|
|
21.05.2020 19:03 | Topi Lajunen | ||
| Ja kyllä, olin hieman epäselvä aiemmassa viestissäni. Kaksikerrosvaunu ei siis vaikuta yksinään nopeuteen, vaan yhdessä etuvirroittimen käytän kanssa. | ||||
|
|
21.05.2020 19:00 | Topi Lajunen | ||
| Kaksikerrosvaunun takana Sr2:n käyttäessä etuvirroitinta, suurin sallittu nopeus on 160 km/h. Oletan, että johtuu kaksikerrosvaunun vaikutuksesta ilmavirtaan. 200 on sallittu takavirroittimella. Pelkällä veturilla ei ole virroitinasettelulla vaikutusta nopeuteen, mutta jarrusyistä suurin sallittu on 120 km/h. (Nykyään. Ennen oli 160.) | ||||
|
|
21.05.2020 17:37 | Timo Salo | ||
| Anteeksi maalaisuuteni, mutta minkä takia kakskerrosvaunu vaikuttaa asiaan? Ajetaanko pelkällä veturilla yli kahtasataa? | ||||
|
|
21.05.2020 17:30 | Antero Airola | ||
| Tietääkseni Tukholman - Haaparannan yöjuna on kulkenut vain ensimmäisen maailmansodan aikana (1915-1918). Junassa oli joinakin päivinä myös makuuvaunu Bergeniin. Mutta Haaparannan asemarakennus valmistui vasta 1919 ja rata Tornioon samana vuonna. Eli Timon näky ruotsalaisesta ja suomalaisesta yöjunasta yht´aikaa asemalla tuskin vastaa todellisuutta. |
||||
|
|
21.05.2020 17:11 | Topi Lajunen | ||
| Vectron osaa säätää virroittimien nostopainetta riippuen valitusta virroitinasettelusta. Eri asettelut sitten eri kalustotyypeillä aiheuttaa mahdollisesti nopeusrajoituksia, kuten aiheuttaa myös kaksikerrosvaunun perässä tuleminen. |
||||
|
|
21.05.2020 16:43 | Rasmus Viirre | ||
| Pieni numero virhe veturissa | ||||
|
|
21.05.2020 15:00 | Aki Karvonen | ||
| Todella mielenkiintoista lukea tuollaisista asioista, jotka eivät muuten tulisi mielenkään. | ||||
|
|
21.05.2020 14:21 | Esa Leskinen | ||
| Onko siis niin, että Vectronissa on kevyemmät virroittimet ja siksi parivedolla voidaan ajaa takimmaiset haravat ylhäällä? | ||||
|
|
21.05.2020 13:16 | Heikki Kannosto | ||
| Menneiden vuosikymmenien aikatauluista on lupa päätellä että sekajunissa kulki myös vaunukuormia kun taas pikatavarajunat kuljettivat ilmeisesti vain kappaletavaraa ja maitoa. Tätä nimenomaista junaa arvelin postin kuljettajaksi mutta vuosien 1939 ja 1945 Turisteissa junan numeron yllä tai alla ei ollutkaan postitorven kuvaa. Olisikohan tällä viety maitoa Iisalmen meijeriin? | ||||
|
|
21.05.2020 12:49 | Topi Lajunen | ||
| Ainakin minulle kelpaa Niilan äärimmäisen hyvät tiedot rautateiden tuntemattomammilta nurkilta. Sillekin toki on paikkansa, miten _aikoinaan_ asiat on opetettu. Nykyään on moni asia toisin, mutta varmasti yhtä hyvin operatiivisen henkilökunnan hallussa. |
||||
|
|
21.05.2020 12:11 | Teemu Saukkonen | ||
| Onpas ollut tuo rakennus vielä siisti. "Homeisena" purettiin. Satasen veto että uusi lasipalatsi homehtuu nopeammin... | ||||
|
|
21.05.2020 09:41 | Ilkka Hovi | ||
| Hyvä kuva Move 2 veturista. Enpä ole aikaisemmin huomannut tuota, olisinkin käyttänyt sitä tuoreessa kirjasessa "Suomessa käytetyt kapearaiteiset nk sotaveturit sekä sotakorvauksena toimitetut (SOTEVA) kapearaideveturit ja vaunut sekä kapearaide höyrynosturi. Teknisiä arvoja". Siinä on piirustus ja mittatietoja näistä moottorivetureista. Ajattelin kirjoittaa tähän koska tämä ei voi olla mainos, sillä minulla ei ole myyntikanava päätettynä, joten vorgilaisille en voi vielä myydä tuota 105 sivuista A4 opusta. | ||||
