Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.04.2009 18:25 | Jorma Toivonen | ||
| Punnitaanko kumpaankin suuntaan kulkevat kaikki junat ja minkälaisen nopeuden tuo vaaka sallii? Entä tuo vasemm. puoleinen raide, onko vain vetopätkä? | ||||
|
18.04.2009 01:17 | Jorma Toivonen | ||
| Tapion kommenttiin vastauksena: Eipä noita ketjuja joutunut kertaakaan käyttämään uran aikana, kerran tuli vaunusta "suolet ulos" vaihtotöissä Sld:ssä. Mikalle voisi varmaan lisäillä: ...tyhjäkäynnin mukava jytinä - taivaanranta "sinisenä" ja silmistä vuoti "katkera kyynel". | ||||
|
17.04.2009 00:39 | Jorma Toivonen | ||
| Te enemmän ko. junalla matkustaneet, huomasitteko kulkusuunnan muuttuessa moottorien kierrosten nousevan ennen suunnan kääntymistä - eli autettiinko suunnankääntymistä "tehojen kautta" (kuten vanhat "lättäkuskit" neuvoivat tehtävän useampi vaunuisessa Dm7-junassa)? | ||||
|
|
17.04.2009 00:23 | Jorma Toivonen | ||
| Alku-ongelmien jälkeen saattoi olla varsin varma kulkine - onneksi junassa oli kaksi koneisto-yksikköä. Suurimmat ongelmat taisivat olla myöhemmin ovet (Dm8) ja kulkusuunnan muuttuessa suunnan kääntöön liittyneet vaikeudet (samoin kuin useampi vetovaunuisessa Dm7-junassa). Kulku-ominaisuudet erittäin hyvät, kuin huomaamatta saattoi ylittää sn:n (140km/h). Junasta ei henk.koht. kokemuksia - oletukset kuulopuheisiin, vain kerran oli mahdollisuus matkata ohjaamossa. | ||||
|
10.04.2009 01:04 | Jorma Toivonen | ||
| Minkä isämme taistelivat, sen tämä sukupolvi hävitti (alkupisteessä taas ollaan), valitettavasti myös eläkeelle jäämisen ikäraja nousi samalla... | ||||
|
09.04.2009 21:26 | Jorma Toivonen | ||
| Pahus, liian helppo - näinhän tuo on. | ||||
|
09.04.2009 21:17 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo 1082 näyttää kummittelevan muidenkin ammatti-uran alussa, sen hytissähän tuli vietettyä aikoinaan ensimmäinen reissu. Samoin toivotan tervetulot eläkeläis-vuoroon. (monet junat tulet vielä öisin ajelemaan). | ||||
|
08.04.2009 00:58 | Jorma Toivonen | ||
| Lätän jousitushan nielee tuollaiset epätasaisuudet mallikkaasti, mutta esim. Sm1-kalustossa tuntuu jo pienemmätkin hyppyrit melkoisena vatkauksena. Varsinkin, kun matkustaa moottorivaunun viimeisessä osastossa, kuuluu hyppäys varsin äänekkäästi joustovarojen loppuessa. Jossain vaiheessa jopa "kiellettiin" Sm1-kaluston liikennöinti Riihimäen pohjois-puolella keväisin routa-vaurioiden aikaan - varsinkin Hämeenlinnan etelä-puoli oli ongelmallista aluetta. | ||||
|
04.04.2009 01:11 | Jorma Toivonen | ||
