Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.12.2006 23:35 | Jorma Toivonen | ||
| Juhanin kommenttiin sallittaneen pieni korjaus (-joskus toisetkin ovat olleet mielestäni turhan tarkkoja tällä sivustolla), ei veturin jarruissa varmaankaan mitään vikaa ole ollut, jos ovat luistellen tulleet mäkeä alas, vaan kitkakerroin on tehnyt "temput" kuljettajan harkintakyvylle, voi olla, että on sattunut joskus itsellekin, mutta en tunnusta... | ||||
|
13.12.2006 23:25 | Jorma Toivonen | ||
| Miikan kommenttia mukaillen; muistaneeko kukaan jäikö veturi kiinni ristikkosiltoihin vai havaittiinko veturin liiallinen korkeus jo aiemmin - liikenteellisiä haittoja se kuitenkin aiheutti jonkinverran. | ||||
|
13.12.2006 23:20 | Jorma Toivonen | ||
| Strömbergin toimittamien oikosulkumoottorien säätölaitteiden testaamista varten käsittääkseni valmistettiin 1980-luvun alussa Sv1-koeveturi, joka mm. vieraili esiteltävänä N-liitossa. Tämän 300tn:n ja 45m:n veturin piti vetää Siperian uudella BAM-radalla jopa 10000tn:n junia 110km/h:n nopeudella -60-ast. kylmyydessä. Mahtaneeko kukaan tietää miksei projekti edennytkään? | ||||
|
12.12.2006 11:44 | Jorma Toivonen | ||
| Aamuisin tultiin tyhjänä Porvooseen asti, Riihimäeltä lähdettiin jo klo 3;55, matkustajat Keravalle, nopea käynti Nikkilässä ja tvj:nä Keravalta Riihimäelle. Iltaisin hoidettiin ensin Hy knp:n työläiset Hyvinkään asemalle, siitä tyhjänä Keravalle, käynti Porvoossa ja Keravalta tyhjänä Riihimäelle. Aamuisin riitti yksi vetovaunu, iltaisin kaksi - aluksi taisi olla vielä liitevaunukin välissä. Liitevaunua tarvittiin lähinnä konepajalaisia varten ja samalla nippu oli jo valmiina seuraavan aamun lähtöihin - mikäli koneet pysyivät kunnossa - eikä yön tunteja tarvinnut haaskata tähän työskentelyyn. | ||||
|
|
11.12.2006 19:11 | Jorma Toivonen | ||
| Ei vallan mahdottomasti, koska VANHAAN HYVÄÄN AIKAAN junissa oli enemmän tilaa tupakoiville, kuljettajalla oli mahdollisuus sauhutella jopa työpaikallaan, toisinaan varsin hyvä keino pitää asiattomat marisijat ja neuvojat poissa ohjaamosta. | ||||
|
11.12.2006 16:11 | Jorma Toivonen | ||
| Mukavaa, että Ismokin ottaa kuvineen osaa sivujen täyttämiseen. | ||||
|
11.12.2006 16:09 | Jorma Toivonen | ||
| Taisitte ajella koko päivän rataosuutta edestakaisin, välillä kulkuneuvoa vaihtaen? | ||||
|
11.12.2006 16:08 | Jorma Toivonen | ||
| Liikennöinnin laajentamiselle taitanee tulla ongelmia vapaaehtoisen henkilökunnan jaksamisessa. Porvoon kaupungin asennetta sopinee ihmetellä, PMR on kuitenkin tuonut täyden junallisen matkalaisia kaupunkiin jokaisena liikennöimis-päivänään. | ||||
|
|
11.12.2006 16:02 | Jorma Toivonen | ||
| 1970/1980-luvun vaihteessa tuli muutama ilta vietettyä lätän kanssa näissä maisemissa - aluksi tauon pituus n. puoli tuntia, loppuaikoina tauko piteni lähes tunniksi. | ||||
|
06.12.2006 22:19 | Jorma Toivonen | ||
| Voisiko olla mahdollista, että Dv 12-juna olisikin tullut Kirkkonummelta. Muistaakseni Kkn:n junat jäivät tuohon ja Ri-Hnk välin junat ajoivat hieman pidemmälle raiteelle IV ? Onko tämä muuten se kerta, kun 1004:llä ajettiin normaali Ri-Hnk välin paikku koe- ja näytösmielessä... | ||||
|
06.12.2006 22:03 | Jorma Toivonen | ||
