884-44391 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 17.04.2018 17:26 Petri Sallinen  
  Kuvassa näkyvä Arm 1 on "nosta terät". Sen kaverina usein näkyvä suorakaiteen mallinen Arm 2 on "sulje siivet" vuoden 1957 Junaturvallisuussäännön (Jt) mukaan.
kuva 27.03.2018 12:25 Petri Sallinen  
  VR (V.R.) SUOMI merkinnästä vaunuissa määrättiin vuonna 1926 (Koj 112/282). Tämän perusteella kuva on aikaisintaan vuodelta 1926.
kuva 26.03.2018 11:42 Petri Sallinen  
  11-ikkunainen Ei-vaunu 2828:n pituus oli piirustuksen mukaan 18680 mm. Ensimmäiset uudella korityypillä varustetut vaunut rakennettiin vanhojen avosiltaisten alustoille, mikäli kuvassa näkyvä Ei on 2844-2890. Veikkaan, että kuvassa näkyvät vaunut ovat yhtä pitkiä. Perspektiivi muuttaa vaikutelmaa.
kuva 24.03.2018 23:35 Petri Sallinen  
  Tuttu kuva tuo isompi. Junassa on postiosastolla varustettu kolmiakselinen F. Postiosasto on liukuoven vasemmalla puolella olevan ikkunan kohdalla, ennen kattokoroketta. Postiosasto näkyy vaunun sisäpiirroksessa. Moni on ollut näkevinään kuvassa postiosaston kohdalla muuta väritystä vaaleamman kaistaleen, jonka on aavisteltu olleen postinkeltaiseksi maalattu. En osaa sanoa, onko näin.
kuva 24.03.2018 16:44 Petri Sallinen  
  Lanterniinikattoinen vaunu on mitä ilmeisimmin Ei-sarjan vaunu. Arkistostani löytyy konepajapiirustus 11-ikkunaisesta vaunusta, jossa vaunulle on annettu numero 2828. Vaunun piirustukseen ei ole piirretty koristeellisia sivuportteja, vaan pelkkä avonainen kehikko. Kuvasta on vaikea sanoa, minkälaiset portit vaunussa on vai ovatko portit jäänet auki.

Uudemman korimallin Ei voisi olla sarjaa 2844-2890, eli yksi ensimmäisistä valmistusarjoista, jolloin vaunussa oli suorat eteiset ja A3-telit. Toinen vaihtoehto voisi olla Ei 2891-2905, jolloin vaunussa on vinot eteiset ja A7-telit.
kuva 23.03.2018 16:25 Petri Sallinen  
  Tuolta löytyy Bm1 Kokkolan asemalla. Hyvä kuva — ja on siellä muutakin kivaa. Kuka saa tolkkua motin kotipaikkamerkinnästä, eli mikä mahtaa olla vaunun kotipaikka?
http://rautatiekuvia.blogspot.fi/2017/03/blog-post_8.html
kuva 10.03.2018 09:25 Petri Sallinen  
  Vasemmanpuoleisessa vaunussa on todennäköisesti kaksiputkijärjestelmä —muuta en osaa siitä sanoa. Oikeanpuoleisesta on paha sanoa mitään. Joissakin vaunuissa kaasuputket saattoi olla asennettua välikattoon.
kuva 10.03.2018 00:27 Petri Sallinen  
  Kaasuvalaistusta käsitteleviä huoltokirjoja on saatavilla divareista suhteellisen hyvin. Hintakaan ei ole yleensä kuin muutaman euron. Ilmeisesti moinen kama ei kiinnosta juuri muita kuin friikkejä. Vanhin käsiini saama opus on vuodelta 1916. "Junien kaasuvalaistuslaitosten selitys sekä ohjeita niiden hoitamiseen". Vuonna 1928 julkaistu päivitetty versio on nimeltään "Junien painekaasuvalaistuksen selitys ja hoito-ohjeet". Vuoden 1943 painos kantaa samaa nimeä. Googlettamalla löytyy kyllä divareista.

Yleensä hyvin säilyneissä "Mustan kirjan" johdantolehtisillä on kuvattu kirjassa käytetyt lyhenteet. Lyhenneluettelon perusteella voi päätellä vaunuissa käytetyt valaistusjärjestelmät. Esim. vuodelle 1933 päivätty lyhennelistaus sisältää seuraavat tiedot:

Kaasuvalo, avoliekkinen (P) — [vanhemmassa painoksessa sanamuoto on avoinliekkinen], kaasuhehkuvalo matalapaineinen Pintsch-järjestelmäinen (M.P.), kaasuhehkuvalo korkeapaineinen [vanhemmassa painoksessa "korkein kaasunpainein"] Pintsch-järjestelmäinen (Paink. P.), kaasuhehkuvalo korkeapaineinen Ehrich & Graetz -järjestelmäinen (Paink. E.G.) sekä kaasuhehkuvalo Dalén-järjestelmäinen.

