Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.02.2022 22:59 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mutta miksi tämä on samassa sarjassa kuin Dr20? Molemmat ovat 92 10 2102. | ||||
|
11.02.2022 22:57 | John Lindroth | ||
| Museaalista elegantismia! | ||||
|
11.02.2022 22:48 | John Lindroth | ||
| Tässä on hieno höyry kuva! | ||||
|
11.02.2022 22:47 | John Lindroth | ||
| Mikähän oli HV1-3 vetureiden suurin dokumentoitu nopeus? | ||||
|
|
11.02.2022 22:42 | Jimi Lappalainen | ||
| Erikoista, että kun 25-sarjan veturit ovat EVN-tunnukseltaan 2105, 26-sarja 2106 ja 27-sarja 2107, niin miksei tämä 28-sarjan veturi sitten ole 2108 (kuten myös Dr16:t olisivat, jos niillä olisi EVN-numero.) Voisiko syynä olla se, että vetureiden lukumäärän lisääntyessä ja numeroinnin jatkuessa 2900-sarjaan myös EVN muuttuisi sarjaan 2109, ja tämä halutaan estää? | ||||
|
|
11.02.2022 22:41 | John Lindroth | ||
| Eljakselle ,kiitos vastauksesta!H.D. | ||||
|
|
11.02.2022 22:39 | Eljas Pölhö | ||
| Hr1 1020/1021 140 km/h. Kaikki tätä suumpi nopeus on todentamatta muutoin kuin puheiden tasolla. | ||||
|
11.02.2022 22:34 | Pasi Seppälä | ||
| Junan tunnistettavat kolmivalot on saatu hyvin istutettua pitempään valotukseen. Mielestäni varsin onnistunut ja tyylikäs otos sekä viikon kuvaksikin varsin hyvä ehdokas. | ||||
|
|
11.02.2022 22:15 | Tuukka Ryyppö | ||
| Suomessa ehkä. Noiden numeroiden käyttötavasta voi päättää jokainen jäsenvaltio itse, Suomessa näyttää lähdetyn samalle tielle kuin Puolassa, että EVN-numero ei toimi sarjamerkintänä. Monessa muussa maassa toimii. Ja Suomessakin toimi alunperin, kuten esim. Dv12-veturien numeroista voidaan päätellä. | ||||
|
11.02.2022 22:13 | Tuukka Ryyppö | ||
| Linkataanpa tämä toisinkin päin, eli sama kalustotyyppi nykyasussaan: https://vaunut.org/kuva/126714 | ||||
|
|
11.02.2022 22:09 | John Lindroth | ||
| Jos Eljaksen mainitsema 134km/h on totta mikä on Ukkopekan vastaaa luku?Tiedän että kaikki dokumentaation puutuessa on spekulaatiota . | ||||
|
|
11.02.2022 21:49 | Eljas Pölhö | ||
| 4-6-4T vetureita (Itävallassa) oli 26, mutta ne olivat niin paljon hienompia, tehokkaampia (600 t tasamaalla 100 km/h) ja nopeampia (koeajolla 134 km/h), että vaativat ihan oman kertomuksensa. | ||||
|
|
11.02.2022 21:37 | Eljas Pölhö | ||
| Näitä 4-6-2T vetureita oli valmistettu tai kirjoilla: Südbahn 15 kpl (1913-1915), kaikki myöhemmin BBÖ->DRB->ÖBB kkStB 80 kpl (1917-1927) - nästä pääosa myöhemmin BBÖ->DRB->ÖBB, loput 15+1->CSD ja 5 JZ CSD 204 kpl (1921-1938), lisäksi 15 kpl ex kkStB BMB 9 kpl (lisäksi kymmenkunta kkStB->BMB->CSD) SZ 5 kpl (1941) ->CSD PKP 10 kpl (1922), lisäksi 4 ex ÖBB DRB, kirjoilla vetureita sekä Itävallasta että Puolasta MAV, 1 kirjoilla sodan jälkeen (ex PKP) Tällä tilastolla valmistus oli 95 Itävaltaan, 213 Tsekkoslovakiaan, 10 Puolaan ja 5 Neuvostoliittoon. |
||||
|
|
11.02.2022 21:21 | John Lindroth | ||
| Yritin Ilkka Googlata mutta siirränkin vastaamisen Eljakselle! Koska itseltäni puuttuu ÖBB kijallisuutta. | ||||
