Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
04.02.2022 14:38 | Tauno Hermola | ||
| Vielä Tuukan kommenttiin: toisesta kuvasta https://vaunut.org/kuva/153070 näkyy, että itse asiassa "savupiiput" eivät estä näkyvyttä, vaan vasemmalta puolelta on nytkin repsikan hyvä tähystää eteenpäin tai kuljettajan omalta istuimeltaan taaksepäin. | ||||
|
|
04.02.2022 02:45 | Tauno Hermola | ||
| No tietenkin se pakoputki ja ehkä jotain muutakin pitäisi siirtää, mutta eikö tuon epäsymmetrisen layoutin idea ole juuri siinä, että eteenpäin saadaan hyvä näkyvyys; oikealta ajettaessa se vaan toteutuu väärällä puolella. On sekin tietenkin valiidi peruste, että kulkusilloista voidaan tehdä leveämpiä ja/tai vähemmän tilaa vieviä, jos ne ovat vain toisella puolella. | ||||
|
|
03.02.2022 21:37 | Tauno Hermola | ||
| Vaikka foorumin VR:n ihmiset ovatkin noin salaperäisiä alkuperäisestä suunnitelmasta, netistä löytyy kyllä kuvia pilvin pimein, esim tässä artikkelissa https://www.railfreight.com/business/2019/04/24/stadler-improves-shunting-at-finnish-freight-terminals/ | ||||
|
|
03.02.2022 21:18 | Tauno Hermola | ||
| Eikös tuo kapistus ole aivan selvästi suunniteltu vasemmalta ajettavaksi, silloin olisi näkyvyyttä! Fiksu ajatus on mennyt ihan hukkaan, kun pitää oikealta ajaa. | ||||
|
03.02.2022 14:43 | Tauno Hermola | ||
| Millainen voimansiirto tuossa on? | ||||
|
|
03.02.2022 12:15 | Tauno Hermola | ||
| VR:n sivulla https://www.vrgroup.fi/fi/vrgroup/yrityksemme/liiketoiminnot/junaliikennointi/dr19-veturi/ kerrotaan "Huippunopeus 120 km/h", ei kai Sn sen pienempi ole? | ||||
|
02.02.2022 14:30 | Tauno Hermola | ||
| Asiasta mitään tietämättä kommentoisin, että toinen letku näyttää menevän laakeripesän sisälle, tuskin on ainakaan jarruletku, ehkä keskusvoitelun letku; toinen voisi olla joku vedenpoistoletku, jonka kuuluukin olla vapaana. | ||||
|
23.01.2022 22:33 | Tauno Hermola | ||
| Tuossa http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2034/203406/203406_1991.jpg on peruskartta vuodelta 1991, mutta en nyt kyllä osaa sanoa, missä tuo tasoristeys on. Radan ylittävä tiehän on rantaradan suuntainen? Mistä mihin se oikein johtaa? Ei taida sittenkään olla yleisessä käytössä oleva tie ja tasoristeys. | ||||
|
20.01.2022 16:24 | Tauno Hermola | ||
| Samanlaiset kokemukset kuin Tepolla: turkulaiset olivat jo täyttäneet teräsvaunut, mutta puuvaunuissa oli tilaa. Juna taisi yleensä olla myöhäisempi, se joka pysähtyi 'kaikilla' asemilla, matka-aika Salosta Helsinkiin jotain kaksi tuntia ja vartti; en muista junan numeroa. Kerran bussilakon aikana joutui seisomaan porkkanan eteisessä, ei muita kertoja tule ainakaan mieleen. | ||||
|
19.01.2022 01:57 | Tauno Hermola | ||
| Vestbanestation eli Oslon läntinen asema: https://vaunut.org/kuva/26613 | ||||
|
11.01.2022 22:54 | Tauno Hermola | ||
| Mitähän siinä pistorasian vieressä olevassa kyltissä lukee? "Ainoastaan sähköparranajokoneille" tms., ei esim. silitysraudalle tai sähkölämmittimelle? | ||||
|
|
11.01.2022 21:14 | Tauno Hermola | ||
| Vanhoista kartoistahan tuota voi katsella. Tämä http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/22_Topografikartta_20k/2/2034/203406/203406_1932.jpg oli toisen kuvan kommenteissa ja yleisessä käytössä tasoristeys ainakin tuossa näyttää olevan. Varmaan Karttapaikasta löytyisi vähän tuoreempi karttakin, missä tuo näkyy. | ||||
|
10.01.2022 16:05 | Tauno Hermola | ||
