Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 21.05.2020 19:03 Topi Lajunen  
  Ja kyllä, olin hieman epäselvä aiemmassa viestissäni. Kaksikerrosvaunu ei siis vaikuta yksinään nopeuteen, vaan yhdessä etuvirroittimen käytän kanssa.
kuva 21.05.2020 19:00 Topi Lajunen  
  Kaksikerrosvaunun takana Sr2:n käyttäessä etuvirroitinta, suurin sallittu nopeus on 160 km/h. Oletan, että johtuu kaksikerrosvaunun vaikutuksesta ilmavirtaan. 200 on sallittu takavirroittimella. Pelkällä veturilla ei ole virroitinasettelulla vaikutusta nopeuteen, mutta jarrusyistä suurin sallittu on 120 km/h. (Nykyään. Ennen oli 160.)
kuva 21.05.2020 17:37 Timo Salo  
  Anteeksi maalaisuuteni, mutta minkä takia kakskerrosvaunu vaikuttaa asiaan? Ajetaanko pelkällä veturilla yli kahtasataa?
kuva 21.05.2020 17:30 Antero Airola  
  Tietääkseni Tukholman - Haaparannan yöjuna on kulkenut vain ensimmäisen maailmansodan aikana (1915-1918). Junassa oli joinakin päivinä myös makuuvaunu Bergeniin.
Mutta Haaparannan asemarakennus valmistui vasta 1919 ja rata Tornioon samana vuonna. Eli Timon näky ruotsalaisesta ja suomalaisesta yöjunasta yht´aikaa asemalla tuskin vastaa todellisuutta.
kuva 21.05.2020 17:11 Topi Lajunen  
  Vectron osaa säätää virroittimien nostopainetta riippuen valitusta virroitinasettelusta.

Eri asettelut sitten eri kalustotyypeillä aiheuttaa mahdollisesti nopeusrajoituksia, kuten aiheuttaa myös kaksikerrosvaunun perässä tuleminen.
kuva 21.05.2020 16:43 Rasmus Viirre  
  Pieni numero virhe veturissa
kuva 21.05.2020 15:00 Aki Karvonen  
  Todella mielenkiintoista lukea tuollaisista asioista, jotka eivät muuten tulisi mielenkään.
kuva 21.05.2020 14:21 Esa Leskinen  
  Onko siis niin, että Vectronissa on kevyemmät virroittimet ja siksi parivedolla voidaan ajaa takimmaiset haravat ylhäällä?
kuva 21.05.2020 13:16 Heikki Kannosto  
  Menneiden vuosikymmenien aikatauluista on lupa päätellä että sekajunissa kulki myös vaunukuormia kun taas pikatavarajunat kuljettivat ilmeisesti vain kappaletavaraa ja maitoa. Tätä nimenomaista junaa arvelin postin kuljettajaksi mutta vuosien 1939 ja 1945 Turisteissa junan numeron yllä tai alla ei ollutkaan postitorven kuvaa. Olisikohan tällä viety maitoa Iisalmen meijeriin?
kuva 21.05.2020 12:49 Topi Lajunen  
  Ainakin minulle kelpaa Niilan äärimmäisen hyvät tiedot rautateiden tuntemattomammilta nurkilta.
Sillekin toki on paikkansa, miten _aikoinaan_ asiat on opetettu. Nykyään on moni asia toisin, mutta varmasti yhtä hyvin operatiivisen henkilökunnan hallussa.
kuva 21.05.2020 12:11 Teemu Saukkonen  
  Onpas ollut tuo rakennus vielä siisti. "Homeisena" purettiin. Satasen veto että uusi lasipalatsi homehtuu nopeammin...
kuva 21.05.2020 09:41 Ilkka Hovi  
  Hyvä kuva Move 2 veturista. Enpä ole aikaisemmin huomannut tuota, olisinkin käyttänyt sitä tuoreessa kirjasessa "Suomessa käytetyt kapearaiteiset nk sotaveturit sekä sotakorvauksena toimitetut (SOTEVA) kapearaideveturit ja vaunut sekä kapearaide höyrynosturi. Teknisiä arvoja". Siinä on piirustus ja mittatietoja näistä moottorivetureista. Ajattelin kirjoittaa tähän koska tämä ei voi olla mainos, sillä minulla ei ole myyntikanava päätettynä, joten vorgilaisille en voi vielä myydä tuota 105 sivuista A4 opusta.
