Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.11.2021 12:42 | Eljas Pölhö | ||
| Lisätietoja soraraiteesta on kuvassa https://vaunut.org/kuva/151398 | ||||
|
19.11.2021 12:37 | Mikko Nyman | ||
| Sellainen nyanssikysymys tähän sattumakuvaan liittyen, että käytettiinkö Louhelan aseman rakentamiseen taannoin enemmän rahaa kuin St. Mårtensdalin tai Myyrmäen asemiin? Louhelan aseman sisäseinät ovat nimittäin vinoine betonivalulautojen painumineen hienompia kuin muiden asemien, mikä jättää mielikuvan paremmasta rakennuslaadusta. Ei Louhelan asemakaan toki silmiä hivele, mutta menee kuitenkin. | ||||
|
19.11.2021 08:01 | Kari Haapakangas | ||
| Hieman "älä kokeile tätä Saksassa" -tyylinen tervehdys. | ||||
|
19.11.2021 07:21 | Oula Ahlholm | ||
| Muistaakseni kokoonpano oli: Dr16+Dr16+De+Edm+CEmt+CEmt+CEmt+CEmt+CEmt+CEmt+Edm+Edm+Edm+EFs+Rx+Expt+Gfot+Gfot+Gd+Gd+Gd. Eli minun laskujen mukaan 20 vaunua. |
||||
|
19.11.2021 02:10 | Tuukka Ryyppö | ||
| Itse kyllä koin jo kun en vielä latviaa osannut, että latvialaisissa pysäkkikuulutuksissa on erittäin selkeästi tuo rakenne, jonka sinäkin tuossa kuvasit. Se 'Seuraavana asema' sanotaan niin hitaasti ja selkeästi, ja se sanotaan jokaikisellä asemalla samalla tavalla, että tyhmempikin kyllä ymmärtää hyvin pian, mistä niissä sanoissa on kyse. | ||||
|
19.11.2021 00:59 | Jimi Lappalainen | ||
| Tampereelle saavuttu lähes kolme tuntia etusessa. https://juliadata.fi/timetables?s=3767&d=30.7.2014 | ||||
|
19.11.2021 00:54 | Jimi Lappalainen | ||
| Näihin Tampereen ratikkakuviin vaunuista 01–09 kannattaisi olla jokin yhtenäinen merkintätapa. Nyt löytyy kuvia sekä vaunusta "4" ja "04". Myös muita numeroesimerkkejä on. | ||||
|
|
19.11.2021 00:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Tästä oli aikoinaan videokin netissä nähtävillä, mutta ei ole enää. | ||||
|
19.11.2021 00:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Reissun kaikki kuvat: https://vaunut.org/kuvat/?u=880&kv=2008&maa=65&p=1 | ||||
|
19.11.2021 00:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Niin niin, niin mikähän tässä veturissa on niin epävarmaa? | ||||
|
|
19.11.2021 00:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä oli toista kilometriä pitkä soraraide, näkyy hyvin vanhoissa ilmakuvissa ( https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ ) | ||||
|
18.11.2021 23:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Vai että Tapion mainitsema :) | ||||
|
|
18.11.2021 23:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapion mainitsema 1&2 lk vaunu on katosta päätellen CEhit. | ||||
|
18.11.2021 23:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erittäin hyvä ja hyvin toteutettu kuva, kuvakulmineen kaikkineen. | ||||
|
18.11.2021 23:30 | Jimi Lappalainen | ||
| 1989 se voisi ehkä vielä näkyä junan takana: https://vaunut.org/kuva/72386 Olisiko Paulilla asiaan vahvistusta? | ||||
|
18.11.2021 23:15 | Heikki Jalonen | ||
