Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
20.12.2021 13:24 | Pertti Miettinen | ||
| Kuvatekstiin voisi korjata myös oikean junannumeron. | ||||
|
20.12.2021 13:21 | Timo Salo | ||
| Näin on, onkohan tuo ruotsalainen vastine Dr19:sta... (yhtä puhdas päästöiltään?) | ||||
|
20.12.2021 13:18 | Rainer Silfverberg | ||
| 75 vuotta on ikäraja joita vanhemmilta kulkuneuvoilta ja kuljetusvälineiltä vaaditaan maastavientilupa, Suomesta siis. | ||||
|
20.12.2021 13:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä polttoaineen hihnakuljettimiin tuli, niistä oli luettelot ennenvanhaan aikataulukirjojen A-osissa. Vuodesta 1969 alkaen silloin uusitussa Junaturvallisuussäännössä, osassa Jtt. | ||||
|
|
20.12.2021 13:03 | Petri Sallinen | ||
| Tuolta löytyy selvitys vientilupaa edellyttävistä kamoista — Suomesta ulospäin. https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/maastavientiluvat |
||||
|
20.12.2021 12:59 | Petri Sallinen | ||
| Teppo: Minä vuonna ajoimme Pori-Haapamäki Lätällä? Oliko se 1975? | ||||
|
|
20.12.2021 12:37 | Rasmus Viirre | ||
| Mummoni matkusti paljon lätällä Kälviältä aikoinaan. Saattoi myös pysähtyä paikoissa kuten Roikola, jos oli kyytiin hyppääviä.(?) | ||||
|
|
20.12.2021 12:28 | Petri Nummijoki | ||
| Seinäjoen ja Oulun välillä kulki tosiaan suoria Lättähattujunia, jotka palvelivat kaikki suuremmat liikennepaikat ja joukon pienempiä. Mutta onhan Lättähatulla voinut aikoinaan matkustaa vaikka Helsingistä Kemijärvelle, jos oli valmis käyttämään aikaa muutaman vuorokauden ja vaihtoi junaa välillä. | ||||
|
|
20.12.2021 12:17 | Teppo Niemi | ||
| Ouluun asti lättää vaihtamatta. Itse olen matkustanut Vaasasta Ouluun lättähatulla 1970-luvun puolivälissä. Keväällä 1983 Kokkoladta on päässyt pohjoiseen Oulussa vaihtaen aina Kemijärvelle. Etelään on päässyt vaihtamatta Seinäjoelle. Keväällä 1983 Seinäjoella vaihtaen ja perjantaisin vielä Haapamäellä vaihtaen aina Tampereelle saakka. |
||||
|
|
20.12.2021 11:54 | Jan Jahkola | ||
| Mihinkä saakka Kokkolasta on lättähatuilla päässyt aikanaan matkustamaan? Jossain välillä Seinäjoki-Ylivieska? Palvelikohan se sitten lähinnä seisakkeiden matkustajia, seisakkeitahan oli ilmeisen runsaasti. Sen ajan jotkut pika- ym. henkilöjunat taisivat joka tapauksessa pysähtyä vähänkin isommilla asemilla (esim. Kolppi, Kruunupyy, Kokkola, Kälviä, Riippa?, Kannus, Eskola, Sievi) jos olen yhtään jäljillä..? | ||||
|
20.12.2021 11:35 | Tauno Hermola | ||
| Onko niin, että Hietalahden telakalle ei ole ollut rautatiekuljetuksia, kun ainakaan omaa raidetta ei näytä olleen? | ||||
|
|
20.12.2021 10:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä vain kysyin sen takia koska useimmat maat vaativat lupaa antiikki- ja kulttuurihistoriallisten esineiden maastavientiiin vaikka se tapahtuisi EU:n sisällä. Ilmeisesti tämä ei ikänsä puolesta vielä kuulu siihen kategoriaan? | ||||
|
|
20.12.2021 10:33 | Jan Jahkola | ||
| Asiallinen harrastejuna on kyllä. | ||||
|
20.12.2021 10:26 | Teppo Niemi | ||
| Tarjoaisin P75 (Katso esim M. Nummelinin kirjaa Juna Suomalaisessa maisemassa.) | ||||
|
|
20.12.2021 10:20 | Jan Jahkola | ||
| Nokivasara tai ei, hieno veturi joka tapauksessa. | ||||
|
20.12.2021 10:18 | Jan Jahkola | ||
| Hieno kuva Sr ykkösestä suojastusopastimineen. | ||||
|
|
20.12.2021 10:04 | Rainer Silfverberg | ||
| Tuli sattumakuvana mutta kiva nähdä mustavalkokuvia ajalta jolloin värifilmi oli jo syrjäyttänyt ne. Autokanta monenkirjavaa ja missäköhän junassa tuo puinen matkustajavaunu mahtoi kullkea, niiden käyttö kaukojunissa lienee jo 1984 olleen aika harvinaista? | ||||
