Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
18.11.2021 20:59 | Teppo Niemi | ||
| Eli kyseesähän on paikallistie 13560. | ||||
|
|
18.11.2021 20:59 | Teppo Niemi | ||
| Tuo Keski-Petäjän kehltus.ptää välittää tien kunnossapitäjälle, sillä.asia kuuluu säädösten mukaan tienpitäjän vaatuulle. | ||||
|
18.11.2021 20:39 | Oula Ahlholm | ||
| Eli siis tuo avara aukea tuolla on pohjaa siitä? | ||||
|
|
18.11.2021 20:28 | Jimi Lappalainen | ||
| Näyttävät kaivaneen: https://tinyurl.com/337f9wtm | ||||
|
18.11.2021 20:23 | Kari Haapakangas | ||
| Tässä on kyllä melkoinen matka veturin ohjaamosta veturin keulaan! | ||||
|
|
18.11.2021 20:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Jos tietää mitä katsoo, niin on. Ilmakuvat sekä vanhat kartat selventävät asioita. https://vanhatkartat.fi/#13.76/66.38082/23.70871 | ||||
|
18.11.2021 20:04 | Mikko Herpman | ||
| Lisäksi uuden tallin kaari laajentui kun rakennettiin lättähattujen huoltohallit. | ||||
|
18.11.2021 19:32 | John Lindroth | ||
| Upea Truman kuva! | ||||
|
|
18.11.2021 19:22 | Erkki Nuutio | ||
| Vähän vielä täydennän irtioton helppoudesta Trumanilla vaikka oltiinn ylämäessä ja juna oli pitkä. Juna ei ollut kokojuna, vaan vaunuista Viinikassa koottu. Osa vaunuista on järjestelyveturin kerämiä laskumäen kokoomaraiteilta ja osa sen Tampereen asemalta tuomia. En koskaan ollut seuraamassa junan kokoamista, mutta tosiasia on että etelään lähtevät junat koottiin takaapäin, siis Viinikan kaupungin puoleisten vaihteiden kautta. Samalla kun järjestelyveturi liitti vaunuja junan takapäähän, se poisti löysät niiden väliltä - olihan kyseessä ylämäkiraide. Koko juna odotti siten liikkeellepanoa jarrut kytkettyinä ja kaikki löysät poistettuina. Juuri ennen liikkeellelähtöä kuljettaja vapautti jarrut, joten liikkeellelähtiessä (vain) etummaisten vaunujen jarrut olivat vapautuneet. Kyseiset vaunut lähtivät kukin vuorollaan liikkeelle. Kaukaisimpien vaunujen jarrut olivat vielä osin päällä. Siksi ne pystyivät estämään junan peräpään valumisen alamäkeä taaksepäin. Kaikki tämä varmaan helpotti liikkeellelähtöä, kuten kesälämpötilakin. Ankarampi ponnistustus oli edessä noin 50 m päästä alkaen kun juna nousi laskumäen vierellä ja vaiheilla olevan jyrkähkön kohdan yli Perkiön puolelle. |
||||
|
|
18.11.2021 19:10 | Oula Ahlholm | ||
| Onko tässä kuvassa kolmioraiteen jäännöksiä? | ||||
|
18.11.2021 18:48 | Vesa Höijer | ||
| Kyllä Latviassa hämää kun junien kuultukset ovat vain latviaksi. Kuulutus käyttää kaavaa: "Asema X. Seuraavana Asema Y." Tällöin Y:hyn matkaava saattaa jäädä pois jo X:ssä, kun ymmärtää kuulutuksesta vain yhden sanan. |
||||
|
18.11.2021 18:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja autuaaksi lopuksi anekdootti: Oletteko kuullut juttua ruotsinkielisestä tutkimusmatkailijasta, joka reissasi Jepualta Lapuan kautta Papualle? Från Jeppo, via Lappo tilll Pappo? |
||||
|
18.11.2021 18:47 | Aku Lehtola | ||
| Kiitoksia! | ||||
|
|
18.11.2021 18:46 | Vilho Leino | ||
| Hieno kuva! | ||||
|
18.11.2021 18:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Mitenkäs tämän vaunun ulkokuori nyt sitten nykyisin voi? | ||||
|
|
18.11.2021 18:17 | Jimi Lappalainen | ||
| http://www.energeticproductions.com/EARandH/images/Publicity%20photos/EAR023.jpg + http://www.energeticproductions.com/EARandH/images/Publicity%20photos/5903.jpg | ||||
