjaamon eri komponenttien paloturvallisuus? | ||||
|
07.06.2009 01:05 | Jorma Toivonen | ||
| Mahtaa kuulua voimakas ahtimien ilmanoton "vihellys" toisen puolen käyntisillalla - samoinkuin ohjaamossakin? | ||||
|
07.06.2009 01:02 | Jorma Toivonen | ||
| Ainakin osittain olet Eljas oikeassa - Jorma on vanha, ei tahdo enää ehtiä nykyisten säänösten mukaan kulkeviin juniin, ei edes viimeiselle rapulle... Tuo mainintasi rautatiealan lehdistöstä jäi mietityttämään? Toki omistan molemmat "kalusto-kirjat", joita olet ollut mukana toimittamassa ja noista "raamatuista" kaivelen tietoja tarvittaessa (niinkuin esim. Tk3:n ja Sr1:n valmistusvuodet). | ||||
|
|
06.06.2009 23:14 | Jorma Toivonen | ||
| Nuo RVI:n kaverukset taisivat laatia museojunien nopeusrajoitukset vanhoja Jt:tä selailemalla. Mainintoja niistähän löytyy vaihdenopeudesta 20km/h ja ammoin liikennepaikoilla sn 50km/h - joissakin tapauksissa. Eivät vain ole tajunneet lukemaansa, miksi tuollaiset rajoitukset ovat joskus luotu, taidettiin muuten joskus rajoittaa SNTL:n junien nopeus 70km/h:n (tosin alennettiin tuostakin liukulaakerivaunuilla)? Mutta, kun ne kerran löytyvät vanhoista junaturvallisuus-säännöistä, niin niidenhän on silloin pakko sopia myös museojunille (mot). Kunpa vielä löytäisivät kunnon rautatieliikenteeseen sopivat perusteet määräyksilleen. Hyknp:n oppilaskoulusta vieläkin muistuu mieleen vanhojen opettajien, Siuruan ja Peltosen, ensimmäiset sanat vet.mies-oppilaille: "ON MYÖS LUPA AJATELLA". | ||||
|
06.06.2009 22:54 | Jorma Toivonen | ||
| 3-kymppinen Sr1 kaihoisasti mietiskelee tulevaisuuttaan, olenkohan minä noin vetreässä kunnossa tuon ikäisenä - raskaassa työssä olen joutunut raatamaan tähän asti. 62-vuotiaalla kaverilla työvuosia taisi olla parisen kymmentä, senjälkeen lomautettuna ja nyt on päässyt hieman kevyempiin hommiin - kelpaisi kyllä minullekin. Tosin varmaan nostanevat siihen mennessä tuota eläke-ikääkin. Kyllä Sr oikein pysähtyi ammatti-veljen rinnalle. Kertoi, että rata-osuus itään ei vuodessa ole paljon muuttunut, Kouvolasta tulen ja sinähän matkaat vain Lahteen asti. | ||||
|
05.06.2009 18:38 | Jorma Toivonen | ||
| Viitisen tuntia matkaan taisi aikaa kulua, tosin Toijalassa ja Hämeenlinnassa puolen tunnin paussit, eli ajoaika nelisen tuntia - matkaa reilut 110km. | ||||
|
05.06.2009 12:23 | Jorma Toivonen | ||
| Taitavat jättää nuo kolme "huoltovaunua" Lahteen - kunhan arvailen. | ||||
|
05.06.2009 01:00 | Jorma Toivonen | ||
| Komeat ovat maisemat. Mutta, mutta, eivätkös nämäkin ole tyhjiä vaunuja puutavaran kuljetukseen? | ||||
|
05.06.2009 00:55 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän tuo 4000 tonnia liikahtaa yhdelläkin veturilla, hetken päästä syttyy punainen varoitusvalo ja summeri alkaa rääkymään (25- ja 27-sarja), jos ei anna äänen häiritä liikahtaa junakin jo pieneen vauhtiin, taitaa 26-sarjalaisilla kestää hieman kauemmin tuo vaihteiston lämpeneminen - ei kokemusta. | ||||
|
01.06.2009 01:28 | Jorma Toivonen | ||