kuva 21.05.2020 01:14 Timo Salo  
  Pakkasta on ja "pannu" kuumana, siittä tulee näin hieno kuva...
kuva 21.05.2020 00:45 Jorma Toivonen  
  Niila, Niila lopeta tuo teoreettinen opetus... Eikö tuo nopeus aikoinaan määritelty, milloi käytetään taaimmaisia virroittimia ja milloin kauimmaisia virroittimia? Sm1/-2 kalusto aikoinaan - useampi runko sn 100/110
kuva 21.05.2020 00:36 Harri Pesonen  
  https://www.youtube.com/watch?v=TJ7rHZ64fPI Pitihän tähän laittaa Olan laulavana tämä kappale
kuva 21.05.2020 00:36 Timo Salo  
  Tasaisen epätasainen sivusuunnassa vaihteleva kontakti ilman värähtelyä on ihanne???
kuva 21.05.2020 00:31 Niila Heikkilä  
  Virroittimen aiheuttama nostearvo on tarkkaan määritelty, riippuen osin nopeustasosta. Se ei voi olla liian pieni, koska valokaari kuluttaisi (jopa kesällä) hiilen nopeasti loppuun. Myös tehonotto vaikeutuu jos seassa on koko ajan runsaasti tasakomponenttia (valokaari tasasuuntaa virtaa) ja yliaaltoja. Virroitin aiheuttaa ajolankaan sekä nostetta että ajolangan siksakin vuoksi myös sivuttaisheiluntaa. Sähköratapylväiden välimatka ei millään radalla ole tasainen. Yleensä pylväiden perustusten paikkoja sijoitettaessa vain kolme pylväsväliä saa olla saman mittaisia, sen jälkeen väliä on muutettava vähintään muutamia metrejä. Tämä siksi ettei ajolankaan pääsisi sopivalla nopeudella ajettaessa muodostumaan koko ajan kertautuvia värähtelyjä, ja virroitin alkaisi "laukkaamaan" etenkin pystysuunnassa. Pylväsvälejä tasaisesti muuttamalla tämä värähtelyilmiö katkaistaan.
kuva 21.05.2020 00:09 Timo Salo  
  Mahdetaanko tuolla virroittimen paineella hakea "loimotusvapaata" virransyöttöä?
kuva 21.05.2020 00:04 Aleksanteri Skyttä  
  Sr2:n virroitin painaa ajolankoja aika paljon. Kun virrottimet ovat kauempana toisistaan, rasitus ajolangalle pienenee. Yhteiskäytössä Sr2:lla ei tämän takia voi ajaa yli 160km/h.
kuva 20.05.2020 23:53 Timo Salo  
  Eihän Sofian sukunimi ole (tai ole ollut) Lievonen?
kuva 20.05.2020 23:13 Jimi Lappalainen  
  Lienee niin. Myös Lembois oli suomeksi Lemponen. Muuttui Lempääläksi 1897. Keuruu avattiin niin ikään samana vuonna, 1897. Fredriksbergin säännöllinen liikenne alkoi vasta 1891, siksi sitäkään ei tässä aikataulussa näy.
kuva 20.05.2020 23:10 Timo Salo  
  Tytöt ovat käsittäneet junan nimen väärin: "Tavarajuna" ei ollutkaan heitä varten... :-)
kuva 20.05.2020 22:24 Pasi Utriainen  
  Käsitänkö oikein, että Etserin suomenkielinen nimi tuolloin Ätsäri ja myös kunta oli Ätsäri. Inhaksi nimi muuttui Wikin mukaan 1891.
kuva 20.05.2020 22:24 Jorma Toivonen  
  Makuuvaunu kulki todella Helsingistä Ensoon; nimenomaan Helsingistä klo 23.20 lähteneessä yöjunassa nro 5.
