Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
Kuvasarja: Tampereen lähijunat |
25.03. 06:54 | Jari Välimaa | ||
| Akaa haluaa nysset eli poimia rusinat pullasta https://www.aamulehti.fi/lukijalta/art-2000011119294.html | ||||
|
25.03. 06:47 | Jari Välimaa | ||
| Muuttuvaleveyksinen rautatiekalusto maksaa 50 % enemmän kuin eurooppalainen ja sen ylläpito maksaa enemmän Itäradan raideleveysselvityksen mukaan. Lisäksi tälläiselle kalustolle ei ole jälkimarkkinoita. | ||||
|
25.03. 06:32 | Juhana Nordlund | ||
| Jyrängontien tasoristeys samalta sillalta vähän toisesta kuvakulmasta katsottuna 20.3.2024, jolloin kaksiraiteinen kapearaiderata oli vasta sähköistymässä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-vuosikuvastot/2024/2024-03-20/Raitiovaunuja/IMG_27964A.jpg Linkin kuvassa itse tasoristeys ei ole pääaiheena, vaan näkyy Vallilanlaakso-aiheisessa kuvassa omana yksityiskohtanaan aivan etualalla. | ||||
|
25.03. 02:36 | John Lindroth | ||
| Tässä kuvassa näyttää olevan tuo vaaleampii värisävy teleissä ja alustassa josta itse pidän.Se johtuu siitä että kotiradan olosuhteissa tummemmat värisävyt eivät tuo alustan yksityiskohtia esiin toivotulla tavalla! | ||||
|
25.03. 01:57 | John Lindroth | ||
| Vuonna 1982 tuossa kuviailtiin Risto 1082 vetämää erikoisjunaa! Hieno kuva Tapsalta! | ||||
|
25.03. 00:11 | John Lindroth | ||
| Upeaa tosiaankin on! | ||||
|
|
24.03. 23:11 | Jorma Toivonen | ||
| No, jopas osui Eemilitä oiva näpsäys kohdalleen. Ei voine moittia kuvatekstiäkään. Hienoa, että "pojat" alkavat panostaa jo sanalliseen ilmaisuunkin. | ||||
|
24.03. 21:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Ylläpito: Vaunut.orgin ohjesivulla ( https://vaunut.org/ohjeet ) kerrotaan, että suurin sallittu kuvan leveys on 1920 pikseliä ja suurin sallittu kuvan korkeus 1200 pikseliä. Tämän kuvan resoluutio on kuitenkin 2560 x 1222. Mikä on suurin sallittu resoluutio? Voiko kuva olla kuinka suuri tahansa, kunhan sen koko ei ylitä yhtä megatavua? | ||||
|
24.03. 21:02 | Jaakko Pehkonen | ||
| Syykoodeista löytyy ainakin pari listaa: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2023-15_liite_1_syykoodisto.pdf ja vielä perusteellisempi ohje https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2023-15_hairiokirjausten_kasikirja_web.pdf | ||||
|
24.03. 20:56 | Juhani Katajisto | ||
| Jörn Donnerin filmissä "Täältä alkaa seikkaulu" näkyy, kun isopyöräinen höyryveturi ylittää Kolera-altaan siltaa. Tämä kohtaus on kuvattu kesä/heinäkuun aikana vuonna 1965 Suomen kansallis filmigrafia kirjan mukaan. Pasilassa ei juuri tuolloin ollut yhtään sopivaa höyryveturia, joka voisi ylittää tuon sillan. Tapani Kilpinen havaitsi 2.6.1965 Masalassa yksinäisen Schwartzkopffin Hv2 588:n (LT 1312) matkaavan Helsinkiin päin. Tässä on jonkin verran polemisoitu, että tuo Kolera-altaan sillan ylittäjä filmissä voisi olla juuri tuo 588 ja tuotu tätä filmausta varten Helsinkiin. Veturin numeroa ei filmissä näy, mutta Hv2 se on. | ||||
|
|
24.03. 20:52 | Noah Nieminen | ||
| Hieno kuva! Juuri ja juuri mahtui juna kuvaan... :) | ||||
|
24.03. 20:46 | Esko Peranto | ||
| Nyt on taidetta ruudun täydeltä. | ||||
|
|
24.03. 19:45 | Rasmus Viirre | ||