| Keväällä 1977, ns "sähkölakon" aikaan oli parilla riihimäkeläisellä kulj.kurssilaisella mahdollisuus päästä seuraamaan kuljettajan työskentelyä "ruuhka-paikussa" koulumatkallaan (Ri-Hki). Veturina junassa (9400?) oli poikkeuksellisesti Dr12. Helsinkiin saavuttiin melkein ajoissa - itsetietoisen kuljettajan mukaan laituriin tullaan reippaasti, ettei kiireiset matkustajat hyppele kesken matkaa pois kyydistä. Vauhdikkaasti tultiin, päätepuskin katosi näkyvistä "hurun" nokan katveeseen, jarrukahva oli "laidassa", tukea alettiin ottamaan kuka mistäkin ennen "tömäystä". Kolausta ei kuulunut, vaikka juna pysähtyi "rajusti" ja hieman nolostunut kuljettaja ehdotti veturin päältä poistumista vasta matkustajien poistuttua laituri-alueelta. Taisi olla yksi tarkimmista pysähtymisistä, ei edes maanantain "Hesaria" olisi sopinut veturin puskinten ja päätepuskurin väliin. | ||||
|
04.04.2009 00:40 | Jorma Toivonen | ||
| Lainkaan tuntematta rata-osaa, saattaisi olla varsin "miellyttävä" juna liikuteltavaksi - suht. lyhyt ja näyttäisi olevan lähellä max. painoa (Sv12 960tn). Mäet kun pääsee ylös, niin alamäessä "pukkaa" vauhtia mukavasti - ehkä hieman yli sn:n ja rullailee hyvin. Sv12-sarjassa ei vielä tuolloin ollut minkäänlaista "piirturia" - ainoa nopeutta "rajoittava" oli vaihteiston ylinopeus-suoja. | ||||
|
|
03.04.2009 23:53 | Jorma Toivonen | ||
| Elettiin 80-luvun puoltaväli, EP58 saapui Helsinkiin. Junaa kehoitettiin tulemaan varovasti tuloraiteelle ja ilmoitettiin "seis"-levystä raiteella. Tuolla kohdin merkki olikin ja asentajat raapivat korvallistaan päätepuskimen vierellä. Hieman oli puskin liikahtanut paikoiltaan kitkapalojen luistaessa, mietinnässä oli sillä hetkellä sen takaisin oikealle kohdin saaminen. Sopivasti paikalle ilmestyi voimaa (Sr1) ja pienen neuvottelun jälkeen köyttä huolto-autosta - puskurin sitominen ja köysien toinen pää veturin vetokoukkuun. Varovasti vetäen päätepuskin luisti helposti paikoilleen, aikaa ei kulunut kuin hetki - EP58:n työntö Ilmalaan, veturin siirto lähtevään junaan ja ruokatunnin viettoon. | ||||
|
31.03.2009 16:40 | Jorma Toivonen | ||
| Dr12-sarjan pääsääntöinen käyttö Sld:n aamujunassa päättyi aikataulun vaihdokseen touko-/kesäkuun vaihteeseen 1979. Samalla loppui Dr12:n käyttö myös Hangon junissa - Riihimäen kiertoon tuli lisää Dv12-sarjalaisia mm. Hangon paikallisliikenteen hoitoon (lätät jäivät pois). Enää silloin tällöin tämän jälkeen oli mahdollista ajaa kunnon veturilla - Hy knp:lle menevillä tai sieltä tulevilla yksilöillä lähinnä Tampereen suuntaan, välillä jokin ylimääräinen juna esim. Kouvolaan. Vv15-paria ei enää Sld:ssä käytetty keväällä 1973. Jokin epävarma havainto marraskuulta 1972 (1962-1963). | ||||
|
|
27.03.2009 17:45 | Jorma Toivonen | ||
| Tässä Sld:n iltajunassa (1670/1671) käytettiin yleisesti Dr13-sarjaa kesään 1982 asti, jolloin kiertoon tuli Dv12-pari. Aamujunassa Dv12-paria käytettiin jo aiemmin. | ||||
|
26.03.2009 23:47 | Jorma Toivonen | ||
