Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 29.07.2020 11:54 Tero Korkeakoski  
  Jotta homma tulisi tehokkaaksi vaadittaisiin pysähdyspaikkoja Nokian ja Tampereen välille ainakin 6-8. Nyt joutuu käyttämään vielä autoa että pääsee Nokian asemalle.
kuva 29.07.2020 11:31 Mikko Ketolainen  
  Mistähän nuo vaunujen lyhenteet on keksitty?
kuva 29.07.2020 10:57 Esa J. Rintamäki  
  Asiasta kukkaruukkuun: Onni Vilkkaalla Kotkassa oli seitsemän Kutter 7-bussia takatuupparilla (Scania BR11065A, 6 kpl ja 1 kpl BR11065M). Siis automaattivaihteisia oli kuusi autoa ja käsin hämmennettävänä oli yksi. Tiedot Bussidatasta.

Siis Kutter seiskoja, en ole tutkinut muita.

Erkki, kommenttisi ovat äärimmäisen mielenkiintoisia! Monet kiitokset!
kuva 29.07.2020 09:54 Erkki Nuutio  
  Jos jotain kiinnostaa miten erään moottorin vauhtipyörämomentti vs kierrosnopeus -käyrä ja erään perusmuotoisen momentinmuuntimen (ns. Trilok-muunnin) paraabelinmuotoiset luistokäyrät toimivat keskenään, on esimerkki oheisessa monisteessa sivulla 52 : https://core.ac.uk/download/pdf/37995211.pdf
Stall-tilanteessa luistosuhde v = 0 (luisto 100%). Kun ulostuloakselin nopeus kasvaa nollasta, pienentyy luistosuhde vastaavasti Silloin vauhtipyörän ja muuntimen pumppupyörän momenttikäyrien leikkauspiste siirtyy vähitellen isommille kierronopeuksille. Yleensä muuntimessa itsessään oleva kytkin lukitsee muuntimen luistottomaksi kun luistosuhde on yli 0,8 ...0.9 .

Valitettavasti monisteeseen ei mahtunut tehtävän jatkoa. Siinä kussakin leikkauspisteessä kerrottiin vauhtipyörämomentti muuntimen muuntosuhteen luistosuhdekohtaisella arvolla. Tällöin sai turbiinipyörältä saatavan muuntimen ulostulomomentin. Vastaavasti kertomalla moottorin pyörimisnopeuden luistosuhteella, sai ulostulon pyörimisnopeuden. Jos vielä kertoi/jakoi senjälkeisillä välitys- ja hyötysuhteilla, sai laitteen (kuten veturin) vetovoimakäyrän.
Esimerkkimuuntimen muuntosuhteet olivat: 2.0 (Stall), 1.75 (v=0.3), 1.3 (v=0.6) ja 1.0 (v=0.9).
Käskettäessä moottoria vain pintakaasulla, on moottorin momenttikäyrä vastaavasti alempana ja käyrien leikkauspisteet ovat alempana. Käytännössä se Scania ei lähde liikkeelle pintakaasulla.
Esimerkkitehtäväkin oli koetehtävä ja jatkossa oppituntitehtävä.