|
|
21.05.2020 01:14 | Timo Salo | ||
| Pakkasta on ja "pannu" kuumana, siittä tulee näin hieno kuva... | ||||
|
|
21.05.2020 00:45 | Jorma Toivonen | ||
| Niila, Niila lopeta tuo teoreettinen opetus... Eikö tuo nopeus aikoinaan määritelty, milloi käytetään taaimmaisia virroittimia ja milloin kauimmaisia virroittimia? Sm1/-2 kalusto aikoinaan - useampi runko sn 100/110 | ||||
|
|
21.05.2020 00:36 | Harri Pesonen | ||
| https://www.youtube.com/watch?v=TJ7rHZ64fPI Pitihän tähän laittaa Olan laulavana tämä kappale | ||||
|
|
21.05.2020 00:36 | Timo Salo | ||
| Tasaisen epätasainen sivusuunnassa vaihteleva kontakti ilman värähtelyä on ihanne??? | ||||
|
|
21.05.2020 00:31 | Niila Heikkilä | ||
| Virroittimen aiheuttama nostearvo on tarkkaan määritelty, riippuen osin nopeustasosta. Se ei voi olla liian pieni, koska valokaari kuluttaisi (jopa kesällä) hiilen nopeasti loppuun. Myös tehonotto vaikeutuu jos seassa on koko ajan runsaasti tasakomponenttia (valokaari tasasuuntaa virtaa) ja yliaaltoja. Virroitin aiheuttaa ajolankaan sekä nostetta että ajolangan siksakin vuoksi myös sivuttaisheiluntaa. Sähköratapylväiden välimatka ei millään radalla ole tasainen. Yleensä pylväiden perustusten paikkoja sijoitettaessa vain kolme pylväsväliä saa olla saman mittaisia, sen jälkeen väliä on muutettava vähintään muutamia metrejä. Tämä siksi ettei ajolankaan pääsisi sopivalla nopeudella ajettaessa muodostumaan koko ajan kertautuvia värähtelyjä, ja virroitin alkaisi "laukkaamaan" etenkin pystysuunnassa. Pylväsvälejä tasaisesti muuttamalla tämä värähtelyilmiö katkaistaan. | ||||
|
|
21.05.2020 00:09 | Timo Salo | ||
| Mahdetaanko tuolla virroittimen paineella hakea "loimotusvapaata" virransyöttöä? | ||||
|
|
21.05.2020 00:04 | Aleksanteri Skyttä | ||
| Sr2:n virroitin painaa ajolankoja aika paljon. Kun virrottimet ovat kauempana toisistaan, rasitus ajolangalle pienenee. Yhteiskäytössä Sr2:lla ei tämän takia voi ajaa yli 160km/h. | ||||
|
|
20.05.2020 23:53 | Timo Salo | ||
| Eihän Sofian sukunimi ole (tai ole ollut) Lievonen? | ||||
|
|
20.05.2020 23:13 | Jimi Lappalainen | ||
| Lienee niin. Myös Lembois oli suomeksi Lemponen. Muuttui Lempääläksi 1897. Keuruu avattiin niin ikään samana vuonna, 1897. Fredriksbergin säännöllinen liikenne alkoi vasta 1891, siksi sitäkään ei tässä aikataulussa näy. | ||||
|
|
20.05.2020 23:10 | Timo Salo | ||
| Tytöt ovat käsittäneet junan nimen väärin: "Tavarajuna" ei ollutkaan heitä varten... :-) | ||||
|
|
20.05.2020 22:24 | Pasi Utriainen | ||
| Käsitänkö oikein, että Etserin suomenkielinen nimi tuolloin Ätsäri ja myös kunta oli Ätsäri. Inhaksi nimi muuttui Wikin mukaan 1891. | ||||
|
|
20.05.2020 22:24 | Jorma Toivonen | ||
| Makuuvaunu kulki todella Helsingistä Ensoon; nimenomaan Helsingistä klo 23.20 lähteneessä yöjunassa nro 5. Tuo yöjuna oli tuolloin vaunustoltaan varsin mielenkiintoinen, päivävaunuja siinä oli vain Helsingistä Riihimäelle (tulo klo 0.52). Makuuvaunuja olikin sitten eri määräasemille: Helsingistä 1., 2. ja 3. lk Kotkaan (junassa 751 Kouvola–Kotka) Helsingistä 1. ja 2. lk Ensoon (junassa 851 Simola–Virasoja, junassa 820 Virasoja–Enso) Helsingistä 1., 2. ja 3. lk Sortavalaan (junassa 851 Simola–Sortavala) Helsingistä 1., 2. ja 3. lk Viipuriin Helsingistä 1., 2. ja 3. lk Hiitolaan 15.5.–15.9. (junassa 801 Viipuri–Hiitola) Helsingistä 1. ja 2. lk Leningradiin (junassa 7 Viipuri – Rajajoki, venäläisessä junassa Rajajoki–Leningrad) Tampereelta 1., 2. ja 3. lk Viipuriin (junassa 50 Tampere–Riihimäki) SKS |
