Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
15.12.2021 15:33 | Tauno Hermola | ||
| Aika moni Prisma on nykyään auki 24/7. Luulisi kyllä, että melko rauhassa saa ostoksia tehdä, jos vaikka aamukolmen aikaan sinne menee. | ||||
|
13.12.2021 12:14 | Tauno Hermola | ||
| Pendolinossa kai on ohjaamojen välillä myös junan sisäinen puhelinyhteys, ettei se (half duplex?) radio ihan ainoa yhteys ole? | ||||
|
03.12.2021 16:19 | Tauno Hermola | ||
| Aseman rakennusvuosi lienee 1885. Suomalainen Wirallinen Lehti nro 230 5.10.1885 kirjoittaa "Uusi asemahuone on rakennettu Pulsan ja Taawetin asemain välille ja ristitty Luumäen asemaksi. Se awattanee piakkoin." https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/416035?page=1 |
||||
|
|
03.12.2021 11:31 | Tauno Hermola | ||
| Uskoisin, että rakennusvuosi selviää, kun lukee paikallisia sanomalehtiä - tuolta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?formats=NEWSPAPER | ||||
|
|
02.12.2021 21:16 | Tauno Hermola | ||
| Tuollahan se oli https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja ja Luumäki löytyy näköispainoksen sivulta 249. | ||||
|
|
02.12.2021 21:08 | Tauno Hermola | ||
| En tiedä selitystä tuohon nimeen, mutta uskoisin, että vastaus löytyy kirjasta Paikkala et al. (2007). "Suomalainen paikannimikirja", Karttakeskus: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. ISBN 978-951-593-976-0. Wikin https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_paikannimikirja mukaan näköispainos on ladattavissa ilmaiseksi pdf-julkaisuna, mutta en nyt ihan heti keksinyt, mistä; viitetietoja on kyllä Kansalliskirjaston sivulla. | ||||
|
|
02.12.2021 17:42 | Tauno Hermola | ||
| Vai onko muistomerkki siirretty, lipputanko ainakin on poissa. | ||||
|
|
02.12.2021 17:34 | Tauno Hermola | ||
| Miltähän paikka näyttää nyt; viiden vuoden takaisessa kuvassa http://vaunut.org/kuva/114109 ympäristö näyttää jo melko hoitamattomalta, vaikka itse reliefi ei kuvassa näy. | ||||
|
01.12.2021 21:43 | Tauno Hermola | ||
| Olikohan se joku elokuva, siis mahdollisesti enemmän fiktiota kuin faktaa ja dokumentaatiota, jossa Titanicin radiosähköttajät keskustelivat asiasta ja päättivät siirtyä käyttämään "sitä uutta" hätäkutsua. SOS muuten annetaan ilman kirjainvälejä, siksi siihen ei pitäisi kirjoittaa mitään pisteitä tai väliviivoja. Itse asiassa tuo osoitetaan kirjaimien päälle tulevalla yhtenäisellä viivalla, joka ei toki tässä onnistu. | ||||
|
|
01.12.2021 18:13 | Tauno Hermola | ||
| Puheradioliikenteessähän vastaava hätämerkki on "mayday", lausuttuna joko ranskalaisittain ”medee” tai englannin mukaisesti. | ||||
|
|
01.12.2021 18:04 | Tauno Hermola | ||
| 'Yleisen uskomuksen mukaan lyhenne SOS tulee sanoista "save our souls" (pelastakaa sielumme), joskus myös "save our ship" (pelastakaa laivamme) tai "send our savior" (lähettäkää pelastajamme). Todellisuudessa kirjainyhdistelmä SOS valittiin, koska se on tarpeeksi yksinkertainen kenen tahansa muistaa, lähettää ja tunnistaa ja se on helposti erottuva koodi Morsen aakkosilla ilmaistuna. Jopa täysin kokematon henkilö osaa lähettää tai tunnistaa SOS-merkin.' https://en.wikipedia.org/wiki/SOS 'SOS is a distinctive Morse code sequence and not an abbreviation, but in popular usage it is associated with phrases such as "Save Our Souls" and "Save Our Ship". https://en.wikipedia.org/wiki/SOS |
||||
|
Kuvasarja: Rautateiden merkinantolaitteita: AGA-loppuopastelyhty 1950-luvulta (SA-1380) |
