Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	18.11.2021 14:56	Erkki Nuutio
		Todettakoon että mainittu Valtiokalenteri julkaistiin vuodesta 1869 lähtien myös suomeksi. Valtiopäivät oli esittänyt tätä koskevan pyynnön, mutta Senaatti svekoenemmistöllään vastusti sitä. Keisarimme Aleksanteri II päätti kansan valtaenemmistön oikeuksien hyväksi ja hylkäsi Senaatin esityksen. Samana vuonna keisarimme vahvisti perustuslakina Valtiopäiväjärjestyksen. Se sääti ensimmäistä kertaa historiassamme, että Valtiopäivät edustaa Suomen kansaa ja puhuu sen nimissä.
	18.11.2021 14:46	Kari Haapakangas
		Enpä tiedä onko Kilpua sekään suomea, mutta ainakin se rimmaa erinomaisesti läheisen Alpuan kylän kanssa...
	18.11.2021 14:16	Jussi Tepponen
		Sama kone toiselta puolen: https://vaunut.org/kuva/18256
	18.11.2021 14:12	Esa J. Rintamäki
		Minulla on kirjahyllyssä kirja "Finlands statskalender 1912", eli Ryssän Nikun ajoilta. Kirja itsessään on ruotsinkielisyyden riemujuhlaa kannesta kanteen. Asemapäällikköluettelo on liikennepaikkakohtainen, mutta hups - heijaa: Kilpua on suomenkielinen! Ruotsinnosta siinä ei tällä asemalla ole. Kilpualla 1912 oli asemapäällikköna Sanfrid Reinhold Winter, syntynyt 1872, virassa 1908 alkaen. Kälviä kantoi myös nimeä Kelviå, samassa listassa. Reipas lukumäärä oli suomenkielisiä, mutta oli myös käännöksiä: tyyliin Lapinlahti (- laks). Olipa myös maininta: Filppula se Wilppula., vaikka kiertokirje Filppulan nimen muuttamiseksi Wilppulaksi oli annettu 1897. (Keskiajan tienoilla nimenä oli ollut Filpola.) Itse opus on ollut äärimmäisen mielenkiintoinen siksikin, kun esim. eurooppalaiset kuningashuoneiden jäsenet on lueteltu hyvinkin tarkkaan. Tiesittekö, että Taivassalon pitäjä noihin aikoihin oli nimeltään "Töfsala"?
	18.11.2021 13:09	Ossi Rosten
		No ei kait ne rahvaan joukossa samassa junassa matkusta sentään. Johtajilla on omat junat tietty! :D (no en tiiä onko oikeasti yleisessä käytössä, mutta...) https://dnrailway.ru/wp-content/uploads/2020/06/motrisa_TK-700x395.jpg
	18.11.2021 11:36	Topi Lajunen
		Helsingin kaarresäteet asettavat rajoituksia rakenteelle. Näissähän on Tampereen ja aiemmista Helsingin vaunuista poikkeava telirakenne. Voisi oikeastaan ajatella, että näissä(kin) on kolme vaunuosaa, mutta keskimmäinen on vielä jaettu kolmeen osaan. Keskimmäiset telit kun ovat vivustoilla kytketty toimimaan yhdessä.
	18.11.2021 10:49	Raimo Hämäläinen
		Oula, ei hurrit näitä jaksanu kääntää sillä tämäkin paikka oli varmaan niille "ei missään"
	18.11.2021 10:10	Hannu Peltola
		Tuukka, tietämättä todellista tilannetta olen varsin varma, että Venäjältä löytyy useampiakin vaunuja, joiden numero on yksi huolimatta virallisesta numerointikäytännöstä! Tämä(kin) asia on jälleen valtakysymys, voiko paikallisen rautatieyhtiön nokkamies matkustaa vaunussa, jonka numero on esimerkiksi 074?
	18.11.2021 08:17	Lauri Rantala
		Miksi tämä on lyhyempi kuin Tampereen Artic ?
