Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 23.05.2020 00:21 Teemu Sirkiä  
  Nämä kuljetuksethan kestivät peräti useamman vuoden, vaikka ei näitä toki niin hirveän usein mennyt.
kuva 23.05.2020 00:08 Tapio Arvola  
  Näiden reissujen aikana joku kysyi paikallislehdessä, miksi Nummelasta on kulkenut Pendolinoja. Lehti oli hankkinut asiaan VR:n edustajan kommentin, jossa todettiin, ettei havainto ollut mahdollinen. Edustaja epäili maallikon nähneen Dm12:n, joka äkkiseltään voi muistuttaa Pendoa. Asiaan ei muistaakseni tullut myöhemminkään korjaavaa informaatiota.
kuva 23.05.2020 00:00 Mikko Ketolainen  
  Olin tuossa puolisen tuntia sitten tulossa Suolahdesta kun huomasin sellutehtaan luona junan joka koostumus oli Dv12 ja kymmenkunta Gbln ja Gbls tavaravaunua. Mieleeni juolahti se, että onkohan tuo juna siirtymässä mahdollisesti selluvarastoon kun T3496 aloittaa matkansa kohti Vuosaarta? Kävin sitten tehtaan parkkipaikalla ja näin, että selluvaraston raiteellahan tämä juna seisoi. Eli onko nyt sitten niin, että kun Vuosaaren juna lähtee matkaan, niin varastoon siirretään siksi aikaa letka Gbln ja Gbls-sarjan vaunuja lastattaviksi sellulla?
kuva 22.05.2020 23:58 Jukka Viitala  
  Ladalla tuli jaettua jousiprikkoja, eli kiskoankkureita läjäpäittäin työkaverin avolava-Mossen poismenon jälkeen. Raideleveys oli vähän kapea, mutta Lada kiipesi hienosti K43-kiskon yli vrt Mosse, joka jäi usein ristiriipuntaan ja vastassa Dr14... silloiset 165/80-13 neukkurenkaat ei juurikaan huonontuneet, vaikka ajoi ratapihan läpi poikittain. Yleensä ankkurijako tehtiin resiinalla, mutta joskus oli hoppu... niitä meni siis 4 kpl/ 22 m kisko eli laatikollinen/ lähtöraide.

Työnkuva oli silloin kiskojen lypsäminen eli jatkosrakojen säätö, sekä kiskon ankkurointi. Mä en tiedä, mikä perustava virhe Dr13-kalustossa oli, kuoppiahan niiltä jäi monesti, mutta ne työnsivät kiskoja altaan kunnes pultit tulivat vastaan. 16 mm jatkosrako kuullostaa isolta junan alla. 80-luvun leppeinä kesinä mitta oli muistaakseni 6 mm 22 m kiskoilla 20 asteessa. Ratapihalla. Linjalla voi olla väljempää, pätkäkiskojen lämpökäyrä voi lopettaa koko liikenteen... jos sellaista olisi siis.

Liikennettä tai lämpöä...

Pätkäkiskoradoilla ei ole lämpöongelmia, ellei kunnossapito ole laiminlyönyt jatkosrakojen tasausta.

Hitsatuilla kiskoilla lämpölaajeneminen sidotaan rakenteeseen. Kuka keksi raidesepelin? Onko meillä oikeanlaatuista raidesepeliä?
kuva 22.05.2020 23:34 Rainer Silfverberg  
  Oliko Rbkt:ssä ihan A-oikeudet?
kuva 22.05.2020 23:05 Jukka Viitala  
  Ratavaltiolla ja valtiolla tuli ajettua niin paljon Ladoilla, että täytyy kommentoida...

Mulla oli ekana autona -83-85 Lalli 1200 -72, jossa oli FIAT-tekstit joka pultinkannassa ja puskurissa tosi tuhdit pystykävyt. Sen kone palveli toisessa Ladassa mallia -79 vuosina -86-90. 1300 vakiokokoon vuonna 1984 porattuna 76->79 mm kunnes paperinohuisiin sylintereihin tuli särö ja vesi lensi... koneessa oli yli 100 heppaa, tarjosi hyvän vastuksen isommilleen hyvällä päällä ollessaan, silloisilla kaasareilla kulku oli kiinni auringonpilkuista ja kuun asennoista...

Niin, Ladaan sai myös isolohkoa. Suunnittelija oli korottanut lohkoa 7 mm ja silloisilla suikkapäillä oli joku salainen mitta, jolla tsekattiin lohkon korkeus liian hyvin kulkeneista Ladoista (ja Voorteista, Taunuksessa oli sama kikka), vaikka sokea Reettakin olis nähnyt lohkosta numerot 2101/2103 eli 1200/1500. 1200 oli alkuun ilman jarrutehostinta joten moottorinvaihto oli syntiä.

1300/1600 tuli -76 tai vuotta myöhemmin, samaan aikaan sylinterikansiin tuli valuleima 21011, puristussuhde laski matalasta 8,8 matalampaan arvoon 8,5 neukkubensan takia. Hyvä aihio turbolle, jos siistii teolliset karkeudet (ja vaihtaa männät).

1300 on siis 1200L:n esikuva, puskureissa pienet kävyt, C-pilareissa poistoilmaventtiilit ja meillä suomiverhoilu eri toppauksilla kuin 1966 Fiatissa. 1200L tuli muistaakseni 1977 tuolla pienemmällä koneella... alkuperäisessä oli 67 heppaa, kannen muutos pudotti tehot 60 nurkille, mutta 1300:ssa oli 65... 3 mm suuremmalla sylinterillä.

Jälkikäteen naurattaa naapurin Ladapelaukset, hän vaihtoi -72 Ladaansa 1500-kuutioisen koneen ja voimaa oli prkl, kunnes Lada hyytyi kuopissa... syynä oli 7 mm korkeampi lohko ja 1200-mallin virranjakaja, jonka poorit hädintuskin yltivät väliakselin rattaalle, isommissa kuopissa sytytys meni sekaisin. 1500:sen jakaja korjasi ongelman.

Mä opin jousiprikan merkityksen Lada-aikoina. Virranjakaja on mallia Magneti Marelli, jossa jumalatonta bakeliittista lähetyssaarnaajaa pitelee 2 pikkuista ruuvia, joiden alla jousiprikat. Jossain vaiheessa konehuoneesta kuului pam ja sitten ei mittään, kun kierrätin yli 5500... konehuone täynnä bakeliittia ja tulpanjohtoja, jakajan kansi räjähti. Kolmannella kerralla joku wanha FIAT-asentaja sanoi, että kierrä ne lähetyssaarnaajan ruuvit mekaanikon meisselillä sormenpäillä kiinni ja käytä uusia jousiprikkoja joka kerta. Vika ei tule esiin vakioautoissa, mutta mun kone kiersi yli 8000...
kuva 22.05.2020 22:44 Jimi Lappalainen  
  Toivottavasti myös pysyy siistinä.
kuva 22.05.2020 22:24 Ossi Rosten  
  Jaa, niin, näitä junia voi tosiaan peruuttaakkin nykyään kahta sataa! Joo, siinä tuo ilmavirran pyörteily on varmasti melko voimaksta 2krs vaunun perässä :)
kuva 22.05.2020 22:14 Topi Lajunen  
  Sr2- ja Sr3-vetureissa ei ole jarruvastuksia. Veikkaan, että on katsottu tarpeettomiksi, takaisinsyöttävän sähköjarrun kaverina. Sr1:ssä on jarruvastukset, mutta sen tasavirtamoottorit tarvitsevat magnetointivirran toimiakseen generaattoreina, ja ne saavat sen ajolangasta.
kuva 22.05.2020 20:50 Tuukka Ryyppö  
  Jotain osviittaa antaa se, että lähemmäs puolet ER2-junan katosta on sähkövastusta. Ja se kulkee harvoin yli satasta.
kuva 22.05.2020 20:46 Timo Salo  
  Sähköjarrun tehon voi ajaa myös TEHOVASTUKSIIN, mutta tässä tapauksessa syntyvä energia on ehkä raju kesytettävä. Pääkytkimen lepokoskettimista vastuspakettiin... (mielenkiintoista olisi vaan tietää kuinka paljon tehonkestoa tarvittaisiin täpötäyden intercityjunan pysäyttämiseen 200 km/h:n nopeudesta vastuskuorman avulla? Oma vaunu vastuksille :-) )
kuva 22.05.2020 20:12 Mikko Mäntymäki  
  Jos ajolangan jännite on poissa silloin "sähköjarru" on poissa pelistä.
kuva 22.05.2020 20:11 Andreas Ehnberg  
  Kiitos tästä hyvästä kuvasarjasta! Luen parhaillaan vanhoja "Trains" -lehtiä ja tämä sopii hyvin teemaan.
kuva 22.05.2020 17:36 Hannu Peltola  
  Sivuraiteet tarjoavat myös merkittävän operointimahdollisuuden. Dioraamassa on lyhyet raidepituudet ja vaihtotyöt mm. tänne puutavaraliikkeelle ovat haastavia!
kuva 22.05.2020 17:32 Hannu Peltola  
  Kyllä, tähän dioraamaan laitoin kaksi Power Wagonia, kun niissä oli suoraan tänne sopivat lavat.
kuva 22.05.2020 17:30 Hannu Peltola  
  Kyllä se on White, mutta hytti on tosiaan varsin kapoinen.
kuva 22.05.2020 16:16 Visa Pöntinen  
  Selvä, kiitos korjauksesta!
kuva 22.05.2020 15:06 Heikki Jalonen  
  Täälläkin yksi Dodge Power Wagon, mutta omalla stepside-peltilavalla. Vihreä alusväri voisi viitata sotilaalliseen taustaan.
kuva 22.05.2020 15:00 Heikki Jalonen  
  Hm. Siellähän siilon takana piileskelee noin 1950 mallin White-puolikkaanvetäjä. Viljakuormaa varmaan hakemassa tahi tuomassa.

Malli näyttää jotenkin kapean litistyneeltä, ehkä on käytetty liian kuumaa valkopesuohjelmaa ja vanhanaikaista, vain kaksivaikutteista pesujauhetta?
kuva 22.05.2020 14:27 Juha Kutvonen  
  Noiden tikkareiden täytyy olla jokin kokeilu, olisikohan niissä ollut valaistus...?

Vuoden 1957 Jt:ssä opaste Lko 1 "Etupään merkit" on määritelty seuraavasti: "kaksi pystysuoraan akseliin ristiin sovitettua pyöreätä, punavalkoisen kirjavaa levyä".
kuva 22.05.2020 14:08 Juha Kutvonen  
  Kokemusteni mukaan molemmat raiteet olivat matkustajajunien käytössä. Asemalaituri jää n. puoli askelmaa lätän lattiatasoa alemmaksi.

Kävin kolme kertaa Haaparannassa vuosina 1984-88. Näistä kaksi kertaa ajettiin aseman eteen ja kerran välilaiturille.
kuva 22.05.2020 13:53 John Lindroth  
  Nämä sivuraiteet luovat rataan tunnelmaa ja monimuotoisuutta.Lukuisat yksityiskohdat palvelevat edellämainittua.
kuva 22.05.2020 11:25 Hannu Peltola  
  Taustalle jäi näkymään vähän Friisiläntietä ja pihamme puskia. Ehkä niistä johtuen kuvan mallit näyttävät jotenkin suuremmilta kuin H0-mittakaavaisilta...
kuva 22.05.2020 11:17 Topi Lajunen  
  Sähköjarru ei ole "fail-safe", se ei toimi, mikäli ajolangasta puuttuu jännite, tai pääkatkaisija on muutoin auki. Lisäksi veturissa ei ole kiskojarruja.
kuva 22.05.2020 11:11 Hannu Peltola  
  Minulla varsinainen kotirata on tehty autotalliin ja sitä ei saa liikuteltua mihinkään mottorisahaa pienemmillä työkaluilla. Tein tämän 60*120 cm kokoisen "Monroe Industrial District" -modulin liikuteltavaksi ja mm. messuilla käytettäväksi. Tarkoituksena oli osallistuminen 17.-19.5. pienoisrautatiepäiville tämän modulin kanssa, mutta pienoisrautatiepäivät tunnetusti siirtyivät jonnekin tulevaisuuteen. Toisaalta nyt on hyvää aikaa kuvata modulia ulkona kauniissa kevätsäässä!
kuva 22.05.2020 10:27 Rainer Silfverberg  
  Siis onko sun rata pihalla, terassilla, parvekkeella?
kuva 22.05.2020 10:16 Hannu Peltola  
  Kuva on otettu talomme edustan parkkipaikalla ja taustalla näkyy vähän Friisilän maisemia Espoosta...
kuva 22.05.2020 09:55 Timo Salo  
  Ihan pikkujuttu vielä jäi ihmetyttämään: Eikös veturissa ole sekä pyörien jarrut ja virran generointi takaisin verkkoon-jarru? Eli tuplajarrut? Miksi siis jarruongelma rajoittaa 120:iin km/h pelkällä veturilla...
Kuvasarja:
Monroe Industrial District
 
22.05.2020 09:18 Pietu Tuovinen  
  Se oli vähän sellainen keräilyerä. Yhtiöinä on Boston&Maine (SW1000), United States Air Force (SW1000) ja Missouri Kansas Texas (SW1500). Kahdessa veturissa on moottori ja yksi on dummy...se mikä niistä on dummy on arvoitus. Tarkoitus on maalata oman yhtiön väreihin jahka saan kehitettyä mieluiset värit.
Kuvasarja:
Monroe Industrial District
 
22.05.2020 08:57 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Pietu! Minkä rautatieyhtiön kalustoa tilasit? Vai teetkö niistä jonkin oman yhtiön kalustoa? Laita kuvia jakoon, kun mallailu etenee.
kuva 22.05.2020 08:57 Topi Lajunen  
  Ajoitus hallussa. :)
kuva 22.05.2020 08:56 Hannu Peltola  
  Kiitoksia Esa! Ja rapsutukset on toimitettu perille Iirikselle! Olen täysin samaa mieltä sennenkoiran tärkeydestä.
kuva 22.05.2020 08:51 Niko Salo  
  Ossi tässä kakskerrosvaunuista keskustellessa oli oletus että ajetaan Edo edellä jolloin veturi siis viimeisenä. Edit: Taas Topi nopeampi. :D
kuva 22.05.2020 08:50 Topi Lajunen  
  Niin, veturi edellä saa siis ajaa sen 200 kummalla virroittimella tahansa. Yllä oli kyse siitä, että veturi on kaksikerrosvaunun takana, työntämässä perässä tai välissä.
kuva 22.05.2020 00:26 Pietu Tuovinen  
  Asjallinen kokoonpano kyllä! Vaunut lienevät Vof mallisia
Kuvasarja:
Monroe Industrial District
 
22.05.2020 00:20 Pietu Tuovinen  
  On kyllä upeaa katseltavaa ja luonnonvalo saa kaiken näyttämään todella aidolta! Alkoi sen verran innostaa taas mallailu että tilasin kolme käytettyä Athearnin veturia; kaksi SW1000 ja yksi SW1500. Saa nähdä mitä niistä saa aikaiseksi
kuva 22.05.2020 00:19 Jimi Lappalainen  
  Mielenkiintoinen artikkeli seudulta: https://teilla.blogspot.com/2020/05/hagalundintie.html
kuva 22.05.2020 00:17 Jimi Lappalainen  
  Mainion näköinen vehje. https://www.youtube.com/watch?v=VUt_uFY6E5U
kuva 22.05.2020 00:15 Esa J. Rintamäki  
  Erään kirjan mukaan ensimmäiset bernit saapuivat Yhdysvaltoihin 1938. Mukava ajankuva vuodelta 1950. Bernit ovat USA:ssa saavuttaneet vakiintuneen suosion.

Rapsutuksia teidän bernille!

"Einmal Berner Sennen, immer Berner Sennen!"

Loistava kuvasarja! Kiitos!
kuva 22.05.2020 00:10 Juhani Pirttilahti  
  Enpä ole nähnyt, mutta ehkä sitten seuraavalla reissulla joskus. :)
kuva 22.05.2020 00:07 Hannu Peltola  
  Kyllä ne varmaan johonkin järeään käyttöön menevät!
kuva 22.05.2020 00:05 Esa J. Rintamäki  
  Kaivospölkkyjäkö nuo kuusi kertaa kuusituumaiset parrut on?
kuva 22.05.2020 00:03 Rainer Silfverberg  
  Ei, vaan 1435 mm raiteet ovat asemarakennuksen toisella puolella. Asema on ns saariasema ja raiteet kulkevat molemmin puolin. Alunperin jalankulku johdettiin raiteiden alta tunnelia pitkin ja saavuttiin valtavaan asemahalliin, josta noustiin portaita ylös laitureiden tasolle. Silloin kun viimeksi kävin siellä (30 vuottta sitten) alatasanteella oli vain vessat.

Yksi teoria sille että lättähattu on kakkosraiteella, on se että asemarakennuksen viereinen raide on niin korkea että Dm7:n lattia jää alemmaksi kuin laituri, eli pitkä matkustaja lyö päänsä ovenkarmiin kun astuu sisään. Laituri on alunperin rakennettu "oikeita" vaunuja varten eikä lättähattuja. Tosin SJ:n Y7 -sarjassa on ollut aikoinaan sama ongelma. Sittemmin 1980-luvun alussa SJ luopui Y7 lättähatuista tällä radalla ja alkoi ajaa uudemmilla Fiatin Y1 -sarjalla joka oli korkeampi.
kuva 21.05.2020 23:44 Lasse Reunanen  
  Onkos noilla radoilla eri raideleveys?
kuva 21.05.2020 23:16 Ossi Rosten  
  Mietin tuota kaksikerrosvaunun vaikutusta ilmavirtaan tovin... Ei, ei sillä ei voi olla vaikutusta metritolkulla eteenpäin, 56m/s "vastatuleen"! Onkohan ennemmin siitä kyse jotta jos 200km/h vauhdissa systä tai toisesta virroitin ottaa sipeensä ja päättää irrota kiinnikkeistään, tai edes osia siitä. Jos noin käy niin takavirroitin on lähempänä vaunun seinää eikä suhteellinen nopeus(noepusero) vauun etuseinän kanssa pääse kasvamaan niin suureksi mitä se tekisi etuvirroittimen kanssa. Ts. olisiko että jos 200km/h vauhdissa etuvirroitin rikkoutuisi, niin olisiko tässä jo riski että se kumahtaa matkustamon puolelle poukkoiltuaan hetken Sr2 katolla rikkoen siinä ensin kaikkea mitä rikkookaan?
kuva 21.05.2020 22:46 Mikko Otava  
  Miksi lättä on ajettu sivuraiteelle eikä aseman eteen? Ei näytä edes poikkeustapaukselta kun aseman edessä kiskot ruosteessa.
kuva 21.05.2020 22:44 Mikko Otava  
  Kotimainen kaksikerroskalusto on niin suurta verrattuna eurooppalaisen ulottuman mukaan tehtyihin vetureihin että kerrostalon perässä käy melkoinen pyörre, mikä häiritsee virroittimen toimintaa siten ettei etummaisella virroittimella pysty ajamaan täyttä vauhtia. Sveitsissä ei samaa ongelmaa ole kun paikalliset kaksikerrosvaunut ovat melkein samaa pötköä veturin kanssa. Samoin Suomessa on ajolangan korkeus on suurempi kuin euroopassa yleisesti, tämäkin vaikuttaa virroittimen toimintaan heikentävästi kun ne on suunnniteltu eurooppalaisille ajolangan korkeuksille.
kuva 21.05.2020 21:50 Ari Palin  
  Korso on ollut tuohon aikaan uusinta uutta. Asema on perustettu tasan vuosi ennen tämän aikataulun voimaantuloa eli 1.10.1889. Aikataulun mukainen liikenne Korsoon alkoi Radan varrella -kirjan mukaan seuraavana vuonna. Lieneekö tämä tarkoittanut sitä, että Korsossa oli ensimmäisen vuoden ajan vain junakohtauksia ja -ohituksia, ja tuo aikataulun mukainen liikenne tarkoittaa kaupallisia henkilöliikenteen pysähdyksiä. Toinen vaihtoehto on, että Korsoon ei aluksi määritetty pysähdysten kellonaikoja, vaan junat lähtivät asemalta eteenpäin heti, kun matkustajat oli otettu/jätetty.
kuva 21.05.2020 19:27 Timo Salo  
  TNX Topi!
kuva 21.05.2020 19:03 Niko Salo  
  Edit: Olikin jo vastattu
kuva 21.05.2020 19:03 Topi Lajunen  
  Ja kyllä, olin hieman epäselvä aiemmassa viestissäni. Kaksikerrosvaunu ei siis vaikuta yksinään nopeuteen, vaan yhdessä etuvirroittimen käytän kanssa.