|
|
06.06.2020 01:48 | Lasse Reunanen | ||
| Samainen bussi on myynnissä Huutokaupat.comissa. | ||||
|
|
05.06.2020 23:06 | Kari Kuusela | ||
| Kulmikas kaarre päistään painuneilla kiskoilla. Kamera paljastaa muotoja, joita ei paljaalla silmällä varmaankaan havaitse. | ||||
|
|
05.06.2020 22:37 | Mikko Otava | ||
| Hyvä että Berner sai kiellettyä näiden paalaamisen. | ||||
|
|
05.06.2020 22:27 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Kuva on tehdasalueen ja Papinhaan peltojen välisestä metsiköstä; jokseenkin kuvan tietoihin kirjattujen karttakoordinaattien paikkeilta. | ||||
|
|
05.06.2020 21:49 | Esa Leskinen | ||
| Tietääkseni VR:llä oli aikoinaan firman sisäinen kilpailu, jossa valittiin vuosittain parhaiten hoidettu asemapuisto. Voittaja-asema sai siitä hyvästä kunniakirjan seinälleen. Tällaisen diplomin olen nähnyt ainakin Huutokosken ja Hämeenlinnan aseman seinällä. | ||||
|
|
05.06.2020 20:39 | Tapio Keränen | ||
| Noihin aikoihin työkaverin Strömbergillä kertoi saaneensa paikan VR:llä asemamiehenä, muistaakseni Kausalassa. Motiivina työpaikan vaihtoon oli raikas maaseutuilma ja mahdollisuus hoitaa asemapuistoa. En tiedä, kauanko idylli säilyi. | ||||
|
|
05.06.2020 20:39 | |||
| https://vaunut.org/kuva/123821?liikp1=60 (Asunta * 2017) - hyvässä kunnossa. | ||||
|
|
05.06.2020 18:11 | Timo Salo | ||
| Verrokkikuva nykypäivästä: https://vaunut.org/kuva/124302?utm_source=random | ||||
|
|
05.06.2020 17:43 | Timo Salo | ||
| Puhelinboxi seinällä ja TV-antenni katolla myös juoruaa... Mutta mikä parasta, ei töhryn töhryä eikä roskia! Silmä lepää... | ||||
|
|
05.06.2020 16:51 | Erkki Nuutio | ||
| Jos pahainen Kupla ei paljastaisi, voisi kuva olla 30-luvulta. Moitteeton rakennus ja filmin miellyttävät sävyt kuin 30-luvun puoliväliltä! | ||||
|
|
05.06.2020 16:45 | Erkki Nuutio | ||
| Samankaltaista viiveellisyyttä oli valtaventtiilissä, jolla laitettiin höyrveturi liikkeelle. Ensin sitä pitää vähän raottaa ja odottaa muutama sekunti. Kun veturi liikahti, piti avata venttiiliä lisää. Jos kerrasta vetäisi venttiilin auki, veturi ryntäsi vauhdilla kääntöpöydän kuoppaan tai tallin takaseinästä läpi. Voisi vaatia, että uusimmissa vetureissa kuljettajaventtiili ohjaisi jokaisen jarrutettavan veturinakselin luona olevaa ABS-releventtiiliä. Tällöin jarrutuksen alkuviive on vain noin 0.2...0.5 s akselin etäisyydestä riippuen. Paineennousuviive (paisuntaviive) tulee toki lisäksi, koska jarrusylinterien täyttymiseen kuluu 0.5...1.0 s. Jos kuljettajaventtiililtä tulee jarrutuskäsky rinnakkaisesti myös sähköisesti näille releventtiileille, kuten uusimmissa raskaissa kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmissä, on jarrutuksen aloitus käytännössä samanaikainen (noin 0.2 s) kaikilla ABS-releventtiilien ohjaamilla akseleilla. Siis kaikki moniajo-veturitkin jarruttaisivat näin lähes silmänräpäyksellisesti tällaisilla uudenmallisilla venttiileillä. Itse taistelin Sisun kokeiluosastolla nelisen vuotta 70-luvulla silloisten paineilmaventtiilien ja Sisun omien rumpujarrujen kanssa, eniten juuri viiveiden lyhentämiseksi. Viiveet pelkällä vetoautolla olivat lähes 1 s. Jos jarrutuksen alkuviive on yli 0.3 s, ei jarrutustuntoa synny. Ihminen ei siis pysty tällöin kokemaan jarrun painamista ja siitä joskus aikanaan aiheutuvaa hidastuvuutta toisistaan johtuviksi