Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
01.12.2024 20:22 | Jouni Halinen | ||
| Siihen, että juna on tullut toisessa kuvassa olleen puomin kohdalle eli puomi ja Espoo ovat kuvaajan selän takana. | ||||
|
01.12.2024 19:51 | Petri Nummijoki | ||
| Eikö 850 A:n virta eli noin 165 kN:n vetovoima (ilman kentänheikennystä) ollut raja, jonka 1990-luvulla asennetut lämpötilavahdit sallivat Sr1:lle pitkäkestoisena vetovoimana? Tätä suurempaa vetovoimaa ei kai voida saavuttaa kuin tavarajunanopeuksilla (alle 80 km/h) siitäkään syystä, etteivät Sr1:n tehot riitä. Toisin sanoen lieneekö moottoreiden kuumenemistaipumuksilla matkustajaliikenteessä mitään käytännön merkitystä? Ennen Sr2-vetureiden käyttöönottoa, kun painavimmatkin pikajunat vedettiin Sr1:llä, esiintyi viikonloppuruuhkan pisimmissä 15-17-vaunuisissa sn140-junissa yleisesti Sr1-paria. Nopeimmissa IC-junissa saattoi olla pariveto jo hieman lyhyemmillä 12-14-vaunun kokoonpanoillakin. Käsittääkseni syy ei kuitenkaan ollut moottoreiden kuumenemisessa vaan suuremman tehon mahdollistamassa paremmassa kiihtyvyydessä ja ehkä liukkailla keleillä myös kitkavoiman parantumisessa, kun vetoyksikön paino tuplaantui. |
||||
|
01.12.2024 19:27 | Petri Nummijoki | ||
| Eli kun kuvatekstissä ainakin tällä hetkellä lukee, että venäläinen veturi vaihdetaan suomalaisen tilalle niin oikeasti ollaan vaihtamassa suomalaista veturia venäläisen tilalle. Hyvä tilannekuva joka tapauksessa. | ||||
|
|
01.12.2024 18:37 | Eljas Pölhö | ||
| Vertaa vuoden 1941 raidekaavioon https://vaunut.org/kuva/172112 , missä raiteiden I ja 18 välissä on vesitorni ja halkokatos sen kummallakin puolella. Tässä kuvassa venäläinen veturi peruuttaa raidetta I ja suomalainen veturi odottaa raiteella II päästäkseen junan eteen vetämään se Helsinkiin. Toinen kuva Kauklahden vesitornista https://vaunut.org/kuva/44458 |
||||
|
|
01.12.2024 18:08 | Teppo Niemi | ||
| Mihin tämä junan kulkusuunnan väitteesi perustuu? | ||||
|
|
01.12.2024 18:05 | Teppo Niemi | ||
| Onkos Jouni niin paljon nuorempaa sukupolvea, että vesitornit ja halkokatokset ovat täysin tuntemattomia rakennuksia? Kirkkonummen vastaavasta vesitornista on ollut Vaunut.orgissa kuvakin. |
||||
|
|
01.12.2024 17:48 | Rainer Silfverberg | ||
| Olisiko vesitorni? | ||||
|
01.12.2024 16:28 | Rasmus Viirre | ||
| Siisti kuorma | ||||
|
01.12.2024 16:26 | Rasmus Viirre | ||
| Taitaapa hyvinkin muuten olla! Ja jos kuormaaja osaa hommansa, tuon kannen voisi kuvitella olevan nopeampi menetelmä kuin kurkotellen nostaa pressu kontin päälle ja sitoa monella narulla kiinni joka puolelta. | ||||
|
|
01.12.2024 15:50 | Noah Nieminen | ||
| Niinpä :) Tilaus suoraan. Tuohon vaikkapa 2 Sr1:stä ja tuohon, hmm... ehkä yksi. | ||||
|
|
01.12.2024 14:32 | Jaakko Pehkonen | ||
| Voi olla että olen ihan hakoteillä, mutta voiko nuot katossa olevat nostokahvat olla katon nostoa varten? Näyttäisi siltä että katto voisi olla irrallinen, sitä tukee myös nuo kuormaliinat joilla katto näyttäisi olevan kiinni. | ||||
|
01.12.2024 14:22 | Lasse Holopainen | ||
| Asjallista! Ja linjakilpi on varsin tyylekäs. | ||||
|
01.12.2024 14:20 | Lasse Holopainen | ||
| Käsittääkseni kyllä, niiden järjestelmäthän ovat samanlaisia myös silläkin tavalla, että niitä voi ohjata Edostakin. Toisin kuin Sr1:htä. Jossain oli muuallakin tästä puhetta täällä vorgissa. | ||||
|
01.12.2024 12:57 | Timo Salo | ||