30.11.2021 22:14 | Tauno Hermola | ||
| Niin miksi tarvittiin tuo eheyden varmistaminen visuaalisesti, eikö jarrujohdon katkeaminen sen kerro? (Olen kai kysynyt tätä ennenkin, mutta en löytänyt sitä enää ja mahdoinko silloinkaan saada mitään selvää vastausta.) | ||||
|
30.11.2021 21:35 | Tauno Hermola | ||
| Kovin klummuiselta ainakin kylki ja katto näyttävät ;) | ||||
|
24.11.2021 13:21 | Tauno Hermola | ||
| Pitkä selfie-tikku, vai miten noin kauas liikkuvan junan ulkopuolelle on päästy? :) | ||||
|
23.11.2021 02:19 | Tauno Hermola | ||
| Topi, kallistuvat junathan "myytiin" päättäjile juuri sillä, että säästetään ratojen rakentamisessa (esim. Elsa vs. rantarata) ja nyt sanot, että radat oli liian huonoja! Meinasin Tuukalta kysyä Saksan ICE:n (ICE-T ja ICE-TD) kallistustekniikan toimivuudesta, mutta tämä olikin näköjään käsitelty toisen kuvan http://vaunut.org/kuva/27353 kommenteissa. Samaa roskaa kuin Pendoissa! |
||||
|
21.11.2021 18:33 | Tauno Hermola | ||
| Tällä kertaa vika on kyllä vaunut.org:issa (tai käyttäjässä ;), kun sillä ei saa tehtyä toimivaa linkkiä muuten, kuin laittamalla loppuun välilyönnin: https://en.wikipedia.org/wiki/Gestapo–NKVD_conferences ; nyt tuo lopussa oleva sulku on sotkenut linkin! Ei näköjään onnistunut vieläkään, jostain syystä linkki loppuu nyt tuohon väliviivaan! Google kyllä mieluusti piilottaa suoran linkin, mutta tästä selviää ainakin hakemalla Googlen löytämän sivun uudestaan vaikka DuckDuckGo:lla, josta saa toimivan suoran linkin. |
||||
|
20.11.2021 11:41 | Tauno Hermola | ||
| Ihmettelen vaan suuresti, miksi Rautatiemuseo näitä käyttää, kun alkuperäisasuista kalustoakin on. | ||||
|
15.11.2021 18:43 | Tauno Hermola | ||
| Minusta talot ovat mäen eteläpuolella, mäkihän näkyy kuvan oikeassa laidassa. Saattaa olla, että kuvassa näkyvät talot ovat kaikki kuitenkin lähempänä päärataa ja nuo rantaradan varrella olevat talot eivät tässä näy. Kirjoitin näköjään nimesikin väärin, pahoittelen. | ||||
|
|
15.11.2021 18:25 | Tauno Hermola | ||
| No tuossa http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/22_Topografikartta_20k/2/2034/203406/203406_1932.jpg se mäki ainakin näkyy, suunnilleen raviradan tasolla, mutta pääradan vastakkaisella puolella. | ||||
|
|
15.11.2021 17:23 | Tauno Hermola | ||
| Niin, ovatko nuo rakennukset sitten topografikartassa näkyvän 41 m korkean mäen eteläpuolella eli tuo kauimmainen talo on jo oikeastaan rantaradan varressa? Siihenhän Erkki Nuotiokin sitä kai oli sijoittamassa ("Viittaan Ala-Pasilan pohjoispäähän rannikkoradan haarautumisesta pohjoiseen päin"). Tuosta korkeasta mäestä ei taida enää olla mitään jäljellä. | ||||
|
|
15.11.2021 11:21 | Tauno Hermola | ||
| Tuolta http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ löytyy skannattuja 1:20000 topografikarttoja, Pasilasta vuosilta 1932, 1933 ja 1938 ja Oulunkylästä vuodelta 1935. | ||||
|
|
14.11.2021 19:39 | Tauno Hermola | ||
| Mikä mahtaa olla tuo radan varressa oleva rakennus, jonka edessä kolme naista saattaisi olla junaa odottamassa, onko siinä joku liikenepaikka? | ||||
|
07.11.2021 17:14 | Tauno Hermola | ||
| Niin, ja mikä on merkittävän määritelmä? ;) | ||||
|
|
07.11.2021 14:25 | Tauno Hermola | ||
| Ei taida olla enää missään. Wikipedian mukaan "China was the last main-line user of steam locomotives, with use ending officially on the Jitong line at the end of 2005. Some steam locomotives are as of 2021 still in use in industrial operations in China." | ||||