| Eljaksen oletuksesta vielä vähennyksenä yksi, jos vaikka 38 uskaltaisi käyttää hiemankin maalaisjärkeään pelkäämättä "nenänsä sijainnin puolesta", voisi museaalinenkin liikenne toimia paremmin edellytyksin... Tosin eiköhän nämäkin asiat ole jo ammoin setvitty herrojen "sauna-illoissa". Muistini mukaan aloittaessani teidän harrastajien avustamisen, sain varsin negatiivista, tosin "epävirallista", palautetta jopa oman ammatti-liittoni taholta, myöskin samoihin aikoihin tarkennettiin mm. kuljettajien eläke-ehtoja, liiton ottamatta mitään kantaa asiaan. Hellettä on,,, meinaa keittää väkisin, vaikka "säleiköt" on auki ja tuulettaja pyörii jo ylikierroksilla. | ||||
|
31.05.2009 11:53 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Eljas. Italian kielen taitoni on olematon ja noita tiedonmurusia yritin keräillä eri tahoilta ja arvata loput. Selvityksesi avaa muutamia aivojeni sopukoita kaivertamaan jääneitä kysymyksiä. | ||||
|
31.05.2009 11:46 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Eljakselle kuvaa täydentävälle erittäin hyvästä tieto-iskusta. | ||||
|
31.05.2009 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Liekö salaista- vai julkista-tietoa, mutta "tunneli-liikenteeseen" varustelluista Sr1-vetureista poistetaan nuo "erikoislaitteet (?)" ja liikennettä hoidellaan Sr2-sarjalla. Kosteus-ongelmia on tunnelissa myös lämpimillä ilmoilla - mitenkähän muualla toimitaan / on toimittu ? | ||||
|
31.05.2009 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Vielä olisi ollut muutama kuva Italiasta, mutta teidän onneksenne tuo kuvanlisäys"katto" tuli yllättäen vastaan. | ||||
|
|
31.05.2009 00:00 | Jorma Toivonen | ||
| Mikäli jotakuta kiinostaa, veturin sn 130km/h, kokonaispaino 94,6tn, pituus 22,59m. Pyörästöjärjestys 4-6-2 (=Pacific) + 4-akselinen tenderi. | ||||
|
Kuvasarja: Alstikalla Satakuntaan |
30.05.2009 10:56 | Jorma Toivonen | ||
| No niin, tulihan niitä kuvia. Kiitokset Jussille. | ||||
|
30.05.2009 10:55 | Jorma Toivonen | ||
| Onko tuo tulkittavissa siten, että junalla tultaessa kuljettaja ei tiedä mihin pysäyttää junansa, mutta vaihtotyö-yksiköllä tullessaan tietää, että "rajamerkkiin asti vedetään"? | ||||
|
29.05.2009 01:06 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän lie nykyään tuo puskinkorkeuksien suurin sallittu ero? Vai onkohan sekin jo poistettu nykyisistä säädöksistä - ja keskitytty vaarallisempiin ongelmiin mm. museo-liikenne. Voi vain kuvitella, mitä voi tapahtua esim. JKV:n suorittamassa hätäjarrutuksessa vaihde-kujassa, kun sopivasti "niiavan" vaunun puskin luiskahtaa toisen alle... mutta toisaalta eihän JKV voi tehdä tuollaisia virhe-toimintoja itsekseen. | ||||
|
29.05.2009 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| Tässä tuo varsinainen krokotiili on (esim Itävallan 1189-sarja), kerran olen havainnut sen liikkuvan Wienissä näillä tienoilla https://vaunut.org/kuva/48573 ,valitettavasti oli pimeä Itävallan yö ja tilausjuna pääsi yllättämään, mutta jotenkin "valittava" kulku-ääni jäi muistin sokkeloihin. | ||||
|
27.05.2009 18:29 | Jorma Toivonen | ||
| E626 vetureita valmistettiin v.1927-1939 448kpl 3:na tuotantosarjana, vetureita käytettiin vuoteen 1999 asti. Painoa 84,5 - 97tn, sn 95km/h. Virran tarpeena 3000V tasavirtaa. | ||||
