|
|
23.05.2020 00:21 | Teemu Sirkiä | ||
| Nämä kuljetuksethan kestivät peräti useamman vuoden, vaikka ei näitä toki niin hirveän usein mennyt. | ||||
|
|
23.05.2020 00:08 | Tapio Arvola | ||
| Näiden reissujen aikana joku kysyi paikallislehdessä, miksi Nummelasta on kulkenut Pendolinoja. Lehti oli hankkinut asiaan VR:n edustajan kommentin, jossa todettiin, ettei havainto ollut mahdollinen. Edustaja epäili maallikon nähneen Dm12:n, joka äkkiseltään voi muistuttaa Pendoa. Asiaan ei muistaakseni tullut myöhemminkään korjaavaa informaatiota. | ||||
|
|
23.05.2020 00:00 | Mikko Ketolainen | ||
| Olin tuossa puolisen tuntia sitten tulossa Suolahdesta kun huomasin sellutehtaan luona junan joka koostumus oli Dv12 ja kymmenkunta Gbln ja Gbls tavaravaunua. Mieleeni juolahti se, että onkohan tuo juna siirtymässä mahdollisesti selluvarastoon kun T3496 aloittaa matkansa kohti Vuosaarta? Kävin sitten tehtaan parkkipaikalla ja näin, että selluvaraston raiteellahan tämä juna seisoi. Eli onko nyt sitten niin, että kun Vuosaaren juna lähtee matkaan, niin varastoon siirretään siksi aikaa letka Gbln ja Gbls-sarjan vaunuja lastattaviksi sellulla? | ||||
|
|
22.05.2020 23:58 | Jukka Viitala | ||
| Ladalla tuli jaettua jousiprikkoja, eli kiskoankkureita läjäpäittäin työkaverin avolava-Mossen poismenon jälkeen. Raideleveys oli vähän kapea, mutta Lada kiipesi hienosti K43-kiskon yli vrt Mosse, joka jäi usein ristiriipuntaan ja vastassa Dr14... silloiset 165/80-13 neukkurenkaat ei juurikaan huonontuneet, vaikka ajoi ratapihan läpi poikittain. Yleensä ankkurijako tehtiin resiinalla, mutta joskus oli hoppu... niitä meni siis 4 kpl/ 22 m kisko eli laatikollinen/ lähtöraide. Työnkuva oli silloin kiskojen lypsäminen eli jatkosrakojen säätö, sekä kiskon ankkurointi. Mä en tiedä, mikä perustava virhe Dr13-kalustossa oli, kuoppiahan niiltä jäi monesti, mutta ne työnsivät kiskoja altaan kunnes pultit tulivat vastaan. 16 mm jatkosrako kuullostaa isolta junan alla. 80-luvun leppeinä kesinä mitta oli muistaakseni 6 mm 22 m kiskoilla 20 asteessa. Ratapihalla. Linjalla voi olla väljempää, pätkäkiskojen lämpökäyrä voi lopettaa koko liikenteen... jos sellaista olisi siis. Liikennettä tai lämpöä... Pätkäkiskoradoilla ei ole lämpöongelmia, ellei kunnossapito ole laiminlyönyt jatkosrakojen tasausta. Hitsatuilla kiskoilla lämpölaajeneminen sidotaan rakenteeseen. Kuka keksi raidesepelin? Onko meillä oikeanlaatuista raidesepeliä? |
||||
|
|
22.05.2020 23:34 | Rainer Silfverberg | ||
| Oliko Rbkt:ssä ihan A-oikeudet? | ||||
|
|
22.05.2020 23:05 | Jukka Viitala | ||
| Ratavaltiolla ja valtiolla tuli ajettua niin paljon Ladoilla, että täytyy kommentoida... Mulla oli ekana autona -83-85 Lalli 1200 -72, jossa oli FIAT-tekstit joka pultinkannassa ja puskurissa tosi tuhdit pystykävyt. Sen kone palveli toisessa Ladassa mallia -79 vuosina -86-90. 1300 vakiokokoon vuonna 1984 porattuna 76->79 mm kunnes paperinohuisiin sylintereihin tuli särö ja vesi lensi... koneessa oli yli 100 heppaa, tarjosi hyvän vastuksen isommilleen hyvällä päällä ollessaan, silloisilla kaasareilla kulku oli kiinni auringonpilkuista ja kuun asennoista... Niin, Ladaan sai myös isolohkoa. Suunnittelija oli korottanut lohkoa 7 mm ja silloisilla suikkapäillä oli joku salainen mitta, jolla tsekattiin lohkon korkeus liian hyvin kulkeneista Ladoista (ja Voorteista, Taunuksessa oli sama kikka), vaikka sokea Reettakin olis nähnyt lohkosta numerot 2101/2103 eli 1200/1500. 1200 oli alkuun ilman jarrutehostinta joten moottorinvaihto oli syntiä. 1300/1600 tuli -76 tai vuotta myöhemmin, samaan aikaan sylinterikansiin tuli valuleima 21011, puristussuhde laski matalasta 8,8 matalampaan arvoon 8,5 neukkubensan takia. Hyvä aihio turbolle, jos siistii teolliset karkeudet (ja vaihtaa männät). 1300 on siis 1200L:n esikuva, puskureissa pienet kävyt, C-pilareissa poistoilmaventtiilit ja meillä suomiverhoilu eri toppauksilla kuin 1966 Fiatissa. 1200L tuli muistaakseni 1977 tuolla pienemmällä koneella... alkuperäisessä oli 67 heppaa, kannen muutos pudotti tehot 60 nurkille, mutta 1300:ssa oli 65... 3 mm suuremmalla sylinterillä. Jälkikäteen naurattaa naapurin Ladapelaukset, hän vaihtoi -72 Ladaansa 1500-kuutioisen koneen ja voimaa oli prkl, kunnes Lada hyytyi kuopissa... syynä oli 7 mm korkeampi lohko ja 1200-mallin virranjakaja, jonka poorit hädintuskin yltivät väliakselin rattaalle, isommissa kuopissa sytytys meni sekaisin. 1500:sen jakaja korjasi ongelman. Mä opin jousiprikan merkityksen Lada-aikoina. Virranjakaja on mallia Magneti Marelli, jossa jumalatonta bakeliittista lähetyssaarnaajaa pitelee 2 pikkuista ruuvia, joiden alla jousiprikat. Jossain vaiheessa konehuoneesta kuului pam ja sitten ei mittään, kun kierrätin yli 5500... konehuone täynnä bakeliittia ja tulpanjohtoja, jakajan kansi räjähti. Kolmannella kerralla joku wanha FIAT-asentaja sanoi, että kierrä ne lähetyssaarnaajan ruuvit mekaanikon meisselillä sormenpäillä kiinni ja käytä uusia jousiprikkoja joka kerta. Vika ei tule esiin vakioautoissa, mutta mun kone kiersi yli 8000... |
||||
|
|
22.05.2020 22:44 | Jimi Lappalainen | ||
| Toivottavasti myös pysyy siistinä. | ||||
|
|
22.05.2020 22:24 | Ossi Rosten | ||
| Jaa, niin, näitä junia voi tosiaan peruuttaakkin nykyään kahta sataa! Joo, siinä tuo ilmavirran pyörteily on varmasti melko voimaksta 2krs vaunun perässä :) | ||||
|
|
22.05.2020 22:14 | Topi Lajunen | ||
| Sr2- ja Sr3-vetureissa ei ole jarruvastuksia. Veikkaan, että on katsottu tarpeettomiksi, takaisinsyöttävän sähköjarrun kaverina. Sr1:ssä on jarruvastukset, mutta sen tasavirtamoottorit tarvitsevat magnetointivirran toimiakseen generaattoreina, ja ne saavat sen ajolangasta. | ||||
|
|
22.05.2020 20:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Jotain osviittaa antaa se, että lähemmäs puolet ER2-junan katosta on sähkövastusta. Ja se kulkee harvoin yli satasta. | ||||
|
|
22.05.2020 20:46 | Timo Salo | ||
| Sähköjarrun tehon voi ajaa myös TEHOVASTUKSIIN, mutta tässä tapauksessa syntyvä energia on ehkä raju kesytettävä. Pääkytkimen lepokoskettimista vastuspakettiin... (mielenkiintoista olisi vaan tietää kuinka paljon tehonkestoa tarvittaisiin täpötäyden intercityjunan pysäyttämiseen 200 km/h:n nopeudesta vastuskuorman avulla? Oma vaunu vastuksille :-) ) | ||||
|
|
22.05.2020 20:12 | Mikko Mäntymäki | ||
| Jos ajolangan jännite on poissa silloin "sähköjarru" on poissa pelistä. | ||||
|
|
22.05.2020 20:11 | Andreas Ehnberg | ||
| Kiitos tästä hyvästä kuvasarjasta! Luen parhaillaan vanhoja "Trains" -lehtiä ja tämä sopii hyvin teemaan. | ||||
|
|
22.05.2020 17:36 | Hannu Peltola | ||
| Sivuraiteet tarjoavat myös merkittävän operointimahdollisuuden. Dioraamassa on lyhyet raidepituudet ja vaihtotyöt mm. tänne puutavaraliikkeelle ovat haastavia! | ||||
|
|
22.05.2020 17:32 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä, tähän dioraamaan laitoin kaksi Power Wagonia, kun niissä oli suoraan tänne sopivat lavat. | ||||
|
|
22.05.2020 17:30 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä se on White, mutta hytti on tosiaan varsin kapoinen. | ||||
|
|
22.05.2020 16:16 | Visa Pöntinen | ||
| Selvä, kiitos korjauksesta! | ||||
|
|
22.05.2020 15:06 | Heikki Jalonen | ||
| Täälläkin yksi Dodge Power Wagon, mutta omalla stepside-peltilavalla. Vihreä alusväri voisi viitata sotilaalliseen taustaan. | ||||
|
|
22.05.2020 15:00 | Heikki Jalonen | ||
| Hm. Siellähän siilon takana piileskelee noin 1950 mallin White-puolikkaanvetäjä. Viljakuormaa varmaan hakemassa tahi tuomassa. Malli näyttää jotenkin kapean litistyneeltä, ehkä on käytetty liian kuumaa valkopesuohjelmaa ja vanhanaikaista, vain kaksivaikutteista pesujauhetta? |
||||
|
|
22.05.2020 14:27 | Juha Kutvonen | ||
| Noiden tikkareiden täytyy olla jokin kokeilu, olisikohan niissä ollut valaistus...? Vuoden 1957 Jt:ssä opaste Lko 1 "Etupään merkit" on määritelty seuraavasti: "kaksi pystysuoraan akseliin ristiin sovitettua pyöreätä, punavalkoisen kirjavaa levyä". |
||||
|
|
22.05.2020 14:08 | Juha Kutvonen | ||
| Kokemusteni mukaan molemmat raiteet olivat matkustajajunien käytössä. Asemalaituri jää n. puoli askelmaa lätän lattiatasoa alemmaksi. Kävin kolme kertaa Haaparannassa vuosina 1984-88. Näistä kaksi kertaa ajettiin aseman eteen ja kerran välilaiturille. |
||||
|
|
22.05.2020 13:53 | John Lindroth | ||
| Nämä sivuraiteet luovat rataan tunnelmaa ja monimuotoisuutta.Lukuisat yksityiskohdat palvelevat edellämainittua. | ||||
|
|
22.05.2020 11:25 | Hannu Peltola | ||
| Taustalle jäi näkymään vähän Friisiläntietä ja pihamme puskia. Ehkä niistä johtuen kuvan mallit näyttävät jotenkin suuremmilta kuin H0-mittakaavaisilta... | ||||
|
|
22.05.2020 11:17 | Topi Lajunen | ||
| Sähköjarru ei ole "fail-safe", se ei toimi, mikäli ajolangasta puuttuu jännite, tai pääkatkaisija on muutoin auki. Lisäksi veturissa ei ole kiskojarruja. | ||||
|
|
22.05.2020 11:11 | Hannu Peltola | ||
| Minulla varsinainen kotirata on tehty autotalliin ja sitä ei saa liikuteltua mihinkään mottorisahaa pienemmillä työkaluilla. Tein tämän 60*120 cm kokoisen "Monroe Industrial District" -modulin liikuteltavaksi ja mm. messuilla käytettäväksi. Tarkoituksena oli osallistuminen 17.-19.5. pienoisrautatiepäiville tämän modulin kanssa, mutta pienoisrautatiepäivät tunnetusti siirtyivät jonnekin tulevaisuuteen. Toisaalta nyt on hyvää aikaa kuvata modulia ulkona kauniissa kevätsäässä! | ||||
|
|
22.05.2020 10:27 | Rainer Silfverberg | ||
| Siis onko sun rata pihalla, terassilla, parvekkeella? | ||||
|
|
22.05.2020 10:16 | Hannu Peltola | ||
| Kuva on otettu talomme edustan parkkipaikalla ja taustalla näkyy vähän Friisilän maisemia Espoosta... | ||||
|
|
22.05.2020 09:55 | Timo Salo | ||
| Ihan pikkujuttu vielä jäi ihmetyttämään: Eikös veturissa ole sekä pyörien jarrut ja virran generointi takaisin verkkoon-jarru? Eli tuplajarrut? Miksi siis jarruongelma rajoittaa 120:iin km/h pelkällä veturilla... | ||||
|
Kuvasarja: Monroe Industrial District |
22.05.2020 09:18 | Pietu Tuovinen | ||
| Se oli vähän sellainen keräilyerä. Yhtiöinä on Boston&Maine (SW1000), United States Air Force (SW1000) ja Missouri Kansas Texas (SW1500). Kahdessa veturissa on moottori ja yksi on dummy...se mikä niistä on dummy on arvoitus. Tarkoitus on maalata oman yhtiön väreihin jahka saan kehitettyä mieluiset värit. | ||||
|
Kuvasarja: Monroe Industrial District |
22.05.2020 08:57 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Pietu! Minkä rautatieyhtiön kalustoa tilasit? Vai teetkö niistä jonkin oman yhtiön kalustoa? Laita kuvia jakoon, kun mallailu etenee. | ||||
|
|
22.05.2020 08:57 | Topi Lajunen | ||
| Ajoitus hallussa. :) | ||||
|
|
22.05.2020 08:56 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Esa! Ja rapsutukset on toimitettu perille Iirikselle! Olen täysin samaa mieltä sennenkoiran tärkeydestä. | ||||
|
|
22.05.2020 08:51 | Niko Salo | ||
| Ossi tässä kakskerrosvaunuista keskustellessa oli oletus että ajetaan Edo edellä jolloin veturi siis viimeisenä. Edit: Taas Topi nopeampi. :D | ||||
|
|
22.05.2020 08:50 | Topi Lajunen | ||
| Niin, veturi edellä saa siis ajaa sen 200 kummalla virroittimella tahansa. Yllä oli kyse siitä, että veturi on kaksikerrosvaunun takana, työntämässä perässä tai välissä. | ||||
|
|
22.05.2020 00:26 | Pietu Tuovinen | ||
| Asjallinen kokoonpano kyllä! Vaunut lienevät Vof mallisia | ||||
|
Kuvasarja: Monroe Industrial District |
22.05.2020 00:20 | Pietu Tuovinen | ||
| On kyllä upeaa katseltavaa ja luonnonvalo saa kaiken näyttämään todella aidolta! Alkoi sen verran innostaa taas mallailu että tilasin kolme käytettyä Athearnin veturia; kaksi SW1000 ja yksi SW1500. Saa nähdä mitä niistä saa aikaiseksi | ||||
|
|
22.05.2020 00:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen artikkeli seudulta: https://teilla.blogspot.com/2020/05/hagalundintie.html | ||||
|
|
22.05.2020 00:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Mainion näköinen vehje. https://www.youtube.com/watch?v=VUt_uFY6E5U | ||||
|
|
22.05.2020 00:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erään kirjan mukaan ensimmäiset bernit saapuivat Yhdysvaltoihin 1938. Mukava ajankuva vuodelta 1950. Bernit ovat USA:ssa saavuttaneet vakiintuneen suosion. Rapsutuksia teidän bernille! "Einmal Berner Sennen, immer Berner Sennen!" Loistava kuvasarja! Kiitos! |
||||
|
|
22.05.2020 00:10 | Juhani Pirttilahti | ||
| Enpä ole nähnyt, mutta ehkä sitten seuraavalla reissulla joskus. :) | ||||
|
|
22.05.2020 00:07 | Hannu Peltola | ||
| Kyllä ne varmaan johonkin järeään käyttöön menevät! | ||||
|
|
22.05.2020 00:05 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kaivospölkkyjäkö nuo kuusi kertaa kuusituumaiset parrut on? | ||||
|
|
22.05.2020 00:03 | Rainer Silfverberg | ||
| Ei, vaan 1435 mm raiteet ovat asemarakennuksen toisella puolella. Asema on ns saariasema ja raiteet kulkevat molemmin puolin. Alunperin jalankulku johdettiin raiteiden alta tunnelia pitkin ja saavuttiin valtavaan asemahalliin, josta noustiin portaita ylös laitureiden tasolle. Silloin kun viimeksi kävin siellä (30 vuottta sitten) alatasanteella oli vain vessat. Yksi teoria sille että lättähattu on kakkosraiteella, on se että asemarakennuksen viereinen raide on niin korkea että Dm7:n lattia jää alemmaksi kuin laituri, eli pitkä matkustaja lyö päänsä ovenkarmiin kun astuu sisään. Laituri on alunperin rakennettu "oikeita" vaunuja varten eikä lättähattuja. Tosin SJ:n Y7 -sarjassa on ollut aikoinaan sama ongelma. Sittemmin 1980-luvun alussa SJ luopui Y7 lättähatuista tällä radalla ja alkoi ajaa uudemmilla Fiatin Y1 -sarjalla joka oli korkeampi. |
||||
|
|
21.05.2020 23:44 | Lasse Reunanen | ||
| Onkos noilla radoilla eri raideleveys? | ||||
|
|
21.05.2020 23:16 | Ossi Rosten | ||
| Mietin tuota kaksikerrosvaunun vaikutusta ilmavirtaan tovin... Ei, ei sillä ei voi olla vaikutusta metritolkulla eteenpäin, 56m/s "vastatuleen"! Onkohan ennemmin siitä kyse jotta jos 200km/h vauhdissa systä tai toisesta virroitin ottaa sipeensä ja päättää irrota kiinnikkeistään, tai edes osia siitä. Jos noin käy niin takavirroitin on lähempänä vaunun seinää eikä suhteellinen nopeus(noepusero) vauun etuseinän kanssa pääse kasvamaan niin suureksi mitä se tekisi etuvirroittimen kanssa. Ts. olisiko että jos 200km/h vauhdissa etuvirroitin rikkoutuisi, niin olisiko tässä jo riski että se kumahtaa matkustamon puolelle poukkoiltuaan hetken Sr2 katolla rikkoen siinä ensin kaikkea mitä rikkookaan? | ||||
|
|
21.05.2020 22:46 | Mikko Otava | ||
| Miksi lättä on ajettu sivuraiteelle eikä aseman eteen? Ei näytä edes poikkeustapaukselta kun aseman edessä kiskot ruosteessa. | ||||
|
|
21.05.2020 22:44 | Mikko Otava | ||
| Kotimainen kaksikerroskalusto on niin suurta verrattuna eurooppalaisen ulottuman mukaan tehtyihin vetureihin että kerrostalon perässä käy melkoinen pyörre, mikä häiritsee virroittimen toimintaa siten ettei etummaisella virroittimella pysty ajamaan täyttä vauhtia. Sveitsissä ei samaa ongelmaa ole kun paikalliset kaksikerrosvaunut ovat melkein samaa pötköä veturin kanssa. Samoin Suomessa on ajolangan korkeus on suurempi kuin euroopassa yleisesti, tämäkin vaikuttaa virroittimen toimintaan heikentävästi kun ne on suunnniteltu eurooppalaisille ajolangan korkeuksille. | ||||
|
|
21.05.2020 21:50 | Ari Palin | ||
| Korso on ollut tuohon aikaan uusinta uutta. Asema on perustettu tasan vuosi ennen tämän aikataulun voimaantuloa eli 1.10.1889. Aikataulun mukainen liikenne Korsoon alkoi Radan varrella -kirjan mukaan seuraavana vuonna. Lieneekö tämä tarkoittanut sitä, että Korsossa oli ensimmäisen vuoden ajan vain junakohtauksia ja -ohituksia, ja tuo aikataulun mukainen liikenne tarkoittaa kaupallisia henkilöliikenteen pysähdyksiä. Toinen vaihtoehto on, että Korsoon ei aluksi määritetty pysähdysten kellonaikoja, vaan junat lähtivät asemalta eteenpäin heti, kun matkustajat oli otettu/jätetty. | ||||
|
|
21.05.2020 19:27 | Timo Salo | ||
| TNX Topi! | ||||
|
|
21.05.2020 19:03 | Niko Salo | ||
| Edit: Olikin jo vastattu | ||||
|
|
21.05.2020 19:03 | Topi Lajunen | ||
| Ja kyllä, olin hieman epäselvä aiemmassa viestissäni. Kaksikerrosvaunu ei siis vaikuta yksinään nopeuteen, vaan yhdessä etuvirroittimen käytän kanssa. | ||||