| Veturissa näyttäisi olevan 4-sylinterinen Ford-diesel (tyyppi 592E). Alaslähtöisestä pakosarjasta ja pyöräkästä pönttömallisesta ilmapuhdistimesta päätellen se ei liene Fordson Major-traktorista vaan pikku-Traderista. Siis nelos-raaterista, mäkitutkanakin tunnetusta... Moottori on varmasti vaihdettu viimeistään 1960-luvulla, eikö tuossa liene alunperin ollut Continental- tai Hercules. Bensakone ellei jopa häkäkaasulla ihan uutena. Tiedetäänkö tämän veturin valmistusvuotta? |
||||
|
18.11.2021 22:56 | Mikko Mäntymäki | ||
| Resiinan tasoristeyksen 3/2021 mukaan tämä 3066 on siirtynyt varaosienluovuttajaksi. | ||||
|
18.11.2021 21:35 | Ossi Rosten | ||
| Nyt on onnistunut otos! Hieno! | ||||
|
18.11.2021 20:59 | Teppo Niemi | ||
| Eli kyseesähän on paikallistie 13560. | ||||
|
|
18.11.2021 20:59 | Teppo Niemi | ||
| Tuo Keski-Petäjän kehltus.ptää välittää tien kunnossapitäjälle, sillä.asia kuuluu säädösten mukaan tienpitäjän vaatuulle. | ||||
|
18.11.2021 20:39 | Oula Ahlholm | ||
| Eli siis tuo avara aukea tuolla on pohjaa siitä? | ||||
|
|
18.11.2021 20:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Näyttävät kaivaneen: https://tinyurl.com/337f9wtm | ||||
|
18.11.2021 20:23 | Kari Haapakangas | ||
| Tässä on kyllä melkoinen matka veturin ohjaamosta veturin keulaan! | ||||
|
|
18.11.2021 20:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Jos tietää mitä katsoo, niin on. Ilmakuvat sekä vanhat kartat selventävät asioita. https://vanhatkartat.fi/#13.76/66.38082/23.70871 | ||||
|
18.11.2021 20:04 | Mikko Herpman | ||
| Lisäksi uuden tallin kaari laajentui kun rakennettiin lättähattujen huoltohallit. | ||||
|
18.11.2021 19:32 | John Lindroth | ||
| Upea Truman kuva! | ||||
|
|
18.11.2021 19:22 | Erkki Nuutio | ||
| Vähän vielä täydennän irtioton helppoudesta Trumanilla vaikka oltiinn ylämäessä ja juna oli pitkä. Juna ei ollut kokojuna, vaan vaunuista Viinikassa koottu. Osa vaunuista on järjestelyveturin kerämiä laskumäen kokoomaraiteilta ja osa sen Tampereen asemalta tuomia. En koskaan ollut seuraamassa junan kokoamista, mutta tosiasia on että etelään lähtevät junat koottiin takaapäin, siis Viinikan kaupungin puoleisten vaihteiden kautta. Samalla kun järjestelyveturi liitti vaunuja junan takapäähän, se poisti löysät niiden väliltä - olihan kyseessä ylämäkiraide. Koko juna odotti siten liikkeellepanoa jarrut kytkettyinä ja kaikki löysät poistettuina. Juuri ennen liikkeellelähtöä kuljettaja vapautti jarrut, joten liikkeellelähtiessä (vain) etummaisten vaunujen jarrut olivat vapautuneet. Kyseiset vaunut lähtivät kukin vuorollaan liikkeelle. Kaukaisimpien vaunujen jarrut olivat vielä osin päällä. Siksi ne pystyivät estämään junan peräpään valumisen alamäkeä taaksepäin. Kaikki tämä varmaan helpotti liikkeellelähtöä, kuten kesälämpötilakin. Ankarampi ponnistustus oli edessä noin 50 m päästä alkaen kun juna nousi laskumäen vierellä ja vaiheilla olevan jyrkähkön kohdan yli Perkiön puolelle. |
||||
|
|
18.11.2021 19:10 | Oula Ahlholm | ||
| Onko tässä kuvassa kolmioraiteen jäännöksiä? | ||||
|
|
18.11.2021 18:48 | Vesa Höijer | ||
| Kyllä Latviassa hämää kun junien kuultukset ovat vain latviaksi. Kuulutus käyttää kaavaa: "Asema X. Seuraavana Asema Y." Tällöin Y:hyn matkaava saattaa jäädä pois jo X:ssä, kun ymmärtää kuulutuksesta vain yhden sanan. |
||||
|
18.11.2021 18:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja autuaaksi lopuksi anekdootti: Oletteko kuullut juttua ruotsinkielisestä tutkimusmatkailijasta, joka reissasi Jepualta Lapuan kautta Papualle? Från Jeppo, via Lappo tilll Pappo? |
||||
|
18.11.2021 18:47 | Aku Lehtola | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
|
18.11.2021 18:46 | Vilho Leino | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
18.11.2021 18:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitenkäs tämän vaunun ulkokuori nyt sitten nykyisin voi? | ||||
|
|
18.11.2021 18:17 | Jimi Lappalainen | ||
| http://www.energeticproductions.com/EARandH/images/Publicity%20photos/EAR023.jpg + http://www.energeticproductions.com/EARandH/images/Publicity%20photos/5903.jpg | ||||
|
18.11.2021 18:16 | Juhana Nordlund | ||
| Selasin uteliaisuuttani kirjaa Suomen veturit osa 2 ja totesin, että 1) Dm6 4009 on hylätty 1972 ja 2) Sr1 3009 on toimitettu 1975. Ei niitä varmaan käyttökuntoisina ole voitu saada yhteiskuvaan esimerkiksi vuonna 1975. Silloin Hr1 1009:nkin ajot siltä erää oli ajettu. | ||||
|
18.11.2021 17:50 | Jimi Lappalainen | ||
| MarkoA: https://vaunut.org/kuva/149202 | ||||
|
|
18.11.2021 17:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Ovatko 1009, 2009, 3009, 4009, 5009 ja 6009 olleet olemassa samaan aikaan? | ||||
|
18.11.2021 17:27 | Eemi Heino | ||
| kiitos :) | ||||
|
18.11.2021 16:27 | Marko Laine | ||
| Milloin tämä Vaajakosken tehdasrata on rakennettu? Mietin, että kun Äänekosken-Suolahden rautatiellä oli aluksi kaikki vaihteet näitä kielettömiä, mutta sitten vuoteen 1904 mennessä ne oli jo vaihdettu kielellisiin vaihteisiin, niin voisiko tuonne Vaajakoskelle olla päätynyt näitä ÄSR:n alkuperäisiä vaihteita? | ||||
|
|
18.11.2021 16:13 | Oula Ahlholm | ||
| Pitäisi saada 1009, 3009, 3209, 3309 samaan kuvaan :D | ||||
|
|
18.11.2021 16:01 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| OT. Esa J. Rintamäen jälkimmäisestä kommentista tuli vapaalla assosiaatiolla mieleen II maailmansodan aikainen venäläinen 50 mm pienoiskranaatinheitin, joka tunnettiin suomalaisten sotilaiden kielenkäytössä nimellä "Ryssän Naku". | ||||
|
|
18.11.2021 15:50 | Erkki Nuutio | ||
| Suomessa kuten muissakin maissa tunnetaan lähinnä vain uudemmista paikannimistä alkuperäiskieli ja alkuperäismerkitys. Pääosa vanhimmista paikannimistä on tullut tuntemattomista lähteistä ja edustaa paljolti täältä jo kadonneita kieliä. Tämä pätee etenkin pienempiin ja syrjäisempiin paikkoihin, jollainen Kilpuakin voisi olla. Tällaisissa paikoissa eivät myöhemmät väestö- ja esivaltamuutokset ole useinkaan syrjäyttäneet ikivanhaa paikannimeä. Avartava näkymä vanhaan alkuperään on esimerkiksi Klemetin Vierasperäisiä muinaisnimiä Etelä-Pohjanmaalta ja muualta Suomesta (WSOY, 1950, 483 s.). Lukemattomin esimerkein Klemetti katsoi ilmeisen alkuperän tällä rannikkoalueella (ruotsinkielinen, mutta ollut suomenkielinen) olevan germaanisen Itämeren rannikon nykyisen Hollannin-Puolan väliltä. Tämä siis koski vain Suomen rannikon pientä palasta. Muualla tulos olisi toisenlainen. Klemetti perusti päätelmiään osaksi siihen, että nautinta-alueet, niityt ja muut olivat muinaisasukkailleen yhtä tarkoin tiedossa ja nimettyjä, ja yhtä omia kuin ne nykyäänkin paljolti ovat. Oikeuspöytäkirjat satojen vuosien takaa ovat tallentaneet nimet jotka Klemetti kaivoi esiin. Ne eivät olleet suomea eivätkä saamea, ruotsista puhumattakaan. |