|
18.11.2021 18:16 | Juhana Nordlund | ||
| Selasin uteliaisuuttani kirjaa Suomen veturit osa 2 ja totesin, että 1) Dm6 4009 on hylätty 1972 ja 2) Sr1 3009 on toimitettu 1975. Ei niitä varmaan käyttökuntoisina ole voitu saada yhteiskuvaan esimerkiksi vuonna 1975. Silloin Hr1 1009:nkin ajot siltä erää oli ajettu. | ||||
|
18.11.2021 17:50 | Jimi Lappalainen | ||
| MarkoA: https://vaunut.org/kuva/149202 | ||||
|
|
18.11.2021 17:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Ovatko 1009, 2009, 3009, 4009, 5009 ja 6009 olleet olemassa samaan aikaan? | ||||
|
18.11.2021 17:27 | Eemi Heino | ||
| kiitos :) | ||||
|
18.11.2021 16:27 | Marko Laine | ||
| Milloin tämä Vaajakosken tehdasrata on rakennettu? Mietin, että kun Äänekosken-Suolahden rautatiellä oli aluksi kaikki vaihteet näitä kielettömiä, mutta sitten vuoteen 1904 mennessä ne oli jo vaihdettu kielellisiin vaihteisiin, niin voisiko tuonne Vaajakoskelle olla päätynyt näitä ÄSR:n alkuperäisiä vaihteita? | ||||
|
|
18.11.2021 16:13 | Oula Ahlholm | ||
| Pitäisi saada 1009, 3009, 3209, 3309 samaan kuvaan :D | ||||
|
|
18.11.2021 16:01 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| OT. Esa J. Rintamäen jälkimmäisestä kommentista tuli vapaalla assosiaatiolla mieleen II maailmansodan aikainen venäläinen 50 mm pienoiskranaatinheitin, joka tunnettiin suomalaisten sotilaiden kielenkäytössä nimellä "Ryssän Naku". | ||||
|
|
18.11.2021 15:50 | Erkki Nuutio | ||
| Suomessa kuten muissakin maissa tunnetaan lähinnä vain uudemmista paikannimistä alkuperäiskieli ja alkuperäismerkitys. Pääosa vanhimmista paikannimistä on tullut tuntemattomista lähteistä ja edustaa paljolti täältä jo kadonneita kieliä. Tämä pätee etenkin pienempiin ja syrjäisempiin paikkoihin, jollainen Kilpuakin voisi olla. Tällaisissa paikoissa eivät myöhemmät väestö- ja esivaltamuutokset ole useinkaan syrjäyttäneet ikivanhaa paikannimeä. Avartava näkymä vanhaan alkuperään on esimerkiksi Klemetin Vierasperäisiä muinaisnimiä Etelä-Pohjanmaalta ja muualta Suomesta (WSOY, 1950, 483 s.). Lukemattomin esimerkein Klemetti katsoi ilmeisen alkuperän tällä rannikkoalueella (ruotsinkielinen, mutta ollut suomenkielinen) olevan germaanisen Itämeren rannikon nykyisen Hollannin-Puolan väliltä. Tämä siis koski vain Suomen rannikon pientä palasta. Muualla tulos olisi toisenlainen. Klemetti perusti päätelmiään osaksi siihen, että nautinta-alueet, niityt ja muut olivat muinaisasukkailleen yhtä tarkoin tiedossa ja nimettyjä, ja yhtä omia kuin ne nykyäänkin paljolti ovat. Oikeuspöytäkirjat satojen vuosien takaa ovat tallentaneet nimet jotka Klemetti kaivoi esiin. Ne eivät olleet suomea eivätkä saamea, ruotsista puhumattakaan. |
||||
|
|
18.11.2021 15:39 | Oula Ahlholm | ||
| Tässä voima jyllää. Komea kuva! | ||||
|
|
18.11.2021 15:32 | Eemi Heino | ||
| Kiitos :) | ||||
|
|
18.11.2021 15:31 | Yue Yijia | ||
| Hieno paikka löysit. Nättiä on | ||||
|
|
18.11.2021 14:56 | Erkki Nuutio | ||
| Todettakoon että mainittu Valtiokalenteri julkaistiin vuodesta 1869 lähtien myös suomeksi. Valtiopäivät oli esittänyt tätä koskevan pyynnön, mutta Senaatti svekoenemmistöllään vastusti sitä. Keisarimme Aleksanteri II päätti kansan valtaenemmistön oikeuksien hyväksi ja hylkäsi Senaatin esityksen. Samana vuonna keisarimme vahvisti perustuslakina Valtiopäiväjärjestyksen. Se sääti ensimmäistä kertaa historiassamme, että Valtiopäivät edustaa Suomen kansaa ja puhuu sen nimissä. |
