Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	17.11.2021 15:55	Heikki Jalonen
		Toppilassa, Oulussa oli samanlainen. Nyt jo rataverkon tavoittamattomissa. Lieneekö sitten hyvään Oulun perinnetapaan "oudosti" palanut tai "vahingossa" purettu, kuka tietää nykytilan? Kävin mainitussa makasiinissa, muistelen että vuosi olisi ollut 2004. Silloin se oli täynnänsä sotilaskuljetusvaunujen kamiinoita, suoraan jostain kunnostuksesta varastoon toimitettuja.
	17.11.2021 15:48	Juha Pokki
		Hyvin todennäköisesti, sillä p1 ainakin kuuluu usein matkustajavaunuissa HiK-paineilmajarrun merkintään.
	17.11.2021 15:47	Esa J. Rintamäki
		"Kilpuan asemalta Kontio & Poikain sahalle johtava 1,930 km pituinen (2 tariffikilometriä) sivuraide avataan tänään tavaraliikenteelle täysin vaunukuormin." Cirk. 66/12226, 14.9.1906. Mitä sanoo raidekaavio vuodelta 1923? Onks kellään?
	17.11.2021 15:32	Jorma Rauhala
		Brysselin kaupunki on kaksikielinen (hollanti/ranska), mutta Flanderissa sijaitseva Antwerpen on vain Antwerpen. Vallonian asemilla laiturikilvissä lukee vain Anwers, jos juna olisi Hand-werpen´iin menossa. Maailmassa pitää tietää monta asiaa että menestyisi...
	17.11.2021 15:03	Jukka P. T. Ruuskanen
		Katsoin Paikkatietoikkunasta vuosien 1948 ja 1951 ilmakuvat ja niistä saa käsityksen, että rata olisi pengerretty valmiiksi vaan jäänyt lopulta rakentamatta. Tai sitten kiskot on tosiaan purettu jo 1950-luvulle tultaessa. Radan loppupäässä, lähellä sahan kuviteltua ratapihaa on jo viljelty heinää ratapenkereen yli.
	17.11.2021 15:01	Petri Nummijoki
		Sitä en muista missään nähneeni avatun aikaisemmin, että kardaanin poisto olisi koskenut vain Dm4-vaunuja. Voisi se kyllä tarkemmin ajatellen olla järkevää toteuttaa noin, vaikka tuskin kardaani Dm3-vaunussa on voinut kestää sen paremmin. Ilmeisesti kuitenkin Dm3-vaunun liikkeellelähtökyky olisi liukkaalla ollut liian epävarmaa, jos koko vaunussa vetäisi vain yksi akseli. Sitten kuva toki voi olla vuodelta 1958. 1959 rajautunee sentään pois, koska vaikuttaa kesällä kuvatulta ja viimeinen Dm3 poistui alkuvuodesta 1959.
	17.11.2021 14:05	Petri Nummijoki
		Olisiko näissäkin ollut alun perin vastaava järjestely, mistä Kimmo kirjoitti kuvan https://vaunut.org/kuva/65334 yhteydessä?
	17.11.2021 13:20	Rainer Silfverberg
		Voisiko Jokeri olla esim J tai JOK?
	17.11.2021 13:04	Rainer Silfverberg
		Belgiassa ja Sveitsissä on kaupunkeja joilla nimet rautatieasemilla ja matkustajainfossa on kahdella kielellä vaikka enemmistökieli on vain jompikumpi. Esim mulle ei sano Anwers mitään mutta ranskaa puhuvalle belgialaiselle ja ranskalaiselle se kertooettä kyseessä on kaupunki jonka me tunnemme Antwerpeinä. Belgiassa esiintyy myös saksankielisiä nimiä vaikka saksa ei ole mikään iso kieli siellä, mutta jonkinlainen virallinen asema silti. Kolmas ongelma on sitten ulkomailla olevat kohdekaupungit, Suomestahan menee junia vain kahteen kohteeseen Venäjällä ja ne näytetään ymmärtääkseni kolmella kielellä kun taas lentokentillä käytetään vain englanninkielisiä muotoja ulkomaisista kohdekaupungeista. Päinvastaiseeen systeemiin olen törmännyt Puolassa jossa kaikki on vain puolaksi. Esim München on puolaksi Monascium. Ota siitä sitten selvää, onneksi lennon numero täsmäsi boarding cardin kanssa, muuten istuisin vielä lentokentän baarissa.