||||
|
|
20.05.2020 22:18 | Esa Leskinen | ||
| Kuvien perusteella Vectron-pareissa ovat takimmaiset virroittimet yleensä ylhäällä, kun taas Sr1- ja Sr2-pareissa on edessä etummainen ja toisessa takimmainen. Miksi näin? Ihan hieno kuva muuten. | ||||
|
|
20.05.2020 21:46 | Reijo Salminen | ||
| Kyllä on mahtanut olla turaamista noilla tehdä tuottavaa työtä, no se ei liene ollut tarkoituskaan. Kaipa ovat terveisiä noilla ajelleet tms. | ||||
|
|
20.05.2020 20:59 | Rainer Silfverberg | ||
| Niin, siis Rovaniemeltä kulki Kotkaan yöjuna ihan autovaunuineen, ilmeisesti viikonloppuina, sellaisen muistan kanssa. Sitten oli joku viikonloppujuna talvisesonkina Taivalkoskelle kanssa, mutta sen vaunut taisi kulkea P71/72:ssä? Joensuun kautta kulkevan P9 makuuvaunussa olen kerran matkustanut Helsingistä Vuokattiin. | ||||
|
|
20.05.2020 20:58 | Teppo Niemi | ||
| Eipä taida olla, sillä Lahnuksen rautatien moottoriveturi 2 oli myös häkäpönttöveturi. | ||||
|
|
20.05.2020 20:52 | Teppo Niemi | ||
| Ei välttämättä. Toinen vaihtoehto olisi vaihtoyhteys Vifasojalta Ensoon. Pitäisi olla käytettävissä seuraavat tiedot, jotta voisi vastata tuohon kommenttiin: - Makuuvaunujen kulkutaulukko (pitäisi löygyä turistista) - Aikataulu Antrea - Virasoja - Antrea |
||||
|
|
20.05.2020 20:50 | Reijo Salminen | ||
| Häkäpönttöveturi, no jopas jotakin. Onko ensimmäinen vorgissa? | ||||
|
|
20.05.2020 20:36 | Jimi Lappalainen | ||
| Ihana kuva. | ||||
|
|
20.05.2020 20:23 | Esa Leskinen | ||
| Tulkitsenko aikataulua oikein: Makuuvaunujuna Helsingistä Ensoon | ||||
|
|
20.05.2020 20:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Laituria ei enää ollut edes vuonna 1993. https://vaunut.org/kuva/136765 | ||||
|
|
20.05.2020 19:45 | Jimi Lappalainen | ||
| Toden totta, Ostola eli Ähtäri avattiin vasta kuusi vuotta myöhemmin. | ||||
|
|
20.05.2020 19:07 | Jussi Tepponen | ||
| Puukaasutin (eli häkäpönttö) tuo on. Move 2 sotakorvausvetureita toimitettiin Neuvostoliittoon puukaasuttimella varustettuina, kun taas Suomeen jääneet yksilöt muutettiin dieseleiksi, jolloin malliksi tuli Move 21. Kuva lienee otettu noin vuonna 1946. | ||||
|
|
20.05.2020 18:37 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Jospa silloin ei rohjettu, käyttää Sekajuna nimeä kun maamme oli varsin sekaisin, eikä ympäröivä maailmammekaan aivan selkeältä näyttänyt ja siksi päädyttiin Pikatavarajunaan. Postiljoonivaunu: I-Y on ollut tauolla 12.6.1941 - 1.10.1946. | ||||
|
|
20.05.2020 17:24 | Raimo Harju | ||
| Näyttäis täs pääs olevan häkäpönttö, vai olisko joku muu pönttö. | ||||
|
|
20.05.2020 17:06 | Teppo Niemi | ||
| Joasakin vaiheessa oli kulussa myös yöjuna Kouvola / Koka - Oulu (-Rovaniemi?) | ||||
|
|
20.05.2020 17:04 | Teppo Niemi | ||
| Eikös näissä ollut puukaasumoottori? Vai muistanko väärin. Eipä noista ole kuvia liiemmin julkaistu. | ||||
|
|
20.05.2020 16:00 | Miitre Timonen | ||
