Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.06.2006 19:17 | Jorma Toivonen | ||
| Samaa asiaa tarkoitin. Tässä on vasemmalla jalalla hoidettava kunnollisen kokoinen kytkinpoljin, oikealla jalalla hoidetaan äänimerkin anto. | ||||
|
16.06.2006 23:59 | Jorma Toivonen | ||
| Iästään johtuen vaunua ei käytetä radan aikataulun mukaisessa liikenteessä. Kyseessä oli höyryveturilla suoritettujen lastenkuljetusten jälkeinen koe/esittelyajo. | ||||
|
16.06.2006 23:07 | Jorma Toivonen | ||
| Pelkillä numero-arvoilla verrattuna hieman meidän Sr1:stä tehokkaampi. Green Cargolla (SJ:n tavaraliikennettä hoitava "haara") ei liene vaihto-ehtoa, eikä liene uskallusta tilata uutta sarjaa tämänhetkisessä kilpalu-tilanteessa. | ||||
|
16.06.2006 23:01 | Jorma Toivonen | ||
| Vanhemmassa 27-sarjassa Behrin valmiste, uudemmassa 26-sarjassa Voith. | ||||
|
09.06.2006 20:31 | Jorma Toivonen | ||
| Asemilla oli henkilökuntaa kuin meillä ennen - junanlähettäjä, vaihdemies, lipunmyyjä... Myös asemat ovat toiminnoiltaan erilaisia - valo-opastin, siipi-opastin, ei opastinta lainkaan jne. Liikenne radalla on suhteellisen vilkasta, lähes joka asemalla oli kohtaus tai jouduimme päästämään aikataulunmukaisen junan ohitsemme. Ylimääräinen junamme aiheutti myös huomattavaa lisätyötä, soiteltiin lähiasemille, mietittiin kulku-aikaamme, varoitettiin vakinaisia junia, oli tuloraidemuutoksia yms., liikennettä hoidettiin tosi ammattimaisesti henkilökunnan iästä huolimatta. | ||||
|
09.06.2006 20:16 | Jorma Toivonen | ||
| Rautatie valmistui kokonaisuudessaan 19.09.1950. Pituudeltaan se on 11,2km , väliasemia 6kpl. 10-14 vuotiaat koululaiset hoitavat liikenteen, vain veturimiehistöt ovat aikuisia samoin myös joka asemalla oleva valvoja. "Työpesti" on kerrallaan kaksi viikkoa, joka lasketaan koulussa olevaksi ajaksi. Osittain tästä johtuen rautatie on erittäin suosittu "työpaikka", myös oppilaat ovat erittäin motivoituneita, säntillisiä ja kohteliaita. | ||||
|
04.06.2006 20:30 | Jorma Toivonen | ||
| Skoda valmisti tätä 111-sarjaa 35 kpl v.1981. Nopeus 80km/h, teho 760kW~1030hv, vetovoima 186kN, paino 70,4tn, pituus 14,4m. Veturissa on myös sähköinen junanlämmitys-mahdollisuus. | ||||
|
03.06.2006 00:07 | Jorma Toivonen | ||
| Kysymys teille "itämaiden tietäjille": Mitenkä kävi BAM-radalle suunnitellulle veturille, jonka testiyksilö VL 86 F kävi Suomessakin koeajolla keväällä 1987. Veturin tuntitehoksihan ilmoitettiin 11,4 mW, paino n.300tn, pituus 45m. Yksilöhän aiheutti ongelmia "Pasilan ristikkosilloilla" liiallisella korkeudellaan (?). | ||||
|
02.06.2006 21:29 | Jorma Toivonen | ||
| Pursijärven entinen seisakehan sijaitsi näillä paikoin. | ||||
|
|
02.06.2006 20:41 | Jorma Toivonen | ||
| 0-pisteen vihje: seisake "avoinna" vain kesäisin, tässä lähistöllä sattui jotain keväällä 1977... | ||||
|
|
02.06.2006 18:36 | Jorma Toivonen | ||
| Varmaankin se toinenkin olisi väärin, jos yrität sijoittaa sen arvuuttelemallesi välille, mutta entäs sitten se kolmas vaihtoehto... | ||||
|
|
02.06.2006 18:10 | Jorma Toivonen | ||
| Juna on menossa kohti Lahtea, seisake avattiin 50-luvulla, tuo vieressä kulkeva tie on myös melko uusi.... | ||||
|
|
02.06.2006 09:10 | Jorma Toivonen | ||
| Lapinnummi alkaa olemaan jo siellä päin... | ||||
|
|
01.06.2006 21:33 | Jorma Toivonen | ||
