Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 06.06.2020 01:48 Lasse Reunanen  
  Samainen bussi on myynnissä Huutokaupat.comissa.
kuva 05.06.2020 23:06 Kari Kuusela  
  Kulmikas kaarre päistään painuneilla kiskoilla. Kamera paljastaa muotoja, joita ei paljaalla silmällä varmaankaan havaitse.
kuva 05.06.2020 22:37 Mikko Otava  
  Hyvä että Berner sai kiellettyä näiden paalaamisen.
kuva 05.06.2020 22:27 Ari-Pekka Lanne  
  Kuva on tehdasalueen ja Papinhaan peltojen välisestä metsiköstä; jokseenkin kuvan tietoihin kirjattujen karttakoordinaattien paikkeilta.
kuva 05.06.2020 21:49 Esa Leskinen  
  Tietääkseni VR:llä oli aikoinaan firman sisäinen kilpailu, jossa valittiin vuosittain parhaiten hoidettu asemapuisto. Voittaja-asema sai siitä hyvästä kunniakirjan seinälleen. Tällaisen diplomin olen nähnyt ainakin Huutokosken ja Hämeenlinnan aseman seinällä.
kuva 05.06.2020 20:39 Tapio Keränen  
  Noihin aikoihin työkaverin Strömbergillä kertoi saaneensa paikan VR:llä asemamiehenä, muistaakseni Kausalassa. Motiivina työpaikan vaihtoon oli raikas maaseutuilma ja mahdollisuus hoitaa asemapuistoa. En tiedä, kauanko idylli säilyi.
kuva 05.06.2020 20:39  
  https://vaunut.org/kuva/123821?liikp1=60 (Asunta * 2017) - hyvässä kunnossa.
kuva 05.06.2020 18:11 Timo Salo  
  Verrokkikuva nykypäivästä: https://vaunut.org/kuva/124302?utm_source=random
kuva 05.06.2020 17:43 Timo Salo  
  Puhelinboxi seinällä ja TV-antenni katolla myös juoruaa... Mutta mikä parasta, ei töhryn töhryä eikä roskia! Silmä lepää...
kuva 05.06.2020 16:51 Erkki Nuutio  
  Jos pahainen Kupla ei paljastaisi, voisi kuva olla 30-luvulta. Moitteeton rakennus ja filmin miellyttävät sävyt kuin 30-luvun puoliväliltä!
kuva 05.06.2020 16:45 Erkki Nuutio  
  Samankaltaista viiveellisyyttä oli valtaventtiilissä, jolla laitettiin höyrveturi liikkeelle. Ensin sitä pitää vähän raottaa ja odottaa muutama sekunti. Kun veturi liikahti, piti avata venttiiliä lisää. Jos kerrasta vetäisi venttiilin auki, veturi ryntäsi vauhdilla kääntöpöydän kuoppaan tai tallin takaseinästä läpi.

Voisi vaatia, että uusimmissa vetureissa kuljettajaventtiili ohjaisi jokaisen jarrutettavan veturinakselin luona olevaa ABS-releventtiiliä. Tällöin jarrutuksen alkuviive on vain noin 0.2...0.5 s akselin etäisyydestä riippuen. Paineennousuviive (paisuntaviive) tulee toki lisäksi, koska jarrusylinterien täyttymiseen kuluu 0.5...1.0 s.
Jos kuljettajaventtiililtä tulee jarrutuskäsky rinnakkaisesti myös sähköisesti näille releventtiileille, kuten uusimmissa
raskaissa kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmissä, on jarrutuksen aloitus käytännössä samanaikainen (noin 0.2 s) kaikilla ABS-releventtiilien ohjaamilla akseleilla.
Siis kaikki moniajo-veturitkin jarruttaisivat näin lähes silmänräpäyksellisesti tällaisilla uudenmallisilla venttiileillä.

Itse taistelin Sisun kokeiluosastolla nelisen vuotta 70-luvulla silloisten paineilmaventtiilien ja Sisun omien rumpujarrujen kanssa, eniten juuri viiveiden lyhentämiseksi. Viiveet pelkällä vetoautolla olivat lähes 1 s. Jos jarrutuksen alkuviive on yli 0.3 s, ei jarrutustuntoa synny. Ihminen ei siis pysty tällöin kokemaan jarrun painamista ja siitä joskus aikanaan aiheutuvaa hidastuvuutta toisistaan johtuviksi asioiksi. Lisäksi viive jo itsessään viivyttää jarrutuksen alkua ja säätelyä.