| Mielenkiintoista, että vesiväylälläkin on Ruotsissa kaiteet! :) Näkyy paremmin tuossa kuvatekstissä linkatussa kuvassa. |
||||
|
07.01.2022 02:30 | Tauno Hermola | ||
| Jotain tankoja tuolla keulassa tässäkin, mutta Dr20:ssä https://vaunut.org/kuva/151004 on myös portaat, jotka tästä näyttäisivät puuttuvan. | ||||
|
06.01.2022 21:07 | Tauno Hermola | ||
| Onhan sellainenkin Suomen oloissa mahdollista, että lumi on kertynyt matkan aikana; kuvasta näkyvä sääkään ei oikein sulje pois sitä mahdollisuutta. | ||||
|
04.01.2022 22:43 | Tauno Hermola | ||
| Not vaunuja taitaa olla useampiakin https://vaunut.org/kuva/227 https://vaunut.org/kuva/57063 'museoitu', kai silläkin olisi mielenkiintoista matkustaa ;) | ||||
|
20.12.2021 20:17 | Tauno Hermola | ||
| Mikä kone siinä on? | ||||
|
20.12.2021 11:35 | Tauno Hermola | ||
| Onko niin, että Hietalahden telakalle ei ole ollut rautatiekuljetuksia, kun ainakaan omaa raidetta ei näytä olleen? | ||||
|
17.12.2021 21:13 | Tauno Hermola | ||
| Kun joku vielä korjaisi tämän kuvan pikkukuvan (kommenttilistassa, hakutuloksissa), kun näyttää olevan pelkkää mustaa. | ||||
|
|
17.12.2021 16:34 | Tauno Hermola | ||
| Minne katosi kuva https://vaunut.org/kuva/151981 Skogbyn uudesta laiturista? | ||||
|
16.12.2021 22:43 | Tauno Hermola | ||
| Lyhyt laituri pienillä liikennepaikoilla toimii, jos ko. liikennepaikalla pitkästä junasta poistuvat ja junaan nousevat käyttävät vain tietty(j)ä vaunu(j)a; näinhän toimitaan esim. UK:ssa. Nimenomaan junasta poistuminen voi joskus aiheuttaa pieniä ongelmia ;) | ||||
|
15.12.2021 15:33 | Tauno Hermola | ||
| Aika moni Prisma on nykyään auki 24/7. Luulisi kyllä, että melko rauhassa saa ostoksia tehdä, jos vaikka aamukolmen aikaan sinne menee. | ||||
|
13.12.2021 12:14 | Tauno Hermola | ||
| Pendolinossa kai on ohjaamojen välillä myös junan sisäinen puhelinyhteys, ettei se (half duplex?) radio ihan ainoa yhteys ole? | ||||
|
03.12.2021 16:19 | Tauno Hermola | ||
| Aseman rakennusvuosi lienee 1885. Suomalainen Wirallinen Lehti nro 230 5.10.1885 kirjoittaa "Uusi asemahuone on rakennettu Pulsan ja Taawetin asemain välille ja ristitty Luumäen asemaksi. Se awattanee piakkoin." https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/416035?page=1 |
||||
|
|
03.12.2021 11:31 | Tauno Hermola | ||
| Uskoisin, että rakennusvuosi selviää, kun lukee paikallisia sanomalehtiä - tuolta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER | ||||
|
|
02.12.2021 21:16 | Tauno Hermola | ||
| Tuollahan se oli https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja ja Luumäki löytyy näköispainoksen sivulta 249. | ||||
|
|
02.12.2021 21:08 | Tauno Hermola | ||
| En tiedä selitystä tuohon nimeen, mutta uskoisin, että vastaus löytyy kirjasta Paikkala et al. (2007). "Suomalainen paikannimikirja", Karttakeskus: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. ISBN 978-951-593-976-0. Wikin https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_paikannimikirja mukaan näköispainos on ladattavissa ilmaiseksi pdf-julkaisuna, mutta en nyt ihan heti keksinyt, mistä; viitetietoja on kyllä Kansalliskirjaston sivulla. | ||||
|
|
02.12.2021 17:42 | Tauno Hermola | ||
| Vai onko muistomerkki siirretty, lipputanko ainakin on poissa. | ||||
|
|
02.12.2021 17:34 | Tauno Hermola | ||
| Miltähän paikka näyttää nyt; viiden vuoden takaisessa kuvassa https://vaunut.org/kuva/114109 ympäristö näyttää jo melko hoitamattomalta, vaikka itse reliefi ei kuvassa näy. | ||||
|