| Ei Hki-Ri väliltä. Seisake taidettiin lopettaa jo 1990-luvulla. | ||||
|
31.05.2006 00:12 | Jorma Toivonen | ||
| Eims:t olivat luksusta -70-luvulla, ei tosin vielä sähköjä vaan lyhdyt heiluivat kodikkaasti seinillä. Toisin oli moottorimarssit takaisin Lohtajalta Hyrylään - ensin avolavalla syys-sateissa, sitten -30 asteen pakkasessa proton lavalla, tosin jo pressu suojana. | ||||
|
30.05.2006 23:25 | Jorma Toivonen | ||
| Tervetuloa uusi kuvaaja mukaan. | ||||
|
30.05.2006 19:24 | Jorma Toivonen | ||
| v.1989 Riihimäellä tapahtuneen onnettomuuden jälkeisessä korjauksessa veturiin asennettiin koeluontoisesti paremmin äänieristetty ohjaamo, mm sisäkatto on pehmustettu aiemman reikäpellin sijasta. Muihin samanaikaisiin vetureihin nähden "saneeraus" oli mielestäni varsin "kuuloystävällinen", oliko kustannuskysymys vai mikä, muttei toisia vastaavia senjälkeen ilmestynyt. | ||||
|
29.05.2006 22:42 | Jorma Toivonen | ||
| Veturit (5kpl?) "saneerattu" Talgo200-juniin. Sn 160km/h, teho 3100kW (~4200hv). | ||||
|
29.05.2006 22:27 | Jorma Toivonen | ||
| Älkäätten tee pojjaat turhaan haukkuko pendoja, olihan "porkkanoillakin" suuria ongelmia aluksi. Mikäli VR:n ns. kiitojuna-malli pitää paikkansa, kohta jo haikaillaan miksei yhtään pendoa säästetty museoitavaksi. Dm4:n käyttöikä n. 20v, samoin Dm8, pendot ovat olleet liikenteessä jo yli 10v, ei tarvi enää kauan odottaa hylkäystä. | ||||
|
29.05.2006 20:40 | Jorma Toivonen | ||
| Veturin valmistaja TSM Martin. Päämoottori 1260hv:n V12. Veturin sn 90km/h, paino 64tn, pituus 14,18m, vetovoima 156kN. Vetureissa oli myös PG-500 höyrynkehitin junan lämmitystä varten. | ||||
|
29.05.2006 20:36 | Jorma Toivonen | ||
| Veturi Prahalaista tuotetta. Päämoottori 1800hv:n CKD K12V 230DR, vetovoima 185kN, paino 76,8tn, pituus 16,5m. Veturi-sarjassa jonkinlainen (PG-500) höyrynkehitin junanlämmitystä varten. Jossainvaiheessa Tshekeissä muutettiin vetureiden sarjamerkintää, joten veturin uusi sarjamerkki on 753. | ||||
|
25.05.2006 13:28 | Jorma Toivonen | ||
| Ristojen työpaine kattilassa 15 bar. | ||||
|
25.05.2006 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| M62-1739 oli veturina tilausjunassa 15.6.-16.6.2002. välillä Enso-Käkisalmi-Enso. Ryhmä oli suhteellisen rauhallinen, ei pommi-ainesta. | ||||
|
25.05.2006 00:10 | Jorma Toivonen | ||
| Ettei olisi liian yksinkertaista. Vihreät ovat 162/163-sarjaa 3kV:n tasavirralle, siniset 362/363-sarjaa 3kV+25kV, punaiset 371/372-sarjaa 3kV/15kV, näin pää-asiassa. Ulkonäkö kaikissa lähes samanlainen. 162 ja 362 sn 140km/h, 371 sn 160 km/h, 163,363,372 sn 120km/h. | ||||
|
24.05.2006 23:49 | Jorma Toivonen | ||
| Kävimme myös Prahan pohjois-osassa olevalla Holesovicen asemalla. Täällä oli lähinnä vain itä/länsi läpikulkuliikennettä, mutta uudessa asemarakennuksessa sijaitsee varsinaisesti Prahan ympäristön kauko-ohjaus. | ||||
|
|
24.05.2006 23:32 | Jorma Toivonen | ||
| Heillä taisi olla pöydällä mehua, paremmat juomat meillä kasseissa piilossa odottamassa "parempia aikoja". | ||||
|
24.05.2006 23:29 | Jorma Toivonen | ||
| Itse en matkustellut näillä junilla, mutta vaikuttaa, että läpikulku olisi "keskikerroksessa", kuten meillä uusissa IC-vaunuissa. | ||||
|
|
24.05.2006 23:27 | Jorma Toivonen | ||
| Itse en matkustellut näillä junilla, mutta vaikuttaa, että läpikulku olisi "keskikerroksessa". | ||||
|
|
24.05.2006 22:47 | Jorma Toivonen | ||
