3560-117623 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 31.12.2007 13:04 Jorma Toivonen  
  Uran aikaiset "työ-kirjat" tallessa.
kuva 31.12.2007 11:30 Jorma Toivonen  
  Asia-virhe tuossa aiemmassa kommentissani, matkustaja-liikennehän päättyi Ri-Kr välillä jo 24.9.1983.
kuva 31.12.2007 01:24 Jorma Toivonen  
  Parisenkymmentä taitaa olla näkyvissä tällä puolen, samanmoinen toisella puolella, useampi muualla - tuskin sata-kunta riittää?
kuva 31.12.2007 01:18 Jorma Toivonen  
  Veturi on ns. "II-lämmin pätkässä", luultavasti "nipussa" toisen yksilön kanssa, vasemm. puoleista (I-lämm.) käytettiin "yksinäisten" vetureiden varastointiin (jolloin jokin yksilö saattoi seistä kauankin alimmaisena), tätä (II-lämm.) raidetta käytettiin "parien" säilytykseen.
kuva 31.12.2007 01:13 Jorma Toivonen  
  Yksinäinen Dv12 tallin "suoralla" - olisikohan tullut puolen-päivän aikoihin Karjaan suunnasta ja odottelisi illan lähtöön Hangon paikkuun.
kuva 31.12.2007 01:10 Jorma Toivonen  
  Mihinkähän aikoihin Juha seikkaili tuolla tallin nurkissa? Itse olin tuona torstai-aamuna (7-14) työvuorossa ns. huolto-kuljettajana samoilla kulmilla "pyörimässä".
kuva 30.12.2007 19:20 Jorma Toivonen  
  Kuvan koppi saattaisi olla Sköldvikin ensimmäinen "asema-rakennus". Taisi toimia useammankin vuoden yhdistettynä toimistona ja henk.kunnan tauko-tilana.
kuva 30.12.2007 01:29 Jorma Toivonen  
  1970-luvun puolivälissä ajeltiin Riihimäeltä iltaisin ainakin yksi juna-pari Dr12-sarjalla Kouvolaan. Sikäli mukava juna, ettei tarvinnut mennä tallille "jonottamaan" veturia paluu-matkalle, vaan tauon ajaksi yleensä matkustaja-puolelta löytyi tilaa seisoskella tunnin verran eväitä syöden ja seuraten Kv:n aseman yö-elämää. Tapion linkittämä kuva osui kohdalleen, tuolla yksilöllä aikoinaan (24.11.1977.) suoritin "ajo-kortin" ko. veturi-sarjaan, junalla 1662/1663 Ri-Sld-Ri.
kuva 30.12.2007 01:12 Jorma Toivonen  
  "Ole"-kampanja taitaa olla lähtöisin USA:sta. Viron sivustoilta löytyy mm. selvitykset useasta rautateillä tapahtuneesta onnettomuudesta. Lieneekö "kampanja" tullut aikanaan vetureiden mukana?
kuva 29.12.2007 01:01 Jorma Toivonen  
  Liittymättä mitenkään näihin sähköisiin "kytkentöihin", aikoinaan (ehkä -50/-60 luvuilla) oli aseman rappujen edessä olevassa valo-tolpassa koukku, jossa roikkui "roikan" päässä oleva opaste-lyhty, jolla junan-lähettäjä antoi tarvittavia opasteita junille. "Lähetyksen" päätyttyä, lyhty ja johto kerittiin turvaan sisä-tiloihin ja taas seuraavan päivän "pimeydessä" kytkettiin sähköiseen verkkoon - muistelinko oikein??? (Mm Mla:ssa tapahtui näin).
kuva 27.12.2007 23:49 Jorma Toivonen  
  Tuon uskon, vielä vuonna 1999 Hy knp "harsi" jonkinlaiseen kuntoon muutaman Dr13-veturin, eräällä koe-ajolla "pamahti" kaksi kertaa, tosin pelkällä veturilla ja suht. pienillä virroilla - kommenttien mukaan, varastoinnin aikana kertyneet pölyt vain "poistuivat" - kehoittivat menemään seuraamaan lähempää minulle outoa, komeaa tapahtumaa... jäi näkemättä. Oikeassa "pojat" olivat, ei paukkunut kuin pari kertaa ja senjälkeen (niiltä osin) toimi hyvin.
kuva 27.12.2007 23:22 Jorma Toivonen  
  Riihimäen vesitorni saattaisi sijoittua noille kohdin ja sen alla TEKA/HAVI:in tehdas-rakennukset.
kuva 27.12.2007 23:01 Jorma Toivonen  
  Varsin "inhoittavalla" hetkellä tapahtui tuo "paikun" kohtaus Järvelässä, onneksi taisivat kaikki ehtiä pois alta.
kuva 27.12.2007 20:21 Jorma Toivonen  
  Kyseessä ns. "kunnossapito koe-ajo", tosiaan verryttelemässä puutuneita telejään ym. osiaan. Koneet eivät pysy käyttö-kuntoisina, ellei niitä liikuttele silloin tällöin.
kuva 27.12.2007 17:25 Jorma Toivonen  
  Ei edes keskellä metsää ole suojassa harrastajan kameran vaanivaa silmää.
kuva 23.12.2007 00:58 Jorma Toivonen  
  Paljon näyttää löytyvän Jukalta tätä mielenkiintoista hieman vanhenpaa kuva-aineistoa, samoin kuin Viitamäen Pekaltakin.
kuva 23.12.2007 00:49 Jorma Toivonen  
  Ei kovinkaan miellyttävä linja-ajossa. 2-akselisuudesta johtuen löysi jokaisen kiskon-jatkoksen ja pienenkin "heiton" radassa kovemmalla nopeudella - varsinkin pelkällä veturilla ajettaessa, "junan" kanssa ei tosin tainnut saavuttaa tuollaisia nopeuksia. Muuten valoisa ja miellyttävä työ-ympäristö (tosin jostain moottori-veneestä "lainattu" "kaasu-vipu" löistyvine vaijeri-välityksineen ei oikein sopinut veturiin). Myös pienet laatu-ongelmat aluksi haittasivat - mm. kerran Keravalla loppui päivystys heti aamusta, hieman sattui veturi "tömähtämään" vaunuihin ja tuuli-lasi irtosi ylä-reunastaan nojaamaan pako-putkeen, veturia ei uskaltanut liikutella, odoteltiin aamu-päivä korjaus-miestä paikalle, lopeteltiin työt ja annettiin "ilta-vuoron" lopulta hoitaa "rästiin" jääneet työt. (Ei ollut henk.koht. "moka" - piti vain tuolloin suorittaa Tve4-ajokortti, jonka ajo-näyte ei onnistunutkaan täydellisesti).
kuva 23.12.2007 00:19 Jorma Toivonen  
  Tuohon aikaan taisivat kaikki hieman "tiputella". Muistelisin, että 70-luvun alku-puolella vetokaluston putkiliitoksissa olleet kumiset "muffit" olivat melkoisen kovettuneet, mm. jos jäähd.nesteen lämpö laski alle 50C°, veturin alla todellinen "suihku-huone" (ei paljonkaan liioitellen sanottu). Ei ehkä kuvaan soveltuva asia - jos joutui yllättäen "vieraalle" rata-osalle, havaitsi "jarrutus-paikat" rata-penkan tummumisesta - jarru-losseista irtosi aina hieman "pölyä" jarrutuksissa. Ei ehkä toimi enää näin sähkö- ja levyjarrujen aikana.
kuva 22.12.2007 23:52 Jorma Toivonen  
  Paljonkohan oli kulutus? Alku-vuonna 1943 Tk3 kulutti halkoja 15m³ - 19m³ Roi-Kjä-Roi välillä tavara-junan kanssa, minimi näytti olleen 10m³ ja maksimi 21,5m³, joten junien koot ja olo-suhteet tuolloin saattoivat olla varsin vaihtelevat.
kuva 22.12.2007 23:44 Jorma Toivonen  
  Tästä yksilöstä ei ole mitään havaintoa, mutta hieman asiaa sivuten mm. Vk3 492 oli lähes vakio päivystäjänä Rovaniemellä vuonna 1942, toinen "vakio" oli Vk2 454, usein myös päivystys-tehtäviä hoideltiin tuolloin Roi:ssa Sk2, -3, -4 sarjojen yksilöillä.
kuva 21.12.2007 00:26 Jorma Toivonen  
  Ajankohtaan sopiva kuva - vuosi 2007 lopuillaan ja samalla poistuu veturi-tyyppi (Dv15/16) liikenteestä.
kuva 15.12.2007 00:35 Jorma Toivonen  
  Näyttäisi olevan ohjaamon "ilmastointi" päällä - ilmeisesti lämmin alku-kesän ilta-päivä. Aurinko paistaa lännestä suoraan ohjaamoon, kuljettajan takana olevasta laite-tilasta puhaltaa kuumaa ilmaa seinän raoista ohjaamoon ja suoraan kuljettajan niskaan. Vaikka ikkunoiden raottelu sai aikaan hel... mahdottoman huminan ja ilman pyörteilyn ohjaamossa, ei siellä kukaan olisi jaksanut oleskella, siksi Hki:stä länteen ajettaessa kesäisin olikin suositumpi Sm2-sarja.