| Alkaa mennä usko suomalaiseen sillan rakentamiseen... https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/279fc2e0-fa7a-4145-bc3f-2fb7430013e2 https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cf549d93-edd7-4e51-817c-d5841d40cd19 https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tallaisia-siltaturmia-on-tapahtunut-suomessa-2000-luvulla/8695078 | ||||
|
|
01.12.2024 12:50 | Rasmus Viirre | ||
| Vältetäänkö tällä vaunun piikkien vääntymisen vaaraa? Ja samalla ei haittaa vaikka nuo kontin alapuolella olevat haarukan paikat jäisivät piikkien taakse. Tuskin kuormaajasta näkee paremmin vaikka nostolaite olisi maksimissa ja kontti roikkuisi? Minulla kun on kokemusta vain pienistä trukeista :) | ||||
|
|
01.12.2024 12:00 | Pasi Utriainen | ||
| -Mitähän teille saisi olla? -Kaksi äsär ykköstä, kiitos. | ||||
|
01.12.2024 11:32 | Teemu Saukkonen | ||
| Onko kenties T55842? https://juliadata.fi/timetables?s=55842&d=14.10.2024 | ||||
|
|
01.12.2024 09:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Ei kai sitä nyt kuljettajilta kysellä, että montako laitetaan. =oD | ||||
|
01.12.2024 09:08 | Otto Tuomainen | ||
| ČD Cargon sivuilla on aikatauluhaku jonka avulla voi etsiä yhteyksiä. Sivustolta https://sledovani.55p.cz löytyy jotain tavarajunien veturikiertoja yms. Jotain siis löytyy mutta ei mitenkään kaiken kattavasti ja etsiminen on suhteellisen työlästä. | ||||
|
|
01.12.2024 08:13 | Veeti Pietilä | ||
| Pystytäänkö Sr2:sta ja Sr3:sta ajamaan yhdessä virroittimet molemmissa ylhäällä? | ||||
|
|
01.12.2024 03:36 | Juhani Pirttilahti | ||
| Mitä kautta löytyy tsekkilän tavarajunien numerointi / aikataulut? | ||||
|
|
30.11.2024 23:52 | Mikko Mäntymäki | ||
| Ei taida nämä nyky kuljettajat uskaltaa vetää tuota yhdellä veturilla, pelkäävät punaisen alueen rajaa liikaa. Parilla tuo kulkee aikataulussa, yksinäisellä on ajomoottoreiden ylikuumeneminen jatkuva ongelma. | ||||
|
Kuvasarja: Taiwanin rautatiemuseon pienoisrautatie |
30.11.2024 21:53 | Hannu Peltola | ||
| Maailmassa on niin monta mielenkiintoista rautatiemaata! Taiwanissa piti käydä, ennen kuin Kiina lähtee sinne härkkimään... :-) | ||||
|
Kuvasarja: Taiwanin rautatiemuseon pienoisrautatie |
30.11.2024 21:47 | Reijo Salminen | ||
| Kaikkiin paikkoihin sinä Hannu kanssa kerkiät! | ||||
|
30.11.2024 21:40 | Rasmus Viirre | ||
| Kiitoksia | ||||
|
30.11.2024 21:25 | Lasse Holopainen | ||
| Niin n e ä m m ä on. | ||||
|
30.11.2024 21:24 | Lasse Holopainen | ||
| On se klassinen kokoonpano kyllä asjaa. | ||||
|
30.11.2024 21:23 | Lasse Holopainen | ||
| Komia kuva, aikamoinen tyylekkyys! | ||||
|
30.11.2024 21:23 | Lasse Holopainen | ||
| Näyttäisi vanha väri tulevan esille. | ||||
|
30.11.2024 20:30 | John Lindroth | ||
| Kaunis nostalginen kuva Porvoon radalta! | ||||
|
30.11.2024 20:01 | Antti Grönroos | ||
| Kiitos Jimi. | ||||
|
|
30.11.2024 19:27 | Jimi Lappalainen | ||
| Keskustelua asiasta kuvassa: https://vaunut.org/kuva/45738 | ||||
|
30.11.2024 19:09 | Petri Sallinen | ||
| Kyllä — S160-vetureita tarjottiin myös Suomeen. | ||||
|
|
30.11.2024 18:46 | Petri Nummijoki | ||
| Kiitos teknisistä tiedoista. Lukeutuiko tämä veturityyppi niihin, joita sodan jälkeen haviteltiin tai tarjottiin myös VR:lle? | ||||
|
30.11.2024 13:45 | Juhana Nordlund | ||
| Suomen Raitiotieseuran nettisivujen mukaan HRO:n vaunut 56, 64, 82, 84 ja 86 ainakin ovat olleet vuokrattuina Turussa ja liikenteessä siellä. Ne olivat nk. Pikku-Ruotsalaisia. Vuokra-aika päättyi 11.4.1938, osalla se oli alkanut syksyllä 1932, osalla 1933. | ||||
|
30.11.2024 13:05 | Erkki Nuutio | ||
| Töölön sokeritehdas oli Helsingin vanhin ja suurio, mutta ei ainoa. Rakennus kuvan oikeassa reunassa oli alkuaan Strömbergs sockerbruk och sirapfabrik vuodelta 1896. Sen suunnitteli arkkitehti K.F. Andersson kulmatontille Fleminginkatu 27 - Pääskylänkatu 10. Kartellina jo ennen vuonna 1918 tapahtunutta Suomen Sokeri Oy:n perustamista toiminut sokerirengas osti pois sitä häirinneet sokeritehtaat lopettaakseen ne ja palauttaakseen "kunnollisen" hintatason. Strömbergin sokeritehtaan seuraaja Helsingin Sokeritehdas Oy oli tullut sokerirenkaan omistukseen ja tapettiin vuonna 1911. Rakennuksella on ollut monia käyttäjiä sen jälkeen. Maailmansodan aikoina siinä ja vastapäisessä Fleminginkatu 34:ssä oli 22. armeijakunnan esikunta ja hevostallit. Kun Venäjän armeija poistui vuoden 1917 puolivälin jälkeen, jäivät hevoset rakennuksessa syöttämättä ja sivullisten piti tulla avuksi. Periaatteessa sijainti Vallilan tavara-aseman vieressä oli ihanteellinen sotilasjunien lastauksen kannalta, mutta en tiedä oliko tavara-asema jo silloin käytössä. 1930-luvulla omistajapankki vuokrasi rakennusta mm. Oy Sytyttimelle sekä Oy Suomen Autoteollisuus Ab:lle, joka osti sen vuonna 1941. Kun sokerirengas oli ostanut sokerit pois rakennuksesta, perusti lopetuksesta suuttunut tehtaan johtaja ja muut henkilöt vuonna 1912 uuden sokeritehtaan, Helsingin Siirappitehdas Oy:n. Vuonna 1913 valmistuneet rakennukset suunnitteli samainen arkkitehti K.F. Andersson (Panimokatu1-3 & Työpajakatu 11 Sörnäinen). Arkkitehti Anderssonista Joakim Hansson Svenska arkkitekters verksamhet i Finland 1870-1920 s. 154-155 (Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 152, 1998, 363 s.) |
||||
|
|
30.11.2024 12:52 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tietoa, ajoiko helsinkiläinen raitiovaunu koskaan Turun raitiotiellä, tai turkulainen helsingissä? Kertaakaan? | ||||
|
30.11.2024 11:38 | Erkki Nuutio | ||
| Carl Alex. Armfelt: Vid Finska Statssekretariet (Hfors, 1920, 177 s.), s 19 : Före afresan [Lappeenrannasta] besökte jag statsrådet Strömberg för att utverka, att ministerstatsekreterarens vagon blefve inkopplad i det kejsarliga tåget, ty det hade plötsligt blivit beslutadt, att de kejsarliga skulle resa landvägen, d.v.s. med tåg ända fram till Petersburg och icke sjöledes från Viborg, som afsedt var, och då ville [ministerivaltiosihteeri] von Daehn följa med . Visserligen hade röster höjts emot förändringen af marshrouten, under framhållande, att järnvägslinjen emellan Viborg och Petersburg icke vore bevakad, men kejsaren [Aleksanteri III] afbröt hvarje antydan härom med orden: "I Finland behöver jag ingen bevakning". Strömberg sade sig emellertid icke kunna vidtaga någon åtgärd för vagnens inkopplande, ity att de kejsarliga tågen egen kommendant, som ensam kunde bestämma dessa tågs sammansättning. Jag uppsökte mannen, en öfverse Schilinsky, men fann honom till en början ganska obenägen för hvarje ökning i vagonantalet, förebärande lokomotivens svaghet m.m. Men då Strömberg iklädde sig garanti för tågets framkomst på bestämd tid m.m., gaf översten efter och vår vagn blef inväxlad i kejsarens tåg. Utom sitt "fältkansli" representadt av mig, hade von Daehn inbjudit kommunikationschefen, baron Alfthan, hvars vagn skulle följa i ett senare tåg. Strömberg själf tog plats å lokomotivet. För säkerhets skull hade man icke notificerat tiden för det kejsarliga tågets afresa Från Villmanstrand eller ankomst till Petersburg; allt gick snabbt och lyckligt och dagen därpå återvände jag till Finland för att på Åminne njuta af min semester och sköta egna angelägenheter. Tuskallista oli kirjoittaa ylläolevakin Lenovo-mikrolla (W11) ja sen ala-arvoisesti käyttäytyvällä AMD Ryzen -näytönohjaimella, kun sen edeltäjä oli moitteettomasti käyttäytynyt Acer (W7). |
