Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.11.2021 10:48 | Jorma Rauhala | ||
| Linja 45. | ||||
|
17.11.2021 09:19 | Erkki Nuutio | ||
| Rautatiet sotavuosina -kirjassa on myös kuvia tästä radasta, mm. mainio kuva veturitallilta kolmen 0-8-0 tenderiveturin kanssa. Raideleveys oli 750 mm. Kirjan kartassa Aunuksen vallatun osan radoista tämä on kaiketi Podporozhje - Semenitsi, 17. D kenttärata Ala-Syväri/Koskenala. Ratayhteys oli myös Syvärin pohjoispuolelle, mutta oliko tämä kenttärata sen jatkeena? | ||||
|
17.11.2021 09:18 | Rainer Silfverberg | ||
| Syy noihin kielimuutoksiin ei ollyt RKP vaan ylipäänsä VR:n ruotsinkielisiltä ja skandinaavisilta junamatkustajilta saadut huonot asiakaspalauttteet. Monet esim Pohjanmaalta kotoisin olevat uhkasivat lopettaa matkustavajnsa junalla epäystävällisestä palvelusta johtuen. Millään muilla rataosilla kuin rantaradalla, Hangon radalla ja mahdollisesti Vaasan radalla ei ollut edes painettua matkustajainfoa saatavilla ruotsiksi. Tampereella oli suomen lisäksi vain englanniksi. Asioita jonkun verran lehdistöstä seuranneena voin väittää että VR:n omaa syytä. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta junahenkilökunta ei osannut tai halunnut puhua missäään ruotsia, asemien henkilökunnasta vain nuoremmat jotka eivät olleet oppineet VR:n asiakaspalvelukulttuuria. Oli noloa seurata joskus junassa jonkun huonosti suomea osaavan eläkeläisen yrityksiä saada asianmukaista palvelua. Noloa junahenkilökunnan puolesta. Tarvittiin siis RHK joka omisti radat laittamaan asiat järjestykseen. | ||||
|
17.11.2021 08:38 | Juha Pokki | ||
| Tuossa HiK-merkinässä kyseessä on t:n sijaan ykkönen eli 1 ja käsittääkseni p1 määrittää ohjausventtiilityypin. Mitä sitten tarkoittaa perässä oleva r tai jokin muu kirjain, siitä ei ole minulla tietoa (vielä). | ||||
|
17.11.2021 05:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Helsingistä, Vaasankadun leffakaupastakaan ei löydy Disneyn Lumikki ja seitsemän kääpiötä - elokuvaa! Sen sijaan siellä on Snögeli ja seitsemän snadii starbuu - DVD. |
||||
|
17.11.2021 03:38 | Lasse Reunanen | ||
| Nyt ei joku täsmää. Väittäisin vahvasti etummaisen laivan olevan Bore I, kaksi mastoa, kaksi ohutta taakse viistossa olevaa korsteenia ja taaimmaisessa mastossa selvästi liehuu Bore-varustamon lippu. Mutta eikös lipputangossa perässä liehu ilmiselvästi valko-sini-punainen keisarillisen Venäjän lippu? Suomen kauppalaivastokin joutui sitä autonomian aikaan käyttämään. Eli kuvan pitäisi olla otettu ennen vuoden 1917 tapahtumia. Bore I oli kuitenkin pakko-otettu Venäjän laivaston käyttöön jo 1914 ja sitä ennen oli telakalla vuodesta 1913, eli kuvan pitäisi olla otettu sitä ennen. Sodan jälkeen FÅA osti laivan ja myi Borelle takaisin vuonna 1926 ja se aloitti liikenteen Boren väreissä jälleen vuonna 1927. Tämä olisi myös mahdollista kuvausajankohdaksi, mutta tuolloin perässä pitäisi liehua siniristilippu. http://www.turkusteamers.com/ulkomaanliikenne/bore_2/laiva.html Takimmaista (lähempänä kuvaajaa) mustarunkoista laivaa en vielä tunnistanut, ei ole kaikki lähdeaineisto aivan käsillä. Joku pienempi FÅA:n , ehkä lähinnä rahtiliikenteessä ollut laiva se on. |
||||
|
|
17.11.2021 02:50 | Lasse Reunanen | ||
| Helsinkiin mennessä on pakko pysähtyä viimeistään Pasilassa vaihtamassa rahat fyrkaksi. | ||||
|
17.11.2021 01:50 | Topi Lajunen | ||