|
|
27.05.2009 18:26 | Jorma Toivonen | ||
| Tämä muistuttaisi kovin E431-sarjaa. Vuonna 1922 näitä valmistettiin 37kpl Piemonten ja Ligurian maakuntien raiteistoille, 3,6kV:n 16 2/3Hz:n virralle. Painoa 91tn, sn 100km/h, teho 2000kW. Veturisarjaa käytettiin aina vuoteen 1976 asti. | ||||
|
|
27.05.2009 18:22 | Jorma Toivonen | ||
| D.341-sarjan sähköisellä voimansiirrolla varustettu II-sarjan veturi. Näitä valmistettiin vuosina 1957-1963 105kpl. Nopeus 110km/h, paino 67tn, moottorina FIAT 2312S.F. V12 1320hv tai Breda-Paxman 12YLX V12 1400hv. (Vaihtoehtona voi olla muukin sarja). | ||||
|
27.05.2009 12:06 | Jorma Toivonen | ||
| Oikeassa olet Ilari, korjailin kuvatekstiä oikeammaksi. | ||||
|
27.05.2009 11:24 | Jorma Toivonen | ||
| Tietoa museosta osoitteessa http://www.museoferroviariopiemontese.com/default.asp | ||||
|
25.05.2009 13:09 | Jorma Toivonen | ||
| Saman suuntaisia arvostelevia kommentteja olen kuullut muiltakin tahoilta, koskien myös suomalaista kalustoa. | ||||
|
Kuvasarja: Alstomin tuotantoa |
23.05.2009 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Tämän hetkisessä tilauskannassa on 47-pendolinojunaa 4:lle eri taholle, sekä 35-lähijunaa 3:lle tilaajalle, sekä 62-lisävaunua (?) Englantiin. Saviglianon tehtaan alueen pinta-ala on 32ha ja siellä työskentelee 1200 henkeä - tällä hetkellä vain kahdessa vuorossa. | ||||
|
Kuvasarja: Sm6, Allegro valmistuu |
19.05.2009 16:16 | Jorma Toivonen | ||
| Kokoat asiasta kiinnostuneen "ammatillisen" porukan, joka haluaa viikoksi pois kotoa, astelet ryhmä-matkoja tekevään matkatoimistoon, esität toiveesi. Matkatoimistot pääsevät halutessaan luomaan varsin kiitettäviä lopputuloksia. Tämä tehdasvierailu onnistui tosin tällä kertaa näin hyvin suomalaisten yhteyksien kautta kiertäen. Katsotaan, jos vaikkapa viikon matkalta löytyisi muutakin mielenkiintoista näytettävää. | ||||
|
09.05.2009 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Kun poistetaan vesi-/polttoainevarastot taitanee tulla junapainoksi vain n.2500tn ja mitähän nuo kattiloiden vesimäärä lienee (sekin vielä pois kokonaispainosta ?), tuskin letkaa täysin varusteltuna kuljetettiin. Akselilukuun vielä voisi lisätä suojavaunut, yhteensä 234aks. + veturit. Junalla pituutta yli 500m, varsin kunnioitettava määrä kuitenkin 3xDv12:lle. | ||||
|
07.05.2009 00:33 | Jorma Toivonen | ||
| Kaikkea Te "Kotkalaiset" menette lupailemaan... (tosin itselläkin tulee piakkoin 32 vuotta täyteen). Vaikka "toisen polven" vet.mies olinkin, tuolloin näihin "likaisiin koneisiin" ei paljon ollut pääsyä, vet.miehen ammattiin pääsin tutustumaan vain juuri käyttöön tulleisiin Dm7- ja Vv15-sarjoihin - tosin kiinostuskin oli minimaalinen. Kerran olin Riihimäellä "mäkipässin" kyydissä hetken - "runski" toi junan Korttioon ja pienoisen Vr5:n piti painaa juna mäestä alas. Ensi yrittämällä juna ei hievahtanutkaan, sitten vedettiin "löysätyn" junan välit kireälle, pojalle katsottiin "turvallinen paikka", "paaki" eteen ja valtaventtiilistä voimaa koneeseen - pikkupojan mieleen jäi mahdoton ryske ja pauke, kun juna vähitellen lähti nytkähdellen kohti laskumäkeä. | ||||
|