||||
|
|
18.11.2021 14:46 | Kari Haapakangas | ||
| Enpä tiedä onko Kilpua sekään suomea, mutta ainakin se rimmaa erinomaisesti läheisen Alpuan kylän kanssa... | ||||
|
18.11.2021 14:16 | Jussi Tepponen | ||
| Sama kone toiselta puolen: https://vaunut.org/kuva/18256 |
||||
|
|
18.11.2021 14:12 | Esa J. Rintamäki | ||
| Minulla on kirjahyllyssä kirja "Finlands statskalender 1912", eli Ryssän Nikun ajoilta. Kirja itsessään on ruotsinkielisyyden riemujuhlaa kannesta kanteen. Asemapäällikköluettelo on liikennepaikkakohtainen, mutta hups - heijaa: Kilpua on suomenkielinen! Ruotsinnosta siinä ei tällä asemalla ole. Kilpualla 1912 oli asemapäällikköna Sanfrid Reinhold Winter, syntynyt 1872, virassa 1908 alkaen. Kälviä kantoi myös nimeä Kelviå, samassa listassa. Reipas lukumäärä oli suomenkielisiä, mutta oli myös käännöksiä: tyyliin Lapinlahti (- laks). Olipa myös maininta: Filppula se Wilppula., vaikka kiertokirje Filppulan nimen muuttamiseksi Wilppulaksi oli annettu 1897. (Keskiajan tienoilla nimenä oli ollut Filpola.) Itse opus on ollut äärimmäisen mielenkiintoinen siksikin, kun esim. eurooppalaiset kuningashuoneiden jäsenet on lueteltu hyvinkin tarkkaan. Tiesittekö, että Taivassalon pitäjä noihin aikoihin oli nimeltään "Töfsala"? |
||||
|
18.11.2021 13:09 | Ossi Rosten | ||
| No ei kait ne rahvaan joukossa samassa junassa matkusta sentään. Johtajilla on omat junat tietty! :D (no en tiiä onko oikeasti yleisessä käytössä, mutta...) https://dnrailway.ru/wp-content/uploads/2020/06/motrisa_TK-700x395.jpg |
||||
|
18.11.2021 11:36 | Topi Lajunen | ||
| Helsingin kaarresäteet asettavat rajoituksia rakenteelle. Näissähän on Tampereen ja aiemmista Helsingin vaunuista poikkeava telirakenne. Voisi oikeastaan ajatella, että näissä(kin) on kolme vaunuosaa, mutta keskimmäinen on vielä jaettu kolmeen osaan. Keskimmäiset telit kun ovat vivustoilla kytketty toimimaan yhdessä. | ||||
|
|
18.11.2021 10:49 | Raimo Hämäläinen | ||
| Oula, ei hurrit näitä jaksanu kääntää sillä tämäkin paikka oli varmaan niille "ei missään" | ||||
|
|
18.11.2021 10:10 | Hannu Peltola | ||
| Tuukka, tietämättä todellista tilannetta olen varsin varma, että Venäjältä löytyy useampiakin vaunuja, joiden numero on yksi huolimatta virallisesta numerointikäytännöstä! Tämä(kin) asia on jälleen valtakysymys, voiko paikallisen rautatieyhtiön nokkamies matkustaa vaunussa, jonka numero on esimerkiksi 074? | ||||
|
|
18.11.2021 08:17 | Lauri Rantala | ||
| Miksi tämä on lyhyempi kuin Tampereen Artic ? | ||||
|
|
17.11.2021 23:51 | Tuukka Ryyppö | ||
| Sanoisin, että todennäköisesti nykyään vaunua numero yksi ei ole, vaan kaikki vaunut noudattavat standardia numerointia, jossa jo pelkästään vaunun omistajalle on varattu kolme numeroa, ja sitten on vaunun tyyppiä koodaavat numerot ja lopuksi juokseva järjestysnumero. | ||||
|
17.11.2021 23:12 | Eljas Pölhö | ||
| Kilpuan sahan historiaa: 1898 Roope Nokela perusti sahan Piipsanjoen Autionkosken rannalle. Saha sai nimen Aution saha. 1905 saha siirtyi Kontio & Pojat yhtymälle 1906 valmistui 1,93 km:n sivuraide Kilpuan asemalle 1909 omistajaksi on merkitty Valkama & Ruokokoski 1910/11 vaihteessa omistaja oli Kilpuan Höyrysaha, J. Kniivilä 1920 omistajiksi on merkitty J. Ikkala ja Albinus Aho 1928 omistajana on yksin Albinus aho. Suomenmaan mukaan työntekijöitä oli 20 ja vuosituotanto 500 std (suht pieni saha) 1936 nimeksi on merkitty Kilpuan Saha ja Mylly 1953 Sinisessä kirjassa sama nimi, omistaja Artturi Kohtala. 1954 peruskarttalehdellä sivurata on jo purettu, mutta sahalla on lautatarharataa 1958/59 Finnish Timber and Paper calendar ei enää tunne sahaa tai sen ent. omistajaa |
