Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 23.04.2020 13:39 [Tunnus poistettu]  
  Miksi ei vain Turku-Ilr, eikä Tku-Toijala, ilr
kuva 23.04.2020 13:38 [Tunnus poistettu]  
  Kauheaa, mutta hauska tuo Kyttätie! :):)
kuva 23.04.2020 13:33 Lasse Reunanen  
  Eihän tuo vajaa 50 vuotta ole ikä eikä mikään. Vesiltä löytyy täyttä työtä tekemässä lukuisia yli satavuotiaita.
kuva 23.04.2020 12:45 Juhani Pirttilahti  
  Mitä tulee päästöihin ja kustannuksiin niin on olemassa VTT:n laatima päästöjen laskentajärjestelmä eli Lipasto: http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/tavaraliikenne/raideliikenne/tavara_raide.htm sekä Liikenneviraston julkaisu Rautatieliikenteen kustannusmallit: https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf3/lts_2013-15_rautatieliikenteen_kustannusmallit_web.pdf
kuva 23.04.2020 12:35 Juhani Pirttilahti  
  Tässä on toinen valmistunut Susi ja ensimmäinen veturi 3000 (siis se "kanta-äiti" ?) tunnetaan vuonna 1996 valmistuneen uudelleenrakentamisen jälkeen numerolla 3112.
kuva 23.04.2020 12:24 [Tunnus poistettu]  
  Pankovaunut on kivoja.
Susien kanta-äiti otti paloja hoidettavaksi.
kuva 23.04.2020 11:25 Petri Nummijoki  
  Julkun ja Pyrhösen Dr13-kirjassa kerrotaan, että tavarajuna ajoi 88 km/h nopeudella seis-opasteen ohi ja törmäys tapahtui 65 km/h nopeudella. Tuohon aikaan tavallisen tavarajunan suurin sallittu nopeus oli korkeintaan 75 km/h, joten vauhtia ainakin oli kiitettävästi, kun olosuhteet olivat vielä ilmeisen huonot, pimeää ja lumisadetta.
kuva 23.04.2020 11:05 Ari-Pekka Lanne  
  Esim. Dv12:n tapauksessa heikko kohta on pienissä nopeuksissa ylikuumenemiselle altis vaihteisto; vaikka MGO-myllyssä periaatteessa riittäisi ruutia vaikka minkä megajunan liikkeelle saattamiseen, on laatikko keittänyt jo moista edes kuviteltaessa. Sr3:lla ei sitä vaillinaisuutta ole.
kuva 23.04.2020 11:04 Olli Keski-Rahkonen  
  Sudella on ikää jo 47 vuotta - tämä on korkea ikä mille vain koneelle, mutta sähköveturin tapaukssa työvuosia lienee vielä paljon edessäpäin.
kuva 23.04.2020 10:34 Lasse Reunanen  
  Teho on voiman ja nopeuden tulo. Eli mikäli alentavaa välitystä on riittävästi, pitäisi tuon 2000 tonnin junan teoriassa kulkea vaikka mopon moottorilla, tosin hyvin hitaasti. Käytännössä voima hukkuisi voimansiirron häviöihin, mutta hyvinkin pienellä voimalla saadaan liikettä aikaan, mikäli välityssuhde on riittävä.
kuva 23.04.2020 09:00 Ari-Pekka Lanne  
  Erityisesti tasaisessa maastossa asia on epäilemättä juuri näin. Mutta mitä pahemmasta mäestä ja raskaammasta junasta on kyse, sitä surkeammin kaivataan joko tehoja tai vauhtia ‒ otsa hiessä nopeusmittarin viisarin putoamista tarkkailevan, kiskoille hiekkaa holvaavan veturimiehen mielestä mieluummin molempia. …Niin, tai sitten ihan vaan vähäeleistä Saksoissa tehtyä haitekkivetovoimaa: https://www.vaunut.org/kuva/110580. On se tavallaan varsin ällistyttävää, kun linja-auton moottorilla vedetään parintuhannen tonnin puutavarajunaa ylämäkeen. Siinäkin mielessä Kolmosen voisi luulla vetävän paria tyhjää Edamia vaikka vuoristossa kuin aikamies.
kuva 23.04.2020 07:52 Juho Heiskanen  
  Periaatteessa Sr3:lla saisi dieselgeneraattorin voimalla liikkeelle yhtä suuren junan, kuin sähkölläkin, koska yhtä paljon vetovoimaa veturin ajomoottorit tuottavat dieselin voimalla. Se on sitten eri juttu, kuinka hyvin juna kiihtyy, mutta eipä sitä vaihtotöissä tarvitsekaan ajaa hirmuista rallia. Luulisin, että kolmosella on joskus koeajovaiheessa dieselin voimalla siirretty n. 2000t juniakin.