Tehonsiirtotekniikka-kurssi 48 ot oli yksi 25 oppiaineesta joita ehdin opettaa, yliopettajan vuotuinen opetustuntimäärä kun oli 768 ot. Jos 1600 tunnin vuosityömäärä olisi normi, maksettaisiin pidettyä oppituntia kohti yhdestä valmistelutunnista. Se ei riitä edes asian palauttamiseen mieleen vuoden tauon jälkeen.
Itse kurssien laatiminen tapahtui 100% omalla ajalla ja hiellä ja johti alkuvuosina noin 80 h viikkotyöaikaan.
kuva 29.07.2020 08:59 Tuukka Ryyppö  
  Joo, Suomi on liikenneasioissa aika monella tavalla alueella "lievä ex-neukkula". Täällä pysäytetään autot kavereiden hakemisen, ruuan noutamisen tai muuton takia auto ihan surutta jalkakäytävälle laista piittaamatta, ei osata erottaa käsitteitä "pyöräily" ja "jalankulku" toisistaan, jne. Suomessa näkee edes jonkin verran sitä, että pyöräilijä on laillisella paikallaan ajoradalla silloin kun nimenomaista pyörätietä ei ole, mutta Latviassa pyöräteitä on yhä niin tosi vähän ja autoilijat aggressiivisia pyöräilijöitä kohtaan, että jalkakäytävä (ja samalla asemalaituri) koetaan itsestään selvästi järkeväksi paikaksi pyörälle. Suomessa jalankulkijoiden - liikenteen kuninkaiden - alueita kohtaan ei tunnu olevan yhtään mitään kunnioitusta, vaan jalankulkuliikennettä saa haitata ihan miten lystää, mutta Latviassa sama ilmiö on vielä vahvempana.
kuva 29.07.2020 07:58 Tommi K Hakala  
  Resiinan murinamylly-artikkeli pitäisi uudelleenjulkaista, päivitetyillä tiedoilla.
kuva 29.07.2020 07:23 Juhana Nordlund  
  Scania BR111M:n ja BR110:n vakioautomaatti oli HR501. Siinä ykkösvaihde oli momentinmuunnin, jossa ei ollut minkäänlaista lukitusta. Luisto kuului erityisesti äänessä Jounin ja Erkin kuvaamalla tavalla. Moottorin kierrokset oli saatavissa korkealle jo huomattavan alhaisissa nopeuksissa - heti liikkeelle lähdettäessä. Riippui tietenkin kuljettajan kaasujalasta, millaisella käyntinopeudella lähdettiin liikkeelle. Ainakin Turun liikennelaitoksella kuljettajien ajotyyliin sisältyi myös pintakaasulla ajaminen, silläkin ajotavalla tuollaisen Scanian sai kulkemaan aikataulussa, toki kuormitus ja liikennetilanne huomioiden.