| Mihinkäs kuljettajalla kiire olisi? Yleensä hätäillessä sattuu pieniä virheitä, jotka saattavat kostautua heti tai myöhemmin, tiedostaessaan kiireen on parempi pitää "nortin mittainen" tauko, kuin lähteä suinpäin "surman suuhun". Teille harrastajille pieni neuvo - rautatiealueella EI KOSKAAN kannata kiirehtiä. Urani aikana aina päästiin perille - ennemmin tai myöhemmin, mutta suhteellisen turvallisesti -, yhtään juoksu-askelta ei tarvinnut ottaa - paitsi kerran, kun meinasin kastua sadekuuron alla... | ||||
|
06.12.2006 09:29 | Jorma Toivonen | ||
| 1012-sarjan ongelmaksi taisi koitua EU. ÖBB joutui kilpailuttamaan uusien säädösten mukaan veturitilauksensa, tällöin Siemens tarjosi Taurus-sarjaansa (1016/1116) varsin edulliseen hintaan. Valinta tosin ei ollut täysin yksimielinen, koska 1012-sarja ylitti sille asetetut vaatimukset. Tällaiseen tulokseen itse pääsin, yrittäessäni varsin heikolla Saksan kielen taidolla "kaivella" asiaa, tietäväisemmät saavat aivan vapaasti korjata kommenttiani. | ||||
|
05.12.2006 23:09 | Jorma Toivonen | ||
| Alarivin painonapeista vasemm. puoleinen ei alkujaan ollut varustettu suojakannella. Muutaman kerran sattui ympärilyönti-tilanteessa, hiekkaa kiskoille haettaessa, painettua väärää painiketta - eipä enää "lyönyt ympäri", vaan vallitsi hiljaisuus ja juna seisoi mäessä, ns. suurtartunnalla sai tehoa säädeltyä "hienommalla asteikolla" ja paremmin löytyi pyörien "kitka-raja", joten useimmiten matka pääsi jatkumaan. | ||||
|
05.12.2006 22:48 | Jorma Toivonen | ||
| Palatakseni vanhoihin kuviin ja kommentteihin, tässä on kuljettajan istuimena jo alkuperäisestä parannettu malli. Vaikka veturi heilui ja keinui, niin kaikki liikkeet olivat rauhallisia (samoin esim. Dm7), toisinaan tosin melko laajoja. Nykyään, ehkä myös seurauksena nopeuksien noususta, sivuttais-liikkeet ovat useissa sarjoissa todella yllättäviä ja "äkkinäisiä" - varmaankin paljon pahempia selkärangalle. | ||||
|
|
05.12.2006 22:11 | Jorma Toivonen | ||
| 1012-sarjasta piti tulla 1044-sarjan (vuodelta 1974) seuraaja (1044-sarjasta tehtiin 1980-luvulla yksi 220km/h:n nopeuteen yltävä koe-veturi). Tuolloin muina vaihtoehtoina olisi ollut saksalainen 120-sarja, espanjalainen 252-sarja tai sveitsiläinen 460-sarja (Lok 2000 = meidän Sr2). Mekaaniset osat valmisti SGP ja sähköiset osat valmistivat ABB, ELIN ja Siemens, kukin yhteen yksilöön. Veturin toivottiin pystyvän esim. vetämään 1200tn:n junia 5-promillen nousuissa 200km/h:n nopeudella. Veturin paino n. 83tn, teho 6400kW, vetovoima 260kN, pituus 19,3m ja sn 230km/h. 1014-sarjan arvoja mm.: paino 74tn, teho 3000kW, vetov. 190kN, pituus 17,5m ja sn 170km/h. | ||||
|
11.11.2006 15:43 | Jorma Toivonen | ||
| Rata-osa Hyvinkää - Karjaa... kuvaan sopivia siltoja Hyvinkäällä, Röykässä, ? | ||||
|
09.11.2006 13:26 | Jorma Toivonen | ||
| 241-sarja käsittää vain 10 veturia. Alkujaan sarja modernisoitiin hoitamaan Ruhr:n alueen tuotteiden kuljetuksia Belgiaan ja Hollantiin. Puolet vetureista varustettiin belgialaisilla (ATB)- "JKV"-laitteilla ja toiset 5kpl hollantilaisin laittein. Ulkoisesti samanlaisia ovat 232/233- ja 234-sarjan veturit, niissä tosin on vain 3000hv:n moottorit, nopeudet 120km/h tai 140km/h. | ||||