kuva 14.12.2007 23:49 Jorma Toivonen  
  Lieneekö tuossa etu-alalla olla konepajan rakennuksia, jossa mm. 1940-luvulla koulutettiin vet.lämmittäjiä?
kuva 14.12.2007 00:30 Jorma Toivonen  
  Ent. Kiljavan seisake sijaitsi näillä paikoin.
kuva 14.12.2007 00:27 Jorma Toivonen  
  Samaa luokkaa näyttäisi olleet työ-päivät v.1942. Aamulla seitsemän aikoihin aloiteltiin ja iltaisin seitsemän/kymmenen aikaan lopeteltiin Kemijärvellä käynti (j. 6231/6232), tosin loppuvuodesta päivä näytti toisinaan venyneen 24h:iin. Taisi olla tuolloin ainoa aikataulu-numerolla liikkunut tavara-juna Roi-Kjä-Roi välillä, ylim. työ-junia liikkui välillä useampiakin päivittäin.
kuva 12.12.2007 10:27 Jorma Toivonen  
  Tuo VR:n V-logo veturin kyljessä on historiaa.
kuva 11.12.2007 23:57 Jorma Toivonen  
  Onneksi tällaiset vaaran-paikat ovat melkein poistuneet rata-verkolta. Varsinkin jos tuo ylikulku oli junan "perä-päässä", vastakkaisesta suunnasta tuli juna ehkäpä vain 120 km/h ja Sm:stä poistuvat matkustajat lähtivät kiirehtimään radan yli kohti kotiaan. Taisi olla 1970-lukua, kun Järvenpäässä jäi kolme henkilöä kerralla tvj:na kohti Keravaa matkanneen Dm7-junan alle, samaan aikaan saapui Hki:stä "puupaikku" raiteelle 2, ja kuten tapana tuolloin oli, ovi auki "väärältä puolen", raiteiden välissä oleva aita oli juuri sopivalla korkeudella, astuminen sen päälle ja loikkaus...
kuva 08.12.2007 00:36 Jorma Toivonen  
  Ei siellä vetureiden "kotivarikolla" päin näin uskallettu toimia, mutta salaa täällä "lännessä" ja vain silloin tällöin. Kouvola oli erittäin tarkka näistä omista vetureistaan, "tuulettaja-komerossa" oli kasa valkoisia rättejä, joilla pyyhittiin konehuoneesta vähäinenkin öljy-tippa pois matkan jälkeen - hyvä ettei "vierasta" kone-apulaista tultu noutamaan lepo-huoneelta takaisin siistimään öljyisiä jälkiä venttiili-kotelon kansista (MGO:t saattoivat "huohottaa" varsin runsaasti yhteenaikaan).
kuva 07.12.2007 23:29 Jorma Toivonen  
  Kyllähän joillakin oli tapana, liikuttaessa pelkällä veturilla tai keveillä junilla, ajella vain "taka-moottorilla". Ei tarvinnut kuunnella tuulettajan ulinaa, varsin usein "resonoivia" katto-peltejä, eikä säleikköjen edes/takaista läpsytystä. Tosin tämä oli mahdollista vain kesäisin - ohjaamon "vesi-keskuslämmityksen" vuoksi, senjälkeen kun luovuttiin ohjaamoiden lämmitys-webastoista.
kuva 07.12.2007 23:13 Jorma Toivonen  
  Oman mausteensa "mottien" kulkuun antoi myös kahden kaksi-tahtisen GM:n kaksois-dieselin omaperäinen "ääni-saaste".
kuva 04.12.2007 00:06 Jorma Toivonen  
  Peltosaaren taloja taidettiin rakentaa vasta hieman myöhemmin, vasemm. olevat rakennelmat kuuluvat vaunupajalle. Alkaessani vakituisemmin matkustelemaan Hyvinkäälle vuoden 1971 syksyllä, vasemmalta kahlailtiin viljapeltojen läpi polkuja pitkin III-laiturin etelä-päähän - yli ratapihan raiteistojen.
kuva 03.12.2007 22:59 Jorma Toivonen  
  Kuulopuheiden mukaan Sitikkalan mäen lasku oli usein melkoisen hurjaa. Alapään mutka vasemmalle oli suhteellisen jyrkkä tuolloin, JKV ei paljon hyvää vauhtia hillinnyt, välillä kuuleman mukaan tuntui kuin veturi tahtoisi mennä suoraan, kunnes se äkkiä tempaisikin nokan taasen kiskojen suuntaan - vauhtia saattoi vain arvailla mielessään. Myöhemminkin vielä kun antoi junan rullailla, Mankalan kohdalla ja maantie-sillan alla tuskin liikuttiin, niin usein jo kuitenkin joutui hillitsemään jarrulla, nopeuden noustessa 80km/h:iin, ennen mäen loppumista.