Sisu BK-190D:hen oli saatavilla Voithin tai Allisonin automaatti - asiakkaan toiveen mukaan. Voithin ykkösvaihde oli nk. Diwa-vaihde, jossa veto muuttui nopeuden noustessa vähin erin hydraulisesta kohti mekaanista. Moottorin kierrokset nousivat maltillisessa tahdissa verrattuna sellaisiin automaatteihin, joissa alimmat vaihteet olivat täysin hydraulisia.
kuva 29.07.2020 03:36 Jari Kuusinen  
  hIENOKUVA! ;)
kuva 29.07.2020 03:34 Jari Kuusinen  
  Tämähän on lähtenyt Viinikasta Ylivieskaan ja sieltä todennäköisesti edelleen Kemiin Taimn/s-vaunujen kera, ei siis Harjavallasta. Occ-y vaunut ovat näemmä lähteneet Turusta - https://vaunut.org/kuva/141213 , kenties satamasta vai olisiko muka Pernon telakalta palautettu levyjä tai sinne päätynyt arvaillun Ylivieskan levyt?
kuva 29.07.2020 03:30 Jari Kuusinen  
  Tämähän kulkee päinvastaiseen suuntaan, Viinikasta Ylivieskaan (ja jatkot - Taimn/Taimns - luultavasti aina Kemiin saakka). Turussa vaunuja - tai kontteja lienee nähty vain kerran tämän kesän aikana - silloin kun nämä uudet kontit ovat rantautuneet Suomen rataverkostolle. 99-prosenttisella todennäköisyydellä vaunut ja kontit liikkuvat Pyhäkummun ja Harjavallan välillä, maanantaisin ja torstaisin on ainakin aiemmin lähtenyt Taimn-t (tms.) junia Pyhäkummusta (ollen aiemmin Ome:ja), eli lienevät käyneet taas Kummussa kuormattavana maanantaina? Ellei tässä sitten ole ollut kyse kokeiluluontoisesta liikenteestä vaihtoehtona itsekippaaville Taimn/t/s-vaunuille? Kts. https://vaunut.org/kuva/141248
kuva 28.07.2020 23:59 Martti Pulkkinen  
  Koskas tuo Tka hävisi Taivalkoskelta?
kuva 28.07.2020 23:09 Petri Nummijoki  
  Dr14-veturissa taisi kestotehoraja olla kuitenkin V-vaihteella 0 km/h eli pystyy tarvittaessa jäähdyttämään kaiken syntyvän lämmön.
kuva 28.07.2020 22:56 Jouni Hytönen  
  Scania BR111M:ään kun vielä huomattavan monissa tapauksissa yhdistyi Scanian oma kaksiportainen automaattivaihteisto, auton äänimaailma oli mielenkiintoinen. 1-vaihteella piti vedättää melko korkeille kierroksille ennen kuin vaihteisto viimein vaihtoi kakkoselle. Kun oli tähän äänimaailmaan tottunut, Jyväskylän kolme BR111M:ää Wilsonin puoliautomaattivaihteistoilla kuulostivat sitten aivan eri autoilta. :)
kuva 28.07.2020 22:23 Kari Huuva  
  Olen nähnyt kerran aiemmin kesällä Turun ratapihalla nämä. Myös rikaste Harjavaltaan voisi olla yksi vaihtoehto, aiemmin konteissa Kevitsasta tuotukin.
kuva 28.07.2020 22:12 Erkki Nuutio  
  Timo Lehtosen perusteellinen kertomus Move 51 / Vv13 -veturiversioista on Resiinassa 1/95 (s. 22-29)
Valitettavasti siinä ei ole moottoriparista GM 6-71 vauhtipyörämomentti / kierrosnopeus -käyrää eikä Allison Torqmatic TCLA12107 -muunninvaihteistosta stall-vääntömomentti / kierrosnopeus -käyrää eikä tietoja hammasvälitysten suuruudesta.

Periaatteessa veturin max vetovoima liikkellelähtiessä (stall-tilanne) on moottorien max vauhtipyörämomentti sillä pyörimisnopeudella johon moottori jaksaa tällöin kiihtyä (missä moottorien ja muuntimen momenttikäyrät leikkaavat toisensa) x muuntimen stall-muuntosuhde x vaihdevälitysten kokonaisvälityssuhde x vaihdevälitysten ja laakerointien kokonaishyötysuhde / vetopyörien säde - mikäli pyörien sutiminen ei rajoita vetovoimaa tätä pienemmäksi.

Muuntimien stall-muuntosuhde on tieajoneuvoissa noin 2, mutta muissa kohteissa siksi valitaan jopa 3,5 .
Se määräytyy muuntimen siipikulmista.
Stall-tilanne on julma. Sisääntulo pyörii täydellä teholla, mutta ulostulo on vielä pysähdyksissä. Koko sisääntuloteho muuttuu siksi lämmöksi - muuntimen hyötysuhde on siis 0. Muunnin alkaa ylikuumentua ja hajoaa jo noin minuutissa.
Liikkeelle on siis päästävä pian, jotta luisto pienentyy ja hyötysuhde parantuu. Vasta silloin muunninöljy pystytään lauhduttamaan, yleensä moottorin jäähdytyskiertoon kytketyllä öljynlauhduttimella. Ajoviimaakin tarvitaan jotta moottorin ei ala kiehua tämän lisälämmön (pahimmillaan siis Vv13:ssa jopa 200 kW) johdosta.

Valmetin metsäkoneaikanani Tampereella kiinnitimme vetoaisan kallioon ja vedimme valmistuneita metsäkoneita muunninvaihteiston 1-vaihteella ja pyöriäkin jarruttaen stall-kierroksilla ja luimme moottorin kierrosnopeuden koneiden tarkasta mittarista. Koska muuntimet olivat hyvin tasalaatuisia, kertoi stall-kerrosnopeus moottorin tehon.
Jos kierrosnopeus oli "oikeata" arvoaan pienempi, oli moottori virheellinen ja palautettiin moottoritehtaalle.
Linnavuoren nelosissa oli kerran hajontaa - pistivät koedynamometrinsä äkkiä kuntoon kun sen virhetila näin paljastui.