| Seikkailin asemalla myös syksyllä 2004. Tällöin pääsin ryhmämme mukana tutustumaan myös asemarakennuksen "sisätiloihin", mm liikenteenohjaukseen yms. | ||||
|
|
24.05.2006 22:45 | Jorma Toivonen | ||
| Näköjään Juhana kävi myös tutustumassa komeaan aseman "yläkerran" halliin. | ||||
|
24.05.2006 22:29 | Jorma Toivonen | ||
| Veturimiehethän yrittävät palvella yleisöä "viimeiseen asti", joskus vähän ylikin. Mm aikoinaan Lahdesta illan viimeinen lättä-juna jätti juhlineita asiakkaita lähes kotiportille, nyt varmaan asian uskaltaa jo tunnustaa. Samoin kävi myös Porvoon radalla. Mutta silloinhan ei ollut niin mahdotonta kiirettä kuin nykyään ja matkustava yleisökin oli "sosiaalisempaa", varsinkin tuolla "maaseudulla". | ||||
|
|
24.05.2006 22:16 | Jorma Toivonen | ||
| Juna sukeltaa Prahan päärautatie-asemalta kohti etelää kaupungin alittavaan n. 1 km:n pituiseen tunneliin, jonka jälkeen rata harautuu mm. etelään kohti Itävaltaa sekä Moldau-joen ylittäen kohti länttä Plzen:n kautta mm. kohti Saksaa. Tuolla vierrallessani ymmärsin, että virallisesti maan nimi olisi Tsekinmaa, en tosin käy väittelemään asiasta. | ||||
|
|
24.05.2006 17:16 | Jorma Toivonen | ||
| Saattapi olla koneapulaisen kyynärpää ikkunalaudalla. Kesällä 2002 oli mahdollisuus tutustua hetki veturissa työskentelyyn, ei lennelleet paperit pitkin ohjaamoa, eikä tuuli humissut korvissa, vaikka molemmat ohjaamon sivuikkunat olivat auki (vrt. meillä esim Sm1-2), myös ohjaamon melutaso oli yllättävän alhainen (yksilövika? n:o 1739). Tosin junaa oli vain 5 matkust.vaunua ja sn 80km/h. | ||||
|
24.05.2006 14:28 | Jorma Toivonen | ||
| Taitaa olla mieluummin "näköeste", ei varmaankaan liikettä pahemmin hillitse. | ||||
|
24.05.2006 13:50 | Jorma Toivonen | ||
| Kas kun ei valvova viranomainen (RHK) ole puuttunut asiaan, luultavasti asia on poikinut muutaman poikkeama-ilmoituksen.Luotetaanko JKV:hen enemmän kuin omiin aisteihin - muutama vuosi sitten muistaakseni Ruotsissa sattui onnettomuus, kun juna ajoi ylinopeutta vaihteeseen ratatyömaalla, baliisit olivat unohtuneet laittaa varoittamaan paikalla olevasta nopeuden hiljennyksestä. | ||||
|
23.05.2006 18:27 | Jorma Toivonen | ||
| Käy varmaan Riihimäelläkin 25.5., johonkin aikaan illasta ? | ||||
|
21.05.2006 12:45 | Jorma Toivonen | ||
| Hataran muistini mukaan seisake sijaitsi aivan tuolla mäen päällä. | ||||
|
20.05.2006 22:52 | Jorma Toivonen | ||
| Kuljettajalla on tässä tilanteessa muutakin tehtävää, kuin kuuluttaa matkustajille Sr:n virtapiirejä, tärkeintä lienee yrittää saada veturi kuntoon tai hoidella k-o:n kanssa juna pois linjalta. Mistäs sen tietää vaikka kaikki alkoikin sulakkeesta. Jarrut taitavat olla muuten viimeisin paikka, joka junassa pettää, tosin ne voivat jäädä päälle, mutteivät kovin usein "hylkää". | ||||
|
18.05.2006 01:34 | Jorma Toivonen | ||
| Työnantajan tulisi varmaan hieman tarkistaa valintakriteerejään valitessaan kuljettajia tällaiseen luottamustehtävään. Urani aikana jouduin pari kertaa paljon läheisempään kosketukseen ammattiliikennöitsijöiden kanssa, onneksi ilman henkilövahinkoja. Tämä autoilija voisi varmaan palata hiekka-laatikolle vielä muutamaksi vuodeksi (-yksin). | ||||
|
18.05.2006 00:09 | Jorma Toivonen | ||