||||
|
|
18.11.2021 15:39 | Oula Ahlholm | ||
| Tässä voima jyllää. Komea kuva! | ||||
|
|
18.11.2021 15:32 | Eemi Heino | ||
| Kiitos :) | ||||
|
|
18.11.2021 15:31 | Yue Yijia | ||
| Hieno paikka löysit. Nättiä on | ||||
|
|
18.11.2021 14:56 | Erkki Nuutio | ||
| Todettakoon että mainittu Valtiokalenteri julkaistiin vuodesta 1869 lähtien myös suomeksi. Valtiopäivät oli esittänyt tätä koskevan pyynnön, mutta Senaatti svekoenemmistöllään vastusti sitä. Keisarimme Aleksanteri II päätti kansan valtaenemmistön oikeuksien hyväksi ja hylkäsi Senaatin esityksen. Samana vuonna keisarimme vahvisti perustuslakina Valtiopäiväjärjestyksen. Se sääti ensimmäistä kertaa historiassamme, että Valtiopäivät edustaa Suomen kansaa ja puhuu sen nimissä. |
||||
|
|
18.11.2021 14:46 | Kari Haapakangas | ||
| Enpä tiedä onko Kilpua sekään suomea, mutta ainakin se rimmaa erinomaisesti läheisen Alpuan kylän kanssa... | ||||
|
|
18.11.2021 14:16 | Jussi Tepponen | ||
| Sama kone toiselta puolen: https://vaunut.org/kuva/18256 |
||||
|
|
18.11.2021 14:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on kirjahyllyssä kirja "Finlands statskalender 1912", eli Ryssän Nikun ajoilta. Kirja itsessään on ruotsinkielisyyden riemujuhlaa kannesta kanteen. Asemapäällikköluettelo on liikennepaikkakohtainen, mutta hups - heijaa: Kilpua on suomenkielinen! Ruotsinnosta siinä ei tällä asemalla ole. Kilpualla 1912 oli asemapäällikköna Sanfrid Reinhold Winter, syntynyt 1872, virassa 1908 alkaen. Kälviä kantoi myös nimeä Kelviå, samassa listassa. Reipas lukumäärä oli suomenkielisiä, mutta oli myös käännöksiä: tyyliin Lapinlahti (- laks). Olipa myös maininta: Filppula se Wilppula., vaikka kiertokirje Filppulan nimen muuttamiseksi Wilppulaksi oli annettu 1897. (Keskiajan tienoilla nimenä oli ollut Filpola.) Itse opus on ollut äärimmäisen mielenkiintoinen siksikin, kun esim. eurooppalaiset kuningashuoneiden jäsenet on lueteltu hyvinkin tarkkaan. Tiesittekö, että Taivassalon pitäjä noihin aikoihin oli nimeltään "Töfsala"? |
||||
|
18.11.2021 13:09 | Ossi Rosten | ||
| No ei kait ne rahvaan joukossa samassa junassa matkusta sentään. Johtajilla on omat junat tietty! :D (no en tiiä onko oikeasti yleisessä käytössä, mutta...) https://dnrailway.ru/wp-content/uploads/2020/06/motrisa_TK-700x395.jpg |
||||
|
18.11.2021 11:36 | Topi Lajunen | ||
| Helsingin kaarresäteet asettavat rajoituksia rakenteelle. Näissähän on Tampereen ja aiemmista Helsingin vaunuista poikkeava telirakenne. Voisi oikeastaan ajatella, että näissä(kin) on kolme vaunuosaa, mutta keskimmäinen on vielä jaettu kolmeen osaan. Keskimmäiset telit kun ovat vivustoilla kytketty toimimaan yhdessä. | ||||