| Opastimissakin taitaa kuitenkin ilmetä joskus teknisiä ongelmia. Muutamaan kertaan todistettu, kun junat joutuvat matelemaan, pysähtymään ja vihdoin ohittamaan punaisia opasteita erikoisluvilla. Tietysti ongelman lähde on voinut olla muuallakin, miten nuo suojaukset ja raidevaraukset sitten meneekään. En ole perehtynyt ammattitasoisesti ja jokaiseen käsitteeseen. Julia-palvelussa olen saattanut karttaa katsoessa törmätä jonkunlaiseen myöhästymiskoodiin, jossa opasteet mainitaan. Löytyykös jostain listaa kaikista eri syykoodeista, tai mitä toistaiseksi on käytetty? Edit. Vähän kun tutki syvempää digitraficcia niin sekava listaus löytyi ainakin joistakin. |
||||
|
|
24.03. 19:00 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta Hv1 ja Hv3 varmaankin saivat käydä Katajanokalla asti? Nekään tuskin lisää vettä satamassa käydessään tarvitsivat mutta satamien vetopäivystäjinä Helsinkiin sijoitettuja Hv-vetureita https://vaunut.org/kuva/9258 on käytetty. | ||||
|
24.03. 18:31 | John Lindroth | ||
| Tepolle kiitokset" | ||||
|
24.03. 18:13 | Esa J. Rintamäki | ||
| Sahalle? Siis ei omaa asemalta lähetettyä tavaraliikennettä rahtikirjoineen vaununvuokrineen kaikkineen. Suonet anteeksi, herra Teppo. Olisihan minun pitänyt olla vähän tarkempi, kuvaillessani lähes pystyyn tapettua asemaa... |
||||
|
|
24.03. 17:54 | Veeti Saukkonen | ||
| hahah :D | ||||
|
|
24.03. 17:13 | Esa Lehtinen | ||
| Eikä tarvitse telejäkään vaihtaa kun siirretään pyöriä vaunujen akselilla edessäolevaa raideleveytta vastaavaksi raideleveyden vaihtoasemalla junan kulkiessa koko ajan eteenpäin. | ||||
|
|
24.03. 15:13 | Jari Välimaa | ||
| Tässä kuvassa olevat raiteet ovat 1435 mm jolloin ei tarvitse siirtää mitään. | ||||
|
|
24.03. 15:00 | Riku Outinen | ||
| Koska Vilppulan saha liikenne olisi loppunut? Eikös niitä Habbin ja Hbi vaunuja mene ainakin Vuosaareen? | ||||
|
|
24.03. 14:59 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Niin, vaiko paremminkin rättivaunuisia sahatavarajunia: https://vaunut.org/kuva/161933 ? | ||||
|
24.03. 14:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Ulkoasu oli punaisempi vielä kolme vuotta sitten: https://vaunut.org/kuva/156679 | ||||
|
|
24.03. 14:31 | Jimi Lappalainen | ||
| Eivätköhän nuo ole raakapuujunia. Sanotaanhan, että esim. Kyröstäkin on loppunut oma tavaraliikenne, vaikka siellä on puunkuormausta. Ehkä "oma" liikenne tarkoittaa jotakin teollisuuslaitosta? | ||||
|
|
24.03. 13:50 | Juhani Katajisto | ||
| Veeti kysyt onko tässä Ukko-Pekat ottaneet vettä. Koitan vähän valaista asiaa. Ukko-Pekoissa ja saman suuruisissa Ristoissa (Tr1-vetureissa) on varsin suuret vesitilat. Ne eivät siis tarvinneet vesitäydennystä satamakeikoilla vaikka olisivat tehneet vähän kauemminkin siellä töitä. Mitä tähän kyseiseen vesiviskuriin tulee niin se sijaitsee kolera-altaan sillan sillä puolella, jota Ukko-Pekat ja Ristot eivät ylittäneet. - Katajanokalla ovat käyneet mm. B1, C1, C2, C4, Sk1-Sk4, Vk1, Vk3, Vr1, Vr5, ja Tk3-vetureita. Sen sijaan sillan Kauppatorin puoleisella Eteläsataman raiteistolla ovat käyneet lähes kaikkien veturisarjojen edustajia, mitä Pasilaan on ollut sijoitettuna. Trumaneista (Tr2-vetureista) minulla ei kyllä ole mitään tietoa. Eli siis Ukko-Pekkakin on käynyt Kauppatorilla asti lajitellessaan vaunuja Eteläsatamassa, mutta ei ylittänyt tuota siltaa. Tietoa näistä eri höyryvetureiden käynneistä Eteläsatamassa ja Kauppatorilla on taltioitunut useisiin tapahtumailmoituksiin, kun autot ovat olleet pysäköitynä liian lähelle rataa. - Monesti kauniina talvipäivänä noista viskurien putkien reistä ulos tuleva höyry näkyi hyvin pakkaspäivinä antaen vedenotto kuviin lisähuomioitavaa. | ||||
|
|