kuva 03.12.2007 20:07 Jorma Toivonen  
  Varsin suppean otoksen mukaan, Ri:llä ajeltiin tällä sarjalla vielä yleisesti kesällä 1961 (tosin mainintoja ei löytynyt: 1302, 1306, 1310-1314). Ristoja käytettiin vain satunnaisesti, useimmiten Tampereen suuntaan - ilmeisesti liittyen konepaja-korjauksien siirto-ajoihin. Toisaalta kesällä ei aina enää tultu samalla Tr2:lla pois Kv:sta, kuten aiemmin oli tapana. (Käyttäjä muokannut 03.12.2007 20:08)
kuva 24.11.2007 23:49 Jorma Toivonen  
  Harrastajan taival synkkää Suomessa - pimeää lähtiessä ja pimeää tullessa..., ja vielä vapaa-ehtoisesti???
kuva 24.11.2007 23:42 Jorma Toivonen  
  Käytössä vastaavanlainen 70-luvun loppu-puolella vielä Ri-Prv-Psl JK-junassa. Yöllä tuli takaisin jollain junalla Psl:sta Ri:lle. Aamuisin "3-kympin" junamies laittoi kamiinan lämpiämään, jotta JK-junan miehistöllä olisi mukava matkustella kohti Porvoota.
kuva 24.11.2007 23:35 Jorma Toivonen  
  Jatkoa Larin kommenttiin... valitettavasti "silmän isku - toiminta" on poistettu lätän ajopöydästä, muuten olisin käyttänyt sitä. ("Yleisesti" käytössä vielä ainakin 70-luvulla - mainita saa, ken tietää).
kuva 24.11.2007 11:39 Jorma Toivonen  
  Taisihan tuo sormi hieman lipsahtaa kytkimillä, et varmaan kuitenkaan häikäistynyt...
kuva 22.11.2007 14:33 Jorma Toivonen  
  Valo vain toisessa puskinlyhdyssä taitanee olla jonkinlainen "vaihtotyö-opaste".
kuva 14.11.2007 12:44 Jorma Toivonen  
  Ennen "rannekellojen aikaa" helpoiten onnistui ajan seuranta tuosta tai sitten kello oli sijoitettuna aikataulu-kaukaloon. Höyryletkun tiiviste toimi pehmustuksena ja piti ajan-näyttäjän paikoillaan. (Käyttäjä muokannut 14.11.2007 12:45) (Käyttäjä muokannut 14.11.2007 12:45)
kuva 14.11.2007 12:31 Jorma Toivonen  
  Sieltähän nuo puuttuvat Ristot löytyivät, kiitokset.
kuva 13.11.2007 22:18 Jorma Toivonen  
  Pieni kirj.virhe Hr11:n numeroinnissa - pitäisi olla viimeisenä 1954. Turku taisi tuolloin olla Tpe:n alaisena, joten sarja on Tampereen "kirjoissa".
kuva 13.11.2007 21:27 Jorma Toivonen  
  Hki:n lätistä 4130 romuttui jo vuoden vanhana onnettomuudessa Puistolassa v.1961, 4169 hylättiin v.1965 vaurion seurauksena, 4164:stä tehtiin vuoden 1971 aikana Ttv4. Kv:n Hr13-sarjasta yksi oli romuttunut Riihimäellä, vaikka sitä ei näköjään vielä ole poistettu "vahvuudesta".
kuva 11.11.2007 20:06 Jorma Toivonen  
  Ehkä hieman liian positiivinen ilmaus tuo "kiihdyttely" tuollaisen junan kanssa, varmaan ehti Vv:n porukkakin pitää "ruokatunnin" odotellessaan. Sitkeyttähän Hr12:sta riitti, Tampereen Perkiöstä lähdettäessä 1500tn:n junan kanssa kohti etelää, aikaa kului kunnes Sääksjärvi saavutettiin, mutta aina sinne päästiin ilman apua. Kerran täytyi "nostaa kädet pystyyn", Hy knp:lle menossa olevan, vajaa tehoisen 2228:n perään junatoimisto oli "listoista" laskenut 80-akselisen ja 900 tn:n junan. Viinikasta Perkiöön taisi kestää puoli tuntia - täysi teho, juna liikkui, mutta nopeusmittarin viisari ei edes värähtänyt koko matkalla. Perkiössä lähtö-värit, mutta siinä vaiheessa täytyi tunnustaa, ettei tuota junaa saataisi Riihimäelle millään keinoin tuolla veturilla. Junasta 300tn:a ja 20aks:a pois, niin jopa matka onnistui, tosin (löysästä aikataulusta huolimatta) "myöhässä kuljettiin".