Tuo yöjuna oli tuolloin vaunustoltaan varsin mielenkiintoinen, päivävaunuja siinä oli vain Helsingistä Riihimäelle (tulo klo 0.52). Makuuvaunuja olikin sitten eri määräasemille:
Helsingistä 1., 2. ja 3. lk Kotkaan (junassa 751 Kouvola–Kotka)
Helsingistä 1. ja 2. lk Ensoon (junassa 851 Simola–Virasoja, junassa 820 Virasoja–Enso)
Helsingistä 1., 2. ja 3. lk Sortavalaan (junassa 851 Simola–Sortavala)
Helsingistä 1., 2. ja 3. lk Viipuriin
Helsingistä 1., 2. ja 3. lk Hiitolaan 15.5.–15.9. (junassa 801 Viipuri–Hiitola)
Helsingistä 1. ja 2. lk Leningradiin (junassa 7 Viipuri – Rajajoki, venäläisessä junassa Rajajoki–Leningrad)
Tampereelta 1., 2. ja 3. lk Viipuriin (junassa 50 Tampere–Riihimäki)
SKS
kuva 20.05.2020 22:18 Esa Leskinen  
  Kuvien perusteella Vectron-pareissa ovat takimmaiset virroittimet yleensä ylhäällä, kun taas Sr1- ja Sr2-pareissa on edessä etummainen ja toisessa takimmainen. Miksi näin? Ihan hieno kuva muuten.
kuva 20.05.2020 21:46 Reijo Salminen  
  Kyllä on mahtanut olla turaamista noilla tehdä tuottavaa työtä, no se ei liene ollut tarkoituskaan. Kaipa ovat terveisiä noilla ajelleet tms.
kuva 20.05.2020 20:59 Rainer Silfverberg  
  Niin, siis Rovaniemeltä kulki Kotkaan yöjuna ihan autovaunuineen, ilmeisesti viikonloppuina, sellaisen muistan kanssa. Sitten oli joku viikonloppujuna talvisesonkina Taivalkoskelle kanssa, mutta sen vaunut taisi kulkea P71/72:ssä? Joensuun kautta kulkevan P9 makuuvaunussa olen kerran matkustanut Helsingistä Vuokattiin.
kuva 20.05.2020 20:58 Teppo Niemi  
  Eipä taida olla, sillä Lahnuksen rautatien moottoriveturi 2 oli myös häkäpönttöveturi.
kuva 20.05.2020 20:52 Teppo Niemi  
  Ei välttämättä. Toinen vaihtoehto olisi vaihtoyhteys Vifasojalta Ensoon. Pitäisi olla käytettävissä seuraavat tiedot, jotta voisi vastata tuohon kommenttiin:
- Makuuvaunujen kulkutaulukko (pitäisi löygyä turistista)
- Aikataulu Antrea - Virasoja - Antrea
kuva 20.05.2020 20:50 Reijo Salminen  
  Häkäpönttöveturi, no jopas jotakin. Onko ensimmäinen vorgissa?
kuva 20.05.2020 20:36 Jimi Lappalainen  
  Ihana kuva.
kuva 20.05.2020 20:23 Esa Leskinen  
  Tulkitsenko aikataulua oikein: Makuuvaunujuna Helsingistä Ensoon
kuva 20.05.2020 20:15 Jimi Lappalainen  
  Laituria ei enää ollut edes vuonna 1993. https://vaunut.org/kuva/136765
kuva 20.05.2020 19:45 Jimi Lappalainen  
  Toden totta, Ostola eli Ähtäri avattiin vasta kuusi vuotta myöhemmin.
kuva 20.05.2020 19:07 Jussi Tepponen  
  Puukaasutin (eli häkäpönttö) tuo on. Move 2 sotakorvausvetureita toimitettiin Neuvostoliittoon puukaasuttimella varustettuina, kun taas Suomeen jääneet yksilöt muutettiin dieseleiksi, jolloin malliksi tuli Move 21. Kuva lienee otettu noin vuonna 1946.
kuva 20.05.2020 18:37 Jarmo Pyytövaara  
  Jospa silloin ei rohjettu, käyttää Sekajuna nimeä kun maamme oli varsin sekaisin, eikä ympäröivä maailmammekaan aivan selkeältä näyttänyt ja siksi päädyttiin Pikatavarajunaan. Postiljoonivaunu: I-Y on ollut tauolla 12.6.1941 - 1.10.1946.
kuva 20.05.2020 17:24 Raimo Harju  
  Näyttäis täs pääs olevan häkäpönttö, vai olisko joku muu pönttö.
kuva 20.05.2020 17:06 Teppo Niemi  
  Joasakin vaiheessa oli kulussa myös yöjuna Kouvola / Koka - Oulu (-Rovaniemi?)
kuva 20.05.2020 17:04 Teppo Niemi  
  Eikös näissä ollut puukaasumoottori? Vai muistanko väärin. Eipä noista ole kuvia liiemmin julkaistu.
kuva 20.05.2020 16:00 Miitre Timonen  
  P 85 taas on saapunut etelästä klo 3.15, eli ilmeisesti Sukevalla on ollut yöjunakohtaus :) Ja siis alkuperäinen kysymykseni koski nimenomaan Savon radan junia, joita siis näkyisi todellakin olleen kaksi paria. Joensuun kautta menevät sitten erikseen.
kuva 20.05.2020 15:47 Teppo Niemi  
  Nyt Rainer tutkimaan Turisteja 198-luvulta. Makuuvaunujahan kulki Ouluu vanhoilla numeroilla P71 / P72 Kuopion Kajaanin kautta sekä P9 / P10 matkassa Joensuun kautta. Kajaanin kautta kulki Ouluun aina yöjunaliikenteen loppuun. Joensuun kautta kulkenut makuuvaunu taisi kuitenkin jäädä Kontiomäelle.
kuva 20.05.2020 15:25 Miitre Timonen  
  P 86 lähtöaika Oulusta 23.40 ja saapumisaika Kajaaniin klo 1.52, ei välipysähdyksiä.
Kuvakin löytyy kyseisestä junasta:
https://vaunut.org/kuva/53251?tt=16&i1=P&i2=86
kuva 20.05.2020 15:07 Miitre Timonen  
  https://www.shutterstock.com/fi/g/harri+aho
kuva 20.05.2020 14:12 Rainer Silfverberg  
  En kyllä muista sellaista. Joensuun kautta kulki yksi juna Helsingistä Ouluun, se ei mennyt Kajaanin kautta mutta pysähtymiskäytäntö Kontiomäeltä Ouluun varmaan sama kuin muilla vastaavilla.
kuva 20.05.2020 14:06 Miitre Timonen  
  Ai että tuollainen kruunukin ollut :D
kuva 20.05.2020 13:09 Petri Nummijoki  
  Asia on sikäli yksinkertainen, että Hr12-veturin nokalla on nähty vanhaa siipipyörää ja vuonna 1961 käyttöön otettua liikemerkkiä ja Dr13-veturin nokalla 1961 ja 1985 käyttöön otettuja liikemerkkejä. Muuten niihin on maalattu samat asiat samalla lailla sommiteltuna, joten erona on vain liikemerkki. Siten voi helposti tarkistaa, viekö jompikumpi omasta mielestä kokonaisuutta parempaan suuntaan vai onko kenties ihan sama. (Juuri tähän hätään ei tosin löytynyt Hr12-veturista vanhalla siipipyörällä + keulanumerolla varustettuna parempaa värikuvaa, mitä on yllä oleva.)

https://www.vaunut.org/kuva/110432
https://www.vaunut.org/kuva/65334

https://www.vaunut.org/kuva/24454
https://www.vaunut.org/kuva/78549

Niin ja ainakaan itse en ole sanonut inhoavani vuonna 1961 käyttöön otettu liikemerkkiä. Se ei vain minun silmissäni näytä yhtä koristeelliselta, kuin vanhempi siipipyörä eikä toisaalta yhtä modernilta, kuin 1985 käyttöön otettu liikemerkki.
kuva 20.05.2020 12:50 Timo Salo  
  Virheetön kuva tämäkin, ei ihme, että joku on "lainannut"...
kuva 20.05.2020 12:16 Juha-Pekka Kurvinen  
  Löysin YouTube videon, jossa tätä kuvaa on käytetty. Onko se Harrille ihan OK, että Techquickie -kanava käytti tätä ilman Harrin lupaa?

https://youtu.be/xseJcyIjumI?t=273
kuva 20.05.2020 11:59 Esko Ampio  
  Luultavasti vilja-, rehusäiliöitä. Elementteinä. ?
kuva 20.05.2020 11:46 Miitre Timonen  
  Muistanko oikein, että 80-luvulla olisi ollut kaksi erillistä yöjunaa Kontiomäen kautta, joista toinen ei pysähdellyt Oulun ja Kajaanin / Kontiomäen välillä missään? Nyt en juuri saa käsiini aikatauluvihkoa.
kuva 20.05.2020 11:10 Topi Lajunen  
  Mistä erotusjaksosta Mäntymäki puhuu? Kuvan ulkopuolella oikealla puolella on tällä etualan "siltaraiteella" erotusjakso, mutta se on jo melko tasasella. Lisäksi tätä raidetta käytetään lähes yksinomaan Helsingin suuntaan, joten se on alamäessä, jos on mäessä lainkaan. Muut Kytömaan kolme erotusjaksoa ovat kaikki tasaisella raiteella.