Akselikohtaisilla releventtiileillä ja taitavammin toteutetulla putkistolla (sisäliukkaat muoviputket, jouheat mutkat jne) saatiin aloitusviive pelkässä vetoautossa noin 0.25 s pituiseksi ja paisuntaviive noin 0.35 s pituiseksi, mikä oli riittävä (kilpailijoita parempi) ja silloisilla keinoilla mahdollinen tulos. Vasta nykyiset levyjarrut (käyttölaitteisto neulalaakeroitu) ja ABS-releventtiilit toivat merkittävän lisäparannuksen.
Henkilöautojen nestekäyttöisten jarrujen viiveet ovat hyvin lyhyet. Ne eivät estä jarrutustunnon syntymistä, ja ABS-toiminto estää pyörien lukkitumiset.
kuva 05.06.2020 16:23 Esa Leskinen  
  "Nortti on täyttä tupakkaa!". Mielenkiintoista, kuinka siistissä kunnossa pienetkin liikennepaikat tuolloin olivat.
kuva 05.06.2020 16:08 Robert Sand  
  Ainakin 4 Dv12 toimii moniajossa mutta ei välttämättä luotettavasti. https://vaunut.org/kuva/92632?u=290&paik=Kokkola
kuva 05.06.2020 15:37 Tuomas Pätäri  
  Onko tällä kello neljän tai sillä puolen päivän päivystyskululla miten usein vaunuja perässään? Olen muutaman kerran käynyt ohikulkumatkalla kuvaamassa ja lähes aina menneet vaunuitta.
kuva 05.06.2020 15:32 Timo Salo  
  Mikä lie tuon oikealla näkyvän puumakuuvaunun littera? Itselleni ainoa puumakuuvaunutyyppi, missä olen makoillut... (juuri noihin aikoihin)
kuva 05.06.2020 14:33 John Lindroth  
  Tunnelmallinen otos.
kuva 05.06.2020 14:15 John Lindroth  
  Kuva Iitasta niinkin myöhään pääkaupunkiseudulla kuin 8/31 löytyyFinnasta ,se on kuvattu Porvoon radalta,jolloin Iitat oli jo sijoitettu muualle ja siinä on pyöreä etukilpi vaihdettu uudempaan.Epäilen kuvassa olevan veturi 305 konepajakorjaukseen(Hki knp) liittyvällä koeajolla? finna.fi/Record/musketti.M012:HK19670603:2696
kuva 05.06.2020 13:30 Topi Lajunen  
  Itsetoimijarrutus toimii vaikka sadalla Dv12-veturilla, ne kun jarruttavat tällöin vaunujen tapaan jarrujohdon paineenalennuksen ohjaamana. Suoratoimijarrutus sen sijaan menettää käyttökelpoisuuttaan, koska viiveet kertautuvat johtoveturin suoratoimijarrun kuljettajaventtiilin täyttäessä/tyhjentäessä yksin kaikkien vetureiden sylintereitä.

Vetovoimaan veikkaisin, että sen välittämiseen apuvetureille pätee samat ongelmat kuin tilatietojen välittyminen vetureiden välillä.
kuva 05.06.2020 11:51 Aleksanteri Skyttä  
  Komea otos Roope!
kuva 05.06.2020 09:51 Mikko Herpman  
  Virallisesti kolme ja tällöin hälytykset sekä muut moniajon toiminnot toimivat täysin. Periaatteessa ei taida olla rajoitetta kytkeä moniajoon useampikin mutta tällöin "lisävetureista" ei välity kaikki tiedot mutta veto/jarrutus toimii.