| Olisikohan jäänteitä ajalta jolloin Nikkilässä perusparannettiin aseman kohdalla pääraidetta joskus 70-/80-luvulla, vaiko myöhemmin. Eikö aseman kohdalla ole tehty kokeiluja tärinän vaimentamiseksi. Sivuraide ei muistaakseni uloittunut tasoristeykseen asti. Nikkilässä oli myös "pussiraide" lastauslaitureineen nykyisen laiturin kohdalla. | ||||
|
17.05.2006 00:49 | Jorma Toivonen | ||
| Miksiköhän "meidän pendoja" ei voida muuttaa kahdelle erilaiselle virransyötölle - mahdollisuus liikennöidä Pietariin asti. Euroopassa tämä tuntuu olevan varsin yleistä. Niinkin lähellä kuin Tanskassa, voidaan liikennöidä myös Ruotsiin, samoinkuin uudella veturi-sarjalla Saksan Tanskan ja Ruotsin välillä. Myöskin eri sarjojen erilaisuus ihmetyttää näin maallikkoa - mikäli olen oikein ymmärtänyt esim. Tanskassa voidaan mm. diesel-/sähkövetureita käyttää yhdessä moniajossa. Sehän helpottaisi meillä kaluston käyttöä, jos esim. tulevaa uutta sähköjunakalustoa ja Sm4-sarjaa voitaisiin käyttää yhdessä. Tuskin ovat "viisaat päättäjämme" edes harkinneet tällaista mahdollisuutta. | ||||
|
17.05.2006 00:19 | Jorma Toivonen | ||
| Vetureita valmistettu yli 350kpl v.1977-1986. Sn 90km/h, vetovoima 153kN, paino 64tn, pituus 13,6m. Vetureita käytetään yleensä tavarajunissa ja vaihtotyössä. | ||||
|
17.05.2006 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| 714.2-sarja on kevennetty versio 714-sarjasta. Akselipaino vain 15tn / 16tn:n sijasta. Tehoa Skodan moottorissa kuitenkin 815hv (714:ssä 700hv). Veturit valmistettu v. 1993. Paino n. 55tn, vetovoima 154kN, sähköinen voimansiirto sekä sähköjarru. | ||||
|
17.05.2006 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Ainakin "meidän junassa" oli kaksi rahastajaa - veto+liite. Ei tämä yksikkö. | ||||
|
15.05.2006 23:01 | Jorma Toivonen | ||
| Usea Tve4 on muutettu Tka8:ksi. Tve4:n käyttöikä jäi suhteellisen lyhyeksi, liekö enää missään aktiivisessa käytössä? | ||||
|
15.05.2006 22:52 | Jorma Toivonen | ||
| Vaikuttaisi, että malmivaunuissa olisi myös kiskojarrut? | ||||
|
14.05.2006 00:06 | Jorma Toivonen | ||
| Gulbenen varikolla korjailivat jotain kapearaiteista höyryveturia tuolloin, ovatkohan saaneet sitä liikenteeseen.Varikko/konepaja-alue melkoisen mittava olosuhteisiin nähden. | ||||
|
13.05.2006 23:46 | Jorma Toivonen | ||
| Mehän emme valitettavasti mitään mielenkiintoista löytäneet asemalta, johtunee varmaan aikaisesta herätyksestä Gulbenen hotellista (juna lähti jo klo 6.00). Seuraavalla junalla palasimme jo takaisin ja huolena jatkoyhteys Riikaan - ei rautateitse. Varmaan rauhallinen kaupunki, mutta... mutta se ainainen kiire ja aika-pula. | ||||
|
13.05.2006 17:50 | Jorma Toivonen | ||
| 50:n tyhjän vaunun kanssa alkaa Dv12 olla jo varsin nihkeä liikkeissään, junapainoakin kertyy vähintään 750tn. Junan pituudessa alkaa tuntua ilmanvastukset, kelistä ja kaarteista johtuvat kulkuvastukset yms. Junan massa ei auta alamäessä - kokoajan saa olla "veto päällä". Yhtä painava tai painavampikin lyhyt kuormattu "junan tumppi" liikkuu huomattavasti mukavammin. | ||||
|
13.05.2006 17:00 | Jorma Toivonen | ||
| Tuossahan se Arolammen seisake sijaitsi, taisi olla heti tasoristeyksen pohjoispuolella. Varsinainen AroLAMPI sijaitsee tästä n. 1km länteen Vantaanjoen varressa. Tiilitehtaasta ei ole tietoa, mutta ennenhän sekoitettiin savea suoperäiseen peltomaahan. | ||||
|
07.05.2006 00:29 | Jorma Toivonen | ||
| Yhteystiedot kun jotekin saisin. | ||||