Kerronpa vielä kahden kaupunkibussimallin tarinan. Scania BR 111:n muunnin oli virtaushalkaisijaltaan virheellisen pieni. Lähdössä se nosti siksi kierrokset lähes maksimiin ennenkuin auto liikahti. Stall oli ehkä 1900 rpm. Auto ikäänkuin mietti pari sekuntia ennenkuin lähti, ja polttoainetta kului aina kierrosnopeuden turhaan noustessa.
Viimeisissä Sisuissa, eli BK 190 D:ssä muuntimen virtaushalkaisija oli sopiva. Se lähti heti liikkeelle, stall oli ehkä noin 1200 rpm.
kuva 28.07.2020 21:49 Juha Vuorinen  
  "Tampax". Asiasta tietämättömät voivat käyttää esim. Googlen kuvahakua...
kuva 28.07.2020 20:28 Jimi Lappalainen  
  "Ei aivan oikea vaunu"
kuva 28.07.2020 20:28 Jimi Lappalainen  
  Kiitos. Nämä ovat ihan mielenkiintoisia kuvia ja kun lisenssi sallii julkaisun niin miksipä ei :)
kuva 28.07.2020 20:27 Jimi Lappalainen  
  Kuvatekstin Finna-linkki toimii nyt ja sieltä löytyy jotain lisätietoa.
kuva 28.07.2020 19:00 Kimmo T. Lumirae  
  Muistanpa jostain "virallisen tiedon", jonka mukaan Vv 13:ssa ei esiinny ympärilyöntiä. Tämä voi olla sitenkin selitettävissä, että pienemmässä kuin noin-nopeudessa 7 km/h (2 m/s) veturin teho 250 kW riittäisi ympärilyöntiin, mutta hitaassa nopeudessa momentinmuuntimen muuntosuhde on hyvin suuri, ja hyötysuhde pieni, ja pyörille ei saada tuosta moottoritehosta niin paljoa, että ympärilyöntiä tapahtuisi. En tiedä, miten tässä ovat todellisuudessa teoria ja käytäntö kohdanneet.
kuva 28.07.2020 18:29 Harri Pesonen  
  Kiire tullut siirtyä kauemmas kattilasta kun alkaa höyryä koppiin pukkaamaan..... Tosiaan onneks ei kukaan paistunut..
kuva 28.07.2020 16:48  
  Jounille: On viel yksi pyoreakeulainen - ER2M-605
kuva 28.07.2020 16:35 Petri P. Pentikäinen  
  Hehän ovat kuin kaksi marjaa.

https://images.app.goo.gl/J5YsES2ovnUN7hn89
kuva 28.07.2020 15:47 Ossi Rosten  
  Ei satu Eao silmään tässä kyllä...
kuva 28.07.2020 14:53 Timo Salo  
  Onko tuo "Hikie" sitten ruotsia?
kuva 28.07.2020 14:06 Ossi Rosten  
  Kuusikulmio, mutta betonia juu... Noita samanlaisia betonipylväitä on ollut Suomessakin ainakin Tampereella kokeilussa joskus (arvaan) 60-70 luvulla. Hyvin yleisiä vieläkin itänaapurissa nuot. Sivummalla keskustoista ja maaseudulla on maahan juntattu betonipaalu joissa on Neukkulan patenttilangalla (6mm rautalanka) kiinnitetty puupylväs. Moiset rakneteet tosin kestää, tuossa maassa kun ei ole __vieläkään__ opittu galvanoinnin saloja :D
kuva 28.07.2020 13:46 Markku Knuutti  
  Ny kuvan uusintakatselmuksessa totean , jotta pylyväs on ylähä päi kaventuva neliön muatone , ja viä betoonia ?
kuva 28.07.2020 13:45 John Lindroth  
  Tuo Reijon mainitsema kohtaus jossa esiintyy veturi 798 on filmattu Helsingin Jätkäsaaressa oletettavasti vuonna 1957 elokuvan valmistumisvuosi (tai jo 1956?)
Se lienee niitä viimeisiä vuosia Kanojen päivystyksille satamissa jo vuonna 1958 Pasila alkoi saamaan uusia Vr11 vetureita.
Satamissa näyttää ainakin viimeisinä vuosina olleen käytäntö veturin perä satamaan päin,kun taas Helsingin päärautatieaseman päivystäjällä oli nokka asemalle päin. Vr1, 798 oli jo vuonna 1958 siirrettynä Oulun kirjoille. Tätä ennen se oli Oulun kirjoilla ollut huhtikuulla 1956. Kesäkuussa 1956 se oli Pasilan kirjoilla.