24.03. 12:43 | Teppo Niemi | ||
| Esa, miksiköhän tänään on ollut kulussa T 55309 Tampere tavara - Vilppula? Entä miksi Vilppula on edelleenkin noin kolmesti viikossa kulussa olevalle T 3314 lähtöasemana.... Nuo junat viittaavat kyllä siihen, että Vilppulalla on edelleenkin omaa tavaraliikennettä. |
||||
|
|
24.03. 11:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Herra Erkki, kilpailu tuo tekniikasta esiin parhaat puolet ja ihmisistä pahimmat. | ||||
|
|
24.03. 11:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Loistavaa, herra Panu, kiitoksella ja kumarruksella. Siitä huolimatta, että aseman alueen rakennuskannan mitoittaminen aseman palvelutasoluokan (I - V luokat, pysäkki, laiturivaihde ym.) mukaan oli - sanokaamme: vakio, niin silti vuosikymmenien aikana asema-alueilla tilanteet elivät. Liikennemäärien, tekniikan ja erityisesti junanopeuksien kehittyminen enimmälti vaikuttivat siihen, että muutoksia tapahtui. Esimerkiksi Vilppula oli liikennettä 1883 aloitettaessa IV luokan asema. Eräässä vaiheessa sen luokituksena oli III (eli sama kuin Myllymäellä v. 1883). Vilppulassa oli asemapäälliköllä oma vakanssi suhteellisen myöhään. Ja nyt, Vilppula tänä päivänä: pelkästään seisake, ei omaa tavaraliikennettä, Mänttäänkään, ei muuta kuin kauko-ohjattuna junakohtauksia varten. Ei tarvista asunnolle asemapäällikköä varten, ei konttoristeja, ei vaihdemiesten esimiehelle, ei Ovelta ovelle -kuorma-autonkuljettajia, ei junasuorittajaa, eikä minkäännäköistä palvelua muutenkaan. Syynä maassamme harjoitettu politiikka. Kohta meillä ei enää ole yhteiskuntaakaan, vaan olemme pelkästään lauma kuluttajia. Ilman keskinäistä luottamusta, valmiiksi hinnoiteltuna ja sen mukaan arvojärjestyksessä. |
||||
|
|
24.03. 10:54 | Rainer Silfverberg | ||
| Se varsinainen etu tulee siitä että tavaraa ei tarvitse enää siirtää junasta laivaan ja laivasta junaan. Riittää kun siirtää junanvaunusta toiseen yhden kerran. Tai junanvaunu vaihtaa telit yhden kerran. | ||||
|
|
24.03. 09:00 | Erkki Nuutio | ||
| Toistuvasti on syytä muistuttaa suhteellisista kilpailuhaitoista, jotka ovat elintasomme parantumisen esteenä. Ehkä asian sadasviideskymmenes toistaminen onnistuu havahduttamaan välinpitämättömätkin ihmiset. |
||||
|
24.03. 09:00 | Jari Välimaa | ||
| Eli syksystä lähtien ei sitten museokalustolla ilman jännitemuunnosta ajella enää Helsingissä. | ||||
|
|
24.03. 07:17 | Mikko Mäntymäki | ||
| Upea kuva. | ||||
|
|
24.03. 07:15 | Panu Breilin | ||
| Vuoden 1931 Rautatiehakemiston mukaan asemapäällikkö asui Littoisissa asemarakennuksessa jossa hänellä oli 3 huoneen ja keittiön asunto. Kasarmissa (kaksoisvahtituvassa) oli sähköttäjällä 2 huoneen ja keittiön asunto sekä kahdella asemamiehellä molemmilla 1 huoneen ja keittiön asunto. Ratamestari asui "omassa rakennuksessaan". Vuoden 1947 Rautatiehakemistossa kerrotaan asuntotilanne muutoin samaksi mutta ratamestarista ei ole mainintaa. Sauna ja pesutupa olivat henkilökunnalla yhteiset, navetta oli kaikilla ja viljelysmaata oli asemapäälliköllä noin 14 aaria ja muilla noin 7 aaria. Vuoden 1963 Rautatiehakemiston julkaisuaikaan Littoinen oli alennettu asemasta laiturivaihteeksi ja henkilökuntana oli vain yksi asemamies. |
||||
|
|
24.03. 06:59 | Teppo Niemi | ||
| Tuolta löytyy Johnille lukemista: https://tinyurl.com/3yvyr4fw. (Jos yleisesittely ei riitä, niin sieltä löytyy linkki myös varsinaiseen tutkintaselstukseen. Ja Juha on ollut turhan hätäinen, sillä raportin julkaisupäivä oli vasta 22.11.2024. // linkki muokattu |