Pintschin ja Ehrich & Graez -järjestelmistä käytetään joissain yhteyksissä myös ilmaisua "öljykaasuhehkuvalo".
kuva 08.03.2018 18:41 Petri Sallinen  
  Vaunu on hyvin todennäköisesti kolmiakselinen E-sarjan vaunu — pituus 12 metriä puskinten ylitse mitattuna. Sarjaan kuuluivat ainakin numerot 601, 606, 608, 619 ja 626, jotka olivat jarruttomia. 603, 610, 613, 621, 623, 624, 683, 689 ja 695 oli varustettu kiertojarrulla. Vaunussa 607 oli kiertojarrun lisäksi ilmajarru.

Kuvalaattapiirustukseen piirretyt vaunun kattokalusteet vastaavat kuvan kattokalusteita. Haitarimallisia tuuletusventtiileitä pitäisi olla rivissä vaunun keskilinjalla kolme kappaletta — todenäköisesti kolmas on lipun takana. Kaasuvalaisimia on vain kaksi, kummassakin osastossa yksi. Lisäksi vaunun nurkkaan sijoitetussa käymässä on kolmas valaisin ja mitä ilmeisimmin käymälässä on myös tuuletusventtiili — nämä näkyvät kuvassa. Vaunun keskellä on kamiina samassa tilassa matkustajien kanssa — kamiinan piippu on todennäköisesti myös lipun takana. Piirustukseen ikkunat on piirretty mataliksi samaan tapaan kuin kuvassa.

Myöhemmin osa vaunuista muutettiin kaksiakselisiksi. Minulla ei ole vaunusta tarkempaa vaunukorttihistoriaa, esim. sen mahdollisista sarjamuutoksista.
kuva 24.02.2018 10:44 Petri Sallinen  
  Esalta taas kerran erittäin hyvää dataa.
kuva 21.02.2018 20:27 Petri Sallinen  
  Todennäköisesti ne ovat signaalinarujen kannattimet, vaikka yleensä ne ovat vaunun katolla. Oheisen linkin takaa näkyvässä kuvassa idea näkyy kummassakin junarungossa hyvin — Ga-vaunussa lisäsäksi päätyseinän koukuun rullattuna.
https://www.vaunut.org/kuva/122364?t=signaali
kuva 17.02.2018 09:01 Petri Sallinen  
  Kuvalaattapiirustuksen mukaan vaunun korin malli ja numero 779 stemmaavat. Vuoden 1939 vaunulistauksen mukaan nro 779 on E-sarjan vaunu, joka kuului sarjaan 668-803. Tuolloin vaunun kaasuhehkuvalaistus oli Elrich & Graetz -järjestelmän mukainen. Vuonna 1926 vaunussa oli jo höyrylämmitys (kuvan vaunussa näkyy kuitenkin vielä kamiinanpiippu) sekä ilmajarrujärjestelmä.
kuva 16.02.2018 19:32 Petri Sallinen  
  Sama havainto. Numeroa ei näy, mutta häiveet muista teksteistä näkyvät.
kuva 16.02.2018 17:42 Petri Sallinen  
  Moni pääsäännöksi oletettu käytäntö on kuitenkin osoittautunut yksittäisten poikkeusten kautta monesti virheelliseksi.
kuva 16.02.2018 16:25 Petri Sallinen  
  Yhden kuvan perusteella ei todellakaan kannata tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Tässä tapauksessa ainakin minua kiinnostavat vain Suomessa käytössä olleet peltivuorattujen vaunujen sarja ja niihin liittyvät yksityiskohdat.
kuva 16.02.2018 16:04 Petri Sallinen  
  Helsingin asemalla kuvattua peltivuorattua vaunua koskevan kuvan lähdetiedoissa on maininta:
"No 692 à 697, construites par CGC, Bogies: type RR. Pour la Russie, puis en Finlande". Rakennusvuodeksi ilmoitetaan vuosi 1900.