|
|
11.02.2022 21:08 | Ilkka Hovi | ||
| Montakohan näitä vetureita oli. Sanotaan vaikka 4-6-2T vetureita ja päälle 4-6-4T vetureita ? | ||||
|
11.02.2022 21:02 | John Lindroth | ||
| Giesl-Ejector tai saksaksi myös Flachschornstein. HOe malleihin mennäkseni myös Liliput tehtaan kapsumallissa 0-6-2 veturissa oli juuri tuo vaihtoskorsteeni ruuvattavissa kiinni. | ||||
|
|
11.02.2022 20:42 | John Lindroth | ||
| Nauru pidentää ikää vaikkakin tuon mallinen Kobelschornstein on naurettavan näköinen H.D. Itse asiassa tuo veturityyppi oli nopea ja tehokas. Myös Itävällan kapsut on käyttänyt samaa mallia. |
||||
|
|
11.02.2022 20:35 | Erkki Nuutio | ||
| Johan tuolle korsteenille nauraa variksetkin, ja harakat. | ||||
|
|
11.02.2022 20:26 | Eljas Pölhö | ||
| Vertailuksi sama veturityyppi toisella savutorvimallilla varustettuna https://vaunut.org/kuva/153215 | ||||
|
11.02.2022 20:13 | John Lindroth | ||
| Oikein mukava tilannetaltiointi! | ||||
|
11.02.2022 20:11 | John Lindroth | ||
| Tuo tehopaino muistuttaa medän taannoista Dm3 sarjaa. | ||||
|
|
11.02.2022 19:59 | Eljas Pölhö | ||
| Vanhassa oli matkatavaraosasto toisessa päässä. Vähän outoa laittaa sama ovimalli ja portaat matkatavaraosastolle kuin yleisölle, mutta selvittiin sitten vähemmillä ovimalleilla. | ||||
|
11.02.2022 19:55 | Jyrki Talvi | ||
| Upea kuva. | ||||
|
11.02.2022 19:21 | Jukka Ahtiainen | ||
| En tiedä/muista. Saattaa olla "Abschiedskuss", rautatiesemalla kun ollaan. | ||||
|
11.02.2022 19:05 | John Lindroth | ||
| Stanislavilta onnistunut Pekka kuva! | ||||
|
|
11.02.2022 19:03 | Tauno Hermola | ||
| Kiitos Eljas. Onhan se vähän alkuperäistä muotoaan sentään säilyttänyt, jos ei mennä yksityiskohtiin ;). Mikähän idea tuossa vanhassa on ollut, kun toisessa päässä kaksi ovea ja toisessa yksi? | ||||
|
|
11.02.2022 18:42 | John Lindroth | ||
| Vuonna 2018 päättyivät museosuojellun BR18201 kattila ja alustan katsastusajat. 14.8.18 veturi myytiin Wedler&Franz yhtiölle. Vuonna 2019 marraskuussa veturi siirrettiin AW Neusterlizin pajalle suunnitelmana uusi HU(Hauptuntersuchung)katsastus liikennekuntoon saamiseksi! | ||||
|
11.02.2022 18:23 | Jimi Lappalainen | ||
| Muurinen ei ole enää tätä kommenttia lukemassa, mutta https://vagon.by -sivuston tietojen mukaan vaunun tilavuus on 161,6 kuutiometriä. Vaunun tyyppi on 15-1500. | ||||
|
11.02.2022 17:51 | John Lindroth | ||
| Rainer,vaunustot Töölön ratapihalla,ja veturit Pasilassa. On hieno kuva Tapsalta! | ||||
|
11.02.2022 17:46 | Kimmo Huhta | ||
| Eli jokin muutostyöohjelma on käyttöajan kestäessä tehty. https://www.vaunut.org/kuva/116276?paik=Taivalkoski&tag0=6%7CTka3%7C https://www.vaunut.org/kuva/150485?paik=%C3%84ht%C3%A4ri&tag0=6%7C%7C https://www.vaunut.org/kuva/46015?paik=keuruu&tag0=6%7C%7C |
||||
|
|
11.02.2022 17:44 | Kimmo Huhta | ||
| Minäkin olin pitkään uskossa, että kaikki 271-305 eli JA-7BP-malliset olivat alusta asti noilla korotetuilla lamppujalustoilla, mutta tänään huomasin, että riittävän vanhoja kuvia tutkiessa täälläkin näkyy kulmikkaan konesuojan mukaan numeroavaruuteen 271-305 kuuluvissa se varhainen lamppuasennus. | ||||