||||
|
|
24.03. 01:40 | John Lindroth | ||
| Mielenkiintoista olisi saada selvää suistumisen syystä niinkuin Juha sanoo? Kuvasta ilmenee sen tapahtuneen vaihteessa! | ||||
|
Kuvasarja: Vahtituvat: Helsinki-Turku |
24.03. 00:35 | Antti Grönroos | ||
| Oli hyvä reissu kuin myös viime la. | ||||
|
|
23.03. 23:37 | Visa Pöntinen | ||
| Mahdollisesti kyllä. | ||||
|
23.03. 23:34 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ovi on ilmeisesti 1950-luvulta olevaa paneloitua mallia? | ||||
|
|
23.03. 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se toinen vahtitupa ratavartijan työsuhdeasuntona ja kaksoisvahtitupa vastaavasti ratamestarilla? | ||||
|
23.03. 23:27 | Juhani Pirttilahti | ||
| Levätköön rauhassa vahtitupien taivaassa. | ||||
|
23.03. 22:32 | Heikki Jalonen | ||
| Rakennuksen kokoon nähden huomattavat hormiryhmät puhuvat sen puolesta, että rakennuksessa olisi ollut höyrykattilan käyttämä vesipumppu. Todennäköisesti vasemmanpuoleinen (aika hienosti muurattu) piippu on ollut höyrykattilaa varten, sen koko on sikäli suuri. Myös pariovet viittaavat höyrykattilaan, jostain niitä halkoja piti tulille tuoda. | ||||
|
23.03. 22:29 | Juhani Katajisto | ||
| Kuva on otettu viimeisen Kouvolaan sijoitetun Kukon 756:n päältä. Kouvolan muut Kukot 754 ja 755 olivat jo aikoja sitten saaneet työtä muualta. Eikä siellä enää muuta tähän sopivaa tankkiveturia tuolloin ollutkaan. Kuvasta voi aistia Kanan 670:n joutsenlaulua. Sehän seisoo aivan yksinään ilman lajitovereitaan, jotka niin oleellisesti kuuluivat parvina Kouvolan talliraiteille. Vr1 670:n pitkä ura päättyi juuri kesäkuussa 1974 tilastoituun vaivaiseen kymmeneen kilometriin. Samalla se päätti Kanojen työtehtävät Kouvolassa. Ja taakse on jäänyt Rulla-Ristojenkin mittavat kuukausi ajot. Tr1 1094 kulutti kiskojamme tuona kuukautena vain 744 km. Uusi aika tehokkaampine vetureineen työntää väkisinkin meidät vanhukset sivuraiteelle ja "eläkkeelle". Kehityksen pyörää ei voi pysäyttää eikä se ole tarpeenkaan. | ||||
|
23.03. 22:05 | Visa Pöntinen | ||
| Ei varmaankaan montaa. Nurmeksen radalla on kyllä harvinaisen pienillä seisakkeilla aika isot kaksoisvahtituvat, mutta oletettavasti niissäkin on asunut toisessa asunnossa muuta henkilökuntaa. | ||||
|
23.03. 22:03 | Panu Breilin | ||
| Ikään kuin olisi ratapölkyistä tehty saunan seinät. Toisaalta mikäpä on ollut tehdessä, kun vanhaan aikaan yleensä kyllästämättömiä olivat. | ||||
|
23.03. 21:56 | Panu Breilin | ||
| Melko hiljaista on viime aikoinakin ollut Ilomantsiin asti menneiden junien suhteen. | ||||
|
|
23.03. 21:53 | Panu Breilin | ||
| Hyvin usein nämä kaksoisvahtituvan piirustuksilla tehdyt rakennukset ovat käytännössä toimineet asemahenkilökunnan asuntoina. Minkä verran lienee sellaisia kaksoisvahtitupia joissa on tosiaan nimensä mukaisesti asunut kaksi ratavartijaa? | ||||
|
23.03. 21:07 | John Lindroth | ||
| Onnistunut kuva. | ||||
|
23.03. 20:57 | Juhani Pirttilahti | ||
| Huhtikuun numero n:o 350. Tulee lehden uutispalstalle lyhyenä uutisena. | ||||
|
|
23.03. 20:57 | Tuukka Varjoranta | ||
| Tässä on hienosti osunut valotus nappiin! | ||||
|
|
23.03. 20:55 | Tuukka Varjoranta | ||
| Mihin lehden numeroon artikkelisi on tulossa? | ||||
|
23.03. 20:52 | Tuukka Varjoranta | ||
| Nyt on vauhdin tuntua kuvassa! | ||||
|
|
23.03. 20:35 | Esko Maasalo | ||
| Kumpaa väriä kuljettaja tässä noudattaa? Hieno kuva! |
||||
