Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 23.08.2025 20:36 Christian Pakisjärvi  
  Joo kuhan kerkeän!
kuva 23.08.2025 20:17 Juho Rintala  
  Taitaa olla Edo 28617, voit päivittää tietoihin.

Voit lisätä myös Dr19 2847 veturin tietoihin.
kuva 23.08.2025 19:01 Kevin Glynn  
  Itse olen ollut PYO276:n kyydissä kun Dr16 veti junaa 140km/h. (https://juliadata.fi/timetables?s=276&d=3.2.2025&speed=1 https://vaunut.org/kuva/172967).
kuva 23.08.2025 18:19 Heikki Jalonen  
  Hups. Taisinpa sekoittaa noissa siipiopastimissa Murtomäen ja Sukevan. Eikös Sukevalla ollut liki viimeiset, Huutokosken ja Vihtarin kanssa?
kuva 23.08.2025 16:55 Pekka V. Puhakka  
  Rataverkon viimeiset siipiopastimet kaasuesiopastimineen olivat Huutokoski ja Vihtari.
kuva 23.08.2025 15:59 Tero Korkeakoski  
  Oliko vaunut Rautaruukin vai VR:n?
kuva 23.08.2025 15:57 Tero Korkeakoski  
  No nyt on mielenkiintoinen kuva. Kiitos tästä Tapio!
kuva 23.08.2025 15:28 Jukka Ahtiainen  
  Tervetuloa 72,73,74!
kuva 23.08.2025 14:16 Kari Roininen  
  Hellströmin piirtämiä Oulu-Kontiomäki välillä suurin osa. Myös tämä asemarakennus.
kuva 23.08.2025 13:43 Petteri Kumpulainen  
  Juu otin pois. :) Harvoin merkkaan tavaravaunujen numeroita. :D
kuva 23.08.2025 13:39 Teemu Saukkonen  
  Pitäisikö numerot olla ilman tarkisteosaa?
kuva 23.08.2025 13:30 Petteri Kumpulainen  
  Päivittäin julkaisuun nyt litteran ja vaunujen numerot. Näkyi olevan kyljissä pinkillä kirjoitettuna kun tänään kävin uudelleen katsomassa.
kuva 23.08.2025 12:54 Arttu Kokkonen  
  Mykistävän hieno kuva!
kuva 23.08.2025 10:35 Jimi Lappalainen  
  Tästä on jäljellä siirrettynä tuo korkeampi keskiosa.
kuva 23.08.2025 09:42 Pekka V. Puhakka  
  Murtomäki on varhaisia releasetinlaitepaikkoja. Siemens DrS -asetinlaite on otettu käyttöön jo 1958 ja oli käytössä kunnes korvattiin nykyisellä ratkaisulla. Siipiopastimia ym. ei siis ole ollut ainakaan vuoden 1958 jälkeen.
kuva 23.08.2025 07:49 Teppo Niemi  
  Minulla on muistikuva 1970-luvulta, että.Murtomäessä olisi ollut peräti releasetinlaite. Rataosaselostuksista löytyvät Murtomäen opastinmerkinnät tukevat tätä.
kuva 23.08.2025 01:19 Arttu Kokkonen  
  Kiitoksia, harvoin kulkee noin lujaa.
kuva 23.08.2025 00:19 Rasmus Viirre  
  Hienoja kuvia!
En muista nähneeni koskaan Dr16:n kulkevan 130 km/h:ta kovempaa, kun juliasta nopeuskäyriä katselin.. Vaikka 140 km/h on veturin huippunopeus. VR:n veturisiirroissa ja yöjunissa nämä kulkivat 100-125 km/h.
kuva 22.08.2025 23:58 Rasmus Viirre  
  Kiitos vastauksesta Samuel
kuva 22.08.2025 23:45 Heikki Jalonen  
  Meillä Jaltana tunnettu menotekele on omaa sukuaan ZAZ (Zaporozhetsin Autotehdas) ja siten tarkkaan ottaen ukrainalainen valmiste - joskin Zaporozetshin päivän isännyys on tosin nykyään tietyssä mitassa volatiili. Samoin tehtaan nykytila, vauriot perin mahdollisia.

Tuota vähäistä maantieteellistä nyanssia ei Neuvostoliiton mahtiaikoina sitäkään vähää korostettu. Toiminta, suunnittelu ja laatu noudattivat "korkeimpia yleisliittolaisia normeja" ja tuotanto vyöryi "tuotantotavoitteiden kannalta hyödyttömiä" uudistuksia tarkoin vältellen.

Meillä Konela myi mallia ZAZ 965, mutta melko vaisulla suosiolla, vaikka se olikin Suomen halvin uusi auto. Malli oli valmistuksessa 1960...69, mutta olettaisin, että viimeiset kaupat Suomessa käteltiin mallivuoden 1965 masinoista.

Auto ei ollut kovinkaan onnistunut, jos nyt lievästi ilmaistaan. Erikoisesti auton ilmajäähdytteinen taakse sijoitettu V4-moottori jätti paljon sanomisen varaa mutta toisaalta usein vain melko lyhyeksi aikaa. Auton vakiovarusteinen bensiinikäyttöinen lämmitin oli oma surullinen lukunsa. Venäläiset taisivat käyttää siitä nimitystä "fakel"...

Joidenkin auttomiesten mukaan ZAZ 965 oli Fiat 600-mallin kopio. Eräin osin (päämitoitus ja massa, takamoottorirakenne, heiluriakselistollinen vaihteisto-perä) olikin samankaltaisuutta. Mutta muuten kaikki oli kuitenkin erilaista.

Voimme siten päätellä, että kuvan ottoaikaan (1971) tuo mainosplakaatti on nähnyt jo monta Kainuun synkkää syksyä.

Murtomäki oli (ja edelleen on) Otanmäen risteysasema. Vuonna 1971 kaivos toimi täydellä tehollaan ja kaivosmiesten palkkataso mahdollisti (varsinkin Kainuun mittakaavassa) hyvän elintason ja myös laajan autoistumisen. Jopa niin, että töihin mentiin autolla, vaikka siihen kaikkine värkkäyksineen meni parikymmentä minuuttia. Kävellen olisi ehtinyt viidessä minuutissa.

Volga tai Mosse olivat tosiaan olleet suuria suosikkeja, mutta kuvan ottoaikaan Lada oli jo "päivän kova sana". Luonnolliseti puoluekannat ja muut ulko-autoilulliset syyt vaikuttivat vaunun valintaan. Joku hurja saattoi jopa valita Fordin, Opelin, Volvon tai Saabin. Saattoipa sen valinnan seurauksena sitten lauantai-iltana mennä helposti tappeluksi Ryynäsenjärven Retka-majan saunaillassa...
kuva 22.08.2025 22:55 Heikki Jalonen  
  Kuten muistamme, juuri Murtomäki ja Huutokoski olivat viimeisiä liikennepaikkoja, joissa oli käytössä mekaaniset siipiopastimet.

Mutta, tässä vuoden 1971 kuvassa ei näy asetinlaitepukkia eikä myöskään johtoja tai johtokanaalin kansia. Milloin tänne tuli mekaaninen asetinlaite ja sen ohjaamat siivet? Vai oliko käyttö järjestetty jotenkin eri tavalla tai pukin sijainti jossain kaukana?
kuva 22.08.2025 20:41 Jyrki Talvi  
  Upea kuva.
kuva 22.08.2025 20:23 Linus Mansner  
  Ob vaunuja taitavat olla.
kuva 22.08.2025 18:58 Jimi Lappalainen  
  Liikenne tänne on alkanut 4.2.2025, mutta mitään kuvia raakapuuliikenteestä ei ole.
kuva 22.08.2025 17:07 Mikko Ketolainen  
  Julian mukaan koko elokuun loppu ja koko syyskuu on peruttu molempien T7145:n ja T7146:n kohdalta. Lokakuussa jatkuu sitten ajelut. T7147 ja T7148 kulkevat yhtä päivää lukuun ottamatta koko syyskuun ja sitten koko lokakuun.
kuva 22.08.2025 16:47 Samuel Pajunen  
  Rasmus: Elli on virallisesti Arcticrailin.
kuva 22.08.2025 15:20 Juho Rintala  
  Erittäin komea kuva!
kuva 22.08.2025 15:12 Veeti Saukkonen  
  näin itsekkin muistelin...
kuva 22.08.2025 15:09 Juho Rintala  
  Jorma, tuli aivopieru nyt illalla kun tämän julkaisin, joten korjaan.

Kiitos Jarno!
kuva 22.08.2025 14:12 John Lindroth  
  On onnistunut edustava kuva!
kuva 22.08.2025 13:44 Teemu Saukkonen  
  Tästä vinkkelistä jotenkin mikään veturin muotoilussa ei erityisesti häiritse silmää.
kuva 22.08.2025 12:48 Rasmus Viirre  
  Onko Elli-vaunu virallisesti ArcticRailin myös vaiko vain vuokralla?
kuva 22.08.2025 12:31 Petri Sallinen  
  Litteroiden kirjo oli valtaisa 1800-luvun lopulla. Alussa vaunujen litterointi ja numerointi oli rataosakohtaista. Käyttötarkoituksen mukainen litterointi johti suureen määrään erilaisia litteroita. Suurempi litteroiden siivoaminen tapahtui vuonna 1896-97, jolloin litteroita karsittiin, mutta tyypittely perustui yhä käyttötarkoitukseen

https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=12879.msg98323#msg98323

Todennäköisesti vuoden 1900 tienoilla käyttötarkoitukseen perustuvasta litteroinnista luovuttiin ja se korvattiin vaunun kantavuuteen perustuvaan luokitteluun. Tämä näkyy erityisen hyvin 1920-luvulla. Esimerkiksi Hd- ja Gav-sarjat sisälsivät kirjavan joukon erilaisia vaunuja, joille yhteistä oli kantavuus. Kun tarjolla ei ollut suuremman kantavuuden mahdollistavia pyöräkertoja, sijoitettiin aivan uusia Gb-vaunuja Gav-sarjaan. Gav-sarjasta ne siirrettiin Gb-sarjaan, kun vaunuihin vaihdettiin uudemmat pyöräkerrat.

Useammat litterat ovat kierrätyskamaa, eli sama littera on saattanut olla eri aikoina erilaisessa käytössä.
kuva 22.08.2025 09:28 Hannu Peltola  
  Wow, tämä voisi olla ArcticRailin mainosjulisteesta! Myy Kari kuva ArcticRailille, voisivat olla kiinnostuneita!
kuva 22.08.2025 09:23 Samuel Pajunen  
  Upea kuva!
Kuvasarja:
Tavaravaunujen kylkimerkintöjä vuonna 1952
 
22.08.2025 09:14 Jarno Piltti  
  Teknisesti korkeatasoisia kuvia tarkasti rajatusta erikoisaiheesta. Varmaankin kuvattu johonkin ammatilliseen käyttöön?
kuva 22.08.2025 09:03 Jarno Piltti  
  Upeaa!
kuva 22.08.2025 09:02 Jarno Piltti  
  Hienosti sommiteltu raideristeys osaksi kuvaa.
kuva 22.08.2025 09:00 Jarno Piltti  
  Ja tuo -48 on katon korjausvuosi, eikö totta?
kuva 22.08.2025 09:00 Jarno Piltti  
  Käyttötarkoituksen mukaiset tunnuskirjaimet eivät ole lyhenne mistään ja ne ovat olleet käytössä rautateiden alkuajoista asti. Kuinka alusta tarkasti ottaen? Tietääkö kukaan vorkkilainen? Jokuhan tunnuskirjaimet on keksinyt ja ensimmäisenä käyttöön ottanut. Saksassako vai missä? Iso kirjain tai joskus kirjaimet kertoo pääluokan, tässä G = umpivaunu, ja pieni kirjain tai usein kirjaimet tarkentaa jotain, tai VR:n tapauksessa usein erottelee eri sukupolvet toisistaan, tässä b = toinen lajissaan, erotuksena Ga ja G-vaunuhin. (Gd-vaunun d ei sitten olekaan neljäs lajissaan, vaan se tarkoitti yhdysliikennemallista vaunua.) Idea siis on että vaunua näkemättä voi pelkästä sarjamerkinnästä tietää sen tärkeimpiä teknisiä ja kaupallisia ominaisuuksia.
kuva 22.08.2025 08:55 Jorma Rauhala  
  Enpä ole koskaan kuullut Raahea näin ilmaistuna. Kuuluu samaan luokkaan esim. näiden kanssa: Töölööseen, Korsooseen, Malmööseen, Thaimaaseen... eli sinänsä loogista.
kuva 22.08.2025 08:11 Joni Jurmu  
  Tässä yksi, kuvattu toiseen suuntaan sillalta https://vaunut.org/kuva/122144?s=1
kuva 22.08.2025 08:08 Joni Jurmu  
  Tästä kohdasta löytyykin monet kuvat tuolta minun kuvakansioista.
Kuvasarja:
Tavaravaunujen kylkimerkintöjä vuonna 1952
 
22.08.2025 05:13 Teppo Niemi  
  Tämä sarja on hyvä apu mallien rakentelijoille ja myös kaluston kunnostajille, jos merkinnät pitäisi saada 1950-luvulle. Asettelun osalta huomattavasti pidempään, vaikka kuorman merkintä muuttuikin kiloista tonneihin. Kiitoksia Panulle kuvista.
kuva 22.08.2025 05:07 Teppo Niemi  
  Jos kuva on vuodelta 1952, niin kyseisen vaunun sarjatunnus ei ole Hdk, vaikka tuo vaunu löytyisi 'mustasta kirjasta' Hdk merkinnällä.
Lisää tietoa löytyy esimerkiksi Mestarimallien sivuilta http://mestarimallit.com/hv-yleisvaunu-lyhyt-hdk/ .
kuva 22.08.2025 00:42 Uwe Geuder  
  Jos joku ei ymmärtänyt, mitä auikisi ennallistamisella tarkoitetaan: Au tarkoittaa suomeksi tulvatasanko (vaihtoehtoinen muoto Aue on sama asia, monikko olisi Auen).

Se ei ole kuinkaan näin, että jokaisessa saksankielisessä nimessä jossa on au, se viittaisi juuri semmoiseen tulvatasankoon. Augsburg on saanut nimensä roomalaisen keisarin Augustus mukaan (Limes oli ainakin 100 km pohjoiseen). Glauchau on sorbinkielistä alkuperää, siis slaavilainen ov- tai ow-pääte sovellettu saksalaisten kieliin. Lindausta taas kirjoitetaan, että au on joku vanha muoto saaresta. Siis Lehmussaari, joka näyttää paikalle sopivalta nimeltä. Eikö tuo puu rautatieaseman sisäänkäynnin vieressä voisi olla lehmus? (Kaikki tiedot: lähde Wikipedia)

Morgentau on aamukaste (th on vanhempi kirjoitusasu). Yhdyssana Morgen plus Tau. Herra Morgenthaun isovanhemmat olivat maahanmuuttajia Saksasta, tarkemmin Mannheimista. Jälkimmäisessä ei esiinny au laisinkaan :)
kuva 21.08.2025 23:41 Heikki Jalonen  
  Perässä roikkuu kaksi Gfottia ja niiden edessä kaksi Gd:tä Veturin etuvalot kertovat, että veturi vetää ja kyseessä on juna. Suomessa ei työntövetureita käytetä linja-ajossa, paitsi tietysti Ähky-Puhku-Edo-pötköissä. Taitaa junassa olla 64 akselia, ei mikään mahdoton veto Sr2:n 6MW tehoille. Henkilövaunujen tai autovaunujen akselit kun kuormassakaan eivät ole kuin 16...17 tonnia.
kuva 21.08.2025 22:10 Mikko Ketolainen  
  Kukahan nämä vaunujen lyhenteet on aikoinaan keksinyt ja onko noilla lyhenteille ns. kokonainen nimi vai pelkkä tuo lyhenne?
kuva 21.08.2025 21:28 Jouni Hytönen  
  Olisiko tässä päättynyt miehitys jo niin aikaisin, että rakennus on ehditty myydä jo vuoteen 1971 tultaessa ja sisäänkäynti on umpeutettu tältä puolelta?
kuva 21.08.2025 21:26 Jouni Hytönen  
  Kyllä on! Hienot veturit vielä tositoimissa. Junakin on pitkä kuin parhaana hiihtosesonkina ikään.
kuva 21.08.2025 21:12 Kevin Glynn  
  Hieno kuva!