07.05.2009 00:10 | Jorma Toivonen | ||
| Vain kerran urani aikana sain junan poikki linjalla, silloinkin tuollaisen kaksilenkki-kytkennän kohdalta. Täytynee myöntää, että sillä kertaa osasyyllisenä varmaan oli huolimaton jarrujen käsittely, onneksi tavarajuna. "Ystävyys-side" luiskahti pois Hka-vaunun "kidasta", tarkastelussa tuo lenkki-kytkin oli selvästi vaurioitunut, oliko se tapahtunut tuossa jarrutuksessa, vaiko jo aiemmin, sitä ei tuolloin tullut pohtineeksi - etuajassa yritettiin ajella (taas kerran) pikajunan edellä,yö valvottu ja aamu-tuimaan kohti kotia. Onneksi jarruletkut eivät vaurioituneet (letku-kytkimet toimivat suunnitellulla tavalla), Hka-vaunun toisesta päästä äkkiä vapaa "lenkki" käyttöön, junan painaminen kasaan ja eikun menoksi. 1980-/1990-luvuilla viallisia kaksilenkki-kytkimiä löytyi mielestäni varsin runsaasti, miten lie nykyään. | ||||
|
06.05.2009 20:07 | Jorma Toivonen | ||
| Onko oikean puolen vaunu tulossa kohti kuvaajaa, vaiko menossa poispäin? Joko on ajamassa "umpivaihteeseen" "punavalot?" nokalla, tai vaihde on kääntynyt suorille varsin nopeasti ylityksen jälkeen. | ||||
|
Kuvasarja: Viimeinen tavarajuna T2822 25.9.1975 |
06.05.2009 13:13 | Jorma Toivonen | ||
| Seuraavana päivänä (26.9) tämä veturi kuljetti kutsuvieraita Helsingistä Hyvinkäälle Rautatiemuseoon "Maailman rautatiet 150 vuotta" tapahtumaan. Vieraat palasivat takaisin Helsinkiin Sm2-junalla. Tr1 1096 palaili Riihimäelle ja edelleen samana päivänä takaisin Kouvolaan. Hki-Hy väli kesti viiden "puuvaunun" kanssa 1h 30min, takaisin Helsinkiin suhahdettiin 35min:ssa. | ||||
|
03.05.2009 02:03 | Jorma Toivonen | ||
| Taisi Dr13-sarja tulla käyttöön vasta 1980-luvulla Turun junissa. Alussa taisi radan kunto ja kuljettajien itsesuojelu-vaisto rajoittaa nopeutta paremmin kuin JKV nykyään. Kerran kävin aikoinaan Dr13:lla Kr-Tku-Kr välillä, paluumatkalla kone-osaston päällikkö tuli veturin päälle ihmetellen vet.miehistön haluttomuutta ajella suurilla nopeuksilla rata-osalla, vaikka lupa oli (koeajo - erikoisluvalla nopeus 140km/h asti tarvittaessa), siirtyi vaunuun Salossa ja saimme rauhassa "körötellä" kohti Karjaata. | ||||
|
03.05.2009 01:37 | Jorma Toivonen | ||
| Oi noita aikoja, niinpä... Vv-paria kytkettäessä "tappelu" välikaapelin kanssa, usein melko tiukka sovitus rasiaansa, maasta ponnistaen ei oikein ylettynyt ja käyntisiltaan nähden rasia oli liian alhaalla. Hyvin rasvatuista puskimista sormella "liukastetta" hieman kitkaa voittamaan, nytkyttelyä pienen matkaa ja lukitus-sangan avulla pistoke pohjaan. Onneksi johtoveturia vaihdettaessa ei enää tarvinnut kääntää kaapelia - vihreä pää johtoveturiin, punainen apuveturiin - muistaakseni välikaapelin suunta vaikutti vain johto-/apuveturi merkkivaloihin, myöhemmin tuokin "häiriö-tekijä" poistui. Myös 5-tieletkun kytkentä saattoi aiheuttaa häiriöitä, mutta ne yleensä havaittiin jo lähtövaiheessa - korjauksena vain letkujen kunnollinen kytkeminen. Joskus konepajasta tulleessa koneessa saattoivat tosin "letkut" olla väärässä järjestyksessä. | ||||
|
03.05.2009 01:17 | Jorma Toivonen | ||