Dm-7 kalustossa on rajoitus 8-vaunua, joskus mainittu 10-vaunua. Mutta sinällään yhteen voisi kytkeä useampiakin. Mutta tällöin ohjaussähkö ei välttämättä kulje riittävän luotettavasti ajopöydästä perätulppaan/viimeiseen vaunuun ja takaisin.
kuva 05.06.2020 09:39 Juho Heiskanen  
  Upea ja kesäinen otos!
kuva 05.06.2020 09:18 Ilkka Hovi  
  En tiedä. Huomasin junarungon kun Sm2 ajoi sen ohi ennen Kotkan asemaa. Juna kulki kävelyvauhtia ja kun se pysähtyi lähdin radanvarteen tutkimaan tilannetta.
kuva 05.06.2020 08:18 Lauri Rantala  
  Ovet olisi pitänyt myös maalata.
kuva 05.06.2020 00:59 Harri Junttila  
  Tietääkseni kolme saadaan moniajoon.
kuva 05.06.2020 00:09 Teemu Sirkiä  
  Jotenkin tuosta vihreästä tulee mieleen lähinnä vastaavat photoshopatut kuvat.
kuva 04.06.2020 23:26 Jimi Lappalainen  
  Mielenkiintoista hintakeskustelua lähes 14 vuoden takaa.
kuva 04.06.2020 23:18 Raimo Harju  
  Sielläpäin ollaankin joskus realistisia, ja jos muistaa olla ensimäisenä kohtelias paikallisia kohtaan, niin se palkitaan.
kuva 04.06.2020 23:08 Jorma Kattelus  
  Siis loppuko voima vai lähti sutimaan?
kuva 04.06.2020 22:15 Miro Heinonen  
  Se viimesyksyinen muutos teki K-junasta astetta tylsemmän. Käpylässä, Pukinmäessä ja Tapanilassa pysähtymättömyys oli minusta juuri K-junan suola.
kuva 04.06.2020 22:13 Markku Knuutti  
  Este oli Volvo 66 , johka toi remmiautomaatti tuli.
kuva 04.06.2020 22:10 Markus Räsänen  
  Tämähän on harvinaista että IC65 matkaa Edon johdolla, sillä "normaalisti" 65 lähtee Kouvolasta Suden johtamana. Nyt Edo rungolla on käyttöä.
kuva 04.06.2020 21:29 Tuomas Pätäri  
  Tarkennetaan, että Ämmänsaari poistuu varmasti käytöstä.
kuva 04.06.2020 21:11 Aapo Niemelä  
  Kiitokset Niko ja Lari!
kuva 04.06.2020 21:10 Aapo Niemelä  
  Kiitoksia paljon! :)
kuva 04.06.2020 20:32 Niko Raurala  
  kiva kuva!
kuva 04.06.2020 17:30 Miro Heinonen  
  S-junan pysähdysasemat ennen vuotta 2002 olivat Pasila, Leppävaara, Kauniainen, Espoo, Kauklahti ja Masala.
kuva 04.06.2020 17:04 Miro Heinonen  
  Minä vuonna lipunmyynti Kannuksessa loppui?
kuva 04.06.2020 15:43 Rainer Silfverberg  
  Mulla on ollut 300-sarjan Volvo mutta ilman CVT:tä eli tavallisella manuaalisella hammaspyörävaihteistolla, joka tosin oli sijoitettu takapenkin alle.
300-sarjan Volvo on päässyt "World's worst cars" kunniapaikoille, yhdessä näitä kysenalaisen maineen autoja käsittelevässä kirjassa spekuloidaan että DAF/Volvo -tehtaan insinöörien on täytynyt olla jotain hippejä jotka designasivat auton Amsterdamin "coffee-shopeissa".
kuva 04.06.2020 15:11 Esa J. Rintamäki  
  CVT-vaihteisto on siis DAF-autotehtaan lanseeraamaa juttua. Se on portaaton hihnavetoinen automaattivaihteisto, jonka luisto on luokkaa olematon verrattuna tavalliseen momentinmuunnintoteutukseen. Vanhemmat vorgilaiset muistanevat ns. sukkanauha-Volvon (343 ja 345), joihin sai tämän variaattorivaihteiston.

Olen ollut tilaisuudessa ajaa joitakin kertoja tätini 345-Volvoa ja hämmästelin kun siinäkin oli olemassa Kick-Down-toiminta. Kätsy peli.
kuva 04.06.2020 15:03 Esa J. Rintamäki  
  Komeaa, sanon minä!
kuva 04.06.2020 15:01 Niko Raurala  
  Hieno kuva Aapo!
kuva 04.06.2020 13:02 Markku Pulkkinen  
  Upeita kuvia taas, Aapo. Tuollaisia dieselveturinippuja en ole nähnyt kuin muisnoin Amerikassa käydessä. Ja kiitos myöls perusteellisesta oheisinformaatiosta!
kuva 04.06.2020 12:04 Erkki Nuutio  
  Superkondensaattoreita ei autoissa ole käyttänyt juurikaan muu kuin Sisu Polar Hybrid -mallissaan.
Olisi ollut mullistava asia jos Scania tai muu iso valmistaja olisi ollut asialla.