|
|
20.12.2021 09:51 | Petri Nummijoki | ||
| Turpeen käyttö vetureiden polttoaineena ei tilastojen mukaan loppunut vielä 1958. Jos tämmöinen vuosiluku esitetään niin tarkoittaisiko vuotta, jolloin turvehankinnat VR:lle lopetettiin ja sen jälkeen poltettiin vanhoja varastoja? Joka tapauksessa vuosi 1963 on viimeinen, jolloin turve esiintyy vielä tilastoissa, joskin käyttömäärä oli vaatimaton eli 200 t. Mutta 1962 turvetta olisi käytetty vielä 5600 t, josta 5000 t Tv1-vetureissa, 600 t Tk3-vetureissa ja marginaalisia määriä (alle 50 t) sarjoissa Hv1, Hv2, Hr1 ja Tr1. Jos Tk3-vetureissa turpeen käyttö on päättynyt 1962-1963 ja toisaalta vuodesta 1963 lähtien alkoi vanhempia 800-sarjan Tk3-vetureita jäädä jo pysyvästi kylmäksi niin tuskin näihin suurempia muutoksia vaivauduttiin enää tekemään. Siinä mielessä pitäisin mahdollisena, että joissain Tk3-vetureissa säilyi turvevarustus loppuun asti. | ||||
|
|
20.12.2021 09:29 | Erkki Nuutio | ||
| Arvelen että korkeat puulaidat eivät ole 844:ssä turpeenkäytön jäljiltä. Turpeenkäyttö VR:n käyttämissä vetureissa loppui ilmeisesti vuonna 1958 ( https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10142.0 ). Puulaitojen mitoitus voi kyllä olla peräisin turveajalta. Ryhdikkyydestä päätellen kuitenkin arvelen, että laidat ovat juuri tälle veturille ja juuri halkoja varten tehdyt. Hyvin tehdyt, jopa otetangot näkyvät takalaidassa. Halkojen vyörytyslaitokset ja hihnanostimet ja niiden työntekijät olivat vuonna 1967 jo monelta isoltakin asemalta kadonneet. Niiden hävittyä veturimiehillä lienee ollut vain mahdollisuus heitellä halkoja yksitellen jostakin kasasta. Jyväskylässä oli kai vielä tällöin halkojen vyörytyslaitos/hihnanostin, mutta esimerkiksi Tampereelta sellainen taisi olla jo silloin kylmänä tai purettu. Olikohan Haapamäellä vielä hihnanostin ja sille käyttäjä? Arvelen siksi, että 844:n puulaidat mahdollistavat veturin käytön ilman halkotäydennyksiä ennen paluuta kotivarikolle. Siellä halostus voitiin vielä suorittaa kunnollisin haloin asianmukaisilla laitteilla. |
||||
|
|
20.12.2021 09:25 | Mikko Herpman | ||
| https://vaunut.org/kuva/34637 Tässä kartassa jos vaihde on tuo oikean alakulman vaihde niin näin juuri on ollut telakalle kulku. Tokihan siinä Baanan kuilun jälkeen on ollut pieni ratapiha missä on voitu tarpeen tullen tehdä vaihtotöitä, kuten vaihtaa veturi rungon päästä päähän. | ||||
|
|
20.12.2021 00:57 | Tuukka Ryyppö | ||
| Telakan raiteilta on siis päässyt vain Kaivopuiston suuntaan ja telakalle on päässyt vain niin, että on ensin vedetty juna Pasilasta tuonne Kaivopuiston lähistölle ja sitten ajettu takaisin päin telakan pistoraiteelle. | ||||
|
|
20.12.2021 00:56 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jos nyt oikein tulkitsen paikkaa, niin oikealla päin raiteet vievät Helsingin rautatieaseman kulmille, kulkien nykyään Baanana tunnettua kuilua pitkin. Vasemmalla sitten on lyhyehkö pistoraide telakalle ja takana päin on Kaivopuisto. | ||||
|
20.12.2021 00:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Veneenkuljetustraileri auton peräkoukkuun kiinnitettäväksi. | ||||
|
|
20.12.2021 00:39 | Arttu Räsänen | ||
| Mikä tuossa raiteen oikealla puolella on? Onko se vihreä auto ojassa? | ||||
|
20.12.2021 00:38 | Arttu Räsänen | ||
| Hyvä kuvakulma tässä. | ||||
|
Kuvasarja: Keljonlahden voimalaitoksen vihkiäiset. |
20.12.2021 00:20 | Arttu Räsänen | ||
| Näissä kuvissa on hienoa loppukesän tunnelmaa. | ||||
|
19.12.2021 23:34 | Matti Melamies | ||
| Yle on uutisoinut, että Dr19-vetureita tullaan käyttämään Kolarin yöjunaliikenteessä. En ole vielä havainnut missään vahvistettua tietoa siitä, onko tuossa veturissa 1500 V:n syöttö. Jos ei ole, siihen on varmasti painava tekninen peruste. Tietääkö kukaan kuinka paljon tuollainen yöjunarunko hamuaa ampeereja ja kuinka paljon niitä irtoaa tuosta aggregaattivaunusta ja Dr16:sta? | ||||
|
19.12.2021 23:08 | Petri Nummijoki | ||
| Vedenottopaikkoja löytyi, ettei asia siitä jää kiinni mutta aikataulun kannalta jäänee pelivaraa paremmin, jos veturin vesitystarve on vähäisempi. | ||||
|
|
19.12.2021 22:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mitä Hv3-tenderiin tulee, niin kuinka tiheässä Petrin mainitsemilla rataosilla oli vedenottopaikkoja? | ||||
|
|
19.12.2021 21:53 | Juhani Pirttilahti | ||
| Aggregaattivaunulla pyritään vastaamaan autovaunujen ja uusien makuuvaunujen tehontarpeeseen, joka on yllättävän suuri siihen nähden paljonko vetureista voi ottaa. | ||||
|
|
19.12.2021 21:05 | Matti Melamies | ||
| Vastaisin tuohon kysymykseesi loppuunajetuista, että nuo taitavat olla romukunnossa (?) huollon ja peruskunnossapidon laiminlyönnin vuoksi. Kolarin junissa halutaan näköjään varmistaa, että 1500 V saadaan matkustajien lämpimänä pysymiseen kaksinkertaisella varmistuksella. On aggregaattivaunua ja kaksi toimivaa Dr16:aa. | ||||
|
|
19.12.2021 19:33 | Petri Nummijoki | ||
| Tendereistä puheen ollen niin onkohan Hv2-vetureissa tavattu Hv3-vetureiden tendereitä tai olivatko vaihtokelpoisiakaan keskenään? Taka-ajatuksena tässä on erityisesti, että Pieksämäki luopui ensin Hv3-vetureista 638-647 ja vasta sitten Hv2-vetureista 678-684, vaikka heillä oli ajettavanaan aika pitkiäkin välejä, kuten Pieksämäki/Kuopio-Kontiomäki vuoteen 1966 tai Pieksämäki-Joensuu talveen 1963-1964 asti. Tämmöisessä käytössä 4-akselisen tenderin olisi luullut olevan eduksi. | ||||
|
19.12.2021 18:35 | Jussi Tepponen | ||
| Jokioisten rautatiellä ei noita Move4-vetureita käytetty. Forssan sahalla ja loppuaikoina myös Finlaysonin tehdasradalla oli Move4-veturi käytössä. Jokioisten rautatiellä taas käytettiin isompia Move21-vetureita, jotka tuplavedossa pystyivät kilpailemaan (melkein) Tubizen kanssa. Veturiin siirtymisen syynä oli juuri tuo käyttökustannusten aleneminen. Siitä tehtiin aikanaan laskelmat, jotka ovat edelleen jäljellä Elinkeinoelämän keskusarkistossa Mikkelissä. Jokioisten rautatien Move21-vetureista lisää tarinaa löytyy täältä: https://jokioistenmuseorautatie.fi/fi/infosivut/museorautatien-moottoriveturit/425-move21 Veturien siirtoajo (tai koeajo) Humppilasta Forssaan on dokumentoitu valokuvin MRY:n valokuva-arkiston puolella: https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/2435 https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/2436 https://arkistot.museorautatieyhdistys.fi/fi/valokuvat/details/12/2437 |
||||
|
19.12.2021 18:27 | Petri Soronen | ||
| Ravinto vaunu | ||||
|
19.12.2021 18:09 | Kari Suominen | ||
| Linkin takaa löytyy mainos samaisesta, erityisesti juniin soveltuvvasta honeycombista https://www.aluwood.eu/index.php/en/trainspanels-for-trains |
||||
|
|
19.12.2021 16:58 | Esa J. Rintamäki | ||
| "Om alla grön, me myös grön!" | ||||
|
|
19.12.2021 16:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Hiilidioksidiksi se puukin palaessaan muuttuu. Sitten ajan myötä kasvaa takaisin. Nopeimmillaan puun kasvu on noin 40 vuoden iästä parikymmentä vuotta eteenpäin, eli jos tänään kaadamme 55-vuotiaan puun veturille polttoaineeksi, joskus vuoden 2060 paikkeilla se alkaa sitoa hiilidioksidia ilmasta yhtä tehokkaasti kuin kaadettu puu oli sitonut. Mutta vuonna 2060 meillä on jo totaalinen katastrofi käsissämme. Ja useimmat biodiiselit tuottavat korkeammat kokonaiskasvihuonepäästöt kuin raakaöljypohjaiset. Ongelma on siinä, että melkeinpä kaikki ne tehdään samalla tavalla kuin Nesteen biodiisel, eli kaadetaan sademetsää, että saadaan viljelysalaa palmuöljylle. Se sademetsä sitoisi niin paljon hiilidioksidia ilmasta, että olisi ilmaston kannalta parempi jättää sademetsä sikseen ja tuprutella mieluummin fossiilista öljyä. Eri asia on sitten esim. jätteistä tehty biodiisel, jota esim. St1 myy. Mutta sitä on maailman biodiiselistä niin häviävän pieni osa, ettei se muuta miksikään sitä, että yleisesti biopolttoaine on ilmaston kannalta aivan erityinen hirviö, paljon pahempi kuin fossiilinen polttoaine. |
||||
|
|
19.12.2021 16:39 | Lasse Reunanen | ||
| EU-maiden välillä tavaroiden kaupassa ei ole tulleja eikä veroja. Normaali konekauppa siinä missä kaivinkoneen tai traktorin hankkiminen. Yleiseen liikenteeseen kun ei tule, ei viranomaisilla ole syytä vaatia mitään turvalaitteitakaan, ym. määräyksiä. Ainoat isommat rajoitteet tulisivat käytössä, jos olisi palkollisia käyttämässä junaa. Ei tuollaisenaan varmaan työturvallisuusmääräyksiä täytä, mutta jos ei palkkattuja työntekijöitä ole, ei niitä tarvutse täyttääkään. | ||||
|
|
19.12.2021 16:30 | Robert Sand | ||
| Ei tässä tullut mitään ylimääräistä maksuja tai selvityksiä. | ||||
|
|
19.12.2021 16:17 | Kari Haapakangas | ||
| Eipä tuo nokivasara taida biodiisselillä hyrskyttää. Höyryhepokin olisi ympäristötihulainen vain hiiltä polttaessaan | ||||
|
|
19.12.2021 16:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miksi vihreä on lainausmerkeissä? Rautatiekalustoahan tuo on, eikä höyrykäyttöinen. | ||||
|
|
19.12.2021 16:01 | Rainer Silfverberg | ||
| Joutuiko tästä maksamaan tullia tai anomaan jotain lupaa antiikkiesineen maastaviemiseksi? | ||||
|
19.12.2021 14:07 | Mikael Lindlöf | ||
| Korjaus edelliseen viestiini, 16.12. junassa (T 58650) oli samat kaksi veturia ja 46 vaunua (oma havainto). | ||||
|
19.12.2021 12:57 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Onkohan rakennusta käännetty 90 astetta rataan nähden? | ||||
|
|
19.12.2021 12:20 | Kari Suominen | ||
| Synteettistä sanoisin... | ||||
|
|
19.12.2021 12:20 | Timo Salo | ||
| Nyt on timmi kuva Ruotsalaisesta "vihreästä" voimasta... | ||||
|
|
19.12.2021 11:55 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| En ole käynyt paneeleita koputtelemassa, mutta veikkaisin että tässä on vain puun näköistä, ei puuta. | ||||
|
|
19.12.2021 11:38 | Timo Salo | ||
| Aikamoista palapeliä tuo loppuunajettujen (?) veturien kanssa pelaaminen. Vaatii pelisilmää tuollainen vekslaus! | ||||
|
|
19.12.2021 11:01 | Seppo Rahja | ||
| Juliasta päätellen tässä on käynyt niin, että menojunassa PYO 269 Kolariin Oulussa jo oli 22 min edestä ongelmia junan muodostamisessa ja Haukiputaalla tuli sitten veturivian takia 2 tunnin pysähdys, toinen Dr16 hajosi. Kolariin yöjuna saapui 2 h 25 min myöhässä. Kolariin piti tulla iltapäivällä Dr16-vetoinen tyhjä rapujuna, mutta se jätti vaununsa Pelloon ja jatkoi VET 11137:na Kolariin ja siitä tuli toinen ehjä veturi paluuyöjunaan PYO 276. |
||||
|
|
19.12.2021 10:54 | Ossi Rosten | ||
| tuohan metka vaihde on ollut, jos nämä kaksi kielten asentoa oli valittavissa olevat vaihtoehdot: https://vaunut.org/kuva/50049 :D | ||||
|
|
19.12.2021 10:31 | Joona Kärkkäinen | ||
| Olisiko joku tärinämittauskoejuna tyhjillä vaunuilla? | ||||