// ylimääräiset rivit poistettu
kuva 28.07.2020 13:15 Reijo Salminen  
  Tänään tuli telkkarista kotimainen elokuva "Vääpeli Mynkhausen", 798 oli muutaman sekunnin ajan kuvassa.
kuva 28.07.2020 12:51 Petri Nummijoki  
  VR:n Vv13-vetureissa oli tosiaan lisäpainot ja sen vuoksi (kitka)paino jopa 40 t, kun ilman lisäpainoja veturi kai painaisi vähän yli 30 t. Varmaankin tämä vähensi taipumusta sutimiseen mutta saattoi vastaavasti lisätä voimansiirron kuumenemistaipumusta. Ilman lisäpainoja olisi ehkä pyörien luistaminen rajoittanut monessa tilanteessa vetovoimaa ennemmin, kuin voimansiirron ylikuumenemisen raja ylittyisi.
kuva 28.07.2020 12:34 Vesa Höijer  
  Uusia junia on tulossa Latviaan lähivuosina: https://bnn-news.com/latvian-railway-company-to-receive-new-trains-in-2020-181451
kuva 28.07.2020 12:10 Turkka Saarela  
  Markku kyllä on puupölkyjä
kuva 28.07.2020 11:55 Timo Salo  
  Noitten metrotyttöjen homma olis kiva tietää, vasemmanpuoleinen on kuitenkin "solisti", kun on normaaliasun lisäksi valkoinen vyö statuksen merkkinä... Ja noita lähes radalla istujia on ollut jo tuolloin! Hieno kuva!
kuva 28.07.2020 11:53 Erkki Nuutio  
  En ole veturimies enkä -suunnittelija enkä ole ollut Vv13:n kyydissäkään, mutta totesin että esimerkiksi jarruttaessa ja perän noustessa perässä tulevien vaunujenkin puskiessa, saattaisi hennoilla raiteilla ja varsinkin kaarteessa käydä kuten kuvassa (ilmeisesti) Pansiossa. Jos takimmaiset pyörät ovat keventyneet yli puoliksi, eivät niiden laipat enää estä luikertelua tai jopa kiskon päälle nousemista kovin hyvin.

Vv13:t olivat vajeistaan huolimatta kovassa käytössä etenkin ensimmäisen kymmenvuotiskautensa.
Aikansa tuote, jossa oli juoppo moottori ja juoppo vaihteisto. Juuri muuhun ei silloin riittänyt valuuttaa, joka oli saatu puuta ja subjentoitua voita myymällä.

Ilmeisesti lähinnä saksalaisissa 30- ja 40-lukujen veturinsuunnittelukirjoissa on ohjeita sokkoakselin vastapainon mitoitukselle, eli sille mitkä ovat ne osat joiden staattinen epätasapaino niillä x prosenttisesti haluttaisiin taspainottaa.
Pyörän ja sen kammen oman epätasapainon saa hyvin tasapainotettua oikein mitoitetulla pyörän vasapainolla.
Kankien tasapainotus on vaillinaisempaa.