|
|
11.02.2022 16:59 | Otto Tuomainen | ||
| Tästä tulee jotenkin mieleen Puolan saneeratut EN57-yksiköt uusine keulapaloineen. | ||||
|
|
11.02.2022 16:49 | Eljas Pölhö | ||
| Vastaus Taunon kysymykseen https://vaunut.org/kuva/153210 | ||||
|
11.02.2022 16:20 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Ilmeisesti ei ole ollut hetkeen enää käyttöä? | ||||
|
|
11.02.2022 16:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Säilytettiinkö "harmaiden" kiitojunien vaunustot Töölössä vai Pasilassa? Itse moottorivaunut varmaan Pasilasa? | ||||
|
|
11.02.2022 15:43 | John Lindroth | ||
| Kyllä tuli vaikuttava kuva! | ||||
|
|
11.02.2022 15:07 | Rainer Silfverberg | ||
| Mitähän lie tuo juliste taustalla mainostaneen, mutta koko kuva veturin kanssa etuallalla voisi itsessään mainostaa kanssa jotain!! | ||||
|
|
11.02.2022 15:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ai niin, Giesl-ejektorisavutorvia laitettiin nyös "hiihtoliiton hyväksymiin" preussilaisiin P8/BR38.40- vetureihin. | ||||
|
|
11.02.2022 14:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se suurnopeushöyry 18 201 oli väsätty Henschel - Wegmann-junan veturista 61 002 (2'C3'h3 St), BR03.10:n Reko-kattilalla (sama kattilamalli laitettiin myös sarjoihin BR39 ja BR41). Ulommat sylinterit olivat peräisin La-Mont-kattilalla varustetusta ja jo hylätystä koeveturista H45 024. Nämä mainitut sylinterit olivat halkaisijaltaan isommat kuin alkuperäiset 61-malliset. Kehyksen takaosa laahusteleineen oli niinikään veturista H45 024. Tenderi oli hieman muotoiltu vakiomallinen 2'2'T34. Muutostyö valmistui vuonna 1961. Tällaista "koottua teosta" tarvittiin DDR:n uusien telimatkustajavaunujen koeajoissa ja 61 002 oli ainoa DR:n riittävän nopea kone. Sen kattilapaine alunperin oli 20 kg/cm2, mutta uudella kattilalla työpaine oli 26 kg/cm3. Ajettiinnsillä myös normaaleja kaupallisia vuorojakin. Raw Meiningen muutti 18 201:n öljypolttoiseksi kesäkuussa 1967. Henschel-Wegmann-junaan tarvittiin uutta veturia, koska alkuperäisen 61 001:n vesitilat olivat osoittautuneet liian niukoiksi. Yksikin ylimääräinen pysähdys linjalla ja juna tuli perille tyhjillä vesitankeilla. Tällä voidaan selittää BR61:n sisäpiirin eroavaisuudet. |
||||
|
|
11.02.2022 14:41 | Tuomas Pätäri | ||
| Täsä taitaakin mielestäni olla alkuvuoden visuaalisesti kaunein Vorg-kuva. Kehut! | ||||
|
|
11.02.2022 14:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| 4133 oli ollut aikoinaan Tampereen/Turun vaunuja. Pyrhösen lättäkirjassa sivulla 90 on sijoitustaulukko toukokuulta 1982, ja tämän mukaan 4133 oli Pieksämäen kirjoilla. Taivalkosken lätsyjunat ajettiin Pieksämäen vaunuilla. Suorittajalla ainoa punainen esine on lakkinsa päällinen. Punainen opastelippu lienee suorittajantoimiston eteisen nurkassa. No, olikohan se nyt niin kovin tarkkaa noilla kairoilla...? |
||||
|
|
11.02.2022 13:54 | Oula Ahlholm | ||
| On kyllä aivan valtavan kokoinen! | ||||
|
11.02.2022 13:50 | Timo Salo | ||
| Niin kai, kun vaihdoin sen alkuperäisen pakattuun... Ei siinä muuten niin fataalia eroa ollut! (Et tainnut ehtiä näkemään sitä isoa kuvaa) :-) | ||||
|
|
11.02.2022 13:48 | Oula Ahlholm | ||
| EXIF- tietojen mukaan tämä kuva on 1570x1200 pikseliä(?), eli mahtuu hyvinkin tänne ilman pakkaamista. :) | ||||
|
|
11.02.2022 13:46 | Timo Salo | ||
| Onko tänne tehty kuvien lataukseen joku muutos, kun antoi "vahingossa" ladata ison "ahtamattoman" kuvan... | ||||
|
11.02.2022 13:08 | Erkki Nuutio | ||
| Karjala-lehdessä 18.1.22 on kirjoitus tiilestä, joka oli peräisin Lappeenrannan varuskuntasairaalan (1891) puretusta sisäseinästä. Alkuaan tiili oli peräisin Tipunan tiilitehtaasta. Tämä ei sijainnut Tipunan (Dibuni) laiturivaihteella, vaan seuraavalla, Grafskajan laiturivaihteella. Tehtaasta (virallinen nimi Vjazemskan tiilitehdas) ja SVR:n raiteista sen vierellä on kuvakin. Tehtaalla oli parhaimmillaan 200 työntekijää ja vuosituotanto vastaavasti jokunen satatuhatta tiiltä. Tehdas perustettiin rautatien valmistumisen aikoihin ja oli Levashovon suvun hallussa vuoteen 1917. Sitten Vilenin porukka tuli tilalle. Tiilen tunnus, upotetuin kyrillisin kirjaimin G.L., tarkoitti tehtaan perustajaa, Graf (kreivi) Levashovoa. Tämän nimikkoasema, Levashovo oli seuraava Pietarin suuntaan. Tutkittu tiili oli vaaleanharmaa, eli ilmeisesti tehty kaoliinipitoisesta savesta. Tiilet Lappeenrannan varuskunnan rakentamista (noin 4 miljoonaa kpl) varten välitti Lappeenrannan asemapäällikkö Alfred Söderberg, jolla oli tiilitehdas omallakin tontillaan. |
||||
|
|
11.02.2022 13:02 | Tauno Hermola | ||
| Miltähän tuo on näyttänyt alkuperäisessä asussaan; nykyasu ei oikein vaikuta 50-lukuiselta. | ||||
|
|
11.02.2022 12:58 | Petri Sallinen | ||
| Pienoismallin rakentamista varten olen tuijotellut melko suuren määrän Tka3:n kuvia. Vain 290:ssä olen nähnyt tuollaisen lyhtysovituksen. En tiedä, oliko se joku välivaiheen kokeilu — koneosaston kiertokirjeistä voisi löytyä vastaus. Alunperinhän kuorma-auton lyhtyjä muistuttavat valaisimet oli kiinnitetty suoraan sivupalkin reunaan. Ilmeisesti ne olivat liian alhaalla ja ottivat helposti iskuja vastaan. Siksi lamppuja varten kehitettiin kehikko. Kehikon avulla valaisimet saatiin ylemmäksi. Samalla kehikko suojaa lamppua sivulta tulevilta iskuilta. En tiedä, sovitettiinko kaikki lyhdyt ensin 290:n tapaan, kun alkuperäistä sovitusta ryhdyttiin muuttamaan vai oliko tämä pelkästään yksilöllinen kokeilu matkalla kohti lopullista ratkaisua. |
||||
|
|
11.02.2022 12:48 | John Lindroth | ||
| Hieno kuva Tapsalta! Näitä vetureissaan käytti ainakin ÖBB,CSD ja DR. Alunperin sillä minittiin n.7-8%polttoaineen säästö Tunnetuimpia vetureita jossa se oli käytössä on suurnopeushöyry 18201. |
||||
|
|
11.02.2022 11:57 | Timo Salo | ||
| Portugalin Junttilan Salama... | ||||
|
11.02.2022 11:54 | Oula Ahlholm | ||
| Jokseenkin mieleeni tulee puolikas Ttk2 :). | ||||