| P61:llä sn 110km/h, "puinen" kond.vaunu rajoitti nopeuden. EP58:lla tultiin senmukaan mitä veturi salli, telistä lähteviltä kolinoilta ja natinoilta. Yhden kerran jollain oli välähtänyt ja EP58:lla palautettiin tyhjiä makuu- ja autovaunuja (sn 120) pohjoisesta Helsinkiin - tosin vetureitakin oli varattu 2kpl (3036-3028). Normaalisti 58:ssa oli 5 tai korkeintaan 6 vaunua, tuolla kertaa 12 ylimääräistä vaunua - jäätävä keli, hiekat käytetty Ol-Sk välillä. Lähtö Seinäjoelta 15min myöhässä, tulo Helsinkiin 65min myöhässä - jopa 80km/h:n saavuttaminen tuntui vaikealta (voipi olla, että vika oli tuossakin tapauksessa ratin ja selkänojan välissä). Onneksi oli sunnuntai, joten paluu Riihimäelle tavara-junalla, jotka kulkevat miten sattuvat... | ||||
|
|
26.03.2009 23:21 | Jorma Toivonen | ||
| Vasta tässä vaiheessa (marraskuu -82) alettiin luottamaan riihimäkeläisiinkin senverran, että annettiin pikajunia ajettavaksi. Tämä vuoro aloitettiin tavarajunan (1632 myöhemmin 1634) viennillä Pasilaan(, aluksi vaihdettiin Ilmalassa veturia), sitten P61:n vaunuston eteen jarruja koettelemaan. Painettiin juna Helsinkiin autovaunuihin kiinni, uudelleen jarrujen koettelu, jonka aikana toinen ehti käydä noutamassa "möttöset" evääksi. Klo 22.00 lähtö kohti pohjoista, Tampereella vaihtotöitä, Seinäjoella veturilla Vaasan makuuvaunun siirto ja veturi tallille (jatko Dr12:lla). Aamulla Sr1 tallilta ja odottelemaan EP58:n tuloa Oulusta, klo 10.50 lähtö Helsinkiin, jonne tulo 14.30, 9455:llä klo 16.30 kotiin Riihimäelle (la-su T1625). Kesällä 1983 sähköistys ulottui jo Ouluun, joten Seinäjoella ei enää veturinvaihtoa - lähtöaikakin EP58:lla 10.40 ja tulo Helsinkiin klo 14.00. Kesällä -84 kokeiltiin vielä vuoron päätteeksi käyntiä Hämeenlinnassa Hki-Ri 9449 (16.10 - 17.08), Ri-Hl 433 (17.10 - 17.40), Hl-Ri 434 (18.00 - 1825), mutta tuo loppu koettiin jo liian väsyttäväksi ja se siirrettiin aluksi Kouvolassa käyntiä. | ||||
|
25.03.2009 15:36 | Jorma Toivonen | ||
| 2750-sarjalaisissa taitaa olla korkeammat nuo käyntisillan kaiteet? | ||||
|
22.03.2009 01:23 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä kovin suurta nopeutta tuollaisella radalla uskalla kaahata. Kasvillisuuden murskautuessa pyörän alla kitka häviää yllättäen - siinä sitä sitten "luistellaan" suhteellisen pienelläkin jarrupaineella, myös liikkeelle lähtökin voi tuottaa ongelmia (vrt. lehtikeli - aikoinaan parisen kertaa Dv12-sarjalainen pääsi yllättämään, rullauksen jälkeen muutama porras päälle - ymp.lyönti, ylinopeus-suojan toiminta, jarrujohto tyhjeni ja siinähän sitä sitten seisottiin. Yhden kerran Dr12-veturi yllätti kuljettajan (Nikkilä, Sld-Ri junalla), nuori k.a. joutui kuljettajan opastuksella kuittailemaan kontaktoreita). | ||||
|
14.03.2009 01:07 | Jorma Toivonen | ||
| Kuva https://vaunut.org/kuva/38896 liittyy samaan tapahtumaan. | ||||
|
11.03.2009 00:26 | Jorma Toivonen | ||