01.12.2021 21:43 | Tauno Hermola | ||
| Olikohan se joku elokuva, siis mahdollisesti enemmän fiktiota kuin faktaa ja dokumentaatiota, jossa Titanicin radiosähköttajät keskustelivat asiasta ja päättivät siirtyä käyttämään "sitä uutta" hätäkutsua. SOS muuten annetaan ilman kirjainvälejä, siksi siihen ei pitäisi kirjoittaa mitään pisteitä tai väliviivoja. Itse asiassa tuo osoitetaan kirjaimien päälle tulevalla yhtenäisellä viivalla, joka ei toki tässä onnistu. | ||||
|
|
01.12.2021 18:13 | Tauno Hermola | ||
| Puheradioliikenteessähän vastaava hätämerkki on "mayday", lausuttuna joko ranskalaisittain ”medee” tai englannin mukaisesti. | ||||
|
|
01.12.2021 18:04 | Tauno Hermola | ||
| 'Yleisen uskomuksen mukaan lyhenne SOS tulee sanoista "save our souls" (pelastakaa sielumme), joskus myös "save our ship" (pelastakaa laivamme) tai "send our savior" (lähettäkää pelastajamme). Todellisuudessa kirjainyhdistelmä SOS valittiin, koska se on tarpeeksi yksinkertainen kenen tahansa muistaa, lähettää ja tunnistaa ja se on helposti erottuva koodi Morsen aakkosilla ilmaistuna. Jopa täysin kokematon henkilö osaa lähettää tai tunnistaa SOS-merkin.' https://en.wikipedia.org/wiki/SOS 'SOS is a distinctive Morse code sequence and not an abbreviation, but in popular usage it is associated with phrases such as "Save Our Souls" and "Save Our Ship". https://en.wikipedia.org/wiki/SOS |
||||
|
Kuvasarja: Rautateiden merkinantolaitteita: AGA-loppuopastelyhty 1950-luvulta (SA-1380) |
30.11.2021 22:14 | Tauno Hermola | ||
| Niin miksi tarvittiin tuo eheyden varmistaminen visuaalisesti, eikö jarrujohdon katkeaminen sen kerro? (Olen kai kysynyt tätä ennenkin, mutta en löytänyt sitä enää ja mahdoinko silloinkaan saada mitään selvää vastausta.) | ||||
|
30.11.2021 21:35 | Tauno Hermola | ||
| Kovin klummuiselta ainakin kylki ja katto näyttävät ;) | ||||
|
24.11.2021 13:21 | Tauno Hermola | ||
| Pitkä selfie-tikku, vai miten noin kauas liikkuvan junan ulkopuolelle on päästy? :) | ||||
|
23.11.2021 02:19 | Tauno Hermola | ||
| Topi, kallistuvat junathan "myytiin" päättäjile juuri sillä, että säästetään ratojen rakentamisessa (esim. Elsa vs. rantarata) ja nyt sanot, että radat oli liian huonoja! Meinasin Tuukalta kysyä Saksan ICE:n (ICE-T ja ICE-TD) kallistustekniikan toimivuudesta, mutta tämä olikin näköjään käsitelty toisen kuvan https://vaunut.org/kuva/27353 kommenteissa. Samaa roskaa kuin Pendoissa! |
||||
|
21.11.2021 18:33 | Tauno Hermola | ||
| Tällä kertaa vika on kyllä vaunut.org:issa (tai käyttäjässä ;), kun sillä ei saa tehtyä toimivaa linkkiä muuten, kuin laittamalla loppuun välilyönnin: https://en.wikipedia.org/wiki/Gestapo–NKVD_conferences ; nyt tuo lopussa oleva sulku on sotkenut linkin! Ei näköjään onnistunut vieläkään, jostain syystä linkki loppuu nyt tuohon väliviivaan! Google kyllä mieluusti piilottaa suoran linkin, mutta tästä selviää ainakin hakemalla Googlen löytämän sivun uudestaan vaikka DuckDuckGo:lla, josta saa toimivan suoran linkin. |
||||
|
20.11.2021 11:41 | Tauno Hermola | ||
| Ihmettelen vaan suuresti, miksi Rautatiemuseo näitä käyttää, kun alkuperäisasuista kalustoakin on. | ||||
|
15.11.2021 18:43 | Tauno Hermola | ||
| Minusta talot ovat mäen eteläpuolella, mäkihän näkyy kuvan oikeassa laidassa. Saattaa olla, että kuvassa näkyvät talot ovat kaikki kuitenkin lähempänä päärataa ja nuo rantaradan varrella olevat talot eivät tässä näy. Kirjoitin näköjään nimesikin väärin, pahoittelen. | ||||