kuva 23.04.2020 07:50 [Tunnus poistettu]  
  Tervetuloa Vaunut.orgiin!
kuva 23.04.2020 06:57 Pekka V. Puhakka  
  Kyllä Kokkola (raiteet 1-3) kauko-ohjattiin vasta kun Kokkolaan rakennettiin koko ratapihan kattava rele-asetinlaite 2000-luvun alussa (vai oliko jo 90-luvun lopussa?). Sitä en nyt muista oliko sitten Matalamaata ohjannut releasetinlaite kauko-ohjauksessa jo alusta alkaen. Joka tapauksessa Matalamaatakin käytettiin paikallisesti Kokkolasta käsin.
kuva 23.04.2020 01:01 Petri Nummijoki  
  Eikö Pr1:llä ollut näissä lyhytmatkaisissa paikallisjunissa vakiintunut tapa, että Helsingistä lähdettiin takaperin ja tultiin etuperin? Vastaavasti Sr12-vetureihin siirryttäessä niillä lähdettiin Helsingistä lyhyt konesuoja edellä Kirkkonummi-Järvenpää-linjan sisällä ympäri kääntyvissä junissa. Tässä mielessä Hr1- ja Tr1-vetureiden kanssa olisi kai oletuksena voinut pitää samaa. Tosin voi olla, ettei aikataulusuunnittelu ole ajatellut Hr1- tai Tr1-veturia edes käytettävän vaan aikataulut on laadittu Pr1- tai Sr12-veturille.
kuva 23.04.2020 00:41 Ari-Pekka Lanne  
  Unohtamatta tätä: https://www.vaunut.org/kuva/13358 ‒ Sr2:n suurin akselipaino 21 t.
kuva 23.04.2020 00:30 Ari-Pekka Lanne  
  No ei tietenkään. Kolmosen suurin akselipaino on 22,5 t, kun Otamäen radalla taitaa olla 20 tonnin akselipainorajoitus. Mutta toisaalta: https://www.vaunut.org/kuva/72391...
kuva 23.04.2020 00:18 Arto Papunen  
  Ei Otanmäen radalle taida olla mitään asiaa noin painavalla veturilla.
kuva 23.04.2020 00:11 Ari-Pekka Lanne  
  Saattaa sekin olla vetokalustovalinnan taustalla ‒, ehkä koronajoutilaisuuskin. Siltikin tulee mieleen, että miksei Kolmonen olisi suoriutunut tällaisesta tehtävästä yksinkin, ilman kontiomäkistä museo-Deeveriä. Perjantaina 21/4-2017 Sr3 3302 veti Suomeen laivatut sisarveturinsa 3306, 3307 ja 3308 viidenkymmenen kilometrin matkan Hangosta Karjaalle 360 kW aggregaattiensa voimin: https://www.vaunut.org/kuva/118409. Murtomäestä Otanmäkeen on puolta lyhyempi matka; 25,7 km. Ja se on lähinnä pientä laskua, kun taas Hangosta Karjaalle noustessa joutuu kiipeämään jonkin verran. Kuvan vaunut painavat (56 + 3 x 59 + 54) t = 287 t, kolme Kolmosta 3 x 90 t = 270 t. Jokohan tuo kuuden prosentin junapainon raskautus olisi »taittanut kamelin selän»...
kuva 22.04.2020 23:56 Jorma Toivonen  
  Valitettavasti tuosta minulla ei ole tietoa.
kuva 22.04.2020 23:55 Jorma Toivonen  
  Kiitokset Osku. Vähitellen alkaa "meikäläisellekin" hieman hahmottumaan nuo höyryveturien ihmeellisyydet. Toki tuon jarrusylinterin painemittarin arvasin oikein.

Petri, aikataulusuunnittelu ei varmaan osannut olettaa kuinkapäin veturi kulloinkin oli, joten aikataulut laadittiin pn 64:lle. Trafi taisi myöntää kattavien koeajojen (?) perusteella 1009:lle takaperin ajettaessa sn 60km/h.
kuva 22.04.2020 22:17 Pasi Utriainen  
  Hieman vaikuttaa kömpelöltä ja puomikin on melko lyhyt, mutta kaipa tuo lapiomiehen voitti. Kunnossapidon avautumisen myötä kiskopyöräkaivinkoneeseen on kehitetty jos jonkinlaista lisälaitetta, joista ei vielä 10-15 v. sitten osannut unelmoida.
kuva 22.04.2020 21:29 Jukka Ahtiainen  
  Kuva sopisi kahvinvalmistajan mainokseen.