Superkondensaattorien etuja ovat rajaton kestoikä ja salamannopeus ja lähes häviöttömyys. Pitkäaikaisessa sähkön säilytyksessa ne häviävät akuille, jotka nekin ovat kehveleitä.
Isoista virroista johtuen generaattori/ ja ohjauselektroniikka tulee kuitenkin varsin kookkaaksi, painavaksi ja kalliiksi.

Laitteisto toimii automaattisesti dieselmoottorin+vaihteiston rinnalla tai ilman dieselmoottoria (esimerkiksi liikkeellelähdössä ja heijauksessa). Järeyden vuoksi vaihteisto on Fuller RTLO 22918, joka sallii tällaisena hybridinä 3600 Nm:n sisääntulomomentin.
Yleensä kondensaattorit latautuvat jarrutuksen tai rullauksen yhteydessä. Hybridinä pyörille viedään enimmillään 900 kW:n teho. Sähköistä iloa riittää noin minuutiksi jos superkondensaattorien kapasiteetti on 1 kWh.
Minuutissa jäävät kaikki muut nykyiset kuorma-autot jälkeen.
Suurin hyöty tämänkaltaisesta automaattisesta laitteistosta on esimerkiksi matsäkoneissa, joissa tehontarve vaihtelee alinomaan.

Sisun käyttämä laitteisto kehitettiin LTKK:ssa Lappeenrannassa ja kaupallistettiin siellä Visedo Oy:ssä, jonka sitten Danfoss osti. Se kuuluu Danfoss Editron -tuoteperheeseen: https://www.danfoss.com/en/about-danfoss/our-businesses/power-solutions/danfoss-editron/
kuva 04.06.2020 11:21 Erkki Nuutio  
  Onneksi Deeverit on kuoletettu, viisinkertaisenikaan pääomakulut eivät karkaa. Viisinkertaiset huoltokulut on kuitenkin maksettava. Toki yhdellä deeverillä juna vain matelisi ja lämpöongelmia tulisi ainakin Voithiin.
Salliiko moniajoautomatiikka jopa viiden veturin hallinnan?

Jollen väärin ole ymmärtänyt isäni viimeiseksi suunnittelutehtäväksi Valmet-Lokomo veturisuunnittelussa vuonna 1960 olisi jäänyt kaksinajolaitteiston toteutus (Vv16).
kuva 04.06.2020 11:01 Onni Tikkala  
  Eivät ole, ja hyvä niin. Verhotkin on jätetty.
kuva 04.06.2020 10:32 Joona Kärkkäinen  
  Hybridiautoissa on ihan oikea sähkömoottori joka jarruttaessa lataa ja kiihdyttäessä purkaa akkuja. Hybridiautojen toteutukset taas vaihtelevat kovin valmistajasta riippuen. Esimerkiksi Hondan joissain malleissa kaikki voimansiirto tapahtuu sähköllä ja bensamoottori ainoastaan lataa akkuja, kun taas esimerkiksi Toyotassa bensamoottori vetää CVT-(variaattori) vaihteiston kautta jonka lisäksi siihen on kytketty pieni generaattori joka toimii myös starttimoottorina ja erillinen "ajomoottori".
kuva 04.06.2020 10:13 Lari Åhman  
  Huonoa tuuria ollut Iisalmi-Ylivieskan radalla kaluston osalta tällä viikolla, kuvaajille se tuo tietysti mielenkiintoa :) Harmi kun omalla kuvausretkellä ei ollut läheskään kaikki junat kulussa. Hienolta näyttää niin tässä kuin muissakin kuvissa.
kuva 04.06.2020 10:01 Jimi Lappalainen  
  Komeaa menoa!
kuva 04.06.2020 10:00 Jimi Lappalainen  
  Siltasuo: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:5221
kuva 04.06.2020 09:23 Timo Salo  
  Olen myös kuullut, että eräissä pikkuautoissakin kerätään jarrutusenergiaa talteen eräänlaisena lisälaturina... (sähköisiä ajomoottoreita ei ole) Sähkö kerätään "superkondensaattoriin" ja sitten käytetään ajon aikana. Esim. Mazda 2:n kallein malli sisältää tälläisen option!
Korjatkaa, jos olen ymmärtänyt väärin...
kuva 04.06.2020 09:13 Timo Salo  
  Siinä on joku vinguttanut muutaman laikan...