||||
|
17.11.2021 22:33 | Lasse Reunanen | ||
| Tuota FÅA:n laivaa ajattelin mahdollisesti Siriukseksi, mutta kuvaa siitä en tähän hätään löytänyt. Palaillaan, kun pääsen aineistojeni ääreen. | ||||
|
|
17.11.2021 21:59 | Jyrki Talvi | ||
| Kilpua on osittain Raahen puolella, kuntaliitoksen jälkeen. | ||||
|
|
17.11.2021 21:58 | Jorma Rauhala | ||
| Flaamit puhuvat hollantia ja valloonit ranskaa. Joitain omanlaisia "murresanoja" esiintyy toki kummassakin liittovaltion osassa, jolla voidaan erotella ns. belgialaiset alankomaalaisista ja ranskalaisista. Raitiovaununkuljettaja on Flanderissa "wattman" ja Alankomaissa "bestuurder", esimerkiksi. Kuitenkin kumpikin on hollantia. |
||||
|
17.11.2021 21:14 | Jukka Martio | ||
| Ensi kesänä pitää jonkun kiivetä taas Linnavuorelle, jotta saadaan höyryn ja dieselin jatkoksi sähköveto: https://vaunut.org/kuva/62385?s=1 | ||||
|
|
17.11.2021 20:24 | Hannu Peltola | ||
| Esimerkiksi tässä on vaunu, jonka numero on 1: https://vaunut.org/kuva/133792?tag0=24%7CMuu%7C | ||||
|
|
17.11.2021 20:07 | Ossi Rosten | ||
| Ei kait oikein voi kun sielläkin tuo viimeinen numero on tarkistusnumero. Tosin eipä nykyisin ymmärtääkseni voisi olla kolminumeroista vaununnumeroakaan... | ||||
|
|
17.11.2021 19:49 | Erkki Nuutio | ||
| Lähimmän laivan lastaukseen osallistuvat ovat siviilejä. Heidän vaatetuksensa viittaa vahvasti 1910 -lukuun. Rahtiliikenne Helsingistä oli jokseenkin pysähdyksissä sotatilan, miinoitusten ja saksalaisten sukellusveneiden vuoksi 1914-1919. Toki esimerkiksi Viaporin kuljetukset voitiin tehdä. Viapori - Merilinnoitus ensimmäisessä maailmansodassa 1914-1918 (Sotamuseo 2000) mukaan vuonna 1917 linnoituksen ja kaupungin välistä säännöllistä liikennettä hoiti 7 alusta (Inzhener, Graf Kamenskij, Merkator, Varkaus VII, Sirius, Gefse ja Vitjaz). |
||||
|
17.11.2021 19:48 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu 22311 vuodelta 1950, myytiin Englantiin 1990. | ||||
|
|
17.11.2021 19:38 | Oula Ahlholm | ||
| Mikä Kilpua on Ruotsiksi? | ||||
|
|
17.11.2021 19:33 | Esa J. Rintamäki | ||
| Eiköstä tuata Pelkiassa fläsöötetä flaamia ja vallonia...? Näm ny tiätty on sukua hollannille ja franskalle, nottei ristus silleen...? |
||||
|
|
17.11.2021 19:32 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko sellaista venäläistä vaunua jonka numero on vain 1? | ||||
|
|
17.11.2021 18:21 | John Lindroth | ||
| Tuolla Pasilan mäessä olin tätä kuvaamassa hirveässä pakkasessa,tuli muuten mahtavalla pauhulla mäkeä ylös! Tämä juna pendelöi tuolloin vuoden matkailumessuille Itä-Pasilassa järjestäjänä taisi olla Ageba. | ||||
|
|
17.11.2021 15:55 | Heikki Jalonen | ||
| Toppilassa, Oulussa oli samanlainen. Nyt jo rataverkon tavoittamattomissa. Lieneekö sitten hyvään Oulun perinnetapaan "oudosti" palanut tai "vahingossa" purettu, kuka tietää nykytilan? Kävin mainitussa makasiinissa, muistelen että vuosi olisi ollut 2004. Silloin se oli täynnänsä sotilaskuljetusvaunujen kamiinoita, suoraan jostain kunnostuksesta varastoon toimitettuja. |
||||