|
03.11.2021 02:11 | Tauno Hermola | ||
| Kyllä ne läjitysalueet ainakin Salossa oli kesällä jo kuivia. Sai muistaakseni sieltä ilmaiseksi hakea multaa, jos itse lastasi. Lapioitahan löytyi ja niitä osattiin käyttää :) Kuormattuna maksoi jotain. Kyllä sitä "Sokeritehtaan multaa" vietiin paljon omakotitalojen pihoillekin. | ||||
|
02.11.2021 11:44 | Tauno Hermola | ||
| Mitähän rautateiden tavaraliikenteen avautuminen kilpailulle on vaikuttanut rautatiekuljetusten kilpailukykyyn? Monopolilla on monopolin hinnat, kilpailu on voinut tai voi muuttaa tilannetta. Onko tästä (vielä) nähtävissä mitään merkkejä? | ||||
|
|
31.10.2021 21:02 | Tauno Hermola | ||
| Itse asiassa Salon sokeritehtaan rata näyttää menneen jokirantaan saakka, joten melko varmasti vesiteitse tuodut juurikkaat on lastattu proomuista rautatievaunuihin, jotka tehtaan oma veturi on sitten vetänyt tehtaaseen. | ||||
|
|
31.10.2021 18:33 | Tauno Hermola | ||
| Tuo mainittu dokumentti "Omat sokerit" oli osa "Kansakunnan lisämuisti" nimistä historiasarjaa; en ole itse sitä nähnyt, mutta ainakin Salosta oli ollut kuvaa kuinka sillä aataminaikaisella satamanosturilla purettiin juurikkaita proomuista jokirannassa. Hyvällä onnella voisi olla jotain juurikkaiden rautatiekuljetuksestakin, Salon tehtaallehan myös tuli juurikkaita junavaunuilla. Sitä dokumenttia ei vaan taida olla enää nähtävissä missään, jossain arkistossa ehkä tallessa kuitenkin. | ||||
|
30.10.2021 23:58 | Tauno Hermola | ||
| Melko massiivinen radanparannustyö näyttää olleen menossa, jos 'ajaa' tuon tasoristeyksen kohdalle https://www.google.fi/maps/@60.9190181,28.973735,3a,75y,66.26h,91.43t/data=!3m6!1e1!3m4!1swv6WtqGJdCOSG7sfKnFhYg!2e0!7i13312!8i6656?ucbcb=1 | ||||
|
|
30.10.2021 23:52 | Tauno Hermola | ||
| Kas, Hannilahan se on https://www.google.fi/maps/@60.919259,28.9708331,3a,34.4y,178.66h,88.81t/data=!3m6!1e1!3m4!1sKq1gWR_G3oYO510LJgH9JQ!2e0!7i13312!8i6656?ucbcb=1 :) | ||||
|
30.10.2021 21:30 | Tauno Hermola | ||
| Saman kuvasarjan toinen kuva http://vaunut.org/kuva/62040 on suorastaan legendaarinen :) | ||||
|
|
29.10.2021 23:01 | Tauno Hermola | ||
| Ettei vaan kuorman purkua olisi avitettu voimakkaalla vesisuihkulla; jostain jäänyt tällainen mielikuva, voi olla aivan vääräkin ;) Pesuunhan jurtit kuitenkin ensimmäiseksi joutuivat ja ainakin Wikipedian mukaan "juurikkaat esipestään voimakkaalla vesisuihkulla". Yle:llä oli joskus dokumentti Suomen sokeriteollisuudesta, muistaakseni nimellä "Omat sokerit", ei taida enää olla missään saatavilla. | ||||
|
29.10.2021 18:05 | Tauno Hermola | ||
| Tuon Uudenkaupungin rautatieyhteydenhän oli tarkoitus kulkea Ahvenanmaan läpi, siis rakennettaisiin rautatie jostain Ahvenanmaan pohjoisesta satamasta Maarianhaminaan ja sieltä taas lautalla Kapellskäriin. Kieltämättä tällainen ehdotus tuntuu jossain määrin oudolta. En tiedä oliko suora lauttayhteys Uudestakaupungista Ruotsiin lainkaan esillä, en ole noita lehtijuttuja niin tarkkaan lukenut. | ||||
|
|
29.10.2021 11:55 | Tauno Hermola | ||
| Ajatus rautatieyhteydestä Uudenkaupungin kautta Ruotsiin on itse asiassa yllättävän vanha https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?showUnauthorizedResults=true&query=%22Ahvenanmaa%20Uusikaupunki%20rautatie%22%20~100&startDate=1914-01-01&endDate=1920-12-31&title=fk19536&title=1458-8773&title=0355-9149&title=1458-0535&title=0356-133X&title=1458-2619&title=1458-8633&title=1458-0543&formats=NEWSPAPER&orderBy=DATE :) | ||||
|
25.10.2021 22:49 | Tauno Hermola | ||
| Kirjoitus on päivätty 29.04.1905, mutta onko se myös postleiman päivä, se on kääntöpuolella! :) Kaiken järjen mukaan lähtöleimassa pitäisi olla juliaanisen kalenterin päiväys. Suomessa kai postilaitoskin käytti gregoriaanista kalenteria Venäjän vallan aikanakin? Joissan virastoissahan merkittiin molemmat. | ||||
|
25.10.2021 13:33 | Tauno Hermola | ||
| Suora kuutonen käy kauniisti, se vastaa myös omaa mielikuvaa pullahurun äänestä. Tuollaista Hr11/Hr12 parivetoa en ole koskaan nähnyt, sen äänestä en tiedä. | ||||
|
24.10.2021 19:28 | Tauno Hermola | ||
| No ei se läpänheitto nyt niin helppoa ole Sr3:n "sivuikkunan" kauttakaan! ;) | ||||
|
19.10.2021 23:14 | Tauno Hermola | ||
| Ja Saloon: https://fi.wikipedia.org/wiki/Alhaisi. Talothan suunniteltiin Suomessa ja ainakin Turun Kupittaan ja Salon Alhaisin talojen suunnittelija lienee ollut Lauri Pajamies https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Pajamies | ||||
|
17.10.2021 00:42 | Tauno Hermola | ||
| Luultavasti ongelma on muualla, kuin veden löytymisessä; toisen kuvan http://vaunut.org/kuva/119642 kommenteissa tätä problematiikkaa on käsitelty perusteellisesti. | ||||
|
15.10.2021 18:04 | Tauno Hermola | ||
| Voiko matkustajajuna olla tavarajuna, tai päinvastoin? | ||||
|
12.10.2021 22:35 | Tauno Hermola | ||
| Mikä ihme häristin tuossa laiturilla on, resiinako se on? | ||||
|
11.10.2021 19:17 | Tauno Hermola | ||
| http://vaunut.org/kuvat/?kd=1.1.2019&kd2=1.8.2021&tag0=3%7CDm7%7C4153 :) | ||||
|
08.10.2021 20:21 | Tauno Hermola | ||
| Minun silmään siinä olisi koko joukko ratapölkkyjäkin varasroituna, tai sitten käytetään melko järeitä "pirkkoja" :) Vai ovatko nuo valmiita raiteen pätkiä, jotka nostetaan kokonaisena penkalle? | ||||
|
07.10.2021 23:46 | Tauno Hermola | ||
| Toimiva ratkaisu laivojen komentosilloilla, lennonjohto- ja asetinlaitetorneissa, jne., ei ole veturissakaan mikään muotoilukikka. | ||||
|
04.10.2021 16:00 | Tauno Hermola | ||
| Oliko tuo toinenkin juna parivedolla? | ||||
|
03.10.2021 22:21 | Tauno Hermola | ||
| Tuollainen Volvo B57 Wiima M68 https://www.carmodel.com/edicola/7163129/1-72/volvo/b57-autobus-tilausajo-1972/66175 on ainakin joskus ollut, mutta mittakaava on 1:72. | ||||
|
03.10.2021 01:43 | Tauno Hermola | ||
| Ei! Optimistijolla https://fi.wikipedia.org/wiki/Optimistijolla on aivan toisenlainen, pienempi, tylppäkeulainen, lähinnä lapsille suunniteltu alkeisharjoitusvene. | ||||
|
02.10.2021 16:04 | Tauno Hermola | ||
| Metsäkansa on varsin pieni paikkakunta, jossa ei juurikaan ole palveluja. Minkälaiset puitteet sieltä tälle veturinkuljettajien juhlalle löytyivät? | ||||
|
27.09.2021 22:36 | Tauno Hermola | ||
| En osaa enkä halua kuvaa moittia, mutta aika paljon sille lienee tehty paikallista säätöä maskeilla tms. tavoilla, kun veturin koneisto varjon puolellakin näkyy noin hyvin. | ||||
|
19.09.2021 21:09 | Tauno Hermola | ||
| Mikä selitys sille on, ettei tontinvuokra sisälly vastikkeeseen vai oliko yllä oleva sanamuoto vain lipsahdus? | ||||
|
19.09.2021 18:03 | Tauno Hermola | ||
| Mielenkiintoista, että "EU-SANASTO ENGLANTI–SUOMI" https://www.consilium.europa.eu/media/40037/eu-sanasto-englanti-suomi.pdf ei tunne lainkaan sanaa tender, esim. public procurement toki löytyy; Wikipedia kyllä käyttää laajassa "Government procurement" artikkelissaan muutaman kerran "public tender" ja "public tendering" termejä. | ||||