En tiedä pitääkö tämä paikkansa kuinka hyvin vaunujen (tai Suomessa käytettyjen vaunujen) fascia-tekstien osalta, mutta lähtökohtaistesti on väitetty vaunun toisella puolella olleiden fascia-listatekstien olleen aina (?) ranskankielisiä ja että toisella puolella olisi aina ollut kansallinen teksti-ilmaisu — Suomessa aluksi ruotsinkielinen, joka myöhemmin olisi vaihdettu suomenkieliseksi.
kuva 15.02.2018 19:25 Petri Sallinen  
  Todennäköisesti teak-vuoratuisssa vaunuissa tekstit olivat messinkisiä kohokirjaimia. Sen sijaan peltivuoratuissa vaunuissa kirjaimet ovat selvästi maalattuja ja maalaten varjostettuja — myös yhtiön embleemi. Tämä näkyy vaunusta 2002 Helsingin asemalla otetussa kuvassa selvästi.
kuva 15.02.2018 18:55 Petri Sallinen  
  SA-kuvista löytyy useampi kuva R-vaunuista nro 2019 ja 2014, jossa Hitler tapasi Mannerheimin. Vaunun 2019 fascialistassa on ranskankieliset tekstit.
kuva 13.02.2018 22:34 Petri Sallinen  
  Vuoden 1976 jälkeen — erityisesti 2010 -luvulla — yhtiön vaunujen historiaa on tutkittu aikaisempaa perusteellisemmin. On löytynyt mm. parikin värillistä piirrosta/postikorttia 1900-luvun paikkeilta, joissa yhtiön vaunut on kuvattu sinisinä. Yhtiöhän oli tunnettu siitä, että sen tunnusvärejä käsitellään ja esitetään "oikein".ympärille vuonna 1876. Nagelmackerin makuuvaunut olivat jo tuolloin sinisiä. CIWL:n 50-vuotisjuhlan kunniaksi sininen ilme lanseerattiin oikein kunnolla yhtiön vaunuihin vuosien1924-26 aikana — aikaisintaan vuonna 1922, jolloin ensimmäisten teräsravintolavaunujen piirustukset on päivätty. Tätä ennen yhtiöllä oli ruskeita, vihreitä ja sinisiä vaunuja. Teak-seinäisten vaunujen korit oli lakattu.

CIWL eli kansainvälinen makuuvaunuyhtiö Belgiassa perustettiin G Nagelmackerin makuuvaunufirman

Yksi tunnettu värillinen maalaus on Orient-Expressin lähtökuva vuoden 1900 paikkeilla. Siinä CIWL:n vaunu on esitety sinisinä. Nykytutkijat Euroopassa pitävät taiteilijan kuvausta uskottavana — myös sitä, että osa vaunuista oli sinisiä jo ennen kuin sininen löi lopullisesti läpi 1920-luvulla. Keski-Euroopasta saadun tiedon perusteella oletetaan myös, että kuusi Suomessa käytössä ollutta peltivuorattua olisi ollut sinisiä, kuten Keränen on piirroksessaan kuvannut. Historiallinen tieto siis tarkentuu, päivittyy ja voi jopa osoittautua vääräksi. Kuva peltivuoratusta CIWL:n vaunustakin Helsingin asemalla löytyi vasta muutama vuosi sitten.
kuva 13.02.2018 13:32 Petri Sallinen  
  Mihin lähteeseen tietosi perustuu siitä, että sininen väri olisi tullut käyttöön vasta 1920-luvulla?
kuva 11.01.2018 17:05 Petri Sallinen  
  Kuvassa on jollekin vanhalle alustalle nostettu Mav-vaunun kori tai sitten Velsa Oy:n rakentama kokeiluvaunu. Kuvan perusteella alusta ei ainakaan näytä vanhalta Hdk:n alustalta. Tosin Hdk-vaunuja ehdittiin rakentaa melkoisen pitkällä jaksolla muistaakseni neljässä erässä: ensimmäiset vuonna 1925 ja viimeiset 1950-luvun alussa. Vaunun rakenne ehti muuttua matkan varrella — erilaisia päätyjä Hdk-vaunuissa ehti olla (ainakin) neljää erilaista.

Ma-vaunuissa ei kuitenkaan käytetty tuollaista korityyppiä, joka oli päästään avoin — Mav-vaunussa sen sijaan käytettiin. Lehtileikkeen ajoitus — vuosi 1968 — sen sijaan käy yksiin Mav-vaunujen rakentamisen kanssa. Mav-vaunun mittojen kanssa yksiin käy myös kuvatekstissä ilmoitettu soralavan pituus: 6,4 metriä. Kuvatekstissä myös kerrotaan, että Velsa Oy toimittaa VR:lle (pelkkiä) lavoja, jotka asennetaan vanhojen vaunurunkojen päälle.
Kuvasarja:
Dm12
 
 02.01.2018 19:33 Petri Sallinen  
  Oletko taltioinut kohdetta myös Tapio Keräsen tyyliin, jotta kaikki tulevaisuudessa aiheesta pienoismalleja rakentelevat voisivat tutkailla koneen yksityiskohtia ja todeta niittien määrän? :)
kuva 31.12.2017 12:04 Petri Sallinen  
  Loistavaa dataa! Ilmeisesti käytössä on kohtuullisen laaja vaunukortisto.
kuva 31.12.2017 08:52 Petri Sallinen  
  Sekin voisi olla mahdollista, että vaunu on rakennettu vanhasta DE-vaunusta.
kuva 30.12.2017 11:46 Petri Sallinen  
  En ole aikaisemmin törmännyt dokumentteihin, jossa D(k)-vaunut olisivat jossain vaiheessa esiintyneet Ck-litteralla — loogisesti se olisi kyllä täysin mahdollista. Vaunusarja 388-407 rakennettiin vuonna 1927, jolloin vaunut saivat litteran D. Littera oli käytössä aina vuoteen 1944 asti. Vuosina 1944-46 rakennettiin suurehko sähkövalaistujen E(k)-vaunujen sarja. Tuolloin uudet vaunut litteroitiin poikkeuksellisesti Ek-tunnuksella, vaikka vuonna 1925 rakennetut samanlaiset kaasuvalaistut vaunut oli litteroitu E-sarjaan. Samalla vanha kaasuvalaistu sarja sai litteran Ek. Ilmeisesti vaunut haluttiin erottaa vanhemmista avosiltaisista E-sarjan vaunuista. Tuolloin myös em. D-vaunut litteroitiin uudestaan Dk-sarjaan.