1981 kun olin koeajoilla (normaaliliikenteessä) ja jossain Parkano - Seinäjoki välillä odoteltiin vastaantulijaa, niin veturimiehet tiesivät lähteen sopivassa paikassa, josta otettiin vettä kahvipannuun. Se on ollut parhaimpia kahvielämyksiä.
kuva 22.04.2020 21:13 Urpo Mustapää  
  Taitaa ratalinjalla asua jo senverran uusia sukupolvia että kokevat uudelleenaloitettavan raideliikenteen jonkin sortin ympäristöhaittana :-) Pori-Niinisalo välin kunnostaminen helpottaisi liikennettä Porin satamista pohjoiseen päin ja keventäisi Tampereen kuormitusta. Joku yksityinen kevytyrittäjä saattaisi pärjätä ajamalla puoliympyrää Tampere-Pori-Parkano ja tarjoamalla jatkoyhteyksiä pääradan matkustajaliikenteelle.

Jos kuvaa arvioidaan sen herättämän keskustelun määrän perusteella niin Seppo on ottanut hyvän kuvan :-)
kuva 22.04.2020 20:59 Vertti Kontinen  
  Oikein hyvä sommittelu ja tästä perspektiivivistä ei usein ainakaan itsellä tule otettua kuvia.
kuva 22.04.2020 20:40 Teemu Sirkiä  
  Mistään ei oikein käy ilmi, mikä tämän onnettomuuden syy lopulta oli. Riihimäellä on ollut hyvä turvalaitevarustelu, joten onko juna tullut seis-opasteen ohi vai mitä on tapahtunut?
kuva 22.04.2020 20:39 Henrik Hietala  
  Voidaanko tästä päätellä, että kolmosia alkaa olla jo ihan hyvin, kun kakkonen "joutaa" tällaiseen kevyeen kiireettömään siirtoon? :)
kuva 22.04.2020 20:11 Tapio Juomukkaharju  
  No nyt on todella onnistunut kuva. Upea sommitelma onnistunut, eikä paikkakunnassakaan ole mitään vikaa.
kuva 22.04.2020 19:35 [Tunnus poistettu]  
  Erittäin hauska!
kuva 22.04.2020 19:25 [Tunnus poistettu]  
  Komea kuva!
kuva 22.04.2020 19:25 [Tunnus poistettu]  
  Hieno!
kuva 22.04.2020 19:24 Raimo Harju  
  Minä nyt tarkoitin sitä että, ratapohja ja penkka on olemassa, eikä tarvitse lunastaa alueita maanomistajilta, eikä myskään tehdä kalliita louhinta ja täyttötöitä. Eihän sitä penkkaa tarvitse kokonaan uusia, onhan se kuitenkin sora/kivipenkka.
kuva 22.04.2020 19:02 Kari Ranta-Ojala  
  Muistan, että Kokkolastakin hävisi palkki vaihdonkielto opastin viimeisenä hiukan ennen sähköistyksen tuloa ehkä vuonna 1979 tai 1980 kesällä. Kampiasetin laite jäi vielä pitkään käyttöön mm ratapihalle 4-8 raiteille sekä ykspihlajan radalle. Muistini mukaan raiteet 1-3 olivat kauko ohjattuja Seinäjoelta käsin jo vuodesta 1983.
kuva 22.04.2020 18:52 Teppo Niemi  
  MAKn veturi, 400 021, valmistunut 9.6.1959. Veturi on romutettu marraskuussa 2005.
kuva 22.04.2020 18:37 Heikki Huhtilainen  
  Onko Jormalla tietoa että päättyikö koneapulaisen ura tähän reissuun?
kuva 22.04.2020 18:35 [Tunnus poistettu]  
  Aika hieno kuva!
kuva 22.04.2020 18:13 [Tunnus poistettu]  
  Komea kuva!
kuva 22.04.2020 18:08 Antti-Matti Hartikainen  
  Vaunuja tosiaan on tuo noin 16 kappaletta mitä Haminasta tulee - ei 32 kuten aiemmin mainitsin. Tuota Jaakon mainitsemaa käytäntöä olen itsekin havainnut, jossa vaunut viedään kahdella eri reissulla Kelloniemeen.
kuva 22.04.2020 16:33 Tero Korkeakoski  
  Taitaa ratapenkka vaatia aika rajua uusimista, sen verran pahasti se oli rapistunut jo liikenteen loppuvaiheilla.

Valitettava totuus ainakin tällä hetkellä on että Suomeen täytyy saada rutkasti uutta teollisuutta että ratoja aletaan rakentamaan uusiksi. Matkustajia varten jotain voitaisiin rakentaa mutta ne ovat hyvin Helsinkikeskeisiä. Mierontien kunnostusta ei kannata vielä haaveilla.
kuva 22.04.2020 16:11 Raimo Harju  
  Niinpä Urpo, joskus Pori-Haapamäki raideyhteys