	17.11.2021 23:51	Tuukka Ryyppö
		Sanoisin, että todennäköisesti nykyään vaunua numero yksi ei ole, vaan kaikki vaunut noudattavat standardia numerointia, jossa jo pelkästään vaunun omistajalle on varattu kolme numeroa, ja sitten on vaunun tyyppiä koodaavat numerot ja lopuksi juokseva järjestysnumero.
	17.11.2021 23:12	Eljas Pölhö
		Kilpuan sahan historiaa: 1898 Roope Nokela perusti sahan Piipsanjoen Autionkosken rannalle. Saha sai nimen Aution saha. 1905 saha siirtyi Kontio & Pojat yhtymälle 1906 valmistui 1,93 km:n sivuraide Kilpuan asemalle 1909 omistajaksi on merkitty Valkama & Ruokokoski 1910/11 vaihteessa omistaja oli Kilpuan Höyrysaha, J. Kniivilä 1920 omistajiksi on merkitty J. Ikkala ja Albinus Aho 1928 omistajana on yksin Albinus aho. Suomenmaan mukaan työntekijöitä oli 20 ja vuosituotanto 500 std (suht pieni saha) 1936 nimeksi on merkitty Kilpuan Saha ja Mylly 1953 Sinisessä kirjassa sama nimi, omistaja Artturi Kohtala. 1954 peruskarttalehdellä sivurata on jo purettu, mutta sahalla on lautatarharataa 1958/59 Finnish Timber and Paper calendar ei enää tunne sahaa tai sen ent. omistajaa
	17.11.2021 22:33	Lasse Reunanen
		Tuota FÅA:n laivaa ajattelin mahdollisesti Siriukseksi, mutta kuvaa siitä en tähän hätään löytänyt. Palaillaan, kun pääsen aineistojeni ääreen.
	17.11.2021 21:59	Jyrki Talvi
		Kilpua on osittain Raahen puolella, kuntaliitoksen jälkeen.
	17.11.2021 21:58	Jorma Rauhala
		Flaamit puhuvat hollantia ja valloonit ranskaa. Joitain omanlaisia "murresanoja" esiintyy toki kummassakin liittovaltion osassa, jolla voidaan erotella ns. belgialaiset alankomaalaisista ja ranskalaisista. Raitiovaununkuljettaja on Flanderissa "wattman" ja Alankomaissa "bestuurder", esimerkiksi. Kuitenkin kumpikin on hollantia.
	17.11.2021 21:14	Jukka Martio
		Ensi kesänä pitää jonkun kiivetä taas Linnavuorelle, jotta saadaan höyryn ja dieselin jatkoksi sähköveto: https://vaunut.org/kuva/62385?s=1
	17.11.2021 20:24	Hannu Peltola
		Esimerkiksi tässä on vaunu, jonka numero on 1: https://vaunut.org/kuva/133792?tag0=24%7CMuu%7C
	17.11.2021 20:07	Ossi Rosten
		Ei kait oikein voi kun sielläkin tuo viimeinen numero on tarkistusnumero. Tosin eipä nykyisin ymmärtääkseni voisi olla kolminumeroista vaununnumeroakaan...
	17.11.2021 19:49	Erkki Nuutio
		Lähimmän laivan lastaukseen osallistuvat ovat siviilejä. Heidän vaatetuksensa viittaa vahvasti 1910 -lukuun. Rahtiliikenne Helsingistä oli jokseenkin pysähdyksissä sotatilan, miinoitusten ja saksalaisten sukellusveneiden vuoksi 1914-1919. Toki esimerkiksi Viaporin kuljetukset voitiin tehdä. Viapori - Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914-1918 (Sotamuseo 2000) mukaan vuonna 1917 linnoituksen ja kaupungin välistä säännöllistä liikennettä hoiti 7 alusta (Inzhener, Graf Kamenskij, Merkator, Varkaus VII, Sirius, Gefse ja Vitjaz).
	17.11.2021 19:48	Esa J. Rintamäki
		Vaunu 22311 vuodelta 1950, myytiin Englantiin 1990.
	17.11.2021 19:38	Oula Ahlholm
		Mikä Kilpua on Ruotsiksi?
	17.11.2021 19:33	Esa J. Rintamäki
		Eiköstä tuata Pelkiassa fläsöötetä flaamia ja vallonia...? Näm ny tiätty on sukua hollannille ja franskalle, nottei ristus silleen...?