Vuoden 1956 luokkamuutoksen yhteydessä Dk-vaunuista tuli ensimmäisen luokan vaunuja. Käskykirjeen mukaan Dk-vaunujen uusi littera olisi tuolloin ollut C, vaikka mielestäni Ck olisi ollut loogisempi ottaen huomioon vaunujen historian.
kuva 30.12.2017 11:23 Petri Sallinen  
  Päättelyketjusi on looginen. Hiivankuljetukseen tarkoitettu Ggkk muutettiin juurikin T-vaunusta rakentamalla seiniin ulkopuolinen eritys — muutoksesta on olemassa kirjallinen määräys. Samalla ikkunat suljettiin. Ggkk:n piirustuksen mitat osuvat hyvin yksiin työläisvaunujen mittoje kanssa kanssa.
kuva 27.12.2017 07:54 Petri Sallinen  
  Ilmasto muuttuu ja on muuttunut. Nykytiede osaa kuitenkin erottaa luonnollisesta muuttumisesta ihmisen aiheuttaman muutoksen, joka mitä ilmeisimmin aiheuttaa myös ongelmia.
kuva 22.12.2017 15:09 Petri Sallinen  
  Erittäin hyvää dataa Esa on suoltanut vaunuista. Näkyykö lähteistäsi milloin ja miten kyseisen vaunusarjan valaistusjärjestelmä on kehittynyt. Omien dokumenttieni perusteella koko sarja olisi alkujaan ollut kaasuvalaistuksella varustettu, mutta myöhemmin kaikki olisi muutettu sähkövalaistukselle. En vain tiedä, milloin muutos sähkölle olisi toteutettu. Joissakin lähteissä kuitenkin todetaan, että pari vaunuista olisi ollut jo alkujaan sähkövalaistuja.
kuva 16.12.2017 11:39 Petri Sallinen  
  Ensimmäiset Gb-sarjan vaunut (144 kpl) valmistuivat Pasilan konepajalta vuonna 1925. Ne sijoitettiin numerosarjaan 40232-40373. Vaunujen numerosarja muuttui vuosien 1936-37 välisenä aikana. Uusi numerosarja oli 50230-50373.

Määräyksen Ko 453/1929 mukaan Gb, Gd, G ja Ga-vaunuissa kuorma ja taara merkitään kopan vasempaan yläkulmaan. Kuvan perusteella lähimpänä näkyvässä Gb-vaunussa merkintä näyttäisi olevan tällä tavalla toteutettu, mutta ei Ga-sarjan vaunuissa.

Määräyksen 363/1927 mukaan "kaikki matalapäätyiset ja -pylväiset Ok-vaunut on sen mukaan kuin niiden puuosat lahoovat ja rikkoontuvat, muutettava korkeapäätyisiksi ja -pylväisiksi Ok-vaunuiksi". Kuvassa näkyvä vaunu on mitä todennäköisimmin Ok-vaunu, jonka päädyt ja tolpat on korotettu.
kuva 15.12.2017 18:07 Petri Sallinen  
  Vaunukalustosta voinee päätellä jotakin. Isokokoisemmat umpivaunut näyttävät olevan Gb-sarjan vaunuja (en muista ulkoa, milloin näitä ryhdyttiin valmistamaan). Lähimpänä näkyvä Gb näyttäisi olevan pystyteräspalkeilla varustettu ja ilman vinottaisia jäykistediagonaaleja — todennäköisesti siis jarruton versio.

Kaikissa vaunuissa näyttäisi olevan vanhempi tekstiasettelu — eli tekstitys ovessa. Muistaakseni tästä on olemassa määräys, milloin asettelu siirtyi sivuseinälle vaunun toiseen päähän (en muista ulkoa, milloin tämä tapahtui). Kirjasintyyppiä en pysty päättelemään. Helvetica-tyyppinen tekstimalli tuli käyttöön vuonna 1936 — tai ainakin standardi on päivätty siten.