|
|
15.11.2021 18:25 | Tauno Hermola | ||
| No tuossa http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/22_Topografikartta_20k/2/2034/203406/203406_1932.jpg se mäki ainakin näkyy, suunnilleen raviradan tasolla, mutta pääradan vastakkaisella puolella. | ||||
|
|
15.11.2021 17:23 | Tauno Hermola | ||
| Niin, ovatko nuo rakennukset sitten topografikartassa näkyvän 41 m korkean mäen eteläpuolella eli tuo kauimmainen talo on jo oikeastaan rantaradan varressa? Siihenhän Erkki Nuotiokin sitä kai oli sijoittamassa ("Viittaan Ala-Pasilan pohjoispäähän rannikkoradan haarautumisesta pohjoiseen päin"). Tuosta korkeasta mäestä ei taida enää olla mitään jäljellä. | ||||
|
|
15.11.2021 11:21 | Tauno Hermola | ||
| Tuolta http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ löytyy skannattuja 1:20000 topografikarttoja, Pasilasta vuosilta 1932, 1933 ja 1938 ja Oulunkylästä vuodelta 1935. | ||||
|
|
14.11.2021 19:39 | Tauno Hermola | ||
| Mikä mahtaa olla tuo radan varressa oleva rakennus, jonka edessä kolme naista saattaisi olla junaa odottamassa, onko siinä joku liikenepaikka? | ||||
|
07.11.2021 17:14 | Tauno Hermola | ||
| Niin, ja mikä on merkittävän määritelmä? ;) | ||||
|
|
07.11.2021 14:25 | Tauno Hermola | ||
| Ei taida olla enää missään. Wikipedian mukaan "China was the last main-line user of steam locomotives, with use ending officially on the Jitong line at the end of 2005. Some steam locomotives are as of 2021 still in use in industrial operations in China." | ||||
|
03.11.2021 02:11 | Tauno Hermola | ||
| Kyllä ne läjitysalueet ainakin Salossa oli kesällä jo kuivia. Sai muistaakseni sieltä ilmaiseksi hakea multaa, jos itse lastasi. Lapioitahan löytyi ja niitä osattiin käyttää :) Kuormattuna maksoi jotain. Kyllä sitä "Sokeritehtaan multaa" vietiin paljon omakotitalojen pihoillekin. | ||||
|
02.11.2021 11:44 | Tauno Hermola | ||
| Mitähän rautateiden tavaraliikenteen avautuminen kilpailulle on vaikuttanut rautatiekuljetusten kilpailukykyyn? Monopolilla on monopolin hinnat, kilpailu on voinut tai voi muuttaa tilannetta. Onko tästä (vielä) nähtävissä mitään merkkejä? | ||||
|
|
31.10.2021 21:02 | Tauno Hermola | ||
| Itse asiassa Salon sokeritehtaan rata näyttää menneen jokirantaan saakka, joten melko varmasti vesiteitse tuodut juurikkaat on lastattu proomuista rautatievaunuihin, jotka tehtaan oma veturi on sitten vetänyt tehtaaseen. | ||||
|
|
31.10.2021 18:33 | Tauno Hermola | ||
| Tuo mainittu dokumentti "Omat sokerit" oli osa "Kansakunnan lisämuisti" nimistä historiasarjaa; en ole itse sitä nähnyt, mutta ainakin Salosta oli ollut kuvaa kuinka sillä aataminaikaisella satamanosturilla purettiin juurikkaita proomuista jokirannassa. Hyvällä onnella voisi olla jotain juurikkaiden rautatiekuljetuksestakin, Salon tehtaallehan myös tuli juurikkaita junavaunuilla. Sitä dokumenttia ei vaan taida olla enää nähtävissä missään, jossain arkistossa ehkä tallessa kuitenkin. | ||||
|
30.10.2021 23:58 | Tauno Hermola | ||
| Melko massiivinen radanparannustyö näyttää olleen menossa, jos 'ajaa' tuon tasoristeyksen kohdalle https://www.google.fi/maps/@60.9190181,28.973735,3a,75y,66.26h,91.43t/data=!3m6!1e1!3m4!1swv6WtqGJdCOSG7sfKnFhYg!2e0!7i13312!8i6656?ucbcb=1 | ||||
|
|
30.10.2021 23:52 | Tauno Hermola | ||
| Kas, Hannilahan se on https://www.google.fi/maps/@60.919259,28.9708331,3a,34.4y,178.66h,88.81t/data=!3m6!1e1!3m4!1sKq1gWR_G3oYO510LJgH9JQ!2e0!7i13312!8i6656?ucbcb=1 :) | ||||