	17.11.2021 19:32	Jimi Lappalainen
		Onko sellaista venäläistä vaunua jonka numero on vain 1?
	17.11.2021 18:21	John Lindroth
		Tuolla Pasilan mäessä olin tätä kuvaamassa hirveässä pakkasessa,tuli muuten mahtavalla pauhulla mäkeä ylös! Tämä juna pendelöi tuolloin vuoden matkailumessuille Itä-Pasilassa järjestäjänä taisi olla Ageba.
	17.11.2021 15:55	Heikki Jalonen
		Toppilassa, Oulussa oli samanlainen. Nyt jo rataverkon tavoittamattomissa. Lieneekö sitten hyvään Oulun perinnetapaan "oudosti" palanut tai "vahingossa" purettu, kuka tietää nykytilan? Kävin mainitussa makasiinissa, muistelen että vuosi olisi ollut 2004. Silloin se oli täynnänsä sotilaskuljetusvaunujen kamiinoita, suoraan jostain kunnostuksesta varastoon toimitettuja.
	17.11.2021 15:48	Juha Pokki
		Hyvin todennäköisesti, sillä p1 ainakin kuuluu usein matkustajavaunuissa HiK-paineilmajarrun merkintään.
	17.11.2021 15:47	Esa J. Rintamäki
		"Kilpuan asemalta Kontio & Poikain sahalle johtava 1,930 km pituinen (2 tariffikilometriä) sivuraide avataan tänään tavaraliikenteelle täysin vaunukuormin." Cirk. 66/12226, 14.9.1906. Mitä sanoo raidekaavio vuodelta 1923? Onks kellään?
	17.11.2021 15:32	Jorma Rauhala
		Brysselin kaupunki on kaksikielinen (hollanti/ranska), mutta Flanderissa sijaitseva Antwerpen on vain Antwerpen. Vallonian asemilla laiturikilvissä lukee vain Anwers, jos juna olisi Hand-werpen´iin menossa. Maailmassa pitää tietää monta asiaa että menestyisi...
	17.11.2021 15:03	Jukka P. T. Ruuskanen
		Katsoin Paikkatietoikkunasta vuosien 1948 ja 1951 ilmakuvat ja niistä saa käsityksen, että rata olisi pengerretty valmiiksi vaan jäänyt lopulta rakentamatta. Tai sitten kiskot on tosiaan purettu jo 1950-luvulle tultaessa. Radan loppupäässä, lähellä sahan kuviteltua ratapihaa on jo viljelty heinää ratapenkereen yli.
	17.11.2021 15:01	Petri Nummijoki
		Sitä en muista missään nähneeni avatun aikaisemmin, että kardaanin poisto olisi koskenut vain Dm4-vaunuja. Voisi se kyllä tarkemmin ajatellen olla järkevää toteuttaa noin, vaikka tuskin kardaani Dm3-vaunussa on voinut kestää sen paremmin. Ilmeisesti kuitenkin Dm3-vaunun liikkeellelähtökyky olisi liukkaalla ollut liian epävarmaa, jos koko vaunussa vetäisi vain yksi akseli. Sitten kuva toki voi olla vuodelta 1958. 1959 rajautunee sentään pois, koska vaikuttaa kesällä kuvatulta ja viimeinen Dm3 poistui alkuvuodesta 1959.
	17.11.2021 14:05	Petri Nummijoki
		Olisiko näissäkin ollut alun perin vastaava järjestely, mistä Kimmo kirjoitti kuvan https://vaunut.org/kuva/65334 yhteydessä?
	17.11.2021 13:20	Rainer Silfverberg
		Voisiko Jokeri olla esim J tai JOK?