Tolppavaunu saattaa olla litteraltaan Ok — ja korotetuilla päädyillä sekä tolpilla varustettu. Tästäkin on olemassa määräys, milloin päädyt ja tolpat korotettiin. Sitäkään en muista ulkoa, miloin muutos tapahtui.
kuva 12.12.2017 23:38 Petri Sallinen  
  Mukulakivilaiturit olivat pitkään normitapa rakentaa laitureita. Rakennuspiirustusten ohessa tästä on mainintoja ja moniin piirustuksiin mukulakivipinnoite on myös piirretty. Vielä 1980-luvulla saattoi vähän syrjäisemmiltä asemilta löytää mukulakivipinnoitteita, joita aikanaan kuvasin.
kuva 12.12.2017 23:31 Petri Sallinen  
  Lokomo 70 vuotta -kirja on todellakin hyvin toimitettu lähde analysoimaan syitä Lokomon perustamiselle. Kirja mainitsee mm. seuraavat syyt.

Ensimmäinen maailmansota esti Valtionrautateitä käyttämästä saksalaisia konepajoja rakentamaan Valtionrautateiden tarvitsemia vetureita. Tampella oli käytännössä ainoa vaihtoehto. Sotaa käyvän Venäjän metallituotteiden tarve kasvoi kuitenkin voimakkaasti. Siksi Venäjän asiamiehet ilmestyivät myös kaikkialle suomalaisiin metallitehtaisiin taskuissaan valtavat tilaukset. Venäläiset eivät kuitenkaan esittäneet ainoastaan tiedusteluja, vaan vaatimuksia siitä, että tilaukset on otettava vastaan. Tämä johti siihen, että suomalaisten yritysten oli laajennettava voimakkaasti laitoksiaan ja perustettava myös uusia. Tilaa uusille konepajoille siis syntyi myös tällä tavalla.

Samalla Suomen rautatielaitos oli ylikuormitettu venäläisen sotaväen kuljetusten ja kauttakulkuliikenteen vuoksi. Liikkuvaa kalustoa oli liian vähän ja samallla uusia ratoja oli suunnitteilla. Näytti siltä, että Suomessa olisi tilaa kahdellekin veturitehtaalle. Toinen Lokomon perustamisen syy liittyi kielikysymyksiin. Suurin osa suomalaisesta teollisuudesta oli nimittäin ruotsinkielisten hallussa — esim. Tampella. Tampellan veturiosaston päällikkö Rysel oli saanyt toimia melko vapaasti, mutta vuonna 1913 hänen esimiehekseen tuli Robert Lavonius, jota mieluusti puuttui Rysellin toimintaan. Tästä suivantuneena Rysell päätti lähteä Tampellasta — tosin hän ehti saada potkut, kun kävi ilmi, että oli perustamassa uutta veturitehdas.

Lokomon perustamisesta oli keskusteltu jo vuonna 1914. Perustamisvuodeksi määräytyi vuosi 1915 siksi, koska rautatiehallitus teki jo 13.3.1915 Rysellin kanssa sopimuksen 25 veturin toimittamisesta. Rautatiehallituksen luotto Rysellin osaamiseen oli siis melkoinen.
kuva 27.11.2017 10:19 Petri Sallinen  
  Aikanaan tutkivan journalismin kurssilla neuvottiin osuvasti julkaisemaan juttu aina siinä vaiheessa, kun 80 prosenttia aineistosta on kasassa. Tämän jälkeen besser wisserit yleensä ilmaantuvat täydentämään jutun puutteita. Näin juttu täydentyy ja parhaimmillaan tämä johtaa lähteille, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet huomaamatta.

Periaatetta noudatetaan myös teknistä historiaa koskevan kirjallisuuden julkaisussa — tästä oli taannoin hyvä kuvaus eräässä amerikkalaisessa rautatiehistoriallisessa lehdessä. Tutkimusprojektille määritellään aikataulu. Aikataulun puitteissa julkaistaan se materiaali, joka on onnistuttu saamaan kasaan. Tämän jälkeen julkaistaan "besser wisser edition", joka on hyvin pienipainoksinen, monesti vain digiprint-tasoinen julkaisu — nykyisin tällainen käsikirjoitus voidaan julkaista myös verkossa. Yleensä tietäjien joukko kaivautuu koloistaan hyvin nopeasti ensimmäisen painoksen ilmestyttyä. Tämän jälkeen uusi tieto voidaan seuloa ja käsikirjoitus voidaan täydentää ja julkaista siitä lopullinen versio. Monesti peräti tehokasta.