	17.11.2021 12:53	Rasmus Viirre
		Mutta on rajut piiput tuolla Ttk:lla! Mahtaako enään olla sitäkään olemassa?
	17.11.2021 12:52	Jimi Lappalainen
		Eli merkintä on "HiKp1r"?
	17.11.2021 12:51	Jimi Lappalainen
		Kuinka paljon on vielä olemassa tällaisia laajentamattomia makasiineja?
	17.11.2021 12:34	Jorma Rauhala
		Olisi mielenkiintoista nähdä miltä oikea 45 näyttäisi tuossa näytössä. Ero ei olisi suuri. Jokerin linjanumero on sitten aikanaan SSO (550).
	17.11.2021 12:27	Jorma Rauhala
		Miksei Suomi voisi ottaa kieliasioissa mallia vaikkapa Sveitsistä tai Belgiasta? Kullakin kielialueella käytetään vain sen omaa kieltä/kieliä, eikä edes englantia laiteta sotkemaan tavallista tiedotusta. Vain harvinaisissa kohdin käytetään englantia lisänä. Kaikki informaatio on siten hyvin selkeää kun 5%-kielipuolueen jutut eivät täytä tiedotteista jättimäistä 50%:ia.
	17.11.2021 12:25	Kari Haapakangas
		Asema on Oulaisissa, Kilpuan kylä, enimmäkseen, Vihannissa. Kiintoisaa kyllä, vuoden 1954 peruskartasta voisi päätellä täältä joskus erkaantuneen sivuraiteen Piipsjoen varteen sahalle. Ei siinä 1954 enää kiskoja ollut, mutta ratapohja oli näkyvillä. Nykypäivän kartalta jäljet ovat kadonneet, rinnevarjostuksessa ehkä jotain voi hyvällä tahdolla nähdäkin.
	17.11.2021 12:20	Erkki Nuutio
		Esitän sen minkä esitän TÄSMÄLLISESTI ja YMMÄRRETTÄVÄSTI, joskus selventävin esimerkein valaistuna. Jos korjaus esittämäni suhteen on tarpeen, teen sellaisen tai tyydyn tietävämmän tekemään korjaukseen. Siten, JOS esittämässäni on jotain väärin tai puutteellisesti, vastatkaa ja oikaiskaa kaikin mokomin. Lähden kuitenkin siitä, että kukin on lojaali kielisovulle maassamme ja kielilaille sen välineenä. Puolisalaisilla VnP:n muutoksilla tai alemman tason määräyksillä ei tule yrittää vesittää lakia. Teen eläkeläisenä yhä tuotekehitystyötä joka päivä. Ei minulla ole aikaa valituksia laatia. Viranomaisen tehtävä on korjata oma-alotteisesti virhe ilman tekemiäni valituksia, ja riippumatta Oikeusministerin puoluekannasta tai jostain lakiin perustumattomasta syystä. Tässä asiassa laki on kunnossa, mutta jotkut alemmat määräykset eivät ole lain mukaisia. Saamen käyttö saamelaisalueiden suunnalla lienee asianomaisten tahojen valmistelussa. Ruotsalaisten ja muiden ulkomaisten matkalaisten suhteen kyse on yksinomaan asiakaspalvelusta. Kielilakimme ja siihen perustuvat määräykset eivät vähimmässäkään määrin koske heitä.
	17.11.2021 12:16	Jukka Ahtiainen
		Hyvä kun palvelutehtävissä on kielitaitoa ja tärkeät ohjeet/infot ovat englanniksi ja/tai ruotsiksi. Mutta, tuollaisen näytön tärkein ominaisuus on selkeys, jota tukee määräaseman nimi yhdellä kielellä. Jos huomioidaan henkilöt, jotka eivät pysty iän tai muun syyn vuoksi käsittelemään suurta määrää vaihtuvaa informaatiota, niin heille näyttö on selkeämpi yhdellä kielellä ilman että määräaseman kieli vaihtuu (prosessori voi hidastua iän myötä). Kiireistä, muuta kulkijaa tai turistia ei myöskään auta määräaseman kielen vekslaus eestaas.
	17.11.2021 12:02	Esa J. Rintamäki
		Makasiini on alkuperäisen mallinen ja kokoinen. Oikein kiva kuva, josta kiitokseni!
