Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.06.2007 00:33 | Jorma Toivonen | ||
| Pikajuna Kirkniemessä tosi harvinainen, mutta Hr13 saattoi tuolla vierailla silloin tällöin 1970-luvuilla. Ma-pe silk-aamujuna (sementtiä) ajettiin Vv15-parilla, tarpeen mukaan "ylimääräinen" iltapäivä-juna Riihimäellä "vapaana" olevalla kalustolla - joskus myös Hr13-kalustolla. | ||||
|
11.06.2007 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| Hieman tuli "veturi-miehistölle" moitetta nopeuden "alhaisuudesta", mutta ennakko-harjoituksen puutteesta johtuen arveltiin veturin päällä nopeus riittäväksi tapahtuman onnistumiseksi. Todellisuudessahan rengas olisi otettu kiinni ikkuna avonaisena, repäisty ilmoitus irti joissain renkaissa olleesta "klipsistä" tai "kumirengas-virityksestä" ja palautettu rengas maastoon, tällä kertaa renkaan palautuksen esti varsin tiivis kuvaajien rintama. Mikäli ilmoituksen anto epäonnistui juna pysäytettiin tavallisella käyttöjarrutuksella (hätäjarrua ei tarvinnut käyttää), junanlähettäjä kahlasi pahimmillaan syvässä hangessa muutaman sadan metrin matkan tuomaan ilmoituksen perille veturiin ja vasta sitteen matka jatkui... Ennen ei ollut esim. tuollaisia "haukkaavia" peili-systeemejä, kun "hiljennä"-opasteen näytön syy selvisi lisättiin tehoja koneeseen ja toivottiin ilmoituksen annon onnistuvan. Ei varmaankaan ollut helppoa seistä raiteen vieressä (varsinkaan ensikertalaisella), kun esim. Hr12 möyrysi kohti täydet tehot päällä tai Hr1 "puuskutti" täydellä höyryllä pimeällä valonheitin häikäisten kadottaen veturin ääri-mitat. | ||||
|
|
11.06.2007 22:07 | Jorma Toivonen | ||
| Se jääköön "kolmikon" väliseksi salaisuudeksi... | ||||
|
11.06.2007 21:06 | Jorma Toivonen | ||
| Raiteesta päätellen odottelee hinausta Hyvinkään konepajalle. | ||||
|
11.06.2007 01:57 | Jorma Toivonen | ||
| En yhtään väheksy Larin energisyyttä järjestää tätä ajo-tapahtumaa, mutta kiitokset kuulunevat myös harrastajille (ympäri Suomen), jotka ovat kaluston säilyttämisellä ja kunnossa-pidolla luoneet mahdollisuuden tällaisien "retkien" luomiseen. | ||||
|
11.06.2007 01:49 | Jorma Toivonen | ||
| Niinhän se taitaa olla - kyllä Te harrastajat olette tarkkoja, "jäähdytin-komeron" sisäpuoliset (käyttäjälle tärkeämmät) laitteet saattavat olla silti "aiempaan" valmistus-sarjaan kuuluvia. | ||||
|
|
11.06.2007 01:32 | Jorma Toivonen | ||
| Onnea myös minulta Teille molemmalle nuorukaiselle, kyllä puheet ja teot "pehnenevät entisestään" kunhan pääsette "tähän ikään" - "älkäätteen hättäilkö" pian sekin aika lopulta koittaa... | ||||
|
11.06.2007 01:24 | Jorma Toivonen | ||
| Jostain muistelisin kuulleeni, että myös Hr11 aiheutti aikoinaan paljon kiskon katkeamia (Hki-Tku). | ||||
|
|
11.06.2007 01:20 | Jorma Toivonen | ||
| Ja mikähän tuo yksityiskohta lienee? "Entisenä" käyttäjänä nuo erot taitavat löytyä vain tuolta "kone-huoneen" puolelta. | ||||
|
11.06.2007 01:06 | Jorma Toivonen | ||
| Tässäkin kuvassa havaittavissa k-apulaisen tuon ajan "normaali matkustus-asento" - mieluummin seisten kuin istuen. Tosin tuolloin vielä pidettiin veturit siisteinä, tarkkailua koneistojen parissa tehtiin "vähän väliä" ja ennen Kouvolaa poistuttiin kone-huoneeseen rätti kädessä puhdistamaan moottoreista pienimmätkin matkan aikana mahdollisesti tulleet öljytahrat. | ||||
|
11.06.2007 00:47 | Jorma Toivonen | ||
| Kaikki energia-vaihtoehdot käytettiin hyväksi, näillä kohdin sähkön hinta oli edullisempaa... | ||||
|
09.06.2007 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Yritetään seurata su aamuna tarkemmin, jos sattuisi lähistöllä kuvaajia olevan. "Tarkasti tarkkailin" ratin "pyöritystä"... (Korkille). | ||||
|
|
08.06.2007 21:55 | Jorma Toivonen | ||
| Pahus, kun ei tullut havaittua "oman kylän" harrastajaa sillalla... | ||||
|
08.06.2007 21:26 | Jorma Toivonen | ||
| Taisi olla numeroltaan 2731, tainnut tulla juuri "pajalta", toinen Dv12 saattoi olla 2732. | ||||
|
07.06.2007 23:38 | Jorma Toivonen | ||
| Santerin kanssa olen hieman eri-mieltä. Sarja oli aikoinaan yksi parhaimmista vaihto-vetureista, tosin ominaisuudet hävisivät, kun veturia muuteltiin yksin-ajoon (?) sopivaksi. Suoratoimi-jarru ja tehonsäätö samassa "ratissa" saivat aikaan varsin "liukas-liikkeisen" veturin osaavissa käsissä, Vv15-parilla vedeltiin aikoinaan varsin kunniakkaasti myös 1500-tonnin junia, työskentely-olosuhteet olivat tietenkin varsin karut nykypäiviin verrattuna - mutta vastaavaa vaihto-veturia tuskin enää tulee. | ||||
|
07.06.2007 23:25 | Jorma Toivonen | ||
| Taitanee olla max. junan pituus yhdelle Sr12-veturille. Tuolloin 7-vaunua (28 akselia) kulki pikajuna yhdellä veturilla juuri ja juuri aikataulussa. | ||||
|
07.06.2007 23:11 | Jorma Toivonen | ||
| Muistanenko TAAS väärin, mutta kiellettiinkö jossain vaiheessa tällainen puu- ja teräs-vaunujen sekaisin sijoittelu junassa, molemmat ryhmät täytyi koostaa omiksi kokonaisuuksineen. Tuolloin vedottiin "kolari-turvallisuuteen", onnettomuus-tilaanteessahan puuvaunu teräksisten välissä muuttuisi hetkessä "tulitikuiksi". Toinen asia mikä tulee kuvasta mieleen on yli-käytävä, nopeutta tarpeeksi Hr13 hyppää holtittomasti ja veturi-miehistöllä on juuri kuppeihin kaadetut kahvit "sylissä". | ||||
|
07.06.2007 22:53 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän lienee seuraava, vastaavasta taudista kärsivä yksilö. Sm1-sarjan saneerauksen jälkeen laakeri-viat olivat suhteellisen yleisiä, paljon uudempia olivat Sr2-sarjan vastaavat ongelmat, mikä seuraavaksi? | ||||
|
07.06.2007 22:49 | Jorma Toivonen | ||
| Pieniä ja huomaamattomia, mutta varsin käyttäjä-ystävällisiä, muutoksia on aikojen kuluessa tehty tuohon kaksin-ajoluukkuun. Aluksi luukku oli kaksi-osainen kolmio-avaimella lukittava, sitten yksi-osainen vailla avaus-kahvaa (talvella, jäisenä usein varsin "haasteellinen" avattava), vihdoin keksittiin lisätä avaus-kahva (kolmio-avainta etsittiin silti pimeässä yössä hangesta, sen livetessä kohmeisista sormista alas, samalla kun yritti taiteilla jäisen keskus-puskimen päällä), ken lie keksinytkään nuo oivalliset lukitus-kahvat tuohon luukkuun. | ||||
|
07.06.2007 22:12 | Jorma Toivonen | ||
| Eroja löytyy myös erilaisten jännitteiden tarpeesta: 162 ja 163 3kV, 263-sarja 25kV, 362- ja 363- sarjat 3kV + 25kV, 371- ja 372-sarjat 3kV + 15kV. Olisiko eri väreillä myös jonkinlainen "koodi", 160-sarjalaiset vihreitä, 360-sarjalaiset sinisiä, 260- ja 370-sarjalaiset punaisia, joko valkoisella tai keltaisella "raidalla". | ||||
|
03.06.2007 15:46 | Jorma Toivonen | ||
| Vastaavanlaisia kuoppia voi havaita myös laituri-alueilla, varsinkin portaikkojen kivisistä "suojaseinistä". | ||||
|
03.06.2007 13:58 | Jorma Toivonen | ||
| Lättä pysähtyi toissa päivänä 1.6.2007. hieman jälkeen klo 21. | ||||
|
03.06.2007 10:38 | Jorma Toivonen | ||
| Muuten johtajan arvaukset oikein, mutta ammattinimike meni hivenen pieleen - taisin seurata toimintaasi koko matkan lähempänä kuin uskoitkaan... | ||||
|
|
02.06.2007 21:04 | Jorma Toivonen | ||
| Sait varmaan hyvät videot Ov:n lähdöstä ja Tpe:n tulosta. Pahus kun mulle ei löytynyt tarjottavaa "Siwan" kassista. | ||||
|
|
02.06.2007 19:55 | Jorma Toivonen | ||
| Täysin asiaan kuulumaton kommentti: Jaaha "johtajakin" on kotiutunut tämän päivän Hämeen seikkailultaan ja ei Ov-Tpe yksiraiteisena liikennöity, 424 pääsi vain liukkaamin lähtemään Ov:ltä suorien vaihteiden kautta, kun ei ollut vastaantulijoita. | ||||
|
02.06.2007 17:11 | Jorma Toivonen | ||
| Samoihin aikoihin lähti Vilppulasta 1079 kohti Haapamäkeä, Dm7 4209-liite 11599 - Dm7 4185. | ||||
|
31.05.2007 00:31 | Jorma Toivonen | ||
| Tällä VLV-kokoonpanolla ajeltiin 70-luvun lopulla mm. aamuisin juna 303 (Ri-Lh), toinen veto jäi usein Lahteen, päivällä 311/314, iltapäivällä 315/316 (voinee jo tunnustaa, että Lh:n kulj. ajoi usein Ri:n 313 ja vastaavasti Ri:n kulj. Lh:n kuljettajan 315:n - Lh:n kuljettaja pääsi n. 1,5h aiemmin kotiin, toisaalta Ri:n kuljettajan 2h:n Lahden ruoka-tunti supistui n. 20min. kahvitaukoon - näin "vanhaan hyvään aikaan"). Muistaakseni jokaisen kuukauden jonain keskiviikkona Lahdessa oli markkinat, jolloin junien kokoonpanoa muutettiin. Ri-Lh välin "lähijunat" muuttuivat sähköisiksi kesällä 1981, vaikka jo syksyllä 1977 ajeltiin Ri-Kv-Ri välillä Sr1-sarjalla, tavarajunat tosin vain Kv:n h-asemalle asti. | ||||
|
30.05.2007 23:39 | Jorma Toivonen | ||
| Useampi yksikköisessä junassa kuljettaja näki jo ulkoa, missä rungossa on vikaa, tarvitsematta käydä tarkistamassa jokaisen yksikön "vika-taulua" erikseen. | ||||
|
30.05.2007 22:39 | Jorma Toivonen | ||
| Lisäyksenä edelliseen: jarruletkun tiivisteet taisivat olla 50-luvulla erimallisia kuin nykyään, muistaakseni vielä 70-luvullakin oli käytössä kahta mallia. | ||||
|
|
30.05.2007 22:34 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavasti ei ole. | ||||
|
|
30.05.2007 21:10 | Jorma Toivonen | ||
| Vaikka sää oli pilvinen, ilma oli kostean hiostava ja lämmin, ehkäpä juuri siksi kuljettajan katse hamuilee kohti Riihimäen vet.miesten kaukana siintävää kesänviettopaikkaa - lämmin sauna, vilvoittava järvi, grillissä paistuva makkara ja kylmä... jne. Pieni yksityiskohta tuossa "mittaristossa" - vielä 50-luvun alussa kuljettajalla määrättiin oleva tarkka-käyntinen tasku-kello, myöhemmin kellon "laatua" ei enää eritelty. Millähän pienellä ja tuohon aikaan yksinkertaisella keinolla ajan-näyttäjä saatiin pysymään paikallaan? |
||||
|
22.05.2007 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Täytyy "Herroille" lakkia nostaa, kun ovat viitsineet, kuvasarjasta päätelleen, viettää yönsä keväisessä hämäläisessä korvessa. Tosin keväinen varhainen aamu on vailla vertaansa - itäinen taivas vaalenee, linnut heräilevät lauleskelemaan... toisin on syksyn pimeinä, sateisina öinä. Minkähänlaista se olisi kohdata "vapaa-ehtoisesti"? | ||||
|
15.05.2007 16:06 | Jorma Toivonen | ||
| Tarkkaan kun tähtäilee, näyttäisi kuljettajan hahmo olevan paikallaan ja ka. on seisoma-asennossa, kuten normaalisti tämän sarjan ohjaamossa. | ||||