Omat näköhavainnot eivät vahvista Vr1:n kovinkaan merkittävää nyökkimistä (luikertelusta puhumattakaan), mutta Vv13:n huomattavat nyökkäykset havaitsi jarrutuksessa ja liikkeellelähdössä, mutta ei välttämättä tasaisessa liikeessä.
Onko Vv13:n painoa on tarkoituksellisesti lisätty lisäämällä puskuripalkkeihin rautaa eteen ja taakse?
Kun hitausmomentti veturin poikittaisakselin suhteen tästä merkittävästi kasvaa, tulee lyhytakselivälisestä veturista kiikku.
Linja-autoissa oli Suomessakin joitakin lyhytakselivälisiä korkeakorisia Setroja, joista näki niiden nyökkivän ajossa kaiken aikaa - nyökkimisresonanssi oli jo lähellä suuren poikittaishitausmomentin ja lyhyen akselivälin seurauksena.
kuva 28.07.2020 11:00 Erkki Nuutio  
  Varmaankin 1915 on liian myöhäinen ajankohta, koska tuo vuoden 1904 laajennus oli todellinen.
Ei ole myöskään asemalla santarmia, jollaista odottaisi Pietarin radan asemalta 1910 luvulla.

SVR:n virkapukusäännös ennen vuosisadan vaihdetta sanoi: Jos naisia asetetaan telegrafisteiksi tai piletinmyyjiksi, määrätään heille ruumiinmukainen tröijy mustasta villakankaasta kahdella riwillä uniwormunappeja, kuusi kussakin rivissä, alaslasketulla tummansinisellä samettikauluksella sekä telegrafisteille lisäksi hopeoitu telegrafimerkki kauluksessaan.
Vähän tämän tyylisesti pukeutuneita ovat aseman edustalla seisovat hoikat neitoset.
Postivirkailijan virkapukua ei kaiketi määrätty tarkasti. Olisiko heitä kuistilla?
kuva 28.07.2020 10:48 Teppo Niemi  
  Markku Nummelin: Jokioisten Museorautatie - 40 vuotta talkoita ja kulttuurityötä (Hämeenlinna 2011) kertoo tuosta seuraavaa luvussa Ensimmäiset museojunat: "Jokioisten-Forssan Rautatieosakeyhtiön ja Veturien ystävät ry:n välillä tehtiin 10.5.1971 liikennöintisopimus, jossa määritettiin osapuolten vastuut." Ja kun ensimmäinen koeajo Humppilaan oli juurikin 16.5.1971, on tuo kuva juurikin siltä matkalta.
Nykyinen Museorautatieyhdistys ry, jonka alkuperäinen nimi oli Museorautatie Forssa - Humppila ry perustettiin Forssassa vasta 26.11.1971. Eli ensimmäinen kesä liikennöitiin Veturien ystävät ry:n (eli nykyisen Suomen Rautatiehistoriallisen Seuran alla.
kuva 28.07.2020 10:24 Petri Nummijoki  
  Oliko tarkoituksena saada myös kulkuominaisuudet yhtä huonoiksi kuin Vr1:llä? Lieneekö keulimisella Vv13-veturin tapauksessa merkitystä, kun kaikki akselit on kuitenkin yhteenkytketty eikä veturi liene sen herkempi sutimaan, vaikka ensimmäinen akseli kevenisi miten paljon?
kuva 28.07.2020 10:22 Erkki Nuutio  
  Museoliikenteen koeajojuna Loimijoen sillalla Jokioisissa edeltäjäyhdistys MFH:n (Museorautatie Forssa-Humppila ry) kassöörin Börje Sällströmin kuvaamana. Samalle päivälle ja junalle on täällä useita kuvia.
MFH järjesti kesän 1971 aikana Karkkilan viitosveturin vetämiä museojunia Forssan ja Humppilan välillä radan ollessa vielä JFR:n omistuksessa ja viikolla sen tavarajunien liikennöimä.
Tarjoilun matkustajille järjesti yhä vilkkaasti toimiva Antin Konditoria (Forssan veturitallin takana), mutta kyllä 2 x 23 km oli ajallisesti kovin pitkä museoajelu.
kuva 28.07.2020 09:51 Ossi Rosten  
  Meillä jos on tolppaan tullu avojohdot aikanaan niin silti kynttilälle on vedetty tuossa lampun putken sisällä eristetyllä kaapelilla Tässä on tehty vain toisin päin, ei sen kummempaa :D Ei vais, ei noista itänaapurin virityksistä tiedä. Todennäköisesti tuo lamppu ei ole putkessa kiinni vaan tangossa. Ja kun nippuside on aika hieno tekninen keksintö, niin... Tuo viritys on kuitenkin Suuren ja Edistyksellisen ajalta :)
kuva 28.07.2020 09:19 Tommi K Hakala  
  Ravintolana noin avaraksi purettu olisi ehkä järkevintä rakentaa.
kuva 28.07.2020 09:16 Tommi K Hakala  
  Erkin kertoma luikerteluominaisuus selittäisi, miksi Mäntässä Move oli aina keulasta kiinni letkassa ja veti takaperin täysiä letkoja mäkeen - keula edellä olisi sokkoakselin painotus saanut veturin keulimaan ?
kuva 28.07.2020 06:20 Kimmo Säteri  
  Jaahas. Laiturialueella pyöräily ei taida olla suomalainen erikoisuus?
kuva 28.07.2020 06:18 Kimmo Säteri  
  Ruohottunutta rataa, oman onnensa nojaan jätetty teollisuuslaitos...mikäli tuota sähkömottia ei olisi kuvassa, niin voitaisiin olla esim. ex. Derkkulassa. Joka tapauksessa mainio otos.
kuva 28.07.2020 06:13 Markku Knuutti  
  Mitäs eristimiä katulampun varsiosassa on ?
kuva 28.07.2020 00:53 Esa J. Rintamäki  
  Kuva lienee otettu varmasti ennen sortokausia, koska venäjännös puuttuu.