| P 85 taas on saapunut etelästä klo 3.15, eli ilmeisesti Sukevalla on ollut yöjunakohtaus :) Ja siis alkuperäinen kysymykseni koski nimenomaan Savon radan junia, joita siis näkyisi todellakin olleen kaksi paria. Joensuun kautta menevät sitten erikseen. | ||||
|
|
20.05.2020 15:47 | Teppo Niemi | ||
| Nyt Rainer tutkimaan Turisteja 198-luvulta. Makuuvaunujahan kulki Ouluu vanhoilla numeroilla P71 / P72 Kuopion Kajaanin kautta sekä P9 / P10 matkassa Joensuun kautta. Kajaanin kautta kulki Ouluun aina yöjunaliikenteen loppuun. Joensuun kautta kulkenut makuuvaunu taisi kuitenkin jäädä Kontiomäelle. | ||||
|
|
20.05.2020 15:25 | Miitre Timonen | ||
| P 86 lähtöaika Oulusta 23.40 ja saapumisaika Kajaaniin klo 1.52, ei välipysähdyksiä. Kuvakin löytyy kyseisestä junasta: https://vaunut.org/kuva/53251?tt=16&i1=P&i2=86 |
||||
|
|
20.05.2020 15:07 | Miitre Timonen | ||
| https://www.shutterstock.com/fi/g/harri+aho | ||||
|
|
20.05.2020 14:12 | Rainer Silfverberg | ||
| En kyllä muista sellaista. Joensuun kautta kulki yksi juna Helsingistä Ouluun, se ei mennyt Kajaanin kautta mutta pysähtymiskäytäntö Kontiomäeltä Ouluun varmaan sama kuin muilla vastaavilla. | ||||
|
|
20.05.2020 14:06 | Miitre Timonen | ||
| Ai että tuollainen kruunukin ollut :D | ||||
|
|
20.05.2020 13:09 | Petri Nummijoki | ||
| Asia on sikäli yksinkertainen, että Hr12-veturin nokalla on nähty vanhaa siipipyörää ja vuonna 1961 käyttöön otettua liikemerkkiä ja Dr13-veturin nokalla 1961 ja 1985 käyttöön otettuja liikemerkkejä. Muuten niihin on maalattu samat asiat samalla lailla sommiteltuna, joten erona on vain liikemerkki. Siten voi helposti tarkistaa, viekö jompikumpi omasta mielestä kokonaisuutta parempaan suuntaan vai onko kenties ihan sama. (Juuri tähän hätään ei tosin löytynyt Hr12-veturista vanhalla siipipyörällä + keulanumerolla varustettuna parempaa värikuvaa, mitä on yllä oleva.) https://www.vaunut.org/kuva/110432 https://www.vaunut.org/kuva/65334 https://www.vaunut.org/kuva/24454 https://www.vaunut.org/kuva/78549 Niin ja ainakaan itse en ole sanonut inhoavani vuonna 1961 käyttöön otettu liikemerkkiä. Se ei vain minun silmissäni näytä yhtä koristeelliselta, kuin vanhempi siipipyörä eikä toisaalta yhtä modernilta, kuin 1985 käyttöön otettu liikemerkki. |
||||
|
|
20.05.2020 12:50 | Timo Salo | ||
| Virheetön kuva tämäkin, ei ihme, että joku on "lainannut"... | ||||
|
|
20.05.2020 12:16 | Juha-Pekka Kurvinen | ||
| Löysin YouTube videon, jossa tätä kuvaa on käytetty. Onko se Harrille ihan OK, että Techquickie -kanava käytti tätä ilman Harrin lupaa? https://youtu.be/xseJcyIjumI?t=273 |
||||
|
|
20.05.2020 11:59 | Esko Ampio | ||
| Luultavasti vilja-, rehusäiliöitä. Elementteinä. ? | ||||
|
|
20.05.2020 11:46 | Miitre Timonen | ||
| Muistanko oikein, että 80-luvulla olisi ollut kaksi erillistä yöjunaa Kontiomäen kautta, joista toinen ei pysähdellyt Oulun ja Kajaanin / Kontiomäen välillä missään? Nyt en juuri saa käsiini aikatauluvihkoa. | ||||
|
|
20.05.2020 11:10 | Topi Lajunen | ||
| Mistä erotusjaksosta Mäntymäki puhuu? Kuvan ulkopuolella oikealla puolella on tällä etualan "siltaraiteella" erotusjakso, mutta se on jo melko tasasella. Lisäksi tätä raidetta käytetään lähes yksinomaan Helsingin suuntaan, joten se on alamäessä, jos on mäessä lainkaan. Muut Kytömaan kolme erotusjaksoa ovat kaikki tasaisella raiteella. | ||||