Suomessa on eräs rautatiehistoriallinen tutkimushanke, joka kestänyt varmaan jo 30 vuotta. Aineistosta laadittua juttua/kirjaa ei ole voinut julkaista, koska siitä puuttuu muutama yksityiskohta. Em. periaatetta noudattamalla juttu voisi peräti täydentyä — periaate näyttää toteutuvan myös tässä keskusteluketjussa teorian mukaisesti :)

Mielipiteeni ei ole muuttunut miksikään kirja-arvosteluni kirjoittamisen jälkeen. Kirjoittamisessa kyse on kuitenkin aina siitä kenelle kirjoitetaan ja mikä on perspektiivi. Kun kameralla zoomaa hiekanjyvään, saa hyvällä putkella hiekanjyvän näkyviin. Tosin tämän jälkeen kuvan välittämässä maailmassa ei ole mitään muuta kuin muita hiekanjyviä. Lentokoneen ikkunasta taas koko hiekkakenttä on vain epämääräinen läntti kaiken muun joukossa, vaikka ne jyvät siellä yhä ovatkin.

Yksityiskohdat ja poikkeukset voivat olla kiinnostavia, mutta niihin voi sotkeutua suuren kuvan kustannuksella. Punnitulle ja tarkkaan tutkitulle tiedolle on paikkansa, mutta niin on myös suurella pensselillä maalatuille kuville. Jossain tapauksessa jonkun asian hahmottamiseen riittää vuosikymmen, aina ei tarvita ehdottoman tarkkaa vuotta. Sitä paitsi suurimmalle osalle meistä rautatiet ja rautatiehistoria ovat harrastus. Eikö harrastukselle harrastelijamaisuus ole sallittua?

Olen yhä sitä mieltä, että Rautatiemuseon höyryvetureiden väritystä koskeva artikkeli on yksi parhaimmista vetureiden väritystä käsittelevistä jutuista. Jos sitä kaikkine vuonna 2017 havaittuine puutteineen ei olisi julkaistu, olisimme jutun verran tietämättämämpiä asiasta. Olen myös kuullut, että aiheesta olisi tulossa päivitetty versio. Odotan sitä innolla. Uusi versio korvannee vanhan, jolloin keskustelijoilla on käytössään uudempaa lähdetietoa.
kuva 26.11.2017 21:30 Petri Sallinen  
  Koneosaston sidottu määräyskokoelma vuodelta 1933 sisältää määräyksen Ktt 325/1931 — eli hyvin yksityiskohtaiset määräykset vetureiden maalauksesta, pohjuksesta jne. Määräys on esitetty luvussa II Merkintä ja maalaus, johon on koottu kaikki tuona ajankohtana käytössä olleet vetureiden maalausta koskevat määräykset. Kyseinen määräyskokoelma ei sisällä minkäänlaista mainintaa siitä, että kyseessä olisi määräyksen kolmas muutettu painos. On siis kohtuutonta edellyttää, että määräyskokoelmaa lähdeaineistona käyttävä olisi voinut mainita jotain sellaista tietoa, jota julkaisu ei sisällä.

Kyseinen koneosaston määräyskokoelma lienee melko yleisesti tunnettu lähde, jota on todennäköisesti käytetty myös Suomen Rautatiemuseon vuosikirjassa vuonna 1998 julkaistun höyryvetureiden väritystä koskevan artikkelin lähteenä. Tämä artikkeli on ensimmäinen höyryvetureiden väritystä valottava kokonaisesitys Suomessa — siis vasta vuonna 1998. Rautatiemuseon vuosikirjan ilmestymisen jälkeen asia on levinnyt yleisempään tietoisuuteen ja tutkimusta lienee käytetty melko laajasti lähdetietona. Mielestäni se on yksi parhaimpia Suomessa julkaistuja rautatiehistoriallisia artikkeleita.

Se on lähinnä jälkiviisastelua, että tuolloin olisi voinut käyttää lähteenä jotain sellaista dokumenttia, jota tutkijat syystä tai toisesta eivät 1990-luvulla löytäneet tai edes osanneet etsiä tai jonka olemassa olosta ei ollut tietoa — sen verran vakuuttava koneosaston määräyskokoelma kuitenkin on — toki tiedämme senkin, että alkuperäinen määräys olisi vielä parempi lähde, mikäli sellaisen vain löytää. Vihreän värityksen käyttöönottovuotta koskeva uusi dokumenttihan sai päivänvalon vasta tänä vuonna uuden höyryveturikirjan ilmestymisen yhteydessä. En osaa sanoa, miten Rautatiemuseon artikkelin kirjoittajat ovat suhtautuneet koneosaston määräyskokoelmaan lähdeaineistona, mikäli se oli taannoisen tutkimuksen lähdeaineistona. Mikään puhdas "olettamus" määräyskokoelma ei kuitenkaan lähdeaineistona ole — se on ollut tuolloin relevantti tutkimuksen lähtökohta, kun muutakaan aineistoa ei ole ollut käytettävissä.