asioiksi. Lisäksi viive jo itsessään viivyttää jarrutuksen alkua ja säätelyä. Akselikohtaisilla releventtiileillä ja taitavammin toteutetulla putkistolla (sisäliukkaat muoviputket, jouheat mutkat jne) saatiin aloitusviive pelkässä vetoautossa noin 0.25 s pituiseksi ja paisuntaviive noin 0.35 s pituiseksi, mikä oli riittävä (kilpailijoita parempi) ja silloisilla keinoilla mahdollinen tulos. Vasta nykyiset levyjarrut (käyttölaitteisto neulalaakeroitu) ja ABS-releventtiilit toivat merkittävän lisäparannuksen. Henkilöautojen nestekäyttöisten jarrujen viiveet ovat hyvin lyhyet. Ne eivät estä jarrutustunnon syntymistä, ja ABS-toiminto estää pyörien lukkitumiset. |
||||
|
|
05.06.2020 16:23 | Esa Leskinen | ||
| "Nortti on täyttä tupakkaa!". Mielenkiintoista, kuinka siistissä kunnossa pienetkin liikennepaikat tuolloin olivat. | ||||
|
|
05.06.2020 16:08 | Robert Sand | ||
| Ainakin 4 Dv12 toimii moniajossa mutta ei välttämättä luotettavasti. https://vaunut.org/kuva/92632?u=290&paik=Kokkola | ||||
|
|
05.06.2020 15:37 | Tuomas Pätäri | ||
| Onko tällä kello neljän tai sillä puolen päivän päivystyskululla miten usein vaunuja perässään? Olen muutaman kerran käynyt ohikulkumatkalla kuvaamassa ja lähes aina menneet vaunuitta. | ||||
|
|
05.06.2020 15:32 | Timo Salo | ||
| Mikä lie tuon oikealla näkyvän puumakuuvaunun littera? Itselleni ainoa puumakuuvaunutyyppi, missä olen makoillut... (juuri noihin aikoihin) | ||||
|
|
05.06.2020 14:33 | John Lindroth | ||
| Tunnelmallinen otos. | ||||
|
|
05.06.2020 14:15 | John Lindroth | ||
| Kuva Iitasta niinkin myöhään pääkaupunkiseudulla kuin 8/31 löytyyFinnasta ,se on kuvattu Porvoon radalta,jolloin Iitat oli jo sijoitettu muualle ja siinä on pyöreä etukilpi vaihdettu uudempaan.Epäilen kuvassa olevan veturi 305 konepajakorjaukseen(Hki knp) liittyvällä koeajolla? finna.fi/Record/musketti.M012:HK19670603:2696 | ||||
|
|
05.06.2020 13:30 | Topi Lajunen | ||
| Itsetoimijarrutus toimii vaikka sadalla Dv12-veturilla, ne kun jarruttavat tällöin vaunujen tapaan jarrujohdon paineenalennuksen ohjaamana. Suoratoimijarrutus sen sijaan menettää käyttökelpoisuuttaan, koska viiveet kertautuvat johtoveturin suoratoimijarrun kuljettajaventtiilin täyttäessä/tyhjentäessä yksin kaikkien vetureiden sylintereitä. Vetovoimaan veikkaisin, että sen välittämiseen apuvetureille pätee samat ongelmat kuin tilatietojen välittyminen vetureiden välillä. |
||||
|
|
05.06.2020 11:51 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Komea otos Roope! | ||||
|
|
05.06.2020 09:51 | Mikko Herpman | ||
| Virallisesti kolme ja tällöin hälytykset sekä muut moniajon toiminnot toimivat täysin. Periaatteessa ei taida olla rajoitetta kytkeä moniajoon useampikin mutta tällöin "lisävetureista" ei välity kaikki tiedot mutta veto/jarrutus toimii. Dm-7 kalustossa on rajoitus 8-vaunua, joskus mainittu 10-vaunua. Mutta sinällään yhteen voisi kytkeä useampiakin. Mutta tällöin ohjaussähkö ei välttämättä kulje riittävän luotettavasti ajopöydästä perätulppaan/viimeiseen vaunuun ja takaisin. |
||||
|
|
05.06.2020 09:39 | Juho Heiskanen | ||
| Upea ja kesäinen otos! | ||||
|
|
05.06.2020 09:18 | Ilkka Hovi | ||
| En tiedä. Huomasin junarungon kun Sm2 ajoi sen ohi ennen Kotkan asemaa. Juna kulki kävelyvauhtia ja kun se pysähtyi lähdin radanvarteen tutkimaan tilannetta. | ||||
|
|
05.06.2020 08:18 | Lauri Rantala | ||
| Ovet olisi pitänyt myös maalata. | ||||
|
|
05.06.2020 00:59 | Harri Junttila | ||
| Tietääkseni kolme saadaan moniajoon. | ||||
|
|
05.06.2020 00:09 | Teemu Sirkiä | ||
| Jotenkin tuosta vihreästä tulee mieleen lähinnä vastaavat photoshopatut kuvat. | ||||
|
|
04.06.2020 23:26 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoista hintakeskustelua lähes 14 vuoden takaa. | ||||
|
|
04.06.2020 23:18 | Raimo Harju | ||
| Sielläpäin ollaankin joskus realistisia, ja jos muistaa olla ensimäisenä kohtelias paikallisia kohtaan, niin se palkitaan. | ||||
|
|
04.06.2020 23:08 | Jorma Kattelus | ||
| Siis loppuko voima vai lähti sutimaan? | ||||
|
|
04.06.2020 22:15 | Miro Heinonen | ||
| Se viimesyksyinen muutos teki K-junasta astetta tylsemmän. Käpylässä, Pukinmäessä ja Tapanilassa pysähtymättömyys oli minusta juuri K-junan suola. | ||||
|
|
04.06.2020 22:13 | Markku Knuutti | ||
| Este oli Volvo 66 , johka toi remmiautomaatti tuli. | ||||
|
|
04.06.2020 22:10 | Markus Räsänen | ||
| Tämähän on harvinaista että IC65 matkaa Edon johdolla, sillä "normaalisti" 65 lähtee Kouvolasta Suden johtamana. Nyt Edo rungolla on käyttöä. | ||||
|
|
04.06.2020 21:29 | Tuomas Pätäri | ||
| Tarkennetaan, että Ämmänsaari poistuu varmasti käytöstä. | ||||
|
|
04.06.2020 21:11 | Aapo Niemelä | ||
| Kiitokset Niko ja Lari! | ||||
|
|
04.06.2020 21:10 | Aapo Niemelä | ||
| Kiitoksia paljon! :) | ||||
|
|
04.06.2020 20:32 | Niko Raurala | ||
| kiva kuva! | ||||
|
|
04.06.2020 17:30 | Miro Heinonen | ||
| S-junan pysähdysasemat ennen vuotta 2002 olivat Pasila, Leppävaara, Kauniainen, Espoo, Kauklahti ja Masala. | ||||
|
|
04.06.2020 17:04 | Miro Heinonen | ||
| Minä vuonna lipunmyynti Kannuksessa loppui? | ||||
|
|
04.06.2020 15:43 | Rainer Silfverberg | ||
| Mulla on ollut 300-sarjan Volvo mutta ilman CVT:tä eli tavallisella manuaalisella hammaspyörävaihteistolla, joka tosin oli sijoitettu takapenkin alle. 300-sarjan Volvo on päässyt "World's worst cars" kunniapaikoille, yhdessä näitä kysenalaisen maineen autoja käsittelevässä kirjassa spekuloidaan että DAF/Volvo -tehtaan insinöörien on täytynyt olla jotain hippejä jotka designasivat auton Amsterdamin "coffee-shopeissa". |
||||
|
|
04.06.2020 15:11 | Esa J. Rintamäki | ||
| CVT-vaihteisto on siis DAF-autotehtaan lanseeraamaa juttua. Se on portaaton hihnavetoinen automaattivaihteisto, jonka luisto on luokkaa olematon verrattuna tavalliseen momentinmuunnintoteutukseen. Vanhemmat vorgilaiset muistanevat ns. sukkanauha-Volvon (343 ja 345), joihin sai tämän variaattorivaihteiston. Olen ollut tilaisuudessa ajaa joitakin kertoja tätini 345-Volvoa ja hämmästelin kun siinäkin oli olemassa Kick-Down-toiminta. Kätsy peli. |
||||
|
|
04.06.2020 15:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Komeaa, sanon minä! | ||||
|
|
04.06.2020 15:01 | Niko Raurala | ||
| Hieno kuva Aapo! | ||||
|
|
04.06.2020 13:02 | Markku Pulkkinen | ||
| Upeita kuvia taas, Aapo. Tuollaisia dieselveturinippuja en ole nähnyt kuin muisnoin Amerikassa käydessä. Ja kiitos myöls perusteellisesta oheisinformaatiosta! | ||||
|
|
04.06.2020 12:04 | Erkki Nuutio | ||
| Superkondensaattoreita ei autoissa ole käyttänyt juurikaan muu kuin Sisu Polar Hybrid -mallissaan. Olisi ollut mullistava asia jos Scania tai muu iso valmistaja olisi ollut asialla. Superkondensaattorien etuja ovat rajaton kestoikä ja salamannopeus ja lähes häviöttömyys. Pitkäaikaisessa sähkön säilytyksessa ne häviävät akuille, jotka nekin ovat kehveleitä. Isoista virroista johtuen generaattori/ ja ohjauselektroniikka tulee kuitenkin varsin kookkaaksi, painavaksi ja kalliiksi. Laitteisto toimii automaattisesti dieselmoottorin+vaihteiston rinnalla tai ilman dieselmoottoria (esimerkiksi liikkeellelähdössä ja heijauksessa). Järeyden vuoksi vaihteisto on Fuller RTLO 22918, joka sallii tällaisena hybridinä 3600 Nm:n sisääntulomomentin. Yleensä kondensaattorit latautuvat jarrutuksen tai rullauksen yhteydessä. Hybridinä pyörille viedään enimmillään 900 kW:n teho. Sähköistä iloa riittää noin minuutiksi jos superkondensaattorien kapasiteetti on 1 kWh. Minuutissa jäävät kaikki muut nykyiset kuorma-autot jälkeen. Suurin hyöty tämänkaltaisesta automaattisesta laitteistosta on esimerkiksi matsäkoneissa, joissa tehontarve vaihtelee alinomaan. Sisun käyttämä laitteisto kehitettiin LTKK:ssa Lappeenrannassa ja kaupallistettiin siellä Visedo Oy:ssä, jonka sitten Danfoss osti. Se kuuluu Danfoss Editron -tuoteperheeseen: https://www.danfoss.com/en/about-danfoss/our-businesses/power-solutions/danfoss-editron/ |
||||
|
|
04.06.2020 11:21 | Erkki Nuutio | ||
| Onneksi Deeverit on kuoletettu, viisinkertaisenikaan pääomakulut eivät karkaa. Viisinkertaiset huoltokulut on kuitenkin maksettava. Toki yhdellä deeverillä juna vain matelisi ja lämpöongelmia tulisi ainakin Voithiin. Salliiko moniajoautomatiikka jopa viiden veturin hallinnan? Jollen väärin ole ymmärtänyt isäni viimeiseksi suunnittelutehtäväksi Valmet-Lokomo veturisuunnittelussa vuonna 1960 olisi jäänyt kaksinajolaitteiston toteutus (Vv16). |
||||
|
|
04.06.2020 11:01 | Onni Tikkala | ||
| Eivät ole, ja hyvä niin. Verhotkin on jätetty. | ||||
|
|
04.06.2020 10:32 | Joona Kärkkäinen | ||
| Hybridiautoissa on ihan oikea sähkömoottori joka jarruttaessa lataa ja kiihdyttäessä purkaa akkuja. Hybridiautojen toteutukset taas vaihtelevat kovin valmistajasta riippuen. Esimerkiksi Hondan joissain malleissa kaikki voimansiirto tapahtuu sähköllä ja bensamoottori ainoastaan lataa akkuja, kun taas esimerkiksi Toyotassa bensamoottori vetää CVT-(variaattori) vaihteiston kautta jonka lisäksi siihen on kytketty pieni generaattori joka toimii myös starttimoottorina ja erillinen "ajomoottori". | ||||
|
|
04.06.2020 10:13 | Lari Åhman | ||
| Huonoa tuuria ollut Iisalmi-Ylivieskan radalla kaluston osalta tällä viikolla, kuvaajille se tuo tietysti mielenkiintoa :) Harmi kun omalla kuvausretkellä ei ollut läheskään kaikki junat kulussa. Hienolta näyttää niin tässä kuin muissakin kuvissa. | ||||
|
|
04.06.2020 10:01 | Jimi Lappalainen | ||
| Komeaa menoa! | ||||
|
|
04.06.2020 10:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Siltasuo: https://finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:5221 | ||||
|
|
04.06.2020 09:23 | Timo Salo | ||
| Olen myös kuullut, että eräissä pikkuautoissakin kerätään jarrutusenergiaa talteen eräänlaisena lisälaturina... (sähköisiä ajomoottoreita ei ole) Sähkö kerätään "superkondensaattoriin" ja sitten käytetään ajon aikana. Esim. Mazda 2:n kallein malli sisältää tälläisen option! Korjatkaa, jos olen ymmärtänyt väärin... |
||||
|
|
04.06.2020 09:13 | Timo Salo | ||
| Siinä on joku vinguttanut muutaman laikan... | ||||