Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
07.01.2022 00:47 | Tuukka Ryyppö | ||
| Niinkö tuossa lukee, että ''juna saattaa ohittaa toisen''? | ||||
|
07.01.2022 00:46 | Tuukka Ryyppö | ||
| Nämä vaunut taitavat nykyään olla Suomen sisäiseen liikenteeseen sopivia? Joku varmasti tietää, mitä muutostöitä näihin tehtiin. Kuka se joku on? | ||||
|
07.01.2022 00:45 | Tuukka Ryyppö | ||
| Aika huono juttu, jos matkan aikana valonheitin voi tuolla tavalla peittyä. | ||||
|
07.01.2022 00:44 | Tuukka Ryyppö | ||
| No jopas pyyhkii pyyhkijä alstista kapealta alalta tuulilasin! Mikähän järki? | ||||
|
07.01.2022 00:43 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä on tällaista Dr20-maista ... ... ...viehätysvoimaa? | ||||
|
07.01.2022 00:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Pikkukuvassa oli ihan selvä tampesterilainen. Ihmettelinpä vähän, että mitäs tällaisia kummia kommentteja nyt satelee ihan tavallisesta Articista. Että miksi Rainerin pitäisi päästä äkkiä kommenteeraamaan. Mutta joo, ymmärretty. Feikkitamperelainen. | ||||
|
06.01.2022 22:44 | John Lindroth | ||
| Väriloistossaan oikein onnistusut syksyinen DV12 junakuva! | ||||
|
|
06.01.2022 22:30 | Rainer Silfverberg | ||
| Mä en valitettavasti kerennyt kommentoimaan ennen teitä! | ||||
|
|
06.01.2022 22:24 | Leevi Heino | ||
| Joo, samaa mieltä | ||||
|
|
06.01.2022 22:02 | Oula Ahlholm | ||
| Mielestäni tässä on jotain samaa kuin Tampereen Ratikoissa | ||||
|
|
06.01.2022 21:07 | Tauno Hermola | ||
| Onhan sellainenkin Suomen oloissa mahdollista, että lumi on kertynyt matkan aikana; kuvasta näkyvä sääkään ei oikein sulje pois sitä mahdollisuutta. | ||||
|
06.01.2022 20:30 | Erkki Nuutio | ||
| Vanhan Pietarintien (tärkein maantieyhteyksista Pietariin) maantiesilta. Se oli ylitti Rajajoen Suomen Jäppilän ja Venäjän (Pohjois-Inkerin) Mainilan välillä. Paikalla oli tulliasema. Rajajoki kulki tässä Somerikon korkean jyrkänteen alla kapeana nauhana. Bolsevikit räjäyttivät (mutta eivät polttaneet) sillan kuvan esittämään muotoon jo keväällä 1919. Tästä johtuen se vähäinen auto- ja muu maantieliikenne Suomen ja Neuvostolan välillä, joka toteutui viime sotiin asti kulki Rajajoen rautatiesillan yli (vrt. Antila: Pietarin ja Viipurin teillä, Tiemuseo, 1994, 313 s.). Suomalaisjoukot valloittivat 2.9.41 Mainilan, 3.9.41 Valkeasaaren rautatieaseman ja 4.9.41 Aleksandrovkan. Vastahyökkäyksiä tuli kuun puoliväliin asti, mutta saadut asemat pidettiin 1944 suurhyökkäykseen asti. |
||||
|
06.01.2022 19:20 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Kämärässä ollaan. | ||||
|
06.01.2022 19:18 | Petri Soronen | ||
| Ja kuvan mukainen tieyhteys myös vuonna 1932. | ||||
|
06.01.2022 19:16 | Jarno Piltti | ||
| Neloselle pyrkivät kaukojunat ja zeta ohittivat tämän raidetta 784, vasemmanpuoleisin näkyvä raide. | ||||
|
|
06.01.2022 19:12 | Erkki Nuutio | ||
| Puijonsarven seisake perustettiin vuonna 1932, joten ehkä ollaan 30-luvun puolivälissä. Tiekin kun on koneella hyvin lanattu. | ||||
|
06.01.2022 19:12 | Rainer Silfverberg | ||
| Pukeutuminen liian "muodikasta" ollaakseen lestadiolaisia. Naisilla olisi pitänyt olla huivit ja miesten vähemmän keikarimaisia. | ||||
|
06.01.2022 19:02 | Erkki Nuutio | ||
| G7:lta näyttää mm. kupujensa perusteella. Karjaan varikolla 9 G7:aa vuonna 1921. | ||||
|
06.01.2022 18:58 | Petri Nummijoki | ||
| Sattumakuva. Kyllä höyryvetureiden kytkemistä kaksinvetoon tenderit vastakkain on jokin verran harrastettu Suomessakin https://www.vaunut.org/kuva/40254. Sitä en ainakaan itse tiedä, oliko tämmöisessä tilanteessa voimassa nopeusrajoitus 50 km/h, kuten tenderi edellä ajettaessa muuten. Luulisin näin mutta ei perustu mihinkään tietoon vaan lähinnä siihen ajatukseen, että tenderit vastakkain kytkemistä olisi varmaan harjoitettu hyvin yleisesti, jos sillä olisi voinut ko. nopeusrajoituksen kumota. Tenderit vastakkain kytkemällä pyrittiin kai lähinnä käyttömukavuuden parantamiseen erityisesti kylmällä säällä, ettei tarvinnut tähystää sivuikkunoista tai tenderin laitojen yli kurkkimalla. | ||||
|
06.01.2022 18:49 | Erkki Nuutio | ||
| Asemarakennuksen ja yleisön perustella ajoitusarvio on 1904-1913. Epäterävyys vaikeuttaa veturin tunnistusta. Hahmon perusteella epäilen sitä H3:ksi (Hk2). SVR:n Pietarin varikon H3-koneita olivat 446-441 (valmistettu 1903/4). | ||||
|
06.01.2022 18:44 | Markus Räsänen | ||
| Tve5 #605:llä on mielenkiintoinen työhistoria. Alkujaan Tve5 oli Pieksämäen varikolla 1990-luvulla ja siitä matka johti Kouvolaan, jossa veturi oli 2005-2012, siitä Kokkolaan 2013-2020 ja viimeiseksi Tampere. Mihin veturi kerkeää ennen kuin "maaksi hänen on tultava"? | ||||
|
06.01.2022 18:39 | Joonas Pio | ||
| Näin on: https://vaunut.org/kuva/152555 | ||||
|
|
06.01.2022 18:19 | Erkki Nuutio | ||
| Esikoislestadiolaisten Juhannusjuhlat järjestettiin vuonna 1920 Helsingissä ja vuonna 1921 Porissa : https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhannusseurat Ehkä kuva on vuodelta 1921 osanottajien saapumisesta juhliin tai poistumisesta niiltä. |
||||
|
|
06.01.2022 18:17 | Jarno Piltti | ||
| Tämä 2508 ilmeisesti kävi myöhemmin pelastamassa Lahteen jämähtäneen Järvelän junan? https://juliadata.fi/timetables?s=52870&d=6.1.2022 |
||||
|
|
06.01.2022 18:04 | Jarno Piltti | ||
| Hauska kuva, joku selvästi virittänyt auton junan ohjaamoksi! | ||||
|
|
06.01.2022 17:56 | Rasmus Viirre | ||
| Tattista. Siinä tuttu kone, entinen Kokkolan varikon veturi. :I | ||||
|
06.01.2022 17:22 | Jussi Pajunen | ||
| Wau... näköjään myös pimeäään aikaan voi kuvata kunhan löytyy osaamista ja sopiva teema :) | ||||
|
|
06.01.2022 17:15 | Jarno Piltti | ||
| Varsin mielenkiintoinen tuo matkatavarasiirtimen oma raide. Vai onko se ihan liikennöitävä raide?! | ||||
|
|
06.01.2022 17:09 | Jarno Piltti | ||
| Tunnistaako joku veturin? G7? K1? | ||||
|
|
06.01.2022 17:07 | Jarno Piltti | ||
| Mielenkiintoinen junailmaisin(?) oikealla, pömpeli jossa on kello katolla. | ||||
|
|
06.01.2022 16:59 | Erkki Nuutio | ||
| Kun Jarmon mainitsemaan rinnakkaiskorttiin on kirjoitettu S.V.L. , jospa väki olisi lähdössä Vanhoillislestadiolaisten suviseurat -juhliin. Niitä pidettiin 1900-luvun alkuvuosista lähtien lähes joka kesä kesä-hainäkuun vaihteessa vaihtuvilla paikkakunnilla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Lestadiolaisuus#Lestadiolaisuus_Suomessa Telttamajoitus oli tarjolla ja henkistä ja ruumiillista ruokaakin. Matkatavaroita ei siis tarvittu paljonkaan. |
||||
|
|
06.01.2022 16:46 | Timo Salo | ||
| Oman työurani aikana pidin Demagin nostimia ehdottomasti varmatoimisimpina ja helppohuoltoisina. Lähinnä alle 1000kg:n luokassa ainakin. Siinä oli nerokas kartiojarru ja moottorivirtoja ohjattiin suoraan painonapeilla. 1 vaihe aina moottorilla ja kahta vaihetta vexlattiin suunnanvaihdon aikaansaamiseksi. Kaikki muut oli paljon monimutkaisempia ja siksi vikaherkempiä!!! https://www.algoltechnics.fi/tuotteet/nosturit/k%C3%B6ysi--ja-ketjunostimet |
||||
|
|
06.01.2022 16:12 | Timo Salo | ||
| Owen pistää nyt parastaan... (menikö nimi nyt oikein?) | ||||
|
06.01.2022 15:58 | Timo Salo | ||
| Kiitos Tuukka arvioista! Jotain tuollaista olen itsekkin räknäillyt... Toisen harrasteeni parissa on välillä vaikea valita puhuttelunimi, kun netin harrastepalstalla ovat antaneet kolmekkin täysin käsittämätöntä sanaa. (nimeä) Ole siinä sitten tuttavallinen! Monet kyllä laittaa tuon mainitsemasi "keksityn" nimen selkeästi esille ja silloin se on helppoa! (toisaalta koskaan ei ole riitaa tuon ongelman takia tullut) | ||||
|
|
06.01.2022 15:51 | Heikki Jalonen | ||
| Kuva on otettu aikaisintaan vuonna 1927, kesällä. Kuvan Demag-nosturi oli saatu puolestaan käyttöön myöhään syksyllä, lokakuussa 1926. Kuvan nosturista tarkemmin: www.vaunut.org/kuva/145370 |
||||
|
06.01.2022 15:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kasvissyöjä-Jumbo oikealla. | ||||
|
06.01.2022 15:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vasemmalla näkyy olevan postivaunu. Lieneekö vaunun postihenkilökunta "työn tuoksinassa", kun pussihuoneen ovet on kiinni ja postia laiturilla...? Junassa näkyy olevan myös lanterniini-Ge. |
||||
|
|
06.01.2022 15:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ameriikan kaikkeinrakkain Donald Trump sai Kiinassa kutsumanimekseen Chuan Jian'guo. Chuan on Trumpin nimi kiinaksi, mutta Jian'guo tarkoittaa suurinpiirtein maan rakentajaa. Se tarkoittaa siis Trumpia, joka rakensi Kiinaa ja sen mahtia. (Nettikeskusteluissa.) Lähde: Uuden Suomen artikkeli 21.1.2021 Trumpin hävittyä USA:n presidentinvaalit. |
||||
|
06.01.2022 15:34 | Juhana Nordlund | ||
| O-kilvitetyn junan kuva tässä galleriassa on ollut katseltavissa jo huomattavan kauan, kuten kuva https://vaunut.org/kuva/6226 paljastaa. Kovin paljon vanhempia "O-junatilanteita" ei oikein ole ollut mahdollista kuvata, paitsi jos tosiaan jotkut loisteputkijutut otetaan mukaan. Muistelisin, että Sm-kaluston reittikilpien nauhat päivitettiin tultaessa kesään 2002, kun Leppävaaran kaupunkiradan myötä tuli uudistunut reitistö. Äkkiseltään sanoisin, että mm. O oli puuttunut ennen tuota päivitystä. | ||||
|
|
06.01.2022 15:31 | Kari Aho | ||
| Todella hieno kuva! | ||||
|
|
06.01.2022 15:19 | Tuukka Ryyppö | ||
| Olen samaisen loisteputkikuvan täällä nähnyt, eli se on ainakin ollut vorkissa olemassa. | ||||
|
|
06.01.2022 15:17 | Tuukka Ryyppö | ||
| Kiinassa tosiaan on länsimaalaisille pakko keksiä paikallinen nimi, koska kirjoitusjärjestelmä ei tunne äännekirjoitusta lainkaan. Tuon takia sitten aika usein on tapana, että kiinalaiset keksivät vastaavasti länsimaisen (yleensä englanninkielisen) nimen, joka enemmän tai vähemmän etäisesti vaikuttaa heidän oikealta etunimeltään. Kiinassa kun sanan sävelkulku vaikuttaa sen merkitykseen, kukaan ei kuitenkaan onnistuisi lausumaan nimeä kohtuullisella tarkkuudella oikein. Esim. äänneyhdistelmä ''ba'' tarkoittaa ''kahdeksan'', jos se sanotaan tasaisella korkeahkolla sävelellä, ''isä'', jos se sanotaan korkeahkosta matalaan laskevalla nuotilla, ''kahva'', jos se sanotaan keskeltä matalalle ja taas keskelle vouvaavalla nuotilla ja ''vetää'', jos se sanotaan keskeltä korkeahkolle nousevalla nuotilla. Nuo ovat ne neljä nuottia mandariinikiinassa, eli tasainen, laskeva, vouvaava ja nouseva. Mutta esim. suomalainen kyllä lausuu aina kaiken tasaisella nuotilla, jolloin sanasta ''isä'' tuleekin ''kahdeksan''. Ja nimille käy sama. Ja sitten, kun nimi kerran on Owen Yue, silloin Owen on etunimi ja Yue on sukunimi. Ja siitä voidaan päätellä, että näemmä ainakin tuon henkilön puhumassa kiinaksi kutsutussa kielessä (mandariinissa ehkä?) sukunimi sanotaan ensin ja etunimi sitten – samalla tavalla siis kuin unkarissa. Eli kiinalaisen käytännön mukainen Yue Yijia olisi siis Yijia Yue, jos se kirjoitettaisiin suomalaisen järjestyksen mukaan. |
||||
|
|
06.01.2022 15:05 | Topi Lajunen | ||
| Timo Salo, kumpi on sinun etunimesi, "Timo" vai "Salo"? Onko se "kantasuomalaista" nimikulttuuria tuntemattomalle olennaista? | ||||
|
|
06.01.2022 15:03 | Oula Ahlholm | ||
| Kyllä, upea kuva! | ||||
|
06.01.2022 14:59 | Yue Yijia | ||
| Joo olet oikeella. Ois kiva kyl jos VR alkais operoida taas noit. Kerran tupla vihreä ohittanut tos pari viikko sit mut en voinnu käyä kuvaa ku oli niin huono valo ei siit tuu mitään. | ||||
|
|
06.01.2022 14:57 | Yue Yijia | ||
| Kiitos palhon kaikkien kommentit. | ||||
|
|
06.01.2022 14:57 | Yue Yijia | ||
| Mun oikea nimi on Yue Yijia en ole Suomalainen olen puolet kiinasta ja puolet suomest ja Owen on mun kutsunta nimi. | ||||
|
06.01.2022 14:48 | Raimo Harju | ||
| Näyttää siltä, kuin ohjaamossa olis vähintäänkin tupla miehitys, hyvä kuva ja video. | ||||
|
|
06.01.2022 14:31 | Teemu Sirkiä | ||
| O-junista on muutama aiempikin kuva ( esim. https://vaunut.org/kuva/34480 ), joskaan kirjain ei ole käsittääkseni ollut koskaan aiemmin virallisessa käytössä. Ainakin se näyttää monessa yhteydessä harmillisesti nollalta. Olen varma, että täältä löytyy myös kuva, jossa ikkunasta näkyy vain linjanauhan takana oleva pyöreä loisteputki saaden sen näyttämään O-kirjaimelta, mutta sitä kuvaa ei nyt yrittämisestä huolimatta löydy. | ||||
|
06.01.2022 14:16 | Teemu Sirkiä | ||
| Ei juuri mitään, https://vaunut.org/kuva/16530 | ||||
|
|
06.01.2022 14:10 | Oula Ahlholm | ||
| Mitä siellä turvanokan sisällä on? | ||||