| Ttv7:n (ex. Dm7 4041) muutostyö valmistui vuonna 1976. Muistaakseni oli sijoitettu Hyvinkään konepajalle jonkin osaston (?) alaisuuteen. Riihimäen miehillä ei ollut paljon ajoja tällä koneella. Mikäli "oma Ttv6" oli remontissa, avuksi saatiin Hesasta yleensä Ttv4, joskus Ttv8 - myöhemmin myös Hyvinkään konepajan Ttv15 (valmistui vasta v.1981). | ||||
|
02.05.2009 19:19 | Jorma Toivonen | ||
| Onneksi ei näy savupilveä ensimmäisen vetovaunun takaa - kuljettaja pitää "salaa" ansaittua tupakka-taukoa siellä, poissa matkustajien silmiltä. | ||||
|
02.05.2009 19:15 | Jorma Toivonen | ||
| Sköldvikikin kasvanut, ei ollut sähköjä, ei raideopastimia, ei Venäjän pyttyjä, raiteitakin vain tuo oikeanpuoleinen ja vasen ent. Pekemalle johtava, myöhemmin myös "satamaan" rakennettiin raide. Vaihtotyötkin hoideltiin Dr12-sarjan veturilla. | ||||
|
01.05.2009 01:20 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman ihmetyttää (vanhana VR:n entisenä työläisenä), miten erikois-kuljetus maanteitse voi tulla edullisemmaksi, kuin valmiita rauta-pyöriä käyttäen rautaista tietä käyttäen? Kumpiko firma on halunnut laskea "katteensa" väärin? Vai onko osallisena ollut jokin kolmas taho (RVI?). | ||||
|
01.05.2009 00:59 | Jorma Toivonen | ||
| Junan vasemm. puolella voi hyvän mielikuvituksen omaava hahmoitella mielessään "suoran" rata-linjan, jota ennen "Korttion ratapihaa" saavuttiin etelästä Riihimäelle. Veturin oikealla puolella oleva "koppi" toimi Asl I:nä, ohjaten mm. tavaratoimiston (enen tuota pelti-hallia) liikenteen pääradan yli näillä kohdin, sekä hoiti ensimmäisen veturin kohdilla olleen tasoristeyksen liikenteen kauppalan itäisiin osiin. "Kuvaus-alustana" oleva silta valmistui 1950-luvun lopulla. | ||||
|
01.05.2009 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| Tokihan näitä vanhoja Vv-kuvia "kaiholla" katselee. Tuolloin vielä olivat istuimet jonkinlaisella "virityksellä" sivuseinässä kiinni, vailla mitään säätöjä - pyörivät välillä villisti ympäri, heiluivat edestakaisin vedon/jarrutuksen mukaan, heiveröinen jousi taisi olla vaimentamassa terävimpiä iskuja. Vauhti hiljenee, hytin heilahtelu voimistuu, konesuojan "pellit" heilahtavat vastakkaiseen suuntaan - ehkä vemppu nimitys tästä. Tapiolle vielä pieni huomautus noista "vapaista heposista" - varsin helposti saatiin laitumille karanneet hummat töihin mukaan Vv-sarjassa (= tehonsäätöpaineen nosto), toisin kuin Dv12-sarjassa, jossa karkuun päässeet hepat olivat usein laukanneet pois ulottuvilta. Vasta 1973 (?) alettiin Vv15-sarjaan asentamaan parempia (?) lattia-kiinnityksellisiä istuimia. | ||||
|
27.04.2009 23:21 | Jorma Toivonen | ||
| Muistelisin jostain kuulleeni, että tämä olisi aika lähellä Hangon kaupungin keskipistettä - city. | ||||
|
26.04.2009 12:41 | Jorma Toivonen | ||
| Ehkäpä raiteen 10 kautta Korttion alapihalle raiteelle 28 (itäisin raide), tuota raidetta käytettiin pää-asiassa vetureiden kulkutienä. Vaikka perä jäikin "ristiin", mielestäni tuossa kohtaa siitä oli vähiten haittaa ja raiteen 10 kautta päästiin lähtemään myös kohden pohjoista. Pienoinen vaara oli lähtevän veturin tulo junan pohj.päätyyn - vaunu pää saattoi yllättäen tulla näkyviin varsin jyrkän kurvin takaa, sisäpuolella kaarretta vielä varsin korkeaa ja peittävää "pajukkoa". "Torni" oli kylläkin varsin valppaana tällaisissa tapauksissa ja varoitteli saapuvaa veturia hyvissä ajoin. | ||||