Historia jos mikä on sellainen aihe, että moni asia tai vakiintunut tulkinta voi muuttua — varsinkin melko heikosti tutkittu rautatiehistoria. Hyvä, että asiat täydentyvät ja korjaantuvat uusien löydettyjen dokumenttien avulla — näin pitääkin tapahtua. Jälkiviisasteluunkin uusien dokumenttien löytyminen antaa mahdollisuuden — sekin saattaa kaikesta päätellen tuottaa mielihyvää, joten tältäkin osin tiedon täydentyminen näyttää olevan vain ja ainoastaan hyvin positiivinen ilmiö :)
kuva 25.11.2017 19:14 Petri Sallinen  
  Alapitkällä kuvaamani katoksen alla oli yhä kaivo. Yksi kokonainen rengas maan päällä.
kuva 23.11.2017 23:26 Petri Sallinen  
  Olen kuvannut vastaavanlaisen, mutta yksinkertaisella harjalla Alapitkän asemalla 1980-luvulla.
kuva 20.11.2017 22:58 Petri Sallinen  
  Museolla on pienoismallit E- ja C-sarjan vaunuista, F-vaunusta ja kahdesta erilaisesta G-sarjan vaunusta. Näistä on myös olemassa piirustukset. Lisäksi on olemassa pienoismallin rakentamiseta varten laadittu piirustus M-sarjan vaunusta, jonka nurkissa on pylväät signaalinarujen kiinnittämistä varten.
kuva 20.11.2017 10:56 Petri Sallinen  
  Asia eteni aikanaan hieman eri järjestyksessä. Ensin laadittiin museon 1:10-pienoismallien rakentamista varten työpiirustukset — piirustukset siis eivät käsittääkseni ole syntyneet pienoismallien pohjalta. Piirustukset on päivätty vuodelle 1919 ja otsikoitu "Piirustukset museota varten". Erittäin suurella pieteetillä piirretyt ja peräti kauniit ja hyvin yksityiskohtaiset piirustukset, joissa on paljon yksityiskohtia ja numeerisia mittoja. Tällaisten piirustusten perusteella voi rakentaa pienoismallin tai vaikka replikan esikuvasta.

Piirustussarjassa on useita vaunuja, mutta kaikista ei ilmeisesti rakennettu pienoismallia tai sitten pienoismallit ovat kadonneet tai tuhoutuneet ajan saatossa. En tiedä miten piirustukset ovat aikanaan syntyneet, mutta mitä ilmeisimmin muistikuvilla on ollut tekemistä lopputuloksen kanssa. Piirustuksissa on siis myös virheitä, jotka on kohtuullisen helppo todentaa. Replika kuitenkin toistaa piirustusten virheeet (jotka tosin ovat myös 1:10-pienoismalleissa).
kuva 16.11.2017 23:14 Petri Sallinen  
  Vaikuttavat IK-vaunuilta mittasuhteiden perusteella — aluskehys on itse asiassa aika pitkä.
kuva 16.11.2017 20:13 Petri Sallinen  
  Sivulaidattomat voisivat olla K-sarjan vaunuja. H-vaunuja oli seitsemän- ja yhdeksäntolppaisia.
kuva 14.11.2017 17:35 Petri Sallinen  
  GC = Great Central Railway. Kun neljä suurta yhtiötä muodostettiin brittihallituksen pakottamana, yhdistettiin GC muistaakseni LNER:ään.

http://www.ssplprints.com/image/374803/12-ton-low-sided-goods-wagon-numbered-05617-great-central-railway-england-1910
kuva 14.11.2017 11:00 Petri Sallinen  
  Kirjoitin väärin. Paul Simbergin kuvat ovat Kansallisgalleriassa, kuten pääkuvan kuvatekstissäkin asia todetaan.
kuva 14.11.2017 09:18 Petri Sallinen  
  TVH:n edeltäjä tie- ja vesirakennusten ylihallitus vastasi rautateiden rakentamista ja rataosakohtaisen kaluston hankkimisesta aina 1920-luvulle asti. Tässä mielessä tätä keskustelua koskevat dokumentit ovat oikeassa paikassa, kun ne on sijoitettu TVH:n mappeihin. Sieltä tällainen aineisto sitä paitsi parhaiten myös löytyy :)

Sen sijaan noin yleisesti ottaen erilaisten mappien sisältö voi olla sekavaa ja täysin epäjohdonmukaista. Kansallisarkossa sisältöön ei kuitenkaan saa puuttua, vaan mapit pitää säilyttää alkuperäisen arkistonmuodostajan luomassa muodossa. Siksi jostakin mapista voi löytyä yllättävääkin aineistoa, mikä taas tarkoittaa sittä, että mappeja on maltettava selailla sivu sivulta ja alusta loppuun.
kuva 14.11.2017 09:09 Petri Sallinen  
  Todennäköisesti veturiaiheiset kuvat eivät ole Hugo Simbergin ottamia, vaan ne ovat hänen veljensä Paul Simbergin ottamina. Molempien veljesten tiedettiin harrastaneen valokuvausta. Paul Simberg työskenteli varikonpäällikkönä VR:llä ainakin Viiipurissa ja Tampereella, lisäksi rautatiehallituksessa. Tarkempi työhistoria VR:llä lienee helposti selvitettävissä.

