|
|
30.07.2020 07:13 | Lauri Rantala | ||
| VR:n vaunu ? | ||||
|
|
30.07.2020 07:09 | Lauri Rantala | ||
| tuolle sillalle pitäisi mahtua kaksi raidetta ja kaksi laituria. https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=9205.msg95473 |
||||
|
|
30.07.2020 01:01 | Ossi Rosten | ||
| Mitähän tälle kuluu nykyisin? Ei kait unohtuneena Kotalaan? | ||||
|
|
30.07.2020 00:43 | Mika Hakala | ||
| Jos unohtuu palauttaa, niin alunperin P.K korvasi tyhjävaunujunan viljajunalla, missä ensimmäinen oletettavasti oikea. | ||||
|
|
30.07.2020 00:24 | Ossi Rosten | ||
| Yllättävää! Oon ollu uskossa että Suomeen on pitänyt tuoda kaiken aikaa viljaa ulkomailta, mutta Viljatasearviota kun lukee niin tilannehan on yleensä toisin päin, ja nyt 19/20 ylijäämää onkin aika roimasti: https://www.vyr.fi/document/1/966/0501e42/taseet_6a17fe2_Viljatasearviot_201112_201920.pdf Eli todennäköisesti alkuperäinen oli oikein! |
||||
|
|
30.07.2020 00:17 | Mika Hakala | ||
| Älä suotta korjaa,sillä saatoit olla alun alkaen oikeassa. Itse ihmettelin mahdollisesti selviäkin ajatusvirheitä, jotka olen tähän asti olettanut väärinpäin. Siis mahdollisesti tyhjävaunujuna Naantaliin, nyt kun Venäjällä on ennätyskuumaa, vilja pilalla ja talvella ei olisi mitään järkeä siitä, että virrat kulkisivat Venäjältä satamaan, vaan toisin päin. Tähän jonkun asian paremmin tuntevan näkemys/tieto asiasta, niin en ihmettelisi vaikka "korjauksesi" olisikin ollut hätiköity. |
||||
|
|
30.07.2020 00:04 | Petri Kiviniemi | ||
| Niinpä tietysti. Havainnoista päätellen Naantaliin vilja. Korjaan virheellisen tiedon. | ||||
|
|
29.07.2020 23:22 | Rasmus Viirre | ||
| Sattumalla tuli vastaan. Aika jämerän näköinen pönttöjuna kolmella 27:lla. | ||||
|
|
29.07.2020 23:02 | Jorma Toivonen | ||
| Varsin jouhevasti siirryttiin tässä ketjussa Vv13:sta linja-autoihin. En pidä pahana - yleistietous lisääntyi.. kiitos. Muutaman kerran olin mukana (k.a.) veturin siirrossa Ri-Rm-Ri ja Ri-Hl-Ri. Muistiini jäi veturin erittäin voimakas "kiemurtelu". |
||||
|
|
29.07.2020 22:58 | Mika Hakala | ||
| Ai se meneekin noin päin. Olettanut viljan viennin tapahtuvan Naantaliin eikä toisin päin. No, se aiempi rahtaus tapahtui talvella joten olisi siinä ollut vihjeitä ymmärtää asia toisinkin. Jatkossa junaliikenteen ennustamiselle Naantaliin, jossa Suomen suurin viljavarasto, on tietää miten sää olosuhteet vaikuttavat Venäjän viljatilanteeseen. Kulunut kesäkuu oli meillä helteinen ja Siperiasta maalaavat piruja ikijään sulamisen aiheuttamista päästöistä. Talven 2017 rahti, siis kesä 2016, oli googlen mukaan meillä taas todella märkä. Mutta myös 2017, jolloin oli muistini paras kanttarellikesä. Pitäisi jossain vaiheessa mielenkiinnosta tutkia, oliko sääilmiö paikallista vai jostain muusta johtuvaa, miksei talvena 2018 tullut vastaavaa tilausta. |
||||
|
|
29.07.2020 22:52 | Niko Raurala | ||
| Nyt on erittäin upea kuva Aapo! | ||||
|
|
29.07.2020 22:29 | Juhani Pirttilahti | ||
| Maschinenfabrik Esslingen antoi suomalaisille teräsvaunuille eurooppalaiset litterat. Esimerkiksi CEit oli saksalaisittain AB4ymg. | ||||
|
|
29.07.2020 22:23 | Olli Keski-Rahkonen | ||
| 60-luvun tavaravaunut noudattivat vielä suomalaista järjestelmää, kun 70-luvun vaunut jo pääosin eurooppalaista UIC-järjestelmää. Näin siis vain tavaravaunuissa - matkustajavaunut ovat edelleenkin kansallisen sarjatunnussysteemin piirissä. | ||||
|
|
29.07.2020 22:04 | Ossi Rosten | ||
| Mahtuu siihen vielä kulkijaa, muttei kyllä juurikaan välipusähdyksiä :) | ||||
|
|
29.07.2020 22:01 | Kaj Kaloinen | ||
| Ei näistä peräpään vaunuista löytyisi myös kuvaa? Näin äkkiseltään en muista nähneeni täällä vorgissa kuvaa tuollaisesta lastista... | ||||
|
|
29.07.2020 21:57 | Juhani Pirttilahti | ||
| Alkaa tuo Lielahti-Nokia osuus olla koko ajan varattuna jollekin kulkijalle. | ||||
|
|
29.07.2020 21:52 | Mika Hakala | ||
| Jaksaako toimittaa vielä virkaa? Edellinen liikenne taisi mennä otson osalta ohi, sillä google haun mukaan Naantalin edelinen viljaliikenne tapahtui talvella 2017 (13.2 ilmoitettu alkavaksi pian) ja linkin mainittu huolto marraskuussa 2017. yli 3vuotta siinä meni hiljaiseloa ja huollon tarkoitus jäi siis tapahtumatta. |
||||
|
|
29.07.2020 21:03 | Erkki Nuutio | ||
| Veturinpuhdistajien työt lopetettiin muutama vuosi ennen näiden höyryjen perikatoa. Kyllä Haapamäellä oleva, kaiketi RM:n Kalkkuna täytyisi saada säilymään, mutta miten ja missä ? |
||||
|
|
29.07.2020 20:56 | Erkki Nuutio | ||
| Vielä ehti saada suorastaan tunnelmakuvan Kalkkunasta ennen tämän perikatoa ! | ||||
|
|
29.07.2020 20:19 | Tero Korkeakoski | ||
| Kyllähän tuossa on sen verran liikennettä jo että montaa junaa ei ainakaan päiväsaikaan mahdu lisää. Ensin kaksoisraide Nokialle, sitten jossain vaiheessa jonnekin Vammalan ympäristöön ja kolmannessa vaiheessa loput. | ||||
|
|
29.07.2020 20:17 | Tero Korkeakoski | ||
| Kyllä varmasti myös Kolmenkulman lähellä (Kalkku?) ja siinä paikkeilla Lielahdessa missä radat erkanevat on varmasti potentiaalia matkustajille. | ||||
|
|
29.07.2020 19:52 | Ilkka Hovi | ||
| Pyöränrenkaat olivat kuluneet koveriksi useammassakin veturissa, eli ajettiin loppuun ja tarvekin loppui kun tuli noita muunlaisia vaihtovetureita käyttöön. | ||||
|
|
29.07.2020 18:43 | Onni Tikkala | ||
| Itse asiassa Sm2-kaluston käyttö kyseisessä R-junavuorossa on säännöllistä. Vastaavasti iltapäivällä R 9695 ajetaan neljällä Sm2-yksiköllä. (Ennen aikataulujen vaihtumista maanantaina 15.6.2020 Sm2-kalustolla ajettavat vuorot olivat kuitenkin toiset kuin nyt: 9622 ja 9699.) | ||||
|
|
29.07.2020 18:32 | Sami Mutka | ||
| Jälkimmäinen arvaus osui oikeaan. Syynä pysähdykselle oli akseli käyttölaitteiden lämpötilojen tarkastus. | ||||
|
|
29.07.2020 18:14 | Jimi Lappalainen | ||
| Näkemäni juna: https://juliadata.fi/timetables?s=70222&d=18.11.2014 | ||||
|
|
29.07.2020 18:04 | Jimi Lappalainen | ||
| #kiitosq51n3n | ||||
|
|
29.07.2020 17:50 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kiitos, Juhana tiedoista! | ||||
|
|
29.07.2020 17:16 | John Lindroth | ||
| Kannatetaan antaa väriä ja lisää monimuotoisuutta. | ||||
|
|
29.07.2020 17:10 | John Lindroth | ||
| Tämä Vr5 oli Pasilan kirjoilla vuoteen 1962. Sen jälkeen se siirtyi Oulun varikolle .Oulusta se siirtyi Pieksämäelle,josta se palasi niinkin myöhään kuin 1970 HKi-Ri piiriin. Veturi poistui liikenteestä 1971 Lahdessa ja hylättiin seuraavana vuonna. Se romutettiin Hyvinkäällä 1972. | ||||
|
|
29.07.2020 17:04 | Aapo Niemelä | ||
| Sensorttista, että eräs kannuslainen olisi liikkunut kiskoilla. Torvisoittoa ei kuulunut, joten pysähdykselle voi hyvin löytyä myös jokin tekninen syy. | ||||
|
|
29.07.2020 17:02 | Juhani Pirttilahti | ||
| Brittiläiseen ulottumaan on tehty oma versio kapealla korilla, jossa huoltokäytävää ei ole vaan sen sijaan on käyntisillat ulkopuolella: https://vaunut.org/kuva/136168 | ||||
|
|
29.07.2020 16:57 | Henri Hovi | ||
| Ei ole englantilaisittain mitoitettu tämä vaan UIC:n manner-Euroopan mittojen mukaan. Meikäläisittäinhän moinen on kääpiökoolta näyttävä niin korkeuden kuin leveyden suhteen, mutta onhan näitä: Dm12 ja Sr3 (muuten paitsi katolla oleva Suomi-koroke). | ||||
|
|
29.07.2020 16:55 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Lienevätkö vaunujen litteroiden eli tyyppimerkintöjen kirjaimet alkaneet matkustajavaunujen luokituksista: oli A: virkamatkustajavaunu, B: virkatavaravaunu, C: ekan luokan vaunu, E: tokan luokan vaunu, F: konduktöörivaunu, G: umpivaunu, H: avovaunu ja sitten alkaa ilmetä hajontaa...M oli soravaunu, O: neliakselinen avovaunu ja niin edelleen; aika pitkälle näyttäisi noudattavan aakkosia. Ja nykyään noudattaa siis UIC:n eurooppalaista merkintätapaa. |
||||
|
|
29.07.2020 16:52 | Jouni Hytönen | ||
| Tämä kuulostaa omiin korviin vähän tutummalta, mutta mielestäöni tuo Juhanan linkkaaman videon bussi on paremmassa kunnossa ja ajaminen on myös ensiluokkaista. https://www.youtube.com/watch?v=JUIAtXWVxmI | ||||
|
|
29.07.2020 16:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tesoman alueen läheisyydessä on ollut Raholan seisake, jossa Lättähatut pysähtyivät, tietenkin vain tarvittaessa. Tampereeltahan on ensimmäiset seitsemisen kilometriä Lielahteen kaksoisraidetta, ja sitten on kymmenisen kilometriä Nokialle yksiraiteista. Ja näyttää tosiaan siltä, että kaksiraiteistamiseen aletaan vakavissaan varautua. |
||||
|
|
29.07.2020 16:44 | Onni Tikkala | ||
| Varsin edustava kuva Samista miellyttävässä kesämaisemassa. Yksikön numero on muuten 6088. | ||||
|
|
29.07.2020 16:39 | Jouni Hytönen | ||
| Tuo video oli kuin lämminhenkinen aikakone Turun osalta vuoteen 1999 ja Jyväskylän osalta kesään 1992. Tuoltahan se juuri kuulosti. Toisin kuin muistelin, kakkosvaihde imeytyi hienosti päälle varsin alhaisillakin kierroksilla, muutenkin juuri tuo auto ainakin vaikutti olevan erinomaisessa kunnossa. Milloin vain voisin tehdä työpäivän noin hyvin toimivalla laitteella. :) Nykypäivään verrattuna korviin pisti tai oikeastaan oli pistämättä kaikenlaisten räminöiden ja nitinöiden lähes täydellinen puuttuminen. Kuuluu vain pieniä vaimeita natinoita auton ylittäessä kadun epätasaisuuksia. Laadukasta korityötä! Jarrut vähän vonkuvat tiukemmissa jarrutuksissa, mutta sekin taisi olla enemmän ominaisuus kuin vika. BR111M on innerstadsbuss isolla I:llä, ei sillä kuulu lähteä mihinkään moottoritielle. Jyväskylässä vaikkapa linja 11 Keltinmäkeen ajoi lyhyen matkan maantiellä Vesangan suuntaan 80 km/h nopeudella ja siellä BR111M ei ollut kotonaan, melu sisätiloissa alkoi kasvaa selvästi. | ||||
|
|
29.07.2020 16:35 | Tuomas Pätäri | ||
| Radan varrella on lähinnä tehottomasti rakennettuja pientalolaikkuja sekä teollisuutta, joten 6-8:lle seisakkeelle ei mitenkään riittäisi potentiaalia ilman suuria muutoksia maankäytössä. Tesoman lisäksi en keksi kuin Amurin, johon seisake olisi ehkä järkevää rakentaa. | ||||
|
|
29.07.2020 16:24 | Ossi Rosten | ||
| Minkä sortin läheltäpiti-tilanntta tässä arvuutellaan? | ||||
|
|
29.07.2020 15:45 | Aapo Niemelä | ||
| Kuvateksti ei suostu jakamaan kirjoitusta kahteen osioon, vaan yhdistää koko tekstin yhteen pötköön. Sisällytän tämän osan kommentteihin. Hieman taustatietoa: Junavuoro T 58888 (YV-YKSV) on pitkälle johdettu ja tunnistamaton versio junavuorosta T 55049 (PYK-YKSV). Alkuperäisen vuoron oli määrä lähteä Pyhäkummusta klo. 9:57, mutta se peruttiin, ja pian junalle lähetettiin apuveturit Haapajärveltä junassa VET 11866 (HPJ-PYK). Uutta junavuoroa haettiin useamman epäonnistuneen kerran, kunnes lopulta asetetiin kulkuun T 58849 (PYK-YKSV). Tämäkin vuoro peruttiin väliltä YV-YKSV. Tässä vaiheessa juna on saatu Pyhäkummusta Ylivieskaan kolmisen tuntia myöhässä. Veturit irrotetaan vaunuista ja letka jää ratapihalle odottamaan noutajaa. Veturit päätetään ottaa junasta VET 11168 (NOK-KOK), joka tämän takia perutaan Ylivieskasta eteenpäin. Näin luodaan junavuoro T 58889 (YV-YKSV), joka myöskin perutaan pian. Loputa aikatauluihin ilmestyy T 58888 (YV-YKSV), jonka on määrä lähteä Ylivieskasta klo. 22:33. Juna saadaankin liikkeelle hieman etuajassa, mutta alkuperäisestä aikataulusta ollaan myöhässä yli kymmenen tuntia. Kokkolassa tulee vielä hieman myöhästymistä, kun oletettavasti osa vetureista jätetään varikolle. Kommelluksien kautta lasti saadaan lopulta toimitettua Ykspihlajaan yli 11 tuntia myöhässä. |
||||
|
|
29.07.2020 15:37 | Rainer Silfverberg | ||
| Onko Tesomassa (tai lähistöllä) ollut ennen joskus seisake matkustajajunia varten? Onko siltarumpu tarkoituksella noin pitkä että ennakoidaan radan toiselle raiteeille tilaa? |
||||
|
|
29.07.2020 15:37 | Juhana Nordlund | ||
| Esalle: BR110:jä koritettiin etenkin Kutterilla (malli 7) todellakin maantieajoon vuosina 1968 - 70. Eniten niitä meni Rajalalle ja Vilkkaalle, muutama (4 kpl) myös Satakunnan Liikenteelle. Pienempiä määriä meni sitten edellisten lisäksi Pekolan Liikenteelle, Savonlinjalle, Joensuun Linjalle ja Tuppuraiselle. Länsilinjoille meni vastaavia maantieautoja Ajokki TK4430T-korilla kaksi kappaletta, joista toinen oli automaatti ja toinen keppivaihteinen. Näiden lisäksi keppivaihteisia BR110:jä toimitettiin Kutter 8 -korilla Linjaliike Rajalalle (2 kpl), Erkki Sunille (1 kpl) ja Turkujen Linjoille (1 kpl). Ylivoimaisesti suurin osa BR110:istä oli automaatteja, ja niistä selkein enemmistö kaupunkiautoja (HKL, TKL, TuKL ja Jyväskylän Liikenne). Muille yhtiöille meni lähiliikenneautoja samalla alustaratkaisuille ikään kuin puolituristimaisella korilla, kuten Ajokkeja Sirolan Liikenteelle, Lahti 10:jä Tammelundin Liikenteelle ja yksi Boxer Kronmanille. Yksi Sirolan Liikenteen Ajokeista (AEX-19) oli selkeästi tilauajoauto ja se oli hyvin samanlainen kuin Jyväskylän Liikenteen vastaava tiluri XPB-83. Ja jotta HR501-episodi ei vaikuttaisi liian yksinkertaiselta, olipa Jyväskylässä eräänä aikakautena koko joukko Hetku-Scanioita tuolla samalla automaatilla (alkujaan varmasti HR500-versioina). |
||||
|
|
29.07.2020 15:24 | Juhana Nordlund | ||
| Turun seudulla Matka-Autoilla oli entisiä TuKL:n BR111M:iä käytössä jopa hieman TuKL:ia pidempäänkin. Viimeinen yksilö (TMJ-108) palveli Matka-Autoja vielä syyskesällä 1999. Siinä vaiheessa M-A oli jo Vainion Liikenteen omistuksessa. Hydraulis-mekaanisella automaatilla varustetut bussit, myös Scania-automaatit, pyrkivät liikkeelle jo tyhjälläkäynnilläkin. Sen aisti hyvin, kun ajosuunta oli valittu eteen päin ja kuljettaja piti ajoneuvoa paikoillaan painamalla jarrupoljinta: auto tärisi. Scania BR111DH-autoja, kaksikerroksisia, on Briteissä ajokuntoisia edelleenkin. Tietenkin museoajoneuvoina, mutta kuitenkin. Yksi on Lontoossa, toinen Leicesterissä. Kummankin ajeluista on hyvin aineistoa Youtuben suoratoistopalveluissa. Erittäin mukava tallenne löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=0kWWjtkp1xs Siinä kuljettaja ajaa hyvin siististi, varsin "turkumaisella" tyylillä HR501-Scaniaa. Raskas kaksikerroksinen bussi liikkuu, vaikka kaasua ei paineta lähellekään pohjaan - ei ainakaan kovin monessa kohdassa. |
||||
|
|
29.07.2020 15:19 | Tapio Juomukkaharju | ||
| Oviaukot Vasemmalta oikealle, alhaalla vanha lämminmakasiini, toimistojen käytävä, ylhäällä kulku sosiaalitiloihin/ ruokalaan, alhaalla nurkan takana trukkikorjaamo, graffiti G vieressä oli ikkuna trukkikorjaamoon vaikka kuvassa näyttää oviaukolta, seuraavana ja viimeisenä sivuovi toimistojen käytävään. Yläjunatoimiston ovi jo ajat sitten muutettu ikkunaksi kun jnt muutti asemarakennukseen. | ||||
|
|
29.07.2020 14:44 | Lauri Rantala | ||
| ;-) | ||||
|
|
29.07.2020 12:38 | Ossi Rosten | ||
| http://sim.1g.fi/Junat/UIC-litterat.html Korkealaitainen avovaunu, neljällä akselilla, ei päästä kipattava. v ei tässä tarkoita automaattikytkimiä kun eao:t olivat alunperin myös pelkin SA3:n varustettuja, eli se lienee viittaus valmistajamaan suuntaan.. |
||||
|
|
29.07.2020 12:14 | Jouni Hytönen | ||
| Vuosimallin 1980 BR111M-alustaisia autoja oli Turun kaupungin liikennelaitoksella käytössä ainakin vielä 1999. Tartossa oli ainakin keväällä 2001 ajossa Tampereen sinne lahjoittamia vanhempia BR111M-alustaisia autoja. Onkohan helmikuu 2001 sitten itsellä viimeinen havainto noista autoista? Ruotsalaiset lienevät niitä ainakin säästaneet. | ||||
|
|
29.07.2020 12:09 | Jouni Hytönen | ||
| Onkohan missään Suomessa enää jäljellä BR110-alustaista autoa HR501:llä? Muistikuvat alkavat pahasti hämärtyä, kun viimeiset poistuivat ainakin Jyväskylästä jo joskus 1988. BR110 oli mielestäni äänekkäämpi ja varmaan tänä päivänä kuultuna paljon antiikkisempi kuin "kuiskaava bussi" BR111M. | ||||
|
|
29.07.2020 12:04 | Jouni Hytönen | ||
| Eikö tämä tunnus Eaov ollut jo huomattavan aikaisin yleiseurooppalaisen standardin mukainen? | ||||
|
|
29.07.2020 11:56 | Tero Korkeakoski | ||
| Ei niitä keksitty ole vaan joka kirjaimella on oma tarkoituksensa. Suomessa oli ensin oma järjestelmä, mutta viime vuosisadan lopulla alettiin käyttämään yleiseurooppalaista merkintätapaa. | ||||
|
|
29.07.2020 11:54 | Tero Korkeakoski | ||
| Jotta homma tulisi tehokkaaksi vaadittaisiin pysähdyspaikkoja Nokian ja Tampereen välille ainakin 6-8. Nyt joutuu käyttämään vielä autoa että pääsee Nokian asemalle. | ||||