| Ainahan junassa kulkevat on jaettu ihmisiin (=matkustajat), ja muut (=työläiset). "Kaiman" kommentissa hieman ihmetystä herättää tuo "suojaliivi"-maininta - mitähän erikoisvarusteita tuo pelastautumisväline sisältää? Sekä se, että ette uskaltaneet lähteä retkelle Sm1-kalustolla? | ||||
|
07.03.2009 00:37 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän tämäkin "erikoisvaunu" lienee? Komea valonheitin kehitelmä, siniset (?) loppuopastimet, pakoputken siirron tarvekin lienee ollut tarpeellinen, liukuovi takapäässä... | ||||
|
|
07.03.2009 00:11 | Jorma Toivonen | ||
| Tero ehti ensin. Muutaman tupakkitauon varmaan huonokuntoinen ex-kuljettaja joutuisi pitämään ennen maanpinnan saavuttamista. | ||||
|
07.03.2009 00:08 | Jorma Toivonen | ||
| Muunkin alan harrastajat ovat jo näköjään käyneet paikalla, "ressukkojen" taide ei tosin taida saada kovin laajaa katselijoiden joukkoa? | ||||
|
07.03.2009 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Tuo musta "lätkä" tuossa betonirakennelmassa - jokin opastin? | ||||
|
06.03.2009 00:25 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman korjausta edelliseen kommenttiini: 1827:n piti ohittaa Hyvinkää ennen 432:n saapumista, "länsipään" vaihteet olivat "käsin käännettävät", eikä asemamies olisi ehtinyt suorittamaan tuota toimenpidettä. | ||||
|
06.03.2009 00:03 | Jorma Toivonen | ||
| Dr13 2337 taisi olla viimeisiä "suuria vetureita" (ennen sähkökautta), joka vieraili Sköldvikissä. 3.11.1983 ajettiin veturilla aikataulu-ajo junalla 1670/1671 Ri-Sld-Ri, jossa kokeiltiin Dr13-sarjalaisen selviytymistä 1800tn:n junapainolla rata-osuudella. Tuolloin 1671:n (Sld-Ri) paino oli usein lähes 1800tn, tosin jo edellisvuoden (1982) keväästä lähtien em. junapari ajettiin Dv12-nipulla, samoinkuin tuon kokeilun jälkeenkin. Kevät/kesä 1982 asti mainittu "ilta-juna" ajettiin yleisesti Dr13:lla. "Aamu-juna" (1660/1665) ajettiin Dr12-sarjalaisella kevääseen 1979 asti, senjälkeen Dv12-parilla. Dr12-veturit katosivat Riihimäen vakio-kierroista tuolloin keväällä 1979, samoihin aikoihin muuttui Hangon henkilö-liikenne Dm7-vaunuista Dv12-vetoiseksi - veturikierto vaati lisää Dv12-sarjalaisia Riihimäelle, myös Hangossa käynnit loppuivat Dr12-vetureilta tuolloin. | ||||
|
|
05.03.2009 23:28 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvaaja seisoskelee ilmeisesti entisen Tyrysojan seisakkeen kohdalla. Aikoinaan näillä kohdin alkoi Rajamäen suorittaja kyselemään T1827:n (Kr-Ri) "kulkuhaluja" ja summittaista ajo-aikaa Hyvinkäälle. Aikataulun mukaan kohtaus Ri-Hnk iltapaikun kanssa oli Rajamäellä, jos vaikka ehtisi Hyvinkäälle kohtaamaan - säästyisi häneltä vaihteenkääntö ym. operaatiot. T-junien sn tuolloin tällä osuudella oli 60km/h, joten alle puolen tunnin Hyvinkää usein saavutettiin ja siellä tuo "paikku" lähes aina kohdattiin. | ||||
|
28.02.2009 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Pertin kuva taitaa olla esimerkki oikeasta lähdöstä - ulospuhalluksiahan käytettiin/ään lähdön jälkeen (asiantunijat voinevat selittää miksi?), varoventtiilit eivät päästele liiaksi noussutta painetta kattilasta, savun väri sopivan "vaaleaa"... ei hiilien/puiden lähdössä välttämättä palamattomina tarvitse tulla piipusta ulos. | ||||
|
28.02.2009 00:27 | Jorma Toivonen | ||
| Pannujauhatus kaadettiin omasta purkista kiehastaneeseen veteen, odoteltiin ja annettiin hautua puolisen tuntia ja nautittiin kunnon kahvit - ei mitään suodatinlitkua. Usein jo tallista lähtiessä ensimmäisenä työnä laitettiin vesi kiehumaan - Hr12:ssa saatettiin ensimmäiset kahvit nauttia jo jarrujenkoettelun yhteydessä, Vv15:ssa vasta hyvän matkaa taivallettua, mikäli pistorasian autom.varoke ei laukeillut kovin usein lämmettyään - onneksi tuolloin vielä oli tupakkamiehiäkin, joten tuon varokkeen saattoi tulitikulla asettaa "pakkokäyttö-asentoon". Alunperin noissa Sr1-vetureissa oli talvisin pakastinkin - jos unohdit vesikannun lattialle, oli vesi hetken kuluttua jäässä. Matkan loputtua aina muistettiin huuhtoa myös kahvipannu puhtaaksi, lähtevällä miehistöllä oli puhdas pannu heti käytettäväksi, ellei sattunut vahingossa tipahtamaan näpeistä huuhdeltaessa täydessä vauhdissa... veturin kyljestä saattoi usein myös havannoida, oliko pannusta porot poistettu. | ||||
|
|
27.02.2009 18:13 | Jorma Toivonen | ||
| Ei taida "laturista" nuosta moista höyrypilveä, varoventtiileihin on lisätty kuvut päälle, jotteivat puhalla suoraan ylös (ajolankoihin). Aikoinaan luotiin määräykset noista hupuista, samoin kuin tenderin päällä olevasta häkistä ja "kasteluletkun" suuttimesta jne., mikäli veturilla liikennöitiin sähköistetyllä rata-osalla. Eihän tuolla vedenkorkeudella kattilassa ole mitään yhteyttä savutukseen, mutta eikös vettä lisäämällä pystytty hillitsemään tuota varoventt. aukeamista? (tuota asiaa yritin ajaa takaa kommentillani) | ||||
|
27.02.2009 00:55 | Jorma Toivonen | ||
| Tällä veturilla tuli ajettua "inssi-ajo" Dv15/(-16) sarjaan syyskuussa 1977. Milloin lie siirretty "pohjoiseen", mutta näitä 60-sarjalaisia (1961) oli käytössä Riihimäellä vielä v.1984. Varma havainto tästä veturista kesäkuulta 1980 tästä veturista. Vuonna 1987 oli Riihimäellä käytettävissä enää muutama Dv15-veturi, nekin olivat numeroiltaan 1990+. | ||||
|
|
27.02.2009 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Vaikka en näistä "höyryistä" mitään tiedäkkään, tämä saattaisi olla hyvä esimerkkikuva keskusteluun https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=228.0 taloudellisesta ajotavasta. Taitaa "pojilla" olla liian iso "lähtöpesä" hallittavaksi, vaikka edessä onkin ylämäki - varoventtiili tuhlaa polttoainetta taivaan tuuliin, vettä liikaa syötetty kattilaan lähtiessä, ettei silläkään pystytä hallitsemaan paineen nousua. Aikoinaan (tosin jo diesel-aikaa) oli ihailtavaa seurata "vanhojen miesten" radan profiilin tuntemusta. Jo hyvissä ajoin ennen alamäen alkamista rullailtiin, mäen päällä juna tuskin liikkui, jarrutettin vauhtia pois hyvissä ajoin ennen sn:n saavuttamista, jotta mäen loppuessa junalla oli kuitenkin suurin sallittu nopeus (- tai vähän yli) ja paljon "varastoitua ilmaista" liike-energiaa matkan jatkamiseksi edullisesti. | ||||