	17.11.2021 13:04	Rainer Silfverberg
		Belgiassa ja Sveitsissä on kaupunkeja joilla nimet rautatieasemilla ja matkustajainfossa on kahdella kielellä vaikka enemmistökieli on vain jompikumpi. Esim mulle ei sano Anwers mitään mutta ranskaa puhuvalle belgialaiselle ja ranskalaiselle se kertooettä kyseessä on kaupunki jonka me tunnemme Antwerpeinä. Belgiassa esiintyy myös saksankielisiä nimiä vaikka saksa ei ole mikään iso kieli siellä, mutta jonkinlainen virallinen asema silti. Kolmas ongelma on sitten ulkomailla olevat kohdekaupungit, Suomestahan menee junia vain kahteen kohteeseen Venäjällä ja ne näytetään ymmärtääkseni kolmella kielellä kun taas lentokentillä käytetään vain englanninkielisiä muotoja ulkomaisista kohdekaupungeista. Päinvastaiseeen systeemiin olen törmännyt Puolassa jossa kaikki on vain puolaksi. Esim München on puolaksi Monascium. Ota siitä sitten selvää, onneksi lennon numero täsmäsi boarding cardin kanssa, muuten istuisin vielä lentokentän baarissa.
	17.11.2021 12:53	Rasmus Viirre
		Mutta on rajut piiput tuolla Ttk:lla! Mahtaako enään olla sitäkään olemassa?
	17.11.2021 12:52	Jimi Lappalainen
		Eli merkintä on "HiKp1r"?
	17.11.2021 12:51	Jimi Lappalainen
		Kuinka paljon on vielä olemassa tällaisia laajentamattomia makasiineja?
	17.11.2021 12:34	Jorma Rauhala
		Olisi mielenkiintoista nähdä miltä oikea 45 näyttäisi tuossa näytössä. Ero ei olisi suuri. Jokerin linjanumero on sitten aikanaan SSO (550).
	17.11.2021 12:27	Jorma Rauhala
		Miksei Suomi voisi ottaa kieliasioissa mallia vaikkapa Sveitsistä tai Belgiasta? Kullakin kielialueella käytetään vain sen omaa kieltä/kieliä, eikä edes englantia laiteta sotkemaan tavallista tiedotusta. Vain harvinaisissa kohdin käytetään englantia lisänä. Kaikki informaatio on siten hyvin selkeää kun 5%-kielipuolueen jutut eivät täytä tiedotteista jättimäistä 50%:ia.
	17.11.2021 12:25	Kari Haapakangas
		Asema on Oulaisissa, Kilpuan kylä, enimmäkseen, Vihannissa. Kiintoisaa kyllä, vuoden 1954 peruskartasta voisi päätellä täältä joskus erkaantuneen sivuraiteen Piipsjoen varteen sahalle. Ei siinä 1954 enää kiskoja ollut, mutta ratapohja oli näkyvillä. Nykypäivän kartalta jäljet ovat kadonneet, rinnevarjostuksessa ehkä jotain voi hyvällä tahdolla nähdäkin.
	17.11.2021 12:20	Erkki Nuutio
		Esitän sen minkä esitän TÄSMÄLLISESTI ja YMMÄRRETTÄVÄSTI, joskus selventävin esimerkein valaistuna. Jos korjaus esittämäni suhteen on tarpeen, teen sellaisen tai tyydyn tietävämmän tekemään korjaukseen. Siten, JOS esittämässäni on jotain väärin tai puutteellisesti, vastatkaa ja oikaiskaa kaikin mokomin. Lähden kuitenkin siitä, että kukin on lojaali kielisovulle maassamme ja kielilaille sen välineenä. Puolisalaisilla VnP:n muutoksilla tai alemman tason määräyksillä ei tule yrittää vesittää lakia. Teen eläkeläisenä yhä tuotekehitystyötä joka päivä. Ei minulla ole aikaa valituksia laatia. Viranomaisen tehtävä on korjata oma-alotteisesti virhe ilman tekemiäni valituksia, ja riippumatta Oikeusministerin puoluekannasta tai jostain lakiin perustumattomasta syystä. Tässä asiassa laki on kunnossa, mutta jotkut alemmat määräykset eivät ole lain mukaisia. Saamen käyttö saamelaisalueiden suunnalla lienee asianomaisten tahojen valmistelussa. Ruotsalaisten ja muiden ulkomaisten matkalaisten suhteen kyse on yksinomaan asiakaspalvelusta. Kielilakimme ja siihen perustuvat määräykset eivät vähimmässäkään määrin koske heitä.