| Viestini käsitettiin väärin. Tokihan ne tehojen lukuarvot ovat monissa tilanteissa erisuuruisia, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että VA on suuruudeltaan täsmälleen sama kuin W. Analogia: jokin asia voi olla vaikkapa kaksi metriä leveä, mutta kolme metriä korkea. Toinen mittaa leveyttä ja toinen korkeutta, mutta molemmissa se metri on täsmälleen yhtä suuri mittayksikkö. Kuten VA ja W ovat yhtä suuria, niillä vain mitataan eri asioita, eikä niiden asioiden tavitse itsessään olla yhtä suuria. Näennäistehoa voitaisiin aivan hyvin mitata watteina, on vain päätetty, että niitä mitataan volttiampeereina, vaikka ovatkin yksikköinä identtisiä. |
||||
|
17.11.2021 00:53 | Jorma Rauhala | ||
| Vastaavasti voitaisiin museoida pelkästään ohjausvaunu Eio 6201 edustamaan sähköjunia Hyvinkään Suomen rautatiemuseoon. | ||||
|
17.11.2021 00:11 | Jorma Rauhala | ||
| Ruotsin Move51 / Vv13 / Tve3. | ||||
|
|
16.11.2021 23:57 | Jorma Rauhala | ||
| Tampereella on aseman näyttötauluissa esiintynyt myös "ruotsinkielinen" hupimuoto: Keuru. Kokemäen kaupunki kirjoitti joskus 1990-luvulla VR:n herroille paperikirjeen että se ei halua nähdä missään juna-aikatauluissa vääräkielistä nimimuotoa "KUMO" koska se on negatiivinen ja VR poistikin sitten hetimmiten Kumon. Ruotsinkielinen nimimuoto juna-aikataulussa suomenkielisellä alueella ei perustunut mihinkään määräykseen. Se olikin sitten vain Kokemäki, kunnes tuli RHK. Ja samalla on hirveän vaikeaa muuttaa Sköldvikiä Kilpilahdeksi... Kieliasiat oli pantu Suomessa tasavallan mukaiselle ajantasalle jo 1920-luvulla, mutta ruotsinkieliset rinnakkaisnimet otettiin jostain ihmeen syystä uudestaan käyttöön VR:n aikatauluihin 1990-luvulla. Sitä ennen siis noudatettiin kielilakeja ja asetuksia. Matkalippupohjatkin olivat suomeksi valtaosalla maatamme ja vain kaksikielisellä kaistaleella eli asemat Prv-Nlä, Tkl-Hki-Kr-Pku/Hnk, Tku, Vs ja Pnä-Kok käytettiin kaksikielisiä matkalippuja. Yksikielisillä asemilla käytettiin suomenkielisiä nimiä. Kaksikielisillä oli kummatkin käytössä ja suomi ylinnä, sillä rautatien ja tasavallan pääkieli on kuitenkin suomi. Sitten myöhemmin 5%-kielipuolue kai painosti kovin ja sai aikaiseksi sen, että enemmistöltään ruotsikielisiksi ilmoitettujen kuntien rautatieasemat olivat ensiksi kuningaskunnan kielellä ja sitten vasta suomeksi. Eli tarkoitti että kaksi Suomen asemaa muuttuivat: Karis/Karjaa ja Bennäs/Pännäinen. |
||||
|
16.11.2021 23:32 | Eljas Pölhö | ||
| Polttoainesäiliö on takapään konesuojassa. Siellä on myös jäähdytin, paineilmakompressori ja muut apulaitteet. Etukonesuojassa on moottori. Vaihteisto ja suunnanvaihtolaite on ohjaamon alla. Ohjaamossa on kaksi ajopöytää. | ||||
|
|
16.11.2021 22:23 | Jukka Eklund | ||
| Huomionarvoisena noissa keskisisäänkäyntivaunuissa on pienet ylössijoitetut perävalot. | ||||
|
|
16.11.2021 22:18 | Jimi Lappalainen | ||
| https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4enn%C3%A4isteho | ||||
|
|
16.11.2021 22:11 | Mikko Otava | ||
| Kyllä nuo ovat eri yksiköitä kuten Jimi kertoi. Näennäisteho vastaa suuruudeltaan pätötehoa vain tasavirtajärjestelmissä sekä puhtaasti resistiivisellä kuormalla. Esim. rautatien sähköistyksessä näin ei ole, vaan näennäisteho VA ja pätöteho W ovat erisuuruiset. | ||||
|
|
16.11.2021 21:56 | Aapo Niemelä | ||
| Missä tämän polttoainesäiliö sijaitsee? Silmä osaa etsiä vain tutusta paikasta, mutta sieltä sitä ei tässä tapauksessa erota... | ||||
|
16.11.2021 19:40 | Tanja Korhonen | ||
| Tämä tosiaan ostettiin MRL Pyykköseltä, oli heillä ollut pitkään varastona. Kuulin myös, että samainen vaunu olisi ollut Vaalan Betonilla taukotupana, mene tiedä onko näin? Kyllähän reppana näyttääkin kovakouraisesti kohdellulta, mutta siinäpä sitä projektia olisi. | ||||