||||
|
30.11.2024 10:36 | Erkki Nuutio | ||
| Kuvaa hallitsee työläisasuntola-kokonaisuus, Tallgrenin villat. Sen paikalle alettiin vuonna 1908 rakentaa Kansallismuseon rakennuksia. | ||||
|
|
30.11.2024 09:19 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno kuva ja mukava kuvateksti. Molempien virroittimien valokaaretkin tallentuneet näyttävästi kuvaan. | ||||
|
30.11.2024 08:30 | Noah Nieminen | ||
| Sieltä tullaan! | ||||
|
30.11.2024 05:16 | John Lindroth | ||
| Onnistunut nostalginen lättäkuva Lieksasta! | ||||
|
|
30.11.2024 04:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ni niin, että hienoa! Siis "Ami -Kriegsloks" eli "War-time Austeritys" Still Going Strong! (Jo tutuksi tulleiden Reichsbahn - BR 52:ien ohella.) | ||||
|
|
30.11.2024 02:51 | John Lindroth | ||
| Iso-Britanniassa näitä vetureita on eri museoradoilla sijoitettuna yhteensä 6 kpl. | ||||
|
|
29.11.2024 19:53 | Eljas Pölhö | ||
| Veturisarjan tekniset tiedot, vetovoimakäyrät ja kuormataulukot Puolasta (PKP:n käyttämät) on keskustelupuolella https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=15667.0 | ||||
|
|
29.11.2024 18:42 | John Lindroth | ||
| Ja messinkimallin on tehnyt DJH/Model loco. | ||||
|
29.11.2024 18:00 | Noah Nieminen | ||
| Terve menoa! Vielä pari kuukautta sitten paahtoivat tavara- ja matkustajajunien vetäjänä. Eivät varmaankaan aavistaneet, että kuolema kolkutti jo ovella... | ||||
|
29.11.2024 17:58 | Noah Nieminen | ||
| Sieltä tullaan! | ||||
|
|
29.11.2024 17:29 | Hannu Peltola | ||
| Roco on tehnyt veturista H0-mallin ( https://ironplanethobbies.com/product/roco-ho-scale-steam-locomotive-s-160-of-the-usatc-2610-dc-72154 ) ja Rapido UK 00-mittakaavaisen. | ||||
|
|
29.11.2024 17:20 | Hannu Peltola | ||
| Tämä USATC S160 -sarja on ollut mielenkiintoinen osa rautatie- ja sotahistoriaa. En muistanutkaan, että niitä oli myös Venäjällä. US Army Transportation Corps käski jo 1930-luvulla päivittää ensimmäisen maailmansodan aikaisten sotavetureiden piirustukset siltä varalta, että syttyy uusi maailmansota ja sotavetureita tarvitaan eri puolilla maapalloa. Pohjasuunnitelma tämän kokoluokan veturista tehtiin Baldwinin 1. maailmansodan aikaisen veturin pohjalta ja syntyi suunnitelma sotaveturityypistä S159. Yhdysvaltojen liityttyä toiseen maiilmansotaan suunnitelma päivitettiin ja nimeksi päätettiin S160. Sota-aikana näitä 2-8-0 Consolidation-vetureita valmisti ALCO, Baldwin ja Lima ja valmistusmäärä oli tosiaan Eljaksen mainitsema 2120. Veturit tukivat Yhdysvaltojen asevoimien logistiikkaa ja näitä löytyi kaikilta sotarintamilta. Vetureita rakennettiin uutena kolmelle raidelevydelle: 1435 mm, 1524 mm ja 1676 mm (Intia). Myöhemmin näitä muutettiin myös 1067 mm (Sahalin) ja 1668 mm (Espanja) raideleveyksille. Normandian maihinnousun jälkeen aikaisemmin Britanniaan toimitetut veturit siirrettiin Eurooppaan ja sotien jälkeen näitä oli käytössä melkein kaikilla Keski-Euroopan rautatieyhtiöillä. Venäjä sai 200 veturia Lend-Lease -apuna (6 tosiaan jäi Atlantille). Afrikkaan näitä tuli US Armyn mukana ja vetureita oli käytössä Algeriassa, Marokossa ja Tunisiassa. Meksiko ja Peru ostivat näitä uusina. Aasiassa veturisarja oli käytössä Kiinassa, Intiassa ja kummassakin Koreassa. Yhdysvalloissa tärkeimmät käyttäjät olivat Alaska Railroad ja US Armyn varikot. |
||||
|
29.11.2024 16:26 | Lasse Holopainen | ||
| Asianmukainen tilannekuva ajalta sillon ennen tällä vuosituhannella. | ||||