	17.11.2021 12:16	Jukka Ahtiainen
		Hyvä kun palvelutehtävissä on kielitaitoa ja tärkeät ohjeet/infot ovat englanniksi ja/tai ruotsiksi. Mutta, tuollaisen näytön tärkein ominaisuus on selkeys, jota tukee määräaseman nimi yhdellä kielellä. Jos huomioidaan henkilöt, jotka eivät pysty iän tai muun syyn vuoksi käsittelemään suurta määrää vaihtuvaa informaatiota, niin heille näyttö on selkeämpi yhdellä kielellä ilman että määräaseman kieli vaihtuu (prosessori voi hidastua iän myötä). Kiireistä, muuta kulkijaa tai turistia ei myöskään auta määräaseman kielen vekslaus eestaas.
	17.11.2021 12:02	Esa J. Rintamäki
		Makasiini on alkuperäisen mallinen ja kokoinen. Oikein kiva kuva, josta kiitokseni!
	17.11.2021 11:56	Esa J. Rintamäki
		Aikanaan rantaruotsalaisten kanssa samassa tehtaassa touhunneena olin tilaisuudessa monen monta kertaa kuulla, kuinka Ruotsin valtakunnasta paluumuuttaneet riikinruotsintaitoiset nauraa räkättivät selkäkeikkanauruja kuullessaan kotoisten rantaruotsalaistemme omalaatuista raklattamista! Eräskin paluumuuttajaherra kokeili että meneekö Skoonen murre läpi Kirkkonummi/Siuntiossa. Ei mennyt.
	17.11.2021 11:48	Jorma Rauhala
		Nykyään Pasilan/Fredriksbergin konepajaa kutsutaan "Vallilan konepajaksi".
	17.11.2021 11:15	Topi Lajunen
		Erkillä on sen verran intohimoinen suhtautuminen aiheeseen, että on varmasti jo laittanut palautetta ja kyselyä Väylävirastolle. Kerrothan sitten tässä, mitä vastasivat?
	17.11.2021 11:08	Rainer Silfverberg
		Nyt ei eletä enää 1920-lukua ja kielilaki on muuttunut. Miten se häiritsee niin paljon että asemien nimet näytetään niillä virallisilla kieliversioilla joita Maanmuttauslaitoksen kartoissakin käytetään? Mun mielestä pitäisi Lapin asemien nimetkin olla saameksi. Junahenkilökunta ei 1980-80-luvulla eikä oikeastaan nytkään ole osannut edes rantaradalla ruotsia jossa kuitenkin liikkuu paljon ruotsinkielisiä ja umpiruotsalaisia matkustajia ja osalla paikkakunnista enemmistökieli on ruotsi.
	17.11.2021 11:07	Topi Lajunen
		Rauhala vähän hupsuttelee. Tulevaisuuden lukijoille tiedoksi, kyseessä on tosiaan 4S, reittikilven fontti on vain hieman epäonnistunut.
	17.11.2021 10:55	Erkki Nuutio
		Epäystävällistä palvelua tuskin on suuremmin ollut kieliperusteilla. Tietenkään sellaista eikä muuta epäystävällisyyttä saa esiintyä. Mutta valtakunnallisissa junissa jotka eivät ole ruotsin- tai kaksikielisen alueen lähiliikennettä ei asiakkaalla ole perustetta vaatia enempää kuin kielilaki määrää. Kun lippu on hankittu sieltä ruotsin- tai kaksikieliseltä alueelta, mitä erityistä palvelua ruotsiksi sen yli joku kaipaa? Kohdeasemansa (ja mahdollisen vaihtoasemansa) kyseinen ihminen varmasti tietää, tietää vaikka kyltissä lukee Kajaani eikä Kajana. On ylimielisyyttä skandinaavilta tai ruotsinkieliseltä suomalaiselta vaatia konduktööriltä tai suomenkielisen alueen lipunmyyjältä tai muulta virkailijalta ruotsinkielistä palvelua. Skandinaavit eivät noin törppöjä olekaan, koska MITÄÄN perustetta sellaiselle vaatimukselle EI OLE, ja englanti on heillekin toivottu kieli. Englannin tarve ainoana käyttökelpoisena Lingua Frankana maassamme on konduktöörille toistuva. Koko työikäinen väestö (joitain siirtolaisia lukuunottamatta) on lukenut pakkoruotsinsa, ja valtaosin unohtanut sen muutamassa vuodessa käyttötilanteiden harvinaisuuden (kuten 1 kerta / 20 vuotta) vuoksi. On erikoista että monet ruotsinkieliset eivät halua myöntää, että todellinen Suomi ei ole kaksikielinen maa. On ainoastan joitain rajattuja ruotsin- kaksikielisiä alueita. Koko työikäinen ruotsinkielinen väestö on vastaavasti lukenut pakkosuomensa . Nykyään useimmat heistä osaavat suomea vähintään yhtä hyvin kuin ruotsia. Palvelua heidän äidinkielellään tarvitaan. Sitä tarjotaan Suomen asiankuuluvilla alueilla tasokkudella jota ei kohtaa missään muualla maailmassa! Mutta on selvää että umpisuomalaisten paikkakuntien (kuten Kajaani, Tampere) historiallisilla ruotsinkielisillä nimillä aikatauluissa ja näyttötauluissa ja muualla ei ole toiminnallista eikä oikeudellista perustetta. Sellaiset ovat omavaltaisuutta, joka kiistatta rikkoo kielilakia. Kyseessä on esimerkki milloin mistäkin tekosyystä irtiottoon, eli tahallisesta Kielilain sääntöjen ja hengen rikkomisesta, Vaikka sellaisella synnytetään epäsopua ja epäluottamusta yhteisessä maassamme. On rikottu Kielilakia ja matkaviestinnän selkeyttä, sekä kielisopua jonka takeena Kielilaki nimenomaisesti on. Vastuutahon (RHK; Väylävirasto?) tulee korjata virhe.
	17.11.2021 10:48	Jorma Rauhala
		Linja 45.
	17.11.2021 09:19	Erkki Nuutio
		Rautatiet sotavuosina -kirjassa on myös kuvia tästä radasta, mm. mainio kuva veturitallilta kolmen 0-8-0 tenderiveturin kanssa. Raideleveys oli 750 mm. Kirjan kartassa Aunuksen vallatun osan radoista tämä on kaiketi Podporozhje - Semenitsi, 17. D kenttärata Ala-Syväri/Koskenala. Ratayhteys oli myös Syvärin pohjoispuolelle, mutta oliko tämä kenttärata sen jatkeena?
	17.11.2021 09:18	Rainer Silfverberg
		Syy noihin kielimuutoksiin ei ollyt RKP vaan ylipäänsä VR:n ruotsinkielisiltä ja skandinaavisilta junamatkustajilta saadut huonot asiakaspalauttteet. Monet esim Pohjanmaalta kotoisin olevat uhkasivat lopettaa matkustavajnsa junalla epäystävällisestä palvelusta johtuen. Millään muilla rataosilla kuin rantaradalla, Hangon radalla ja mahdollisesti Vaasan radalla ei ollut edes painettua matkustajainfoa saatavilla ruotsiksi. Tampereella oli suomen lisäksi vain englanniksi. Asioita jonkun verran lehdistöstä seuranneena voin väittää että VR:n omaa syytä. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta junahenkilökunta ei osannut tai halunnut puhua missäään ruotsia, asemien henkilökunnasta vain nuoremmat jotka eivät olleet oppineet VR:n asiakaspalvelukulttuuria. Oli noloa seurata joskus junassa jonkun huonosti suomea osaavan eläkeläisen yrityksiä saada asianmukaista palvelua. Noloa junahenkilökunnan puolesta. Tarvittiin siis RHK joka omisti radat laittamaan asiat järjestykseen.
	17.11.2021 08:38	Juha Pokki
		Tuossa HiK-merkinässä kyseessä on t:n sijaan ykkönen eli 1 ja käsittääkseni p1 määrittää ohjausventtiilityypin. Mitä sitten tarkoittaa perässä oleva r tai jokin muu kirjain, siitä ei ole minulla tietoa (vielä).

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset