Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.05.2008 00:44 | Jorma Toivonen | ||
| pian ensimm. kommenttiin selvennyksenä - useimmiten hinauksessa veturin päämoottori oli käynnissä ja saattajaksi riitti kone-apulainen, joka seurasi koneiston toimintaa ja "irrotteli jarruja" tarvittaessa. Mikäli päämoottori ei ollut käynnissä, generaattori "keskitettiin", eikä moottorin paaksausta tarvinnut suorittaa. | ||||
|
|
29.05.2008 00:35 | Jorma Toivonen | ||
| Ri-Tl-Ri oli kulussa junapari 1031/3016, lähtö Riihimäeltä heti puolenyön jälkeen, Toijalassa vaihdettiin junia turkulaisten kanssa, usein maanantaisin ei Turusta tullut "tavaraa", joten Toijalasta pääsi veturina takaisin Riihimäelle ja kotiin nukkumaan. | ||||
|
28.05.2008 22:16 | Jorma Toivonen | ||
| https://vaunut.org/kuvasivu.php/6887 olevassa kuvassa mainittu kolhu jo näkyvissä. | ||||
|
27.05.2008 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Puolisen junan mittaa eteenpäin oli paikka, josta aikoinaan korjattiin talteen useampikin "fasaani-paisti". | ||||
|
27.05.2008 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Ei jäänyt kovin hyviä muistoja tästä 26-sarjasta, kun se aikoinaan liikennöi täällä etelässä. Tamrockin "ruuvi-kompura" tuntui vieroksuvan kovin kylmiä talvi-ilmoja, kun sattui ajelemaan lyhytpää edellä - usein ei auttanut muu kuin käydä käynnistämässä apuveturin kompressori paineilman saannin turvaamiseksi (ei ollut latureita, eikä suojalaitteita komp.moottorin yhteydessä). Ovista ei tosin "vetänyt" k-a:n "haarojen väliin", mutta taasen veden-täyttö oli konesuojan keskellä, eikä konesuojan sivulla kuten 25- ja 27-sarjoissa, jos sattui niin ikävästi, että vedenlisäystä joutui suorittamaan linja-olosuhteissa lähimmästä ojasta tai järvestä. 2611 taisi olla ensimmäisiä "ruuvi-kompura" vetureita - nykytilanteesta ei ole enää mitään tietoa. | ||||
|
11.05.2008 20:49 | Jorma Toivonen | ||
| Lisätietoa museosta www.tram.at | ||||
|
11.05.2008 01:08 | Jorma Toivonen | ||
| Ilta hämärtyy, koska käytettävissä on vain taskussa kannettava pokkari, jouduin käyttämään Tonavan yli jatkuvan metron uudis-rakenteita tukena, siitä johtuu etualalla häritsevä betoni-möhkäle. Mikäli katsojilla riittää kiinnostusta muutama kuva voisi löytyä myös Wienin ratikka-museosta, sekä Strasshofin rautatie-museosta... (Käyttäjä muokannut 11.05.2008 01:09) | ||||
|
06.05.2008 23:28 | Jorma Toivonen | ||
| Minustakin näyttäisi saksalaiselta valmisteelta, mutta säleikössä olevaan merkkiin lienee "uskominen"? | ||||
|
24.04.2008 10:06 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä se siellä on, jää sopivasti tuon toisen kytkintangon taakse piiloon. Viimeisen pyöräkerran vastapainot viittaavat myös samaan asiaan. (Käyttäjä muokannut 24.04.2008 10:06) | ||||
|
24.04.2008 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Ennen henkilö-kunta sai ostaa edullisesti poltto-puita työnantajaltaan, ettei tässä vain tehtäisi kuormaa VR:n työläisen hellaa varten. Riihimäellä aikoinaan vastaavat kuljetukset hoideltiin harmaalla Morris-merkkisellä autolla, vastaavanlainen kuorma-auto esiintyy TV1:ssä alku-iltaisin esitettävässä englantilaisessa sarjassa, tuo Riihimäen auto oli tosin varustettu käsin veivattavalla kipillä. | ||||
|
|
24.04.2008 00:02 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllä voima siirtyy kaikkiin pyöräkertoihin, sokkoakselilta ensin vain tuohon keskimmäiseen akseliin, mutta siitä sitten edelleen kytkintankojen kautta eteen ja taakse. Tällaisia kuvia olenkin odotellut Vv13:sta historiasta, jotain mainintoja olen lukenut mm. aluevaihteellisesta suuntalaatikosta ja "lätän" moottorista kehitetystä kaksois-dieselistä, mutta mitään mainintoja kokeilu-tuloksista ei ole silmiini osunut. Tässä kokeilussa mietityttää tehonsäädön ohjaus apuveturiin, Vv13:han oli mekaaninen tehonsäätö? | ||||
|
20.04.2008 14:19 | Jorma Toivonen | ||
| Kaikkiin pieniin epäolennaisuuksiin tuo Lari kiinnittää huomionsa - taidettiin "raskaan" Sm-opiskelun keventämiseksi vierailla museossa tuolla kertaa "vanhan" sijasta. Oikean alakulman lippu oikeuttaa palaamaan Dm7-kaluston viennistä Helsinkiin pääradan jännitekatkoa varten. | ||||
|
18.04.2008 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| Claytonin poiston yhteydessä lisättiin takakonehuoneen lattialle lisäpainoja "tasapainon" säilyttämiseksi. Matkan aikana taisivat ainoat toimenpiteet olla valokennon puhdistus ja erilaiset "ulospuhallukset" "roskien" poistamiseksi, elleivät ne auttaneet tarjottiin junahenkilö-kunnalle tulitikkuja seuraavalla pysähdys-paikalla kamiinoiden sytyttämistä varten - vielä 70-luvun alkupuolella jaettiin vet.miehille määrätty määrä vuodessa mm. tulitikkuja työn-antajan puolesta. | ||||
|
12.04.2008 23:39 | Jorma Toivonen | ||
| Maukasta oli, mutta jos joht. vierailee H-linnassa saattaa toimitus-paikkakin helposti löytyä... | ||||
|
|
12.04.2008 23:36 | Jorma Toivonen | ||
| Ensimmäinen ja viimeinen kohdalleni osunut toimiva Clayton oli Sr12 2707:ssä 17.12.1975. Onneksi parina oli ymmärtäväinen kuljettaja, joka suoritti ulos-puhallukset yms. tarvittavat huolto-toimet tuon kojeen kanssa. Veturi oli päivystäjänä Riihimäellä, mutta pakkas-ilmasta johtuen täytyi höyrynkehitin olla päällä, koska höyrynkulutusta ei muutoin ollut täytyi veturin molemm. päästä hieman raottaa höyryletkujen hanoja ja usein vuoron aikana veturi peittyi komeasti "usvaan". Nykyään viljellään kaikenlaisia hauskoja lyhenteitä, tuolloin Claytonin toiminnasta kertoi "ILO"-lamppu, tuo kun sammui samalla loppui myös koneapulaisen ilo. | ||||
|
|
12.04.2008 23:07 | Jorma Toivonen | ||
| Claytonit poistettiin käytöstä jo 1970-luvun alkupuoliskolla ja vähitellen myös kone-huoneista. Taisi jossain Pasilan Sr12:ssa viimeksi käynti-kuntoinen Clayton olla 1970-luvun puolessa välissä. 2563 näytti vielä vetelevän vaunuroikkaa Pasilassa 12.4. puolenpäivän tienoilla. | ||||
|
|
12.04.2008 00:21 | Jorma Toivonen | ||
| Eiköhän tämä palaudu "normaaliksi" 25-sarjalaiseksi, muiden mukana. 27-sarjalaisten "pidempi" pakoputken suojus periytyy Claytonien ajalta, jolloin pako-kaasujen poisto-kanava oli loivempi, johtuen tuon Claytonin vesisäiliöiden tilan tarpeesta. Toivottavasti säilyttävät koe-mielessä aikoinaan tehdyn "pehmustetun ohjaamon". | ||||
|
08.04.2008 00:20 | Jorma Toivonen | ||
| Todellinen syy Dm9-sarjan sopimattomuudesta Helsingin paikallis-liikenteeseen taisi lopulta olla sarjan heikohko kiihtyvyys, kaikista huhuista huolimatta. | ||||
|
05.04.2008 14:25 | Jorma Toivonen | ||
| Onneksi sain tuon talven olla "sisätöissä", toimin ns. "tallipäivystäjänä" tarvitsematta taistella jäätyneen kaluston kanssa. Huoltorakennuksen sisätiloissakin putosi lämpötila +11-asteeseen, vaikka höyrylämmitteiset lämpöpatterit pitivät korvia huumaavaa pauketta. Sinisten vaunujen Oerliconin (?) valmistamat luistonesto-laitteet tuottivat tuolloin myös runsaasti harmeja, mm. P61 taisi parhaimmillaan taivaltaa matkaansa kohti pohjoista Riihimäen kohdilla klo 6-aikaan aamulla - lähtö-aika Helsingistä ed. iltana klo 22.00. Tavarajunat olivat lyhyitä, jarrujohdon tiiviys-ongelmien takia, tilapäisten määräysten mukaan täytyi vaunun jarrujohtoon tyhjentää pullollinen "tenua", ennen veturin kytkemistä. Sitä en muista sattuiko tuona samana talvena Sm-kaluston virroitin-ongelmat - virroittimen nivelissä käytetty uusi voitelu-aine "jäykistyi" pakkasessa liikaa, jos virroitin sattui vahingossa "tippumaan", jäi se myös alas tai puoleenväliin, eikä avustamatta jaksanut nousta takaisin ajo-lankaan. | ||||
|
|
05.04.2008 00:21 | Jorma Toivonen | ||
| Paria tuntia aiemmin saattoi hieman myöhässä kulkeva EP58 pyyhkäistä ohi 140km/h pöllyttäen lunta H-junaa odottavien silmille, kuva miltei vastaa kuljettajan "näkymää" tuosta hetkestä molempien "torvien" soidessa... | ||||
|
05.04.2008 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitettävästi ovat viime aikoina "avustavat toimittajat" olleet paikalla tapahtuma-hetkillä. Perttu ja Ville täällä Liperissä, Robertilla kamera mukana 27.3. Seinäjoella kuvaten 2711:n kolhuja, Jarin ja Villen kuva-kertomus H783:n ongelmista 16.3. Pieksämäki-Joensuu väliltä. Unohtamatta 1.4. Saulin raporttia IC111:n lähtö-ongelmista Helsingissä. | ||||
|
01.04.2008 23:26 | Jorma Toivonen | ||
| Helsingin Dv12:t tulevat Tampereelta, jossa tuskin aletaan passailemaan vetureita "oikein päin", kääntömahdollisuudet Ilmalassa taitavat olla varsin rajalliset (ainoa vaihto-ehto lienee Pasilan vanhoilla talleilla), onneksi veturissa on kaksi ajo-pöytää. Taitavat Dv:t poistua Tampereelle huoltoon parin viikon työrupeaman jälkeen??? | ||||
|
31.03.2008 23:41 | Jorma Toivonen | ||
| Kuva ns. pikakorjaamon puolelta. Vet. 2635 liikkunut kuukautta aiemmin Hangon suunnalla (17.7.), ja viikko kuvanoton jälkeen (22.8.) ollut JK-junissa 1824/1833 Ri-Lo-Ri. | ||||
|
31.03.2008 23:17 | Jorma Toivonen | ||
| Vaikka "ohjaustornilta" näyttääkin, paikka on "vain" Hämeenlinnan junatoimisto. | ||||
|
28.03.2008 00:32 | Jorma Toivonen | ||
| Erittäin hyvin tuo pakkaantunut lumi kannattelee painavaakin esinettä, ei edes Dr12:n paino auttanut "auraamaan" ylikulkua puhtaaksi - erään tehdas-alueella sijainneen ylikäytävän takaa olisi pitänyt noutaa muutama vaunu, veturi meni lopulta pakkaantuneen lumen yli, muttei enää löytynyt lumen päällä oleville pyörille riittävästi pitoa kiskomaan vaunuja pois, onneksi veturi saatiin pinteestä. Dv12 nousi kerran lumen päälle, mutta vauhti oli pieni ja vain ensimmäinen teli lähti omille teilleen, lopulta omin voimin tuli takaisin raiteille. 70-luvulla 1,5xVv15 lähti keväisenä pakkasyön jälkeisenä aamuna luistelemaan edellisen päivän sulamisvesistä jäätyneellä ratapihalla, "apu-veturi" saatiin pian avuksi ja karkulaiset tulivat omia jälkiään takaisin raiteille jne... (Käyttäjä muokannut 28.03.2008 00:34) | ||||
|
21.03.2008 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Öljynpainekytkimen hanan joutui useinkin talvella sulkemaan, jotta sai tarpeeksi "pitkän" starttauksen (ja ratilla vähän avitusta)- jos kone lähti käymään ei sitä tosin ehtinyt avaamaan ennenkuin MGO sammui, mutta useimmiten moottori käynnistyi uudestaan normaalisti, nykyäänhän moinen toimenpide onnistuu yhdellä napin painalluksella ohjaamosta käsin. Joskus saattoi aiheuttaa "vian-etsintää" EP-venttiilien kansien "löystyminen", käynnistysmoottorin raja-katkaisijan toimintaa pystyi "säätelemään" pahvin palasella jne., varmaan kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin keinot tulevat tutuiksi tulevaisuudessa, yksin puurtaessasi pimeässä yössä kaukana kaikesta ja mieli halajaa kohti kotia. | ||||
|
|
20.03.2008 23:22 | Jorma Toivonen | ||
| Tulee mieleen pari helpohkoa pahaa paikkaa, toisella "vialla" ei käynnisty lainkaan ja toisella käy hetken, tuota toista "vikaa" joutui talvisin usein käyttämään hyväkseen yrittäessään yksin saneeramatonta Dv:tä käyntiin... | ||||
|
|
20.03.2008 22:04 | Jorma Toivonen | ||
| Varsinainen käynn.moottorihan on tuolla putki-viidakon takana, tuossa etu-alalla (kirveen hamaralla hakatun näköinen) hallitseva murikka on käynnistysilman "viimeinen" este, joka päästää varsinaisen käynn.ilman moottorin pyöritykseen (oikealta vasemmalle). Ennen usein oikutteli tuo pieni sininen suodatin, joka varsinkin talvisin helposti tukkeutui, melko monesta olikin kupin sisällä oleva suodatin-panos poistettu. | ||||
|
18.03.2008 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Muistaakseni jossain vaiheessa jopa kiellettiin tuo vaunujen seka-järjestys, puu- ja "teräs"-vaunujen täytyi olla omina ryhminään junassa. Tällähän pyrittiin eliminoimaan mahdollisissa onnettomuuksissa puuvaunujen rusentuminen teräsvaunujen puristuksessa. | ||||
|
18.03.2008 23:31 | Jorma Toivonen | ||
| Kiskon-kolketta kuului hotellin ja asema-rakennuksen välistä käynti-siltaa kulkiessa. Kerran yöni siellä viettäneenä voinen suositella suhteellisen rauhallisena paikkana. Valitettavasti vain aseman vanha "ravintola" on mennyttä - muistoiksi jäivät vain erittäin makoisat "silli-voileivät", joita henk.kunta väsäili tarpeen mukaan lisää nälkäisille "retkeläisille". | ||||
|
18.03.2008 23:16 | Jorma Toivonen | ||
| Kiitokset Eljakselle, Tapiolle ja muille saamastani lisätiedoista ko. veturista. Ikkunoista päätellen kone-huoneissa saattoi olla jonkinlainen kulku-mahdollisuus koneistojen tarkkailua varten, käynti ilmeisesti ohjaamon kautta. Olikohan koneisto-ryhmät teli-kohtaiset Hr11:n tapaan, moottorin ja voimansiirron valmistajat jäänevät vain arvailujen varaan? (Käyttäjä muokannut 18.03.2008 23:17) | ||||
|
16.03.2008 01:02 | Jorma Toivonen | ||
| Akuthan antoivat virtaa valaistukselle junan seisoessa... | ||||
|
16.03.2008 00:58 | Jorma Toivonen | ||
| Ainahan tuo kahvi-vesi laitettiin kiehumaan jo tallilta lähtiessä, ensimmäiset tuotteet saatiin juoda jo jarrujen koettelun yhteydessä (Hr12- ja Hr13-sarjoissa). Vv15:ssa pannut olivat paljon hitaampia ja "oikukkaampia", onneksi tuolloin (1970-luku) oli vielä paljon "tupakka-miehiä", joten laukeileva automaatti-varoke saatiin usein kiilattua tulitikun avulla ja jossain matkan vaiheessa päästiin nauttimaan virkistävästä juomasta. T-junissa Karjaan suuntaan usein pysähdyttiin nauttimaan virkistävästä juomasta Rajamäki-Haimoo välillä - klo 22.00 lähtevällä 1834:llä Karjaalle tai aamuisin klo 4.25 Kirkniemeen matkaavalla 1806:lla - keväisin nauttien samalla heräävän luonnon kauneudesta.Ei radan kunto, eikä Vv15-sarjan kulku-ominaisuudet, sallinut juoman pysymistä kupissa tuolloin. | ||||
|
|
16.03.2008 00:30 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä taida nykyajan "suodatin-kansa" osata enää keittää oikeaa kahvia. Pannulliseen kiehuvaa vettä kaadettiin sopivasti "pannu-jauhatusta", annettiin hautua rauhassa hetken ja nautittiin, joskus saatettiin jopa juna pysäyttää (tavara) kahvi-hetken ajaksi. Ei ollut mitta-mukeja tai -lusikoita, mutta useimmiten juomasta tuli nautinta-kelpoista. | ||||
|
|
16.03.2008 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Konesuojien ja ohjaamon välissä erotettavissa jonkinlainen "liikunta-sauma", vai oliko peräti nivel-kohta? Tästä 2000hv:n sinisestä yksilöstä olen löytänyt valitettavan vähän tietoa... | ||||
|
16.03.2008 00:10 | Jorma Toivonen | ||
| Tämähän oli Valmetin vastine Lokomon tekemälle Vv12-sarjalle, "voimalinja" - Maybach/Mekydro - molemmissa myös samanlainen (Vv12:ssa akselinkäyttölaitteet, tässä kytkintangot). Hr11-sarjassa käytettiin myös samojen valmistajien moottori/vaihteisto epävarmoja tuotteita. | ||||
|
14.03.2008 16:57 | Jorma Toivonen | ||
| Junassa 48-akselia, pituus 233m, paino 565tn (veturin kanssa). Mukana myös VAK III/III-vaunuja, butyyliakrylaattia Forcitille Hankoon. | ||||
|
08.03.2008 00:56 | Jorma Toivonen | ||
| Tuossa "Rekolan" seisonta raiteiden ja "idän tulotien" välissä näyttää vielä olevan pystyssä h-vetureiden poltto-aineen täydennysten miehistöjen "huolto-rakennus". | ||||
|
08.03.2008 00:51 | Jorma Toivonen | ||
| Kyllähän tuo saneeraamaton Vv15/16 taisi olla "vikkelin" diesel-vaihtoveturi, myöskään Vr12-sarjan "protoilla" ei ollut ongelmia käytössä. "Pikku-poikana" pääsin kerran seuraamaan työskentelyä Vr5:llä lasku-mäessä, tuolloin kiinnitti huomiotani tuo "kangella" suoritettu suunnan-vaihto, jolla sai nopeasti painavankin roikan "nytkähtämään" (ilman ratin pyöritystä) ja lopulta liikkumaan toivottuun suuntaan. | ||||
|
08.03.2008 00:38 | Jorma Toivonen | ||
| Matkustiko Eljas Noppoon, vai oliko jokin seisake ennen sitä? | ||||
|
|
08.03.2008 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| "Eeron" mielipide jo useamman kuvan kommenteista päätellen "kuultaa" jotenkin läpi tuo ajatus Dr14 ja Dv12-sarjojen "kelvottomuudesta" vaihto-palvelukseen??? | ||||
|
08.03.2008 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Noiden Eil:en 3-paineisten levyjarrujen kanssa oli aluksi ongelmia jarrutus-tekniikassa puu-paikkujen 2-paineisiin tönkkä-jarruihin tottuneille miehille. Taisipa tulla jopa uudet henk.koht. ohjeetkin tuosta jarrutuksesta, muistaakseni nuo "jarru-pinnat" jotenkin "lasittuivat", koska käytettiin liian pieniä "ohennuksia" ja senjälkeenhän pito lopulta katosi. Taisi olla pöllyävä talvi-keli, kun ensimm. kertaa jouduin tekemisiin tuon kaluston kanssa, "normaali tönkkien sulatus"-ohennus tuntui saavan vain vauhdin kiihtymään, hieman lisää jarrua - ei mitään vaikutusta, lisää jarrua - niin sitten juna "pysähtyi kuin seinään", pehmentävä irroitus ei enää ehtinyt tuossa "paniikissa" toimimaan - tosin jokin osa junasta oli aina laiturissa, joko veturi tai viimeinen vaunu... Helsingistä "ylös" tultaessa taisi juna vasta Jokelassa pysähtyä suunnilleen "onnistuneesti". Mutta muutaman reissun jälkeen taisivat nuo jarrutuksetkin vähitellen onnistua matkustajia "tyydyttävästi". | ||||
|
07.03.2008 23:12 | Jorma Toivonen | ||
| Kuvassa erottuu hienosti nuo "epä-viralliset" jalankulku-tiet rata-pihan poikki. | ||||
|
07.03.2008 23:09 | Jorma Toivonen | ||
| "Hangon puolen" op. raidetta käytettiin lähinnä veto-tienä tehtäessä vaihtotöitä ratapihalla ja aamuisin "päivystäjä" otettiin sen kautta sisään, varsinaisena Karjaan suunnan kulku-tienä käytettiin tuota vasemm. puoleista raidetta - "väli-vaihteelta" suorien kautta kohti Karjaata. Aseman kohdilla ilmeisimmin T1665 matkaa Sköldvikistä kohti Riihimäkeä kahden Dv12:n voimin. | ||||
|
07.03.2008 22:59 | Jorma Toivonen | ||
| Kuva ilmeisesti otettu iltapäivällä, "pika-pätkässä" Hangon junan vaunusto odottelemassa 432:n lähtöä, r.10 päivystäjä (Dr14) miehistön vaihdolla, kuvan alareunassa vaunu-pajakin vielä toiminnassa. | ||||
|
|
07.03.2008 22:54 | Jorma Toivonen | ||
| Ei tainnut enää olla "Rytmiriiheä", saattoi jäädä tuon uuden kadun "alle", jonkin verran kuvan vasemm. reunan ulko-puolelle. (Suunnilleen nyk. urheilukentän katsomon kohdilla) | ||||
|
06.03.2008 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Montakohan pimeää yötä sinullakin on vielä odotettavissa? 30-vuoden kuluttua nämäkin "tavalliset" kuvat ovat haluttua historiaa "näillä sivustoilla". Ennen ei ollut "tavallisempaa" kuin esim. Vv15-parilla Silk-junan haku Kirkniemestä, em. junan vienti maanantaisin Hämeenlinnaan, jossa Vv13-sarjalainen lähti kiskomaan 1500tn:n runkoa "ylös" Kantolanniemeen, tosin "matka-veturilla" annettiin "35:n alku-heitto" päivystäjälle - vaan eipä tullut kuvattua. Ei tullut kuvattua Sv1:n koe-ajoa, eikä Dr15:n ajoa P61:n edessä, eikä montaa muutakaan alku-aikojen "arki-päiväistä" työ-tehtävää. | ||||
|
06.03.2008 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Aivan, kiitokset osaavammalle kaimalle. | ||||
|
|
06.03.2008 00:00 | Jorma Toivonen | ||
| "Turisti-juna" odottelee lähtöä Ensossa xxx. Parina edellisenä vuotena "kuljetukset" lähtivät Imatrankoskelta, joten raja tuli ylitettyä pariin kertaan mennen tullen "matkustajana". Nämä "Karjalan rautatie-matkat" tyrehtyivät tähän vuoteen 2002 ilmeisesti raja-muodollisuuksien vaikeutumisien takia. (Käyttäjä muokannut 06.03.2008 00:04) (Käyttäjä muokannut 06.03.2008 00:06) (Käyttäjä muokannut 06.03.2008 00:08) | ||||
|
02.03.2008 00:41 | Jorma Toivonen | ||
| Aikoinaan taisi olla peräti lehdissä asti tietoa, kuinka Rajamäellä oli "omat" tyhjennys-putket "isoilla pojilla" radan toisella puolen olevista Alkon varasto-säiliöistä. Koska ei noita tyhjien "pyttyjen" tyhjennys-hanoja aikoinaan "sinetöity", saattoi sieltä vielä jossain vaiheessa "lirahtaa" muutama tippa kokeiltaessa... Onhan noita huhuja kaikenlaisia... | ||||
|
01.03.2008 23:42 | Jorma Toivonen | ||
| "Idän EP:t" kulkivat yhden Dv:n voimin, mutta "Pohjanmaan laukeuksien" vastaavan kokoisille junille tarvittiin kaksinkertainen veto-voima? 5-vaunua kulkee hyvin Dv:n perässä, mutta kerran (3.9.-76) teki P63:n veturi (taisi olla vielä tuolloin Dr12) "tenän" Hanalassa, olimme valmiina lähdössä Keravalta junalla 1104 kohti Pasilaa - lähin mahd. apu - veturi irti junasta ja 63:n haku Keravalle, jotta linja saataisiin auki, eipä paljon kyselty junapainoa tai -pituutta, kun lähdimme kiskomaan yhdellä Dv12:llä painavaa "yö-junaa" ylämäkeen kohti pohjoista. Viimein saavutimme Keravan runsaan puolen tunnin uurastuksen jälkeen ja "suma pääsi purkautumaan", samoin jossain vaiheessa Psl:sta hälytetty ehjä vetovoima johtamaan P63:a kohti pohjoista. 1104 taisi jäädä reilun 60min myöhään tuon avustamis-tapahtuman vuoksi pimeässä ja sateisessa syys-säässä. | ||||