|
26.02.2009 23:41 | Jorma Toivonen | ||
| Varsinkin tyhjänä ollessaan mm. tämä vaunumalli aiheutti useinkin tavarajunien pysähdyksiä linjalla ja töitä lämmittäjälle/koneapulaiselle. Kuten kuvastakin näkyy, "lyhennettyjen" tolppien kettingit heiteltiin huolimattomasti vain vaunun lattialle, vähitellen matkan kuluessa ne sitten tipahtivat roikkumaan reunan yli. Laahautuivat junan vierellä, pyyhkivät pitkin asemalaitureita tai aiheuttivat vaaratilanteita 2-raiteisilla osuuksilla vastaantulijoille. Pahimmassa tapauksessa saattoi vastapuolen tolpan "yläpää" roikkua yhteenkytkettyjen ketjujen päässä vaunun ulkopuolella. Pimellä tuon havaitsi hyvin kipinöinnistä, talvisin ja hiekkapohjaisilla radoilla "pölyämisestä". Sopivassa kohdin juna pysäytettiin ja kettingit yritettiin sitoa tolpan ympärille, kuten noissa "pitkissä" pylväissä ohjeiden mukaan on tehty. | ||||
|
25.02.2009 00:34 | Jorma Toivonen | ||
| Samanlainen vika ilmeni myös IC78:ssa 17.8.2008, vitriini ei halunnut pysyä ylä-asennossa. Tuolloin neuvokas ja janoinen matkustaja taitteli Kajaanin aseman "puistikosta" "pajun oksia", joilla säleikkö saatiin tuettua ja pysymään ylhäällä ja sunnuntain myynti pääsi jatkumaan ainakin Lahteen asti. Varmaan kannattaisi ravintolavaunuihin hankkia jonkinlainen "varasysteemi", muoviset haarukat/veitset eivät ole riittävän turvallinen tukemismuoto painavalle säleikölle. | ||||
|
25.02.2009 00:21 | Jorma Toivonen | ||
| Noin pari vuotta aiemmin (lauantai 24.9.1983) samainen veturi (Dv12 2547) sai kunnian vetää viimeisen päiväjunan - 426/429 - välillä Riihimäki-Hanko-Riihimäki. Lohjalla vielä kohtasi kohti Hankoa kulkeneen iltajunan, mutta tuohon päättyi henkilöliikenne Ri-Kr välillä. Kovin pitkään ei tainnut jatkua myöskään välille lupailtu Pohjolan Liikenteen junaa korvaava linja-autoliikenne. | ||||
|
22.02.2009 01:11 | Jorma Toivonen | ||
| Ei sopinutkaan Dr13 Psl:n vanhaan talliin??? Kotimatka alkamaisillaan? | ||||
|
22.02.2009 00:55 | Jorma Toivonen | ||
| Tuohon Mikon kommentointiin pieni huomautus - ammattilainen harvoin astuu kiskon harjalle, mutta lämmin kahvihuone tuntui välillä paratiisilta... | ||||
|
|
22.02.2009 00:51 | Jorma Toivonen | ||
| Tunnelmia herättää: vettä tihuttaa, vaatteet märkinä seuraat p.a.-säiliön täyttymistä, viluttaa - kaiholla ajattelet lämmintä kotisänkyä, väsyttää... Siirrät veturin talliin, lämpimässä konehuoneessa tarkistat voitelu-öljyn määrän, jäähd.nesteen riittävyyden, kytket höyrylämmityksen, ryömit avaamaan esilämm.pumppujen hanat, tyhjennät ylivuotokaukalot ja pyyhit niistä läikkyneen öljyn lattialta jne., mitähän vielä muuta? Janihan voisi ottaa yhteyttä Haapamäelle, siellä varmaan mielellään esittelisivät OIKEAN VETURIN myös nuoremmalle kuljettaja-sukupolvelle. |
||||
|
22.02.2009 00:35 | Jorma Toivonen | ||
| Skodan hyväksi havainnut korimalli. Slovakiassa (Tsekissä) sähköveturin numerosarjan ensimmäinen numero kertoo veturin hyväksikäyttämän virran: 1 = 3kV tasavirtaa, 2 = 25kV , 3 = 3kV + 25kV. 163-sarjalainen on vanhempi 1980-luvulta, 162-sarjalainen kymmenisen vuotta nuorempi - välityksiä muuttamalla nopeus nostettu 120km/h:sta 140km/h:iin. 131-sarjalaisia valmistettiin 1980-luvun alussa tavarajunien vetovoimaksi. Tehoa n.4480kW, nopeus 100km/h, paino 170tn, pituus 34,5m ja vetovoima 350kN. | ||||
|
22.02.2009 00:15 | Jorma Toivonen | ||
| 300-sarjalaiset ovat 2-virtavetureita (3kV + 25kV), 200-sarjalainen 25kV:n jännitettä hyväksikäyttävä. 363 on valmistunut 1980-luvun alkupuolella, 362 kymmenisen vuotta myöhemmin - periaatteessa sama veturi, mutta välityksiä muuttamalla 362-sarjan sn on saatu nousemaan 140km/h, 363-sarjalla 120km/h. 240-sarjalainen on valmistunut jo 1970-luvulla, hieman tehokkaampi kuin edelliset, korimalli erilainen, mutta paino ja pituus vastaavaa luokkaa nuorempien kanssa. | ||||
|
22.02.2009 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Näitä valmistettiin 1970/-80 lukujen vaihteessa. CKD K12V 230DR moottori tuottaa 1985hv:a kierrosluvulla 1100r/min. 74tn:n painoisen veturin pituus on 16,5m ja nopeus 100km/h. Veturissa on myös mahdollisuus antaa 400kW:a junanlämmitykseen. Vastaava korimalli on myös ex.753-sarjassa, josta on uudistusten jälkeen muotoutunut 750-sarja 1990-luvun alkupuolella. | ||||
|
03.02.2009 01:07 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvassa P12 taitaa juuri olla ensimmäisessä vasemmalle kaartuvassa kurvissa pienen suoran jälkeen toinen vasen ja sitten helpottava silta jo näkyykin. | ||||
|
|
03.02.2009 01:04 | Jorma Toivonen | ||
| Sitikkalan mäki alkaa Kouvolasta tultaessa hieman Kausalan jälkeen. Ensin on pieni nyppylä ja radan kaartuessa kohti pohjoista alkaa varsinainen mäki - loiva oikea, tiukempi vasen, vähän suoraa, vauhti hiipuu, kaartuu vasemmalle, vauhti vähenee edelleen, kunnes saavutaan sillan alle (Vt 12?) aletaan olla voiton puolella, Mankalassa voidaan jo huokaista helpotuksesta - eikös se jotenkin näin mene? Eihän tuo enää sähkökalustolla tunnu, Dr13:lla joskus 1600tn:n junan kanssa, jossa oli rajoitettu sn. Henk.koht. höyryaikana junapainot olivat jo niin pieniä, ettei ongelmia (Tr1:llä n. 900tn). Aiemmin tuo alapään kurvi oli paljon tiukempi (ratalinja saattaa näkyä vieläkin etelä-puolella). Kuuleman mukaan tuossa kurvissa alaspäin mentäessä oli tunne, että "trumanni" menee suoraan suohon, yht'äkkiä nokka tempautui kuitenkin taas radan suuntaiseksi. Rullaukset käytettiin höyry-aikana hyödyksi - ei paljon jarruteltu, nopeus "saattoi" joskus ylittää Sn:n. | ||||
|
01.02.2009 15:21 | Jorma Toivonen | ||
| Alkupään yksilöt olivat "lenkki-koneita". 2635:stä lähtevä rakennus-sarja (6 kpl) oli tarkoitettu Kostamus-liikenteeseen ja varustettu keskuspuskimin, sekä alunperin myös kominajo-laittein. Sitä en muista miten tuon erikois-sarjan jälkeiset veturit olivat alunperin varustettu. | ||||
|
01.02.2009 11:36 | Jorma Toivonen | ||
| Eräältä käyttäjältä olen kuullut, ettei "repussa" mukaan otettavilla vehkeillä oikein yhteyttä synny (Virve ?, GSM-R ?) - vai mitä kaikkea mukana täytyy raahata omien eväiden lisäksi? | ||||
|
|
01.02.2009 10:48 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvin näyttää riittävän Sr2:a hoitelemaan myös tavaraliikennettä. Montakohan Sr1-sarjan veturia ehdittiin varustelemaan tuon pitkän tunnelin vaatimia erikois-olosuhteita varten (radio-liikenne)? Kuinkahan hyvin tunnelista saa yhteyden ulkomaailmaan, jos jotain sattuu? | ||||
|
|
01.02.2009 10:40 | Jorma Toivonen | ||
| Tällä samaisella veturilla tuli suoritettua "ajokortti" Dv12-sarjaan muutamaa päivää (21.7.) aiemmin Riihimäellä. | ||||
|
31.01.2009 01:00 | Jorma Toivonen | ||
| Mikäli olen oikein ymmärtänyt, suurimman "orgasmin" näille taiteilijoille tuottaa nähdä oma töherryksensä liikenteessä. Erään ruotsalaisen kolleegan mukaan pitäisi henkilökunnalle jakaa omat spray-pullonsa, tällaisen havaitessaan voisivat vaikka suihkaista omat nimikirjaimensa "taideteoksen" päälle - ainakin kunnia menisi väärään osoitteeseen, eikä sillä voisi kehuskella. | ||||
|
31.01.2009 00:43 | Jorma Toivonen | ||
| Riihimäen jäljellä olevan viskurin lämmitys-kamina oli alla olevassa "huoneessa". Valitettavasti jäätynyt vesi oli tehnyt tehtävänsä valurautaisissa osissa ja tallin raiteiston uusinnan yhteydessä viskurin paikkaa muutettiin - vain tuo yläosa säilytettiin (sekin varsin voimakkaiden sanailujen jälkeen). Vielä 1970-luvun alussa henkilökuntaa oli riittämiin - mm. Riihimäellä molemmille kääntöpöydille omat "ajajansa" 24h/7vrk, polttoaineen jakajaa, huoltomiehiä, "sutaria" ym. vuorokauden ympäri. "Yöpymiseen" oli varattu juuri pesusta tullut liitevaunu - tosin parin huoltolämmittäjän aika meni rattoisasti lähtevien vetureiden lähtökuntoon saattamisilla. | ||||
|
30.01.2009 00:17 | Jorma Toivonen | ||
| Ttv6 on Riihimäen tallissa unohdettuna - tämän hetkisen tiedon mukaan. Varmaan "halvalla" saatavissa, pientä vikaa, mutta vähän ajettu Volvon moottori... | ||||
|
18.01.2009 11:40 | Jorma Toivonen | ||
| Elias on oikeassa, sotkin ohjausvaunuun UBF8Y. | ||||
|
|
18.01.2009 01:26 | Jorma Toivonen | ||
| Olisiko tuossa Y8-sarjalaisessa ollut mukana myös tavara-osasto ? Valmistusmäärä vain 29kpl. Muuta tietoa ei ole, lieneekö arveluni oikea ? | ||||