|
09.11.2006 11:06 | Jorma Toivonen | ||
| Sn 15km/h tai alempi, rajoituksen suuruus ilmoitettiin seuraavan kuvan "nopeusrajoituksen alku"-merkillä. A:n tilalla myöhemmin oli numeroilla nop.raj. suuruus. Pimeällä rei'issä paloi tai vilkkui valkoinen valo. Merkin käyttö oli tilapäistä - käytettiin yleensä työmaiden yhteydessä. | ||||
|
08.11.2006 19:26 | Jorma Toivonen | ||
| Tämä 847 liikuskeli Rovaniemen ympäristössä mm. touko- ja heinäkuun välisenä aikana vuonna 1942. | ||||
|
08.11.2006 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| Mistä päin turvetta tuotiin tehtaalle, vaikka täältä päin olenkin kotoisin rata on minulle täysin outo? | ||||
|
08.11.2006 00:13 | Jorma Toivonen | ||
| No täytynee tunnustaa, etten tunnistanut - en edes tiennyt radan olemassa oloa tähän asti... mutta jotenkin päättelin ed. kuviin. Leppäkosken etelä-puolisella radalla näin vielä joskus liikennettäkin 70-luvulla. Saven-nostokonekin taisi näkyä radalle vielä kauan radan liikennöinnin jälkeen? | ||||
|
07.11.2006 23:39 | Jorma Toivonen | ||
| Jollei Leppäkoski kelpaa, tämän täytynee löytyä Tervakosken suunnalta ? | ||||
|
07.11.2006 23:27 | Jorma Toivonen | ||
| Kaikissa sarjoissa on sekä poljin, painike, että johdon päässä oleva nappi. Ei se poljin voimaa tarvi poljettavakseen, vain kerran minuutissa täytyy muistaa siirtää jalkaa polkimen vapauttamiseksi, muutoin tekniikka katsoo kuljettajan nukkuvan tai olevan muuten "eloton". | ||||
|
07.11.2006 22:40 | Jorma Toivonen | ||
| 3098-3112 taisivat olla niitä loppupään 160-vetureita. Tulihan sitä aikoinaan kokeiltua myös muiden vetureiden "jalan nousua", varsinkin "käsi-ohjauksella". Jollei teleistä lähtenyt kaamea "naukuna", ryske, pauke ja valitus hillinnyt menohaluja, niin viimeistään kone-apulaisen kiroilu, hänen maatessaan konttorituolinsa kanssa ohjaamon lattialla - kulku-ominaisuudet eivät olleet ehkä loppuunasti hiotut. Junan kanssa tätä oli turha koettaa - silloin 5-vaunun EP-junat olivat täyttä työtä - mutta pelkkä veturi kulki reippaasti. | ||||
|
|
07.11.2006 21:24 | Jorma Toivonen | ||
| Alunperinhän taisi muutamalla 40-sarjan Sr1:llä olla sn 160km/h, sekä loppupään numeroilla??? Tämä on vain hatara muistikuva. Myöhemminhän vasta asennettiin vaimentimet sivuttaisheilahduksia varten, nämäkin on jo taidettu poistaa ja sn:ää alennuttu kaikilla 140km/h. | ||||
|
07.11.2006 20:33 | Jorma Toivonen | ||
| Näissä alkupään Vv15-vetureissa vain "1/2-ovet" taka-konesuojassa, sekä valonheitin hieman ylempänä kuin myöhemmissä sarjan vetureissa, johtuiko oven koko erilaisesta kompressorin moottorista vai... tietäväisemmät voinevat vastata tähän. | ||||
|
|
07.11.2006 20:27 | Jorma Toivonen | ||
| Jos kuva on otettu iltapäivällä, todennäköisesti kuvassa on Ri:n Pv IV, joka klo 14 jälkeen tarpeen vaatiessa kävi Ry, Lk tai Tu numerolla 2439/2440, veturina useimmiten Vv13 - suuremmilla junilla Vv15. Et kaima sattunut käymään Ryttylässä samaisena kesänä? Tuolloin Ri:ltä ajettiin hiiltä Ryttylään Tr1-sarjan vetureilla ja päivystettiin Ry:ssä koko päivä (7 - 16), hiili taidettiin kuljettaa edelleen Tervakoskelle. | ||||
|
|
07.11.2006 20:08 | Jorma Toivonen | ||