|
13.05.2007 16:49 | Jorma Toivonen | ||
| Junan n:o 3641, Lappohjasta Hämeenlinnaan, miehistö vaihtuu Riihimäellä. | ||||
|
03.05.2007 23:55 | Jorma Toivonen | ||
| Koneapulaisella näyttäisi olevan "normaali työ-asento", alunperin (ranskalaisten mielestä) veturia olisi pitänyt ajaa seisten, joten alkuperäiset pallit eivät todellakaan olleet kovin miellyttävät. Seinässä oli koukkuja eri korkeudella, joihin taittopenkin sai asettaa haluamalleen korkeudelle, mikäli olit huolimaton istuimen säätöjen kanssa, saattoi se tipahtaa kantapäille tai mikä pahinta vasta istuessasi saattoi istuin irrota koukuistaan - niinpä siinä olit lattialla solmussa penkin kanssa ja kaverilla oli hauskaa kunnes... | ||||
|
02.05.2007 22:05 | Jorma Toivonen | ||
| Taitavat olla vain veljeksiä - kaksosia ovat 1851 ja 1852, molemmat "proto-vetureita" - 1866 on jo sarjatuotantoa. | ||||
|
27.04.2007 22:09 | Jorma Toivonen | ||
| Pienen harkinnan jälkeen pvm taisi olla sama kuin Hpk:n Dm8:n käynti Hyvinkäällä. | ||||
|
|
27.04.2007 21:53 | Jorma Toivonen | ||
| Vuosihan ei ole aivan varma, mutta korjailemalla en pystynyt parenpaan - vaatinee vielä pientä harjoittelua tuo pvm:n epämääräinen luominen. | ||||
|
27.04.2007 21:50 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ehkä aivan, koeajoilla "tilaaja" testasi, että veturi selviytyi tulevista tehtävistään kunnialla - kokeilut pyrittiin suorittamaan jokaisella yksilöllä samalla pika- ja tavara-junalla (ensin tietysti jarru- ym. kokeet), jos niistä selvittiin "kunnialla", veturi hyväksyttiin VR:n palvelukseen (tällaisen käsityksen henk.koht. sain) - tietysti onhan kalustossa jonkinlainen takuu-aikakin. | ||||
|
27.04.2007 21:14 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä taida niin hyvää tuuria olla, että tällaisen junan saisi Sld:iin yhdellä veturilla, Nikkilässä ns. "tärinä-hiljennys" ja heti senjälkeen edessä kohtalaisen pitkä ylämäki - huhujen mukaan huonolla kelillä jopa parilla on jääty kyseiseen mäkeen, hiljennys alkaa edeltävästä ala-mäestä ja heti notkosta alkaa nousu - veturit ovat pitkällä ylämäessä, mutta painava juna tökkii vauhtia edeltävästä alamaasta, kokoajan odottelee vieläkö tarvii nopeutta hillitä - vaiston mukaan pitäisi vähitellen jo lisätä vetoa, mutta JKV on toista mieltä asiasta - pienikin arviointi-virhe (= jarrutus) tuossa tilanteessa varmistaa sen, että juna pysähtyy ylämäkeen ja on siinä... Ollin mäkeen saa sentään hieman kerättyä vauhtia - saattaa ylöspääsy onnistua. | ||||
|
26.04.2007 00:17 | Jorma Toivonen | ||
| ...ellei moottorin... - sormi hieman lipsuu jo tähän aikaa. | ||||
|
|
26.04.2007 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Vaikuttaisi alunperin tanskalaiselta MZ-sarjalta, jota 1960-luvun lopulla NOHAB ja Frichs yhteistyössä valmistivat. Veturissa on GM:n 2-tahtidiesel, joka tuottaa n.3100hv, ellei mmootorin vaihdoksia ole tehty - ehkä selittänee käyntiäänen. | ||||
|
25.04.2007 23:31 | Jorma Toivonen | ||
| Porvoosta lähdettiin junalla T1103 Keravalle, 20aks./171tn, Keravalla runsaan tunnin odotuksen jälkeen junaa kertyi jo 68aks/573tn ja junan numerokin muuttui T1104:si. Pasilassa klo 18;15, veturi pian talliin ja nopeasti kohti kotia... | ||||
|
24.04.2007 23:44 | Jorma Toivonen | ||
| Kuljettajan edessä pöydällä nippu "vika-ilmoituksia"? | ||||
|
23.04.2007 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Tarvitaanko tuollaisia kalliita kumeja sitten lainkaan? Antaa varsin hyvän kuvan "firman" kunnossa-pidosta matkustavaisille - missähän kunnossa kalusto lienee "näkymättömissä" kohteissa? Selityksiä varmaan löytyy: esim. kalustoon ei enää löydy vara-osia tai kuten eräällä pohjois-maalaisella kylmä-laitteiden valmistajalla ei ollut vara-osaluetteloa uuteen tuotteeseen, uutta viallista ovea joutui odottelemaan yli 1/2-vuotta - tosin alkuper. osa pysyi teipillä koossa. Tässäkin tapauksessa voisi käyttää pesun yhteydessä vaikkapa mustaa tussia - ei olisi kuukausi-kaupalla noin silmiin-pistävä "puute". | ||||
|
23.04.2007 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Mikähän lienee lopullinen syy Dr16:sta hylkäämiselle Itä-Suomen vaihtopalvelussa, ensin täytyi tehdä muutos merkinantolaitteisiin, senjälkeen oli vaikeuksia kiivetä veturin "päälle" - minun mielestäni vaihtotyö-henk.kunnan paikka on maan pinnalla, kysyttiinkö missään vaiheessa varsinaisten käyttäjien mielipidettä? Tosin eihän Dr16 ole varsinaisesti mikään vaihto-veturi, olosuhteet saattavat olla käyttäjälle hieman miellyttävämmät kuin esim. Dv16:ssa. Myös olosuhteet Kontiomäellä eivät taida olla verrattavissa Kouvolaan. Mm Sköldvikissä tehtiin aikoinaan vuosikaudet vaihtotyöt Dr12- ja Dr13-sarjoilla vailla ongelmia. | ||||
|
19.04.2007 23:57 | Jorma Toivonen | ||
| Näyttäisi tässäkin veturissa "pyyhkijän sulka" tarvitsevan hieman säätöä. Tällaiset vähäpätöisiltä tuntuvat seikat ovat ammatin "suola" (valuu kyynelinä leivän päälle), silloin harvoin kun niitä tarvittaan... ei sekään toimi. Aikoinaan Dv-sarjassa ilmeisesti pyyhkijöiden kumeja kului liikaa, joku "älypää" keksi, että vaihdetaan kovempi kumiseos - taisivat olla "rautaa", kestävyys oli taattu, mutta niistä aiheutuva lasia raapiva ääni oli karmea ja toisaalta ne vain levittivät veden lasin pinnalle pilaten lopunkin näkyvyyden, mutta TÄRKEIN - kumien kulutus laski huomattavasti, ehkä laseja jouduttiin vaihtamaan useammin, mutta sehän kulutus meni jo toiselta "momentilta". | ||||
|
19.04.2007 23:35 | Jorma Toivonen | ||
| Vielä 70-luvun lopulla Prv:n JK-junalla tuotiin Prv:n ja Ke:n "kiito-vaunut" Helsinkiin asti, "tavalliset" vaunut jäivät Pasilaan ja vaihtoliikkeenä nämä tärkeät vaunut vedettiin Helsinkiin. Aikataulun merkintöjen mukaan linja-suojastus alkoi vasta Pasilasta. | ||||
|
19.04.2007 23:21 | Jorma Toivonen | ||
| Punaisen sävy ehkä hieman liian tumma. Mutta mikähän lie tuo mysteerinen seitsemäs "letku" - käyttö yhtä harvinaista kuin suoratoimi-johdollakin... | ||||
|
18.04.2007 21:22 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaan monestakin asiasta ajopöydät erottaa toisistaan, mutta suunta-kahvahan on enää vain saneerattomissa yksilöissä - saneeratuissa suunnanvaihto hoidellaan paino-napeilla. | ||||
|
18.04.2007 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Varsin kansoitettuja olivat perjantai-iltaisin molemmat junat Karjaalta pohjoiseen, samoin sunnuntai-iltaiset junat Riihimäeltä Hankoon, vielä maanantai-aamun junaan riitti matkustajia kiitettävästi. Viikolla hieman hiljaisempaa - paljon lupailtu korvaava linja-auto liikennöintikin lopahti varsin pian, liekö kyseessä sopimattomat aikataulut. | ||||