Wikipedian mukaan "Bobban", alias jalkaväenkenraali Nikolai Bobrikov saapui suomalaisten kiusaksi 1898.

Vanha vitsi: on se hyvä että se Schauman ampui Bobrikoffin, eikä ampunut Sinebrykoffia! Heko heko...!
kuva 28.07.2020 00:50 Esa J. Rintamäki  
  Ovatko nuo kuistista oikealle olevan ikkunan edessä poseeraavat daamit telegrafisteja vaiko postiryökkynöitä? Vasemmalla oleva virkaherra lienee junanlähettäjä ja ovella oleva kellonsoittaja tatsuunamies?

Radan varrella-kirja kertoo että Hikiän asemataloa jouduttiin laajentamaan ensimmäisen kerran jo 1873, laajennuksen suunnitteli Knut Nylander. Samaa sanoo Sirkka Valanto. Seuraava laajennus oli vuodelta 1904, suunnittelijana vanha tuttu Bruno Granholm.
kuva 28.07.2020 00:40 Esa J. Rintamäki  
  Bravooooooo, Jimi!
kuva 28.07.2020 00:39 Esa J. Rintamäki  
  Uussuomenkielellä: "Blue Maid", heko heko!
kuva 28.07.2020 00:36 Esa J. Rintamäki  
  Jossain vanhassa Resiinassa oli ollut artikkeli Veivari 13:sta. Siinä mainittiin kyseisen veturin suunnittelukriteerin olleen "diesel-Kana".
kuva 27.07.2020 23:37 Petri P. Pentikäinen  
  Hieno kuva, Dr20 "Sinipiika" kesän vehreydessä.
kuva 27.07.2020 22:00 Tero Korkeakoski  
  Ja onko kyseessä museojuna vai ihan normaali liikenne? Eikös liikenne Jokioisten eteläpuolella lopetettu "kerralla".