	17.11.2021 11:56	Esa J. Rintamäki
		Aikanaan rantaruotsalaisten kanssa samassa tehtaassa touhunneena olin tilaisuudessa monen monta kertaa kuulla, kuinka Ruotsin valtakunnasta paluumuuttaneet riikinruotsintaitoiset nauraa räkättivät selkäkeikkanauruja kuullessaan kotoisten rantaruotsalaistemme omalaatuista raklattamista! Eräskin paluumuuttajaherra kokeili että meneekö Skoonen murre läpi Kirkkonummi/Siuntiossa. Ei mennyt.
	17.11.2021 11:48	Jorma Rauhala
		Nykyään Pasilan/Fredriksbergin konepajaa kutsutaan "Vallilan konepajaksi".
	17.11.2021 11:15	Topi Lajunen
		Erkillä on sen verran intohimoinen suhtautuminen aiheeseen, että on varmasti jo laittanut palautetta ja kyselyä Väylävirastolle. Kerrothan sitten tässä, mitä vastasivat?
	17.11.2021 11:08	Rainer Silfverberg
		Nyt ei eletä enää 1920-lukua ja kielilaki on muuttunut. Miten se häiritsee niin paljon että asemien nimet näytetään niillä virallisilla kieliversioilla joita Maanmuttauslaitoksen kartoissakin käytetään? Mun mielestä pitäisi Lapin asemien nimetkin olla saameksi. Junahenkilökunta ei 1980-80-luvulla eikä oikeastaan nytkään ole osannut edes rantaradalla ruotsia jossa kuitenkin liikkuu paljon ruotsinkielisiä ja umpiruotsalaisia matkustajia ja osalla paikkakunnista enemmistökieli on ruotsi.
	17.11.2021 11:07	Topi Lajunen
		Rauhala vähän hupsuttelee. Tulevaisuuden lukijoille tiedoksi, kyseessä on tosiaan 4S, reittikilven fontti on vain hieman epäonnistunut.
	17.11.2021 10:55	Erkki Nuutio
		Epäystävällistä palvelua tuskin on suuremmin ollut kieliperusteilla. Tietenkään sellaista eikä muuta epäystävällisyyttä saa esiintyä. Mutta valtakunnallisissa junissa jotka eivät ole ruotsin- tai kaksikielisen alueen lähiliikennettä ei asiakkaalla ole perustetta vaatia enempää kuin kielilaki määrää. Kun lippu on hankittu sieltä ruotsin- tai kaksikieliseltä alueelta, mitä erityistä palvelua ruotsiksi sen yli joku kaipaa? Kohdeasemansa (ja mahdollisen vaihtoasemansa) kyseinen ihminen varmasti tietää, tietää vaikka kyltissä lukee Kajaani eikä Kajana. On ylimielisyyttä skandinaavilta tai ruotsinkieliseltä suomalaiselta vaatia konduktööriltä tai suomenkielisen alueen lipunmyyjältä tai muulta virkailijalta ruotsinkielistä palvelua. Skandinaavit eivät noin törppöjä olekaan, koska MITÄÄN perustetta sellaiselle vaatimukselle EI OLE, ja englanti on heillekin toivottu kieli. Englannin tarve ainoana käyttökelpoisena Lingua Frankana maassamme on konduktöörille toistuva. Koko työikäinen väestö (joitain siirtolaisia lukuunottamatta) on lukenut pakkoruotsinsa, ja valtaosin unohtanut sen muutamassa vuodessa käyttötilanteiden harvinaisuuden (kuten 1 kerta / 20 vuotta) vuoksi. On erikoista että monet ruotsinkieliset eivät halua myöntää, että todellinen Suomi ei ole kaksikielinen maa. On ainoastan joitain rajattuja ruotsin- kaksikielisiä alueita. Koko työikäinen ruotsinkielinen väestö on vastaavasti lukenut pakkosuomensa . Nykyään useimmat heistä osaavat suomea vähintään yhtä hyvin kuin ruotsia. Palvelua heidän äidinkielellään tarvitaan. Sitä tarjotaan Suomen asiankuuluvilla alueilla tasokkudella jota ei kohtaa missään muualla maailmassa! Mutta on selvää että umpisuomalaisten paikkakuntien (kuten Kajaani, Tampere) historiallisilla ruotsinkielisillä nimillä aikatauluissa ja näyttötauluissa ja muualla ei ole toiminnallista eikä oikeudellista perustetta. Sellaiset ovat omavaltaisuutta, joka kiistatta rikkoo kielilakia. Kyseessä on esimerkki milloin mistäkin tekosyystä irtiottoon, eli tahallisesta Kielilain sääntöjen ja hengen rikkomisesta, Vaikka sellaisella synnytetään epäsopua ja epäluottamusta yhteisessä maassamme. On rikottu Kielilakia ja matkaviestinnän selkeyttä, sekä kielisopua jonka takeena Kielilaki nimenomaisesti on. Vastuutahon (RHK; Väylävirasto?) tulee korjata virhe.
	17.11.2021 10:48	Jorma Rauhala
		Linja 45.
	17.11.2021 09:19	Erkki Nuutio
		Rautatiet sotavuosina -kirjassa on myös kuvia tästä radasta, mm. mainio kuva veturitallilta kolmen 0-8-0 tenderiveturin kanssa. Raideleveys oli 750 mm. Kirjan kartassa Aunuksen vallatun osan radoista tämä on kaiketi Podporozhje - Semenitsi, 17. D kenttärata Ala-Syväri/Koskenala. Ratayhteys oli myös Syvärin pohjoispuolelle, mutta oliko tämä kenttärata sen jatkeena?
	17.11.2021 09:18	Rainer Silfverberg
		Syy noihin kielimuutoksiin ei ollyt RKP vaan ylipäänsä VR:n ruotsinkielisiltä ja skandinaavisilta junamatkustajilta saadut huonot asiakaspalauttteet. Monet esim Pohjanmaalta kotoisin olevat uhkasivat lopettaa matkustavajnsa junalla epäystävällisestä palvelusta johtuen. Millään muilla rataosilla kuin rantaradalla, Hangon radalla ja mahdollisesti Vaasan radalla ei ollut edes painettua matkustajainfoa saatavilla ruotsiksi. Tampereella oli suomen lisäksi vain englanniksi. Asioita jonkun verran lehdistöstä seuranneena voin väittää että VR:n omaa syytä. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta junahenkilökunta ei osannut tai halunnut puhua missäään ruotsia, asemien henkilökunnasta vain nuoremmat jotka eivät olleet oppineet VR:n asiakaspalvelukulttuuria. Oli noloa seurata joskus junassa jonkun huonosti suomea osaavan eläkeläisen yrityksiä saada asianmukaista palvelua. Noloa junahenkilökunnan puolesta. Tarvittiin siis RHK joka omisti radat laittamaan asiat järjestykseen.
	17.11.2021 08:38	Juha Pokki
		Tuossa HiK-merkinässä kyseessä on t:n sijaan ykkönen eli 1 ja käsittääkseni p1 määrittää ohjausventtiilityypin. Mitä sitten tarkoittaa perässä oleva r tai jokin muu kirjain, siitä ei ole minulla tietoa (vielä).
	17.11.2021 05:00	Esa J. Rintamäki
		Helsingistä, Vaasankadun leffakaupastakaan ei löydy Disneyn Lumikki ja seitsemän kääpiötä - elokuvaa! Sen sijaan siellä on Snögeli ja seitsemän snadii starbuu - DVD.
	17.11.2021 03:38	Lasse Reunanen
		Nyt ei joku täsmää. Väittäisin vahvasti etummaisen laivan olevan Bore I, kaksi mastoa, kaksi ohutta taakse viistossa olevaa korsteenia ja taaimmaisessa mastossa selvästi liehuu Bore-varustamon lippu. Mutta eikös lipputangossa perässä liehu ilmiselvästi valko-sini-punainen keisarillisen Venäjän lippu? Suomen kauppalaivastokin joutui sitä autonomian aikaan käyttämään. Eli kuvan pitäisi olla otettu ennen vuoden 1917 tapahtumia. Bore I oli kuitenkin pakko-otettu Venäjän laivaston käyttöön jo 1914 ja sitä ennen oli telakalla vuodesta 1913, eli kuvan pitäisi olla otettu sitä ennen. Sodan jälkeen FÅA osti laivan ja myi Borelle takaisin vuonna 1926 ja se aloitti liikenteen Boren väreissä jälleen vuonna 1927. Tämä olisi myös mahdollista kuvausajankohdaksi, mutta tuolloin perässä pitäisi liehua siniristilippu. http://www.turkusteamers.com/ulkomaanliikenne/bore_2/laiva.html Takimmaista (lähempänä kuvaajaa) mustarunkoista laivaa en vielä tunnistanut, ei ole kaikki lähdeaineisto aivan käsillä. Joku pienempi FÅA:n , ehkä lähinnä rahtiliikenteessä ollut laiva se on.
	17.11.2021 02:50	Lasse Reunanen
		Helsinkiin mennessä on pakko pysähtyä viimeistään Pasilassa vaihtamassa rahat fyrkaksi.
	17.11.2021 01:50	Topi Lajunen
		Viestini käsitettiin väärin. Tokihan ne tehojen lukuarvot ovat monissa tilanteissa erisuuruisia, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että VA on suuruudeltaan täsmälleen sama kuin W. Analogia: jokin asia voi olla vaikkapa kaksi metriä leveä, mutta kolme metriä korkea. Toinen mittaa leveyttä ja toinen korkeutta, mutta molemmissa se metri on täsmälleen yhtä suuri mittayksikkö. Kuten VA ja W ovat yhtä suuria, niillä vain mitataan eri asioita, eikä niiden asioiden tavitse itsessään olla yhtä suuria. Näennäistehoa voitaisiin aivan hyvin mitata watteina, on vain päätetty, että niitä mitataan volttiampeereina, vaikka ovatkin yksikköinä identtisiä.
	17.11.2021 00:53	Jorma Rauhala
		Vastaavasti voitaisiin museoida pelkästään ohjausvaunu Eio 6201 edustamaan sähköjunia Hyvinkään Suomen rautatiemuseoon.
	17.11.2021 00:11	Jorma Rauhala
		Ruotsin Move51 / Vv13 / Tve3.
	16.11.2021 23:57	Jorma Rauhala
		Tampereella on aseman näyttötauluissa esiintynyt myös "ruotsinkielinen" hupimuoto: Keuru. Kokemäen kaupunki kirjoitti joskus 1990-luvulla VR:n herroille paperikirjeen että se ei halua nähdä missään juna-aikatauluissa vääräkielistä nimimuotoa "KUMO" koska se on negatiivinen ja VR poistikin sitten hetimmiten Kumon. Ruotsinkielinen nimimuoto juna-aikataulussa suomenkielisellä alueella ei perustunut mihinkään määräykseen. Se olikin sitten vain Kokemäki, kunnes tuli RHK. Ja samalla on hirveän vaikeaa muuttaa Sköldvikiä Kilpilahdeksi... Kieliasiat oli pantu Suomessa tasavallan mukaiselle ajantasalle jo 1920-luvulla, mutta ruotsinkieliset rinnakkaisnimet otettiin jostain ihmeen syystä uudestaan käyttöön VR:n aikatauluihin 1990-luvulla. Sitä ennen siis noudatettiin kielilakeja ja asetuksia. Matkalippupohjatkin olivat suomeksi valtaosalla maatamme ja vain kaksikielisellä kaistaleella eli asemat Prv-Nlä, Tkl-Hki-Kr-Pku/Hnk, Tku, Vs ja Pnä-Kok käytettiin kaksikielisiä matkalippuja. Yksikielisillä asemilla käytettiin suomenkielisiä nimiä. Kaksikielisillä oli kummatkin käytössä ja suomi ylinnä, sillä rautatien ja tasavallan pääkieli on kuitenkin suomi. Sitten myöhemmin 5%-kielipuolue kai painosti kovin ja sai aikaiseksi sen, että enemmistöltään ruotsikielisiksi ilmoitettujen kuntien rautatieasemat olivat ensiksi kuningaskunnan kielellä ja sitten vasta suomeksi. Eli tarkoitti että kaksi Suomen asemaa muuttuivat: Karis/Karjaa ja Bennäs/Pännäinen.
	16.11.2021 23:32	Eljas Pölhö
		Polttoainesäiliö on takapään konesuojassa. Siellä on myös jäähdytin, paineilmakompressori ja muut apulaitteet. Etukonesuojassa on moottori. Vaihteisto ja suunnanvaihtolaite on ohjaamon alla. Ohjaamossa on kaksi ajopöytää.
	16.11.2021 22:23	Jukka Eklund
		Huomionarvoisena noissa keskisisäänkäyntivaunuissa on pienet ylössijoitetut perävalot.
	16.11.2021 22:18	Jimi Lappalainen
		https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4enn%C3%A4isteho
	16.11.2021 22:11	Mikko Otava
		Kyllä nuo ovat eri yksiköitä kuten Jimi kertoi. Näennäisteho vastaa suuruudeltaan pätötehoa vain tasavirtajärjestelmissä sekä puhtaasti resistiivisellä kuormalla. Esim. rautatien sähköistyksessä näin ei ole, vaan näennäisteho VA ja pätöteho W ovat erisuuruiset.
	16.11.2021 21:56	Aapo Niemelä
		Missä tämän polttoainesäiliö sijaitsee? Silmä osaa etsiä vain tutusta paikasta, mutta sieltä sitä ei tässä tapauksessa erota...
	16.11.2021 19:40	Tanja Korhonen
		Tämä tosiaan ostettiin MRL Pyykköseltä, oli heillä ollut pitkään varastona. Kuulin myös, että samainen vaunu olisi ollut Vaalan Betonilla taukotupana, mene tiedä onko näin? Kyllähän reppana näyttääkin kovakouraisesti kohdellulta, mutta siinäpä sitä projektia olisi.
	16.11.2021 19:34	Mikko Herpman
		Erinomainen selvitys ja mukavia mietteitä. Tässä yksi hyvä esimerkki tällaisen "vanhan" sivuston käytöstä. Nämä mietteet olisivat jo hukkuneet Facebookin tai jonkun muun sosiaalisen median koneiston jatkuvaan sekamelskaan.
	16.11.2021 19:25	Jaakko Pehkonen
		En tiedä Tka7 ostohintaa. Tka on hankittu vuonna 2017 jolloin koronasta ei ollut vielä mitään tietoa. Jäsenmaksujen korotus ja vapaaehtoiset lisämaksut ovat koronasta johtuvien tulon menetyksien paikkaamiseen. PoRhan Facebook sivulla 4.5.2020 julkaistu kirjoitus avaa niiden taustoja. https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=2896797537022481&id=103587246343538&__tn__=K-R
	16.11.2021 18:33	Jimi Lappalainen
		Vaunun tyyppi on 14-T116.
	16.11.2021 18:26	Topi Lajunen
		Sinänsähän ne yksiköt ovat täsmälleen samoja (VA=W). On vain käytäntönä, että sekaannuksen välttämiseksi eri tehoista puhuessa käytetään eri yksikköjä.
	16.11.2021 18:14	Jimi Lappalainen
		Sieltähän tämä selvästi on. Liikennepaikkaväli Mattila (uusi) – Lempäälä, sijainti 164+845. Sijainti kartalla tuo Timon näyttämä, radan länsipuolella. Voisiko päivittää?
	16.11.2021 18:04	Eemi Heino
		Kiitos :)
	16.11.2021 17:56	Markku Naskali
		Eipä noissa liitevaunuissa juuri matkalaukkuja kuljetettu vaan jotain lyhyen matkan rahtia kuten polkupyöriä ja aikanaan paikoin jopa maitotonkkia meijeriin. Alan ammattilaiset tietävät paremmin. Hiljaisia reittejä ajettiin usein vain pelkällä moottorivaunulla ja mahdollinen rahtitavara kulki ohjaamoissa, mieluummin siinä jossa ei ollut moottoria.
	16.11.2021 17:21	Juha-Pekka Marttila
		Mikähän on ollut Porhalle, tuon Tka:n ostohinta.? Onko kellään tietoa.? Onko jäsenmaksujen korotuksilla ja vapaaehtoisilla maksuilla ollut tarkoitus maksaa tuo Tka?
	16.11.2021 17:12	Juha-Pekka Marttila
		Hyvä ja selkeä kuva puhtaasta Dv12:sta.
	16.11.2021 16:12	Teppo Niemi
		Tammikuussa 1958 Dm3 moottorivaunut 1501, 1502, 1504 - 1506, 1508 ja 1509 olivat sijoitettuna 7. konejaksoon (Kouvola???) Lähde https://rautatiearkisto.info/epolho/VETUREIDEN%20SIJOITUSLISTAT/1958.01%20VR%20sijoituslista.png

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset