Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


Kuvasarja:
Valtionrautateitten ensimmäiset moottorivaunut, litt Mot
 
05.07.2020 19:45 Jukka Ahtiainen  
  60-luvulla kuulin lätästä käytettävän myös nimitystä Motti.
kuva 05.07.2020 19:32 Erkki Nuutio  
  Tehtiinkö tämä jo RR:n Parkanon konepajassa? Lokomon esitteen (1984) sivupiirrosten perusteella tämä tuntuu olevan R 351 N, nostokyky 36 tonnia, nostokorkeus 22 m ja työpaino 61 tonnia.
Keltaväri ei tunnu sietävän auringonsäteitä kovin hyvin.
kuva 05.07.2020 19:23 Kurt Ristniemi  
  Ensimmäisissä valokuvissa on tosiaan vain ylävalonheitin. Niinkuin tässä Uuden Suomen kuvassa 11.12.1927:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1705881?page=1

Suomen Kuvalehden no 2 1928 kuvasivu 'Naantalilaisten moottorivaunu':
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/895311?page=13
kuva 05.07.2020 19:13 John Lindroth  
  Oliko tässä alunperin vain ylävalonheittäjä suuntaansa?Näin oli tilanne SKn kuva-artikkelissa.Sittemmin se on kyllä saanut kolmiovalon.
kuva 05.07.2020 19:03 Juhani Pirttilahti  
  Entinen Krouvi https://vaunut.org/kuvat/?tsr=Krouvi tunnetaan nykyään nimellä Nohkuantie https://vaunut.org/kuvat/?tsr=Nohkuantie
kuva 05.07.2020 18:30 Heikki Kannosto  
  Nimikilpi ei ole ollenkaan krouvi vaan aika fiini ja nyy. Ovatkohan aurausmerkit vasta istutettuja kun ovat noinkin matalia?
kuva 05.07.2020 18:20 Juha Kutvonen  
  Tasoristeysten stop-merkkejä ei taida kovinkaan moni suomalainen autoilija noudattaa.
kuva 05.07.2020 18:15 Juha Kutvonen  
  Hienosti restauroitu ajankuva Turusta!

Ollaan sitten Hannun kanssa lähes saman ikäiset - minulla oli Tapion tätä kuvaa ottaessa ikää vuosi ja kolme päivää.
kuva 05.07.2020 18:06 Esa J. Rintamäki  
  Olen rautatiehallituksessa joskus nähnyt hahmotelman ensimmäiseksi dieselsähkömoottorvaunuksi. Mieleen jäi teräsrakenteiseksi suunniteltu luomus, jossa oli telit, niitattu korirakenne ja esteenraivaajista tuli mieleen villin lännen veturit. Sisäänkäyntiovi oli keskellä. Siis se oli jenkkityylinen.
kuva 05.07.2020 17:24 Timo Salo  
  Yritin tutkia tuota Krouvia, mutta ilmeisesti se on vaan sukunimi ja vanhan ison talon nimi... Kuppiloita kyllä Karkustakin löytyy!!!
kuva 05.07.2020 17:17 Jari Kuusinen  
  Lienee Metsäkorventie: http://www.tasoristeys.fi/tasoristeyshaku?crossingId=3444
kuva 05.07.2020 16:22 Esa J. Rintamäki  
  Elikkä kertauksen vuoksi: Bm1 nelitahtinen bensiinimoottori AEG - NAG, teho 75 hv. Suomen veturit osa 2 kertoo: sylinterin halk. 120,6 mm ja iskunpituus 170 mm, sylinteriluku 6, jolloin moottorin iskutilavuudeksi saadaan 11,65 litraa..

Vertailun vuoksi: vuonna 1929 Chevrolet esitteli uuden 6-sylinterisen "Stovebolt-Six"-moottorin. Sen iskutilavuus oli 194 cid (= 3,18 ltr) ja tehon ilmoitettiin olevan 46 hp. Stovebolt-Six pysyi tuotannossa aina 1960-luvun alkuun saakka, ja sitä oli kehitetty koko virkaikänsä ajan, mitä tulee sylinteritilavuuteen ja tehoon. Esimerkiksi vuonna 1960 sen teho oli 135 bhp ja tilavuus 235,5 cid (= 3,86 ltr).

Mitä ns. litratehoihin tulee, se on Bm1:ssä 6,43 hv/ltr ja Letukassa 14,47 hp/ltr. Nämä lukemat oikeastaan kertovat suunnittelueron välillä rautatiekäyttö / maantiekäyttö. Kyseessä on sanokaamme nyt vaikka eroavaisuus konepajakorjausten määräytymisiin ajokilometrien perusteella sekä tärkeä polttoaineen kulutusero. Myöskn se kuinka moottoria rasitetaan ajon aikana (mäkisessä maastossa tai tasaisella) on oma vaikuttava tekijänsä (huudatetaanko täysillä kierroksilla, vai onko käyttö leppoisampaa).

Muuten, Chevroletilla oli vuonna 2002 ohjelmassaan kolme eri V6-moottoria, joista Camaroon sai vakiona 231 cid (= 3,79 ltr) teholtaan 200 bhp. Samana vuonna Camaroon sai tilauksesta valita kahdesta eri pikkulohkoveekasista, joista puhdikkaampi oil 325 bhp tehoinen.

Tämän kommenttini tarkoituksena oli tuoda esille kuinka kehitys oikein meneekään...?
kuva 05.07.2020 16:00 John Lindroth  
  Itse asiassa Saksassa Darmstadtin kaupungissa liikennöi ajoittain turistiliikenteessä kaksiakselinen höyryveturi (Feuriger Elias)vetäen pieniä matkustajavaunuja metrin raitioverkolla.
kuva 05.07.2020 15:45 Veeti Heino  
  Mikä tasoristeys tää on?
kuva 05.07.2020 15:06 Ari-Pekka Lanne  
  Nyt kun Pyhäkummun kaivos on ehtymässä sekä Uudenkaupungin rata sähköistymässä, on linjadieseleiden tarve käymässä yhä pienemmäksi. Kohta kolmen nippuja ei näe kuin Hanko-baanalla. Vähiin käy. Ja jo vain, Valtionrautatiet pysyy kehityksen kärjessä Sr3-vetureineen. Dv12:lle ei kohta löydy juuri muuta työtä kuin vaihto- ja järjestelytyöt, joilla pienempien asiakkaiden puroista kootaan isoja junia ja tavaravirtoja. Ikä alkaa kuitenkin jo tosissaan painaa loppuunajettuja, 40-60 -vuotiaita museo-Deevereitä; ehkä surkein tilanne alkaa olla kompuroiden osalta. Peräkomeron rojut kun uusisi, saattaisi Dv12 mennä vielä muutaman vuoden vaikka sataman kakkospäivystäjänä. Sen sijaan Valtionrautatiet on katsonut viisaammaksi hankkia kokonaan uusia dieselvetureita. Saadaanpa samalla ihmismäinen radio-ohjaus kohtuullisin viivein. Sopii sillä huristella Kolarin ja Ilomantsin ratojen kaltaisilla ohuiden virtojen langattomilla teilläkin.
kuva 05.07.2020 14:29 Kari Suominen  
  https://vaunut.org/sarja/2437
kuva 05.07.2020 13:06 Kurt Ristniemi  
  Sittenhän tuo edellä kirjoittamani siitä, että moottorista näkyy pitkittäisleikkauskuvassa vain puolet, onkin pötyä.
Kuvassa näkyykin kolme lohkoa, joissa kussakin kaksi sylinteriä perätyksin.

Kirjassa 'Suomen veturit, osa 2. Moottorikalusto' todetaan, että vaunun suunnanvaihtolaitteisto oisi ollut sijoitettu itse vaihteistoon. Tämän kuvan mukaan vaihteisto ("nopeudenvaihtokoneisto") (C) ja suunnanvaihtolaite (D) olivat erilliset.
kuva 05.07.2020 12:17 Mikko Mäntymäki  
  Dv12:ssa pitäisi päivittää koko voimansiirto jos ruvetaan hakemaan tuollaista 2000-3000kW tehoja. Volvossa 850 T5 koneella joku 230hv niin hajosi 2 vaihdelaatikkoa.
kuva 05.07.2020 12:01 Heikki Jalonen  
  V6 ei ollut vielä normirakenne vuonna 1928. Mutta suora kuutonen, jossa oli kaksi sylinteriä per blokki oli sitäkin tavallisempi muoto. Pitkäiskuiset sylinterit eivät kovin leveitä lohkoja tarvinneet. Siis I6. Moottorin toimittaja (Büssing) NAG.
kuva 05.07.2020 11:56 Rainer Silfverberg  
  Pikkupoikana sain ristiriitaista tietoa näistä kiitojunarungoista. Kun kävelin isän kanssa Kaisaniemen puistoa pitkin ja katseltiin junia, ja lähimpänä pilkotti puna-harmaa kiitojunarunko, niin kysyin mitä nuo ovat, ja hän vastasi "venäläisiä".
Toisaalta, 60-luvulla Moskovaan kulki usein punaisia venäläisiä vaunuja.
kuva 05.07.2020 10:58 Esa J. Rintamäki  
  Ylihärmäläiset lauloivat aikoinaan: "Ensin tuloo krouvin loukko, sitten Lapuan lääni. Sitten rupiaa kuulumahan körttiläästen ääni."
kuva 05.07.2020 10:28 Erkki Nuutio  
  Missä se krouvi on ? Toimiko se jo 1700-luvulla ?
kuva 05.07.2020 09:43 Kurt Ristniemi  
  Näiden bensiinimoottoristen moottorivaunujen numerot olivat 2 ja 3. Ykkönen oli ensimmäisenä valmistunut dieselsähköinen moottorivaunu.

Ne kaikki kuuluivat samaan sarjaan, jonka littera oli Mot (jota ei ole vorgin litteraluettelossa).
kuva 05.07.2020 09:01 Kurt Ristniemi  
  N e ä t oikein, mutta kuva pettää. Se kun pitkittäisleikkauksena näyttää vain puolet moottorista. Moottori on siis kuusisylinterinen. V6?

Uusi Suomi, 6.5.1926 kertoo:
Ratkaisevasti suurin osa sekä Europassa että Amerikassa käytännössä olevista rautatiemoottorivaunuista on varustettu räjähdysmoottorilla, josta voima siirretään hammaspyörävälityksellä käyttöpyöriin, siis pääpiirteissään sama rakenne kuin autoissa. Kun tämä rakenne näyttää nykyisin olevan varmin ja tarkoitustaan vastaavin puheenaolevaan tarkoitukseen etenkin kun on kysymys pienemmistä vaunuista, on meillekin päätetty hankkia kaksi tällaisella koneistolla varustettua vaunua. Koneisto, s.o. moottori ja voimansiirto lisävarustuksineen, on tilattu saksalaiselta toiminimeltä A. E. G. Moottori on 75 hv:inen ja kuusisylinterinen. Vaunu, joka tulee olemaan 2-akselinen ja sisältämään 41 istumapaikkaa, rakennetaan valtionrautateiden konepajassa Pasilassa ja tulee ulkonäöltään olemaan samannäköinen kuin uudet paikallisjunan vaunut.
kuva 05.07.2020 08:29 Laura Jänis  
  Timo on jo lähellä, mutta sen lähemmäs tuskin kukaan pystyy arvaamaankaan. Isä on puhdas Hovawart, emä puoliksi Bernin paimenkoira ja puoliksi jotain keskikokoisia rotuja, ei tiedetä mitä. Painoa tällä parivuotiaalla uroksella on 54 kg.
kuva 05.07.2020 08:05 Juhana Nordlund  
  Epätyypillistä kokoonpanoa pohdiskelevien on hyvä ottaa huomioon se, että kuvaspäivä keskiviikko 25.3. ei ollut mikä tahansa keskiviikko vaan pääsiäisviikon keskiviikko eli seuraava päivä oli jo kiirastorstai (toki arkipäivä sekin) ja sitä seuraava pitkäperjantai. Kokoonpanossa on voitu huomioida tuon keskiviikon lisäksi paluusivun tarpeet, ja kalustokierto ehkä laajemminkin koko pääsiäisaikaa silmällä pitäen. Yksi Hr11-veturi noin pitkän junan edessä on kieltämättä mielenkiintoinen ratkaisu.
kuva 04.07.2020 23:19 Petri Nummijoki  
  Jos tarkoitat Juhani junaparia P27/28 Helsinki-Turku niin ainakin kuvien mukaan oli normaalisti yksi kiitojunarunko sekä 1-2 kpl puuvaunuja. Mutta jos yleisintä kokoonpanoa Hr11-vetureiden perässä ylipäätään niin olisiko CEi + Eik + EFi + Ei? Kiitojunarunko ei tainnut olla Hr11-vetoisena lopulta kovinkaan yleinen näky koko käyttöhistoria huomioiden mutta sellaisista on suhteellisen runsaasti kuvia oletettavasti siksi, että P27/28 oli viimeinen vakituinen Hr11-vetoinen juna Rantaradalla ja tämän junaparin kokoonpanoon kiitojunarunko kuului.
kuva 04.07.2020 23:09 Juha Toivonen  
  Kuva on kerrassaan manio "mustavalkoinen" kunnianosoitus ajalta, jolloin VR vielä palveli ja teki kaiken sen aidolla ammattiylpeydellä, - ja "vieläpä aivan vareissä". Itse en ole kokenut/nähnyt ensimmäistäkään kuvan Dm 4 tai Hr 11 kalustosta, mutta luotan noiden aikalaisten kertomuksiin siitä, kuinka palvelu & matkustusmukavuus oli ensiluokkaista.
kuva 04.07.2020 23:06 Aapo Niemelä  
  Kotialbumimaisuus on tässä tilanteessa mielestän vain hyvä asia, alareunan pojankloppi muuttaa kuvan tunnelmaa todella voimakkaasti. :)
kuva 04.07.2020 23:02 Petri Nummijoki  
  Ehkä Hr11-vetureiden kohdalla kaltereita ei ajateltu niinkään tunneliajoon vaan ylipäätään haluttiin vahvistaa ikkunaa. Perustelisin tätä sillä, että kalterit olivat niissä jo ennen Turun liikenteen aikaa: https://vaunut.org/kuva/73373. Olihan Haapamäki-Pieksämäki-välilläkin tunneliajoa mutta sitä kai liikennöitiin Hr11-vetureilla vakituisesti vain kesäkausina?
kuva 04.07.2020 23:00 Juha Toivonen  
  Oman aikansa "kulttituote VR:llä" = Sähköryssä. Ihan kaikkialla silloisessa neuvostosuomessa. Tuo merkitsi vielä 1980/1990- luvuilla kehitystä taantuneessa suomessa. Valtion mitäänsanomattomista laumasielurautatievirkamiehistä leivottiin VR:n osalta lähes bisnesenkeleitä ja vieläpä yhdessä yössä. Reisille meni 100%, ja seuraukset näkyvät yhä. Suomalainen rautatieliikenne taantui alkaen 1980 - 2010-luku. Toivottavasti herää uudelleen eloon ja nousujohteiseen kukoistukseensa 2020-luvulla.
kuva 04.07.2020 22:52 Juha Toivonen  
  BTW: - Joko VR:n ajama, lähes pakkomielteinen Dv12 + ym-romutusprosessi on saatu keskeytettyä omistajan taholta, vai vieläkö sama hulvaton sabotaasimeno jatkuu = Kaikki verovaroin rahoitettuna lahjaksi saatu kalusto romuksi, ettei vain tulevaisuuden suomalaisille jää mitään.
kuva 04.07.2020 22:49 Elias Murto  
  Laatu on kotialbumilaatua, mutta se sallitaan! Laatukameroita oli tuohonkin aikaan, mutta pääasiassa vain ammattikuvaajilla. Periaatteessa filmikameran tuottama laatu on ollut parempaa kuin ensimmäisten digikamerasukupolvien kuvanlaatu ja resoluutio. Mutta perinteinen filmijärkkäri manuaalisine säätöineen (tai filmipokkari ilman niitä) on ollut haastava kuvausväline. Nykyisten kameroiden automatiikasta ei silloin osannut haaveillakaan.
kuva 04.07.2020 22:48 Juha Toivonen  
  Juuri näin. Ilmeisesti kyseessä on ollut valtiollisen monopolin mukanaan tuottama haluttomuus/kyvyttömyys kehityksen toteuttamiselle. = Mennään näillä, sillä laatuun ja todellisiin arvoihin perustuvaa kilpailua ei ole.
kuva 04.07.2020 22:33 Juhani Pirttilahti  
  Junarunkohan tässä on tyylikäs oman aikansa erikoisuus. Kahdeksan vaunua Hr11:n perässä on ollut jo jonkinlainen vastus. Eikös yleisin kokoonpano ollut lyhyempi, yksi kiitojunavaunusto ja muutama ruskea, ehkä plootukin?
kuva 04.07.2020 22:33 Esa J. Rintamäki  
  N e ä n k ö oikein? Moottori on kolmisylinterinen... Erittäin mielenkiintoinen kuva! Kiitos, Kurt!
kuva 04.07.2020 22:29 Juhani Pirttilahti  
  Dv12-sarjan elinkaarta on kyllä minusta jatkettu ihan luvattoman pitkään, kun saatavilla olisi ollut jo 80-luvulta alkaen parempaakin.
kuva 04.07.2020 22:28 Esa J. Rintamäki  
  Aaaarrrggghhh! Mikä upea kuva! Raimo, junan pituuteen vaikuttaa myös paino, semminkin kun kiitorunko oli sopivan kevyt Dm4:lle. Niin ja palvelihan Pullahuru myös tavarajunissa Turun lähistöllä...?
kuva 04.07.2020 22:23 Juha Toivonen  
  Nonni! 1 x Dr20 on vetokyvyltään suunnilleen sama ja kaikin puolin puhtaampi, kuin 3 x öljyä savuttava "tripla-ympäristörikos" eli 3 x Dv12. Aijaijai - paha imagotappio VR:lle...ettes häpeä!
kuva 04.07.2020 22:04 Juhani Pirttilahti  
  Tässä Dr20:ssa MainlineDiesels.netin tietojen mukaan 600 kN irtiotto ja 427 kN jatkuva vetovoima.
kuva 04.07.2020 22:01 Raimo Harju  
  Väritys oli kyllä uskomattoman komea, kaiken muun komeuden lisäksi. Pystyi näköjään vetämään kohtalaisen pitkää junaa, ja ilmeisesti ihan pikajunan nopeudella.
kuva 04.07.2020 21:59 Mikko Mäntymäki  
  3xDv12 irtiottovetovoima on noin 600kN 3000kW teholla.
kuva 04.07.2020 21:26 John Lindroth  
  Kyllähän se niin on että se organisaatio joka ei osaa kunnioittaa historiaansa ja ylläpitää sen sen omia aikakautensa merkkipaaluja kertoo paljon sen tämänhetkisistä arvoista ,vanhojen arvojen kunnioittamisessa ja vaalimisessa on myös tulevaisuuden fundamentit.
kuva 04.07.2020 21:24 Juhani Pirttilahti  
  Skenen nykytila on ihan /C.
kuva 04.07.2020 21:13 Juha Toivonen  
  Tuo Hr11 on jotenkin niin säälittävän komea veturi. Ensimmäinen suomalainen linjadieseli. Toivottavasti hyvinkäällä luokattoman luvattomasti ja niin pitkään mädännyt Hr 11 saadaan edes ulkoisesti entisöityä piakkon. Ollut aivan liian kauan säiden armoilla silkkaa välinpitämättömyyttä ex. omistajansa taholta. VR kyllä mielellään käyttää historiansa ikävuosia (1862 >) yrityskuvansa ylösrakentamiseen, mutta samalla tietoisesti unohtaa ne velvoitteet, joita tuon historian säilyttäminen kaikessa uskottavuudessaan vaatii. Aikas hävettävää tumpulointia tuollainen.....
kuva 04.07.2020 21:08 Timo Arolainen  
  Hovawart?
kuva 04.07.2020 21:03 Juha Toivonen  
  Sellaisia heti muutama tampereelle ja eikun yhteen nippuun....ja keulille 52-8 ammetendereineen! Myös kaikin puolin väkevä BR 44 käy mainiosti....
kuva 04.07.2020 20:57 Esa Leskinen  
  Hr11 ehti siis vielä kulkea sähköistetyillä radoilla.
kuva 04.07.2020 20:54  
  Kultainen noutaja?
kuva 04.07.2020 20:44 Juha Toivonen  
  Minä kyllä lähtisin. Jo pelkästään se, että "tavarajuna tilataan eri osoitteesta" saattaa aiheuttaa miellyttävän yllätyksen kuljetuksen hintaan. Kaikki potentiaaliset asiakkaat eivät suinkaan tarvitse 3600 tonnin tavarajunaa....useimmille riittää hieman kevyempikin. Fenniarail aloitti yli 120 vuotisen monopolihelvetin järkeistämisen jo pelkällä läsnäolollaan ja nyt toivottavasti Operail tasoittaa vielä tietä ylihinnoittelun suhteen yhä edelleen.
kuva 04.07.2020 20:31 Mikko Mäntymäki  
  En lähtisi haastamaan ellei olisi käytössä 3xDv12, kun yhdelläkin viedään 3600 tonnia Toijalasta Valkeakoskelle. Sr1 veturien ajomoottorit yli kuumenee kun pitää vetää jatkuvasti yli 1kA.