|
16.11.2021 19:34 | Mikko Herpman | ||
| Erinomainen selvitys ja mukavia mietteitä. Tässä yksi hyvä esimerkki tällaisen "vanhan" sivuston käytöstä. Nämä mietteet olisivat jo hukkuneet Facebookin tai jonkun muun sosiaalisen median koneiston jatkuvaan sekamelskaan. | ||||
|
16.11.2021 19:25 | Jaakko Pehkonen | ||
| En tiedä Tka7 ostohintaa. Tka on hankittu vuonna 2017 jolloin koronasta ei ollut vielä mitään tietoa. Jäsenmaksujen korotus ja vapaaehtoiset lisämaksut ovat koronasta johtuvien tulon menetyksien paikkaamiseen. PoRhan Facebook sivulla 4.5.2020 julkaistu kirjoitus avaa niiden taustoja. https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=2896797537022481&id=103587246343538&__tn__=K-R | ||||
|
16.11.2021 18:33 | Jimi Lappalainen | ||
| Vaunun tyyppi on 14-T116. | ||||
|
|
16.11.2021 18:26 | Topi Lajunen | ||
| Sinänsähän ne yksiköt ovat täsmälleen samoja (VA=W). On vain käytäntönä, että sekaannuksen välttämiseksi eri tehoista puhuessa käytetään eri yksikköjä. | ||||
|
16.11.2021 18:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Sieltähän tämä selvästi on. Liikennepaikkaväli Mattila (uusi) – Lempäälä, sijainti 164+845. Sijainti kartalla tuo Timon näyttämä, radan länsipuolella. Voisiko päivittää? | ||||
|
16.11.2021 18:04 | Eemi Heino | ||
| Kiitos :) | ||||
|
16.11.2021 17:56 | Markku Naskali | ||
| Eipä noissa liitevaunuissa juuri matkalaukkuja kuljetettu vaan jotain lyhyen matkan rahtia kuten polkupyöriä ja aikanaan paikoin jopa maitotonkkia meijeriin. Alan ammattilaiset tietävät paremmin. Hiljaisia reittejä ajettiin usein vain pelkällä moottorivaunulla ja mahdollinen rahtitavara kulki ohjaamoissa, mieluummin siinä jossa ei ollut moottoria. | ||||
|
|
16.11.2021 17:21 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Mikähän on ollut Porhalle, tuon Tka:n ostohinta.? Onko kellään tietoa.? Onko jäsenmaksujen korotuksilla ja vapaaehtoisilla maksuilla ollut tarkoitus maksaa tuo Tka? | ||||
|
|
16.11.2021 17:12 | Juha-Pekka Marttila | ||
| Hyvä ja selkeä kuva puhtaasta Dv12:sta. | ||||
|
16.11.2021 16:12 | Teppo Niemi | ||
| Tammikuussa 1958 Dm3 moottorivaunut 1501, 1502, 1504 - 1506, 1508 ja 1509 olivat sijoitettuna 7. konejaksoon (Kouvola???) Lähde https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1958.01%20VR%20sijoituslista.png | ||||
|
16.11.2021 15:50 | Jorma Toivonen | ||
| Tankit olivat täynnä. | ||||
|
|
16.11.2021 15:15 | Hannu Peltola | ||
| Onko kuvassa siis itse asiassa Dm3? Oliko niitä esimerkiksi Haminan liikenteessä 1957-1958 aikoihin? | ||||
|
|
16.11.2021 15:13 | Hannu Peltola | ||
| Ei voi kuin ihmetellä, miten tällaisen satunnaisen kuvan tarkka kuvauspaikka löytyy ryhmätyönä! | ||||
|
|
16.11.2021 14:41 | Jorma Toivonen | ||
| Hyväksyn Hannun tarkennuksen. | ||||
|
|
16.11.2021 14:37 | Miitre Timonen | ||
| JPL: Ei voisi, koska Turussa on Marina ihan erikseen :) | ||||
|
|
16.11.2021 14:34 | Eljas Pölhö | ||
| Eikös Dm3:n vetotelin nivelakseli poistettu vasta Dm4:ksi muuton yhteydessä? Silloin viimeisin muutos olisi loppuunsuoritettu vasta 1959. | ||||
|
|
16.11.2021 14:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Linnanfältti. | ||||
|
|
16.11.2021 14:10 | Juhani Pirttilahti | ||
| Voisihan se olla myös Turku Marine. | ||||
|
|
16.11.2021 14:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ei liitevaunua? Ilmeisesti kuvassa on työstä palaaville tarkoitettu vuoro, ja aika harvoin näilläkään ihmisillä nyt oli kapsäkkejä mukanaan...? | ||||
|
|
16.11.2021 13:57 | Hannu Peltola | ||
| Isäni oli kadettikoulussa 1953-1955 ja tuolloin kadettikoulusta valmistuttiin vänrikkeinä. Pari vuotta palvelusta vänrikkinä oli varmaan minimi, joten kuva voisi olla aikaisintaan vuodelta 1957. | ||||
|
|
16.11.2021 13:26 | Kari Haapakangas | ||
| Näyttää olevan edelleen sotilasaluetta, joten verrokkikuvan ottaminen voi olla hieman haastavaa... | ||||
|
|
16.11.2021 13:26 | Jussi Tepponen | ||
| Ja jottei kaikki olisi liian helppoa löytyy semmoinenkin, josta tällä hetkellä löytyy eri lähteistä neljä eri nimeä: Turku Satama, Åbo hamn, Turku Harbour, Turku Port. Onneksi Turun satama on jo poistunut käytöstä ja Turku Harbour on myös siirtymässa takavasemmalle. Tuo oikeinkirjoituskin vaihtelee villisti, onko satama, hamn, port, ym isolla vai pienellä kirjaimella kirjoitettu. | ||||
|
|
16.11.2021 13:21 | Hannu Peltola | ||
| Viestikoulu siirtyi Riihimäelle 1948 ja myös isäni palveli siellä 1950-luvulla: https://fi.wikipedia.org/wiki/Viestikoulu | ||||
|
|
16.11.2021 12:32 | Jorma Toivonen | ||
| En epäile lainkaan yhteyttä Riihimäkeen. 50-luvulla Riihimäellä taisi vielä toimia kenttätykistö? Viestikoulun tulo paikkakunnalle taisi tapahtua myöhemmin? Varuskuntaan kyllä meni oma raide, muistaakseni Jimin viittaaman kartan eteläisin haara. | ||||
|
16.11.2021 12:28 | Markku Naskali | ||
| Juuri niin. Tarkoitin vain sen käyttämistä kiskobussin nimityksenä. Ei tullut mitään Sinikkoa vaan Lättä. | ||||
|
16.11.2021 12:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Se on. https://juliadata.fi/timetables?s=11914&d=8.8.2014 | ||||
|
|
16.11.2021 11:58 | Jimi Lappalainen | ||
| Tarkka kuvauspaikka olisi aika lailla tässä: https://tinyurl.com/he7ym9tr | ||||
|
|
16.11.2021 11:53 | Mikko Herpman | ||
| Veikkaisin että kuva on tuon viestikoulun raiteelta. Siellä näkyy olleen keskilaituri, raiteet molemmin puolin juuri rautarouvalinjan kohdalla. https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ ja historialliset ilmakuvat vuodelta 1948 näyttäisi aika hyvin tämän. En saa tehtyä linkkiä suoraan. | ||||
|
|
16.11.2021 11:42 | Hannu Peltola | ||
| Melkein tulkitsisin kartasta, että kyseessä on Sammaliston itäisin raide. Sen vieressä kulkee tie, jota pitkin kuvan Ford Thamesin on saanut kuljetettua vaunuun. Voimalinjan paikka on merkitty karttaan. Kiitos Jimi hyvästä vinkistä! | ||||
|
|
16.11.2021 11:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Sivustolta https://vanhatkartat.fi/#14.67/60.7575/24.7892 voi valita vuoden 1960. Radasta erkanee kolme raidetta kohti koillista. Pohjoisin on vain lyhyt pistoraide vankilaan, mutta tämä kuva on jommalta kummalta pidemmältä raiteelta. | ||||
|
|
16.11.2021 11:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Oho, mikä sattuma! :D En edes huomannut että pienetkin pylväät täsmäävät. | ||||
|
|
16.11.2021 11:15 | Teppo Niemi | ||
| Entäs Riivimäen varuskunnan raide? Kiskoitushan oli osin jäljellä vielä 1980-luvun alussa. Ja siellä oli myös laatajslaituri. | ||||
|
|
16.11.2021 11:13 | Petri Sallinen | ||
| Kantaverkkkoyhtiö Fingridin lehdessä on juttua rautarouvan rakentamisesta. On siellä yksi junakuvakin. Piirustuksiakin pylväistä kyllä löytyy :) https://www.fingridlehti.fi/nain-rakennettiin-rautarouva/ |
||||
|
|
16.11.2021 11:12 | Heikki Jalonen | ||
| Jimi saattoi muuten osua nappipaikkaan: Riihimäki, Sammalisto. Kysymys kuuluukin: oliko Sammalistossa koskaan kuormauslaituria, pääradan itäpuolellla? Jos oli, niin se voisi olla osuma. Riihimäellä oli myös paljon sotilastoimintaa, sekin olisi loogista. | ||||