| Hetkinen, hetkinen... juna tulossa Riihimäeltä, suoran päässä mutkan takana Ryttylä (oikealla), kuvaajan selän takana S-mutka ja Leppäkoski, savirata kulkee vasemmalla. Nimim. muutaman kerran paikan ohittanut, voipi olla että joskus olivat silmät ummessakin. | ||||
|
|
07.11.2006 19:33 | Jorma Toivonen | ||
| Leppäkosken Rauhaniemen tiilitehtaan raaka-aineen kuljetusrata. | ||||
|
07.11.2006 19:27 | Jorma Toivonen | ||
| Jos näitä kuvia oli kolmelta eri radalta - Tervakoski ei sovi - Leppäkoskelta kaksi rataa, joten tämä (ja n:o 5) lienevät Leppäkosken etelä-puolelta (pääradan itä-puolen savikuopilta tulevalta radalta). | ||||
|
07.11.2006 12:54 | Jorma Toivonen | ||
| Ei ollut tarkoitus väittää mitään, ainoastaan pieni "mutu"-aatos pälkähti päähäni. Vanhan VR:n punaisen kirjan (nykyään sekin taitaa olla sininen) mukaan laskumäen ylitys kiell. mm. itäisenliikenteen Vosk-syväkuorm.vaunuilta sekä muilta pitkiltä vaunuilta, joiden sisempien akselien väli on yli 17,6m. Vanhaan hyvään aikaan ei esim. matkustaja-vaunujakaan työnnetty mäen YLI. Samoin Dv15/16-sarjan vetureilla ei saanut pysähtyä huipun tasoituskaarelle, mikäli kaaren säde oli alle 400m. Laskumäen käyttösäännössä voitiin tosin antaa tästä poikkeavia määräyksiä. | ||||
|
|
07.11.2006 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Tuskin tällaista vaunua lasketaan "mäen" yli (pohja ottaa kiinni), vaunu varmaankin kuljetetaan mäen ohi "saatettuna". | ||||
|
07.11.2006 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Onneksi varmaankin suhteellisen lämmin päivä, ei vettä, ei räntää, ehkä muutama hyttynen... kärsivällisyys palkitaan - itseltä olisi jo varmaan tupakit loppunu. | ||||
|
04.11.2006 23:27 | Jorma Toivonen | ||
| 24.09.1983. junien 426/429 Ri-Hnk-Ri veturin n:o 2547, junassa 5-vaunua, 18 akselia. Molemm. junat pääteasemillaan myöhässä n. 15min mm. matkustajien runsaan lukumäärän vuoksi ja eipä sitä enää tässä vaiheessa ollut mihinkään kiire. | ||||
|
04.11.2006 23:20 | Jorma Toivonen | ||
| Malli on vaihtunut, mutta juna-yksiköt edelleen 3-vaunuisia. | ||||
|
04.11.2006 23:06 | Jorma Toivonen | ||
| Vasemm. puolen veturi on mielestäni kuvatekstin mukainen TE3 ja toinen TEP60. | ||||
|
03.11.2006 23:57 | Jorma Toivonen | ||
| Tämä on kuljettajan yksi "kauhunpaikoista", vielä jos matkustajistaan luopunut juna seisoo laiturissa peittäen näkyvyyden, vaikkakin tulee paikalle vain 140km/h, aikoinaan tuntui tavarajunien sn 75km/h näissä vastaavissa paikoissa liian suurelta nopeudelta. | ||||
|
29.10.2006 18:27 | Jorma Toivonen | ||
| Hyvinhän ehdit pyöräilemään sillalle vastaanottamaan Tuuliaa. | ||||
|
24.10.2006 23:34 | Jorma Toivonen | ||
| Aivan kuin "runski" ennenkin, savupiipusta tulee hiilenpölyn mustaamaa ja kipinöiden kirjoamaa savua, kun "VOIMA jyllää". Usein oli naamani musta hiilenpölystä, kun seurasin trumannin lähtöä Riihimäeltä kohti Tamperetta ns. Istuinkiven sillalta, alituksen aikana täytyi muistaa pitää silmät kiinni muutoin ne olivat myös palamattoman hiilimurskan täyttämät. | ||||
|
24.10.2006 16:35 | Jorma Toivonen | ||
| Veturissa kokeillaan päämoottorin jäähdytyksen parannus-ehdotusta. | ||||
|
16.10.2006 23:40 | Jorma Toivonen | ||