kuva 10.11.2007 00:18 Jorma Toivonen  
  Aikoinaan "knp:n työläisjunat" tulivat ja lähtivät raiteelta 95a, Sm-aikana tulo-raiteena taisi olla jokin 88-93 ryhmästä.
kuva 10.11.2007 00:05 Jorma Toivonen  
  Aikoinaan näitä aamu- ja ilta-junia käytettiin hyväksi lähes päivittäin vetureiden siirrossa knp:lle ja knp:lta. Aamuisin korjaukseen menevät veturit täytyi "toimittaa" knp:lle heti klo 6.00 jälkeen, iltaisin mentiin hakemaan "ehjiä" vetureita Ri:ltä klo 15.30 lähtevällä tvj:lla. Lätät ajettiin knp:n pää-ovelle, mutta myöhemmin Sm-junille virta ulottui vain pika-korjaamon eteen. Knp:n portilla oli oma vaihdemies, joka ilmoitti Hy:n js:lle vaihteiden oikean asennon "työläis-junalle", js antoi "lähtö-opasteen" oven raostaan (tai huonolla ilmalla ikkunasta) ylös menevälle junalle - portin vaihde-mies varmisti vielä omalla opastellaan ajo-luvan. Joskus tultiin varsin vauhdikkaasti mäkeä alas - parhaimmillaan 60km/h 35-vaihteeseen, eikä vielä ollut vaaraa suistua alas hiekkaista pengertä pää-radalle. Nyt ja aiemmin kirjoittamisistani komenteista ei kannata vetää mitään johto-päätöksiä, tuolloin taisivat kuljettajat tuntea omat ja kalustonsa ääri-rajat paremmin kuin nykyään... mahdolliset rikokset ovat jo vanhentuneet - matkustaminen raiteilla on ja on ollut turvallista.
kuva 09.11.2007 22:53 Jorma Toivonen  
  Aikoinaan (N-liiton aikana) vieraili naapurissamme ammatillinen ryhmä, joka mielenkiinnon vuoksi tiedusteli isänniltään "radan ylittäjien" tapaturmien lukumäärää. Ihmettelevänä vastauksena oli ainoastaan: "Meillähän on rautatie-alueella asiaton liikkuminen kielletty!" Eteläisessä naapurissamme lienee ollut jonkinlainen kamppanja käynnissä jo jonkin aikaa http://www.ole.ee/en/.
kuva 03.11.2007 16:38 Jorma Toivonen  
  Kaivurit itse joko työnsivät tai vetivät vaunua tarpeen mukaan pienen matkaa kerrallaan. Vaunun täytyttyä, jäi vaunu "linjalle", työjuna toi tyhjän vaunun etummaiselle kaivurille ja takimmainen kaivuri siirtyi täyden vaunun, toisen kaivurin ja tyhjän vaunun ohi vuorostaan "johtajaksi". Illan tullen koottiin vaunut yhteen ja siirrettiin pois linjalta.
kuva 28.10.2007 00:29 Jorma Toivonen  
  Mielenkiintoisia kaavioita - jo tuolloin Riihimäellä "tavara-toimisto"(?) tuolla paikalla, Helsinkiin johtavan raiteen "ylä-puolella" (länsi-)
kuva 28.10.2007 00:27 Jorma Toivonen  
  Uusikylä - Koria väli kaksi-raiteinen!
kuva 27.10.2007 23:43 Jorma Toivonen  
  Voisivatko kääntöpöytien kohdalla olevat numerot ilmoittaa pöytien "pituuden"?
kuva 27.10.2007 23:32 Jorma Toivonen  
  Dm7 4163 vietti 20-ensimm. vuottaan Riihimäellä. Saapui ilmeisesti kesällä 1960 Riihimäelle, koska 4162 tuotiin 31.5.1960 ja 4164 26.8.1960 uutukaisina Tampereelta. Viimeisiä merkintöjä ko. vaunun liikkeistä löytyy merkinnöistäni 2.6.1980, jolloin j.311 Ri-Lh (klo14.05) 4180-L-4163-4168 ja j.314 Lh-Ri (klo 16.20) 4163-L-4180. Viimeiset Riihimäen Dm7-kalustosta siirrettiin muualle kesällä 1981, Dm7 4163 saattoi olla jo aiemmin siirrettyjen joukossa...
<<   >>