|
|
26.04.2009 00:48 | Jorma Toivonen | ||
| 1023 oli Kouvolassa klo 17 paikkeilla - veturi talliin ja "levolle". Paluu 2010:llä, joka tuli Vainikkalasta ja miehistön vaihto Kouvolan matkustaja-ratapihalla. Junaa odoteltiin matkustajapihan länsi päässä pienessä vaihdekopissa, "käytetyt miehet" alas koneen päältä ja "vetreät" tilalle, vesi kiehui pannussa, kahvinporot sekaan ja yölliselle matkalle kohti Riihimäkeä... | ||||
|
|
26.04.2009 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Ei kannata luottaa aina tähän "asiantuntijaan". Kuljettajasta saattaisi olla vahvemmat epäilyt... Raiteelta 8 lähti edellä P1 (?), joten "itäpään" vaihteet olivat jo valmiiksi käännetyt (ei tarvinnut asl-miehen turhaan nappeja painella), tai juna oli valmistunut "yläpihalle" ja alas tultiin ratapihan länsi-sivua (raide 80), jolloin tämä oli ainut vaihto-ehto itäänpäin (raiteen 7 lisäksi). Useimmiten kyllä käytettiin noita viereisiä raiteita (9 ja 10), tosin raiteella 9 seisoivat yleensä päivystäjät (Dr14 1851 ja 1852) klo 14 vaihdolla - toivottavasti olivat jo työntouhussa tähän aikaan. | ||||
|
|
25.04.2009 20:07 | Jorma Toivonen | ||
| Voisikohan tämä kuitenkin olla kohti Kouvolaa matkaansa aloittelevaa 1023. Veturityyppi, vaunusto, läpiajoraide (8) ja kellon aika sopisivat hyvin tuollekin junalle - lähtöaika klo 14.20. Pohjoiseen ajettiin yleensä Dr12:lla, tosin "isoilla koneilla" ajettiin Hämeenlinnaan iltaisin kesään 1973 asti (lähtö n. klo 15.00), tuolloin touko-/kesäkuun vaihteessa tapahtui tavarajunien uudelleen numerointi - samalla Hl:ssa alettiin käymään "puolta pienemmällä kalustolla" (Dv15). Tampereen juna lähti vasta klo 17.00 jälkeen, pysähtyi Hämeenlinnassa ja otti mukaansa pohjoisen tavarat. | ||||
|
25.04.2009 01:44 | Jorma Toivonen | ||
| Yksi sitkeimmistä työkavereista. Ei liity kuvan alueeseen - usein aikoinaan Riihimäeltä aamuisin lähdettiin Hyvinkäälle päivystämään yli 800tn:n junan kanssa, "Korttion vaihteista" selvittyä täysi rähinä päälle, Monnin tienoilla saattoi "suora-vaihde" hetkeksi kytkeytyä (mutta purkautui pikemmiten), meteli oli kova ja nokka vatkasi puolelta toiselle (ehkä lempinimi vemppu tästä), tehoja ei tarvinnut vähentää Hyvinkään tulovaihteella (sn35), taikka jarrutella, mutta aina päästiin matka alle puolen tunnin. Yksi varvimmista työkavereista - aina päästiin ainakin veturilla tallille (ehkä työ-olosuhteet hieman olivat puutteelliset). Seuraavina suosikki-listala Dr12, Dm7, Dv12, Dr13,,, | ||||
|
22.04.2009 01:08 | Jorma Toivonen | ||
| Aikoinaan pimeän aikaan oppi hyvin tunnistamaan vastaantulevan kaluston mm. valojen muodostamasta "kolmiosta", tämä Dm8/9-sarja erottui hyvin "värisevästä" valonheittäjästään. | ||||
|
21.04.2009 18:25 | Jorma Toivonen | ||
| Punnitaanko kumpaankin suuntaan kulkevat kaikki junat ja minkälaisen nopeuden tuo vaaka sallii? Entä tuo vasemm. puoleinen raide, onko vain vetopätkä? | ||||