| Erinomainen kuva syys-illan pimeydestä huolimatta. Toivottavasti toisetkin kuvat onnistuivat vähintään yhtä hyvin, ettei "passailu" mennyt aivan turhaan. | ||||
|
16.10.2006 23:37 | Jorma Toivonen | ||
| Valitettavan ylimielistä autoilijoiden suhtautuminen juniin on ollut kautta aikojen tuolla Lohjan seudulla. Nimim. 1 auto ja 1 traktori. | ||||
|
13.10.2006 22:23 | Jorma Toivonen | ||
| Minkälaisella pumpulla sieltä ojasta vettä saatiin? | ||||
|
10.10.2006 00:22 | Jorma Toivonen | ||
| Henschelin suunnittelemaa G12-sarjaa valmistettiin yhteensä 1361kpl. | ||||
|
10.10.2006 00:21 | Jorma Toivonen | ||
| DDR:n aikana kaupunki oli nimeltään Karl-Marx-Stadt. Vanhan nimensä, Chemnitz, kaupunki sai uudelleen 30.3.1991. | ||||
|
|
10.10.2006 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Näitä 86-sarjalaisia valmistettiin v. 1928-1943 yhteensä 744 kpl. Veturin pituus 13,82m, paino 88,5tn, nopeus 70km/h. Veturi-sarjan säännöllinen käyttö loppui v.1976, mutta niitä saattoi tavata silloin tällöin liikenteessä aina vuoteen 1980. | ||||
|
27.09.2006 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Edelleen ihmetystäni herättäisi, ellei näitä voitaisi kytkeä yhteen Sm4-kaluston kanssa. Muualla Euroopassa eri sarjojen välinen "yhteis-ajo" on ollut jo kauan mahdollista. Varsinkin "kulissien takainen" työmäärä vähenisi huomattavasti etenkin ongelma-tilanteissa - mutta niitähän ei meillä tapahdu, ainakaan talvi-aikoina... (huomioikaa raiteiden "kesäkeli"). Miksiköhän minulle aina sattui, lähes 35-vuotisen urani aikana, vuosittain niin syys-, että talvikelejäkin - tosin aina päästiin kotiin joko myöhässä tai seuraavalla junalla. | ||||
|
26.09.2006 23:42 | Jorma Toivonen | ||
| Pianhan tuli vastaus siirto-operaatioon. Samankaltaisia ajatuksia tuli myös minun mieleeni, tuskin veturia on peitelty tuulta ja sadetta vastaan... lieneekö jonkinlainen "negatiivinen imagon pelko" kyseessä? | ||||
|
26.09.2006 22:50 | Jorma Toivonen | ||
| Toiveikkaina odottelemme kuvia siirto-operaatiosta. | ||||
|
26.09.2006 22:31 | Jorma Toivonen | ||
| Teppo on oikeassa. Vasemmalla juna n:o 425 Hnk-Ri, "keskellä" 426 matkalla Hnk:oon. Kyseessä lienee viikonvaihde (sunnuntai?), koska 426:ssa ei ole tavara-liitevaunua (Geoab). Arki-iltaisin paluukuormassa oli säännöllisesti kiitotavaraa mm. kaloista (Hnk) kukkasiin (Lo). Keväällä 1979 siirryttiin näissä henkilö-junissa Dv12-aikaan. Tuohon aikaan Dv12-sarjassa (varsinkin 27- ja 25-sarja) oli täysin ala-arvoiset valot, jopa Dv15:n valoilla näki jotain eteenpäin, näillähän ajeltiinkin pimeällä lähinnä kuulo-aistin mukaan. | ||||
|
21.09.2006 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Tästähän varmaan tulee runsaastikin erilaisia kommentteja, mutta minun mielestäni kuvan "sanoma" lienee näillä sivustoilla tärkeämpi kuin ajolangan "terävyys", joka tässä kuvassa lienee täysin sivuseikka. Itse en ymmärrä satunnaisena kuvailijana mistään pakkauksista yms. mitään - kamera ottaa kuvan ja se on siinä (kuten olette kuvistani huomanneet). Toisaalta on ERITTÄIN miellyttävää katsella myös teidän ammattilaisten ottamia ERINOMAISIA otoksia. Tässäkin kuvassa ensimmäisenä kiinnittää huomion B-portaan käyttö junan vauhtiin saamiseksi - "mustasta savusta" päätellen "täysi ruiskutus päällä". | ||||