Kuvat ovat tulleet Kansallisarkistoon Hugo Simbergin kokoelman osana ilmeisesti Ateneumin kautta. Veturiaiheisten kuvien kohdalla kerrotaan olleen merkintä siitä, että ne ovat Paulin ottamia. Kansallisarkiston skannausvaiheessa kuvat olisi kuitenkin laitettu Hugon piikkiin. Tämä kertomus on peräisin Kansallisarkistosta, kun veturikuvat aikanaan saatiin sieltä paperimuodossa 1990-luvun alussa. Kuvien olemassa olo on ollut tunnettu jo 1970-luvulla. Resiinassakin näitä kuvia on muistaakseni julkaistu.
kuva 13.11.2017 16:13 Petri Sallinen  
  Periaatteessa mapit voivat sisältää ihan mitä vaan. Alkuperäisen arkistonmuodostajan (tässä tapauksessa VR) mapin sisältöä ei Kansallisarkisto saa muuttaa, vaikka aikanaan dokumentti olisi kiireessä tai huolimattomuuttaan työnnetty aivan väärään mappiin.
kuva 09.11.2017 14:27 Petri Sallinen  
  "Havaitsemme lisäksi että tässä vaunussa on A8-telit. Laiska pienoisrautatieläinen löytää aivan riittävän samanlaiset monestakin saksalaisvaunusta. Lisäksi voi huomata että portaiden ylä-ja keskiaskelma ovat puuta ja että A8-telisen vaunun portaat ovat pienoismallissa hankala paikka kun telin pitää mahtua kääntymään."

A8-telejä — ja muitakin puuvaunuissa tarvittavia telityyppejä — on saatavilla sekä irtonaisina että rakennussarjojen osana. Kääntyileminen portaiden välissä on myös ratkaistu :)

http://mestarimallit.com/pariovilla-varustettu-ei-paivavaunu-22601-22641/
kuva 05.11.2017 19:35 Petri Sallinen  
  Tuolta lisää huttua puutornimuuntamoista.

https://www.aviador.fi/kirjat/puutornimuuntamot-tarinoita-sahkonsiirrosta.htm
kuva 04.11.2017 10:25 Petri Sallinen  
  Vanhemman mallinen pylvässovite näkyy hyvin tässä kuvassa.
https://vaunut.org/kuva/99603?tag0=11%7CMp%7C
kuva 03.11.2017 10:44 Petri Sallinen  
  Kieltämättä sivupylväiden sovite näyttää eksoottiselta. Pylvässovitteen "astinlauta" näyttäisi asettuvan samalle korkeudelle kuin vanhimpien tolppavaunujen tuppelon alalenkki — eli sivupalkin alasivun kohdalle. Olisiko "astinlauta" pikemminkin sivupylvään stoppari, joka estää pylvään valahtamisen kokonaan tuppelon läpi. Vanhoissa suomalaisissa tolppavaunuissa sivupylvään tuppelo muodostui kahdesta lenkistä: ylälenkistä ja alalenkistä. Kuvan vaunussa on pelkkä ylälenkki. Ehkä tolppa myös kiinnitettiin jollain tapaa tyvestään astinlautaa muistuttavaan tasoon. Voisi kuvitella, että pelkkä ylälenkki ei riitä pitämään tolppaa pystyssä. Vaunun yksityiskohdat muistuttavat muilta osin suomalaista vaunua.
kuva 01.11.2017 00:04 Petri Sallinen  
  1872 valmistui Helsingin konepajasta 22 kappaletta rautakehykselle valmistettuja kolmiakselisia K-sarjan vaunuja. Niiden pituus puskinten ylitse mitattuna oli 35'3". Vaunussa on kymmenen paria pylväitä. Akseleiden väli on 9'9". Tästä on olemassa piirustus vuodelta 1872. Vaunussa (piirustuksen mukaan) oli ns. soravaunun tyyppinen puskin, joita käytettiin myöhemmin puukehykselle rakennetuissa M- ja Ma-sarjan vaunuissa. Ilmeisesti sarjan alkuperäinen numerosarja oli 1801-1823. Vuoden 1896 litterauudistuksessa vaunut litteroitiin KK-sarjaan — listauksissa vaunut kuitenkin esiintyvät vanhalla litteralla vielä 1900-luvun alussa. KK-litteraan sijoitettuna vaunu esiintyy vielä Mustassa kirjassa.
kuva 29.10.2017 09:48 Petri Sallinen  
  Näyttää vahvasti entiseltä M-vaunun alustalta. Reunalaidassa olevat silmukat ovat mitä ilmeisimmin sivulaitojen asentamista varten. M-vaunuissa lattian alla oli myös tuontyyppiset vahvikkeet.

https://vaunut.org/kuva/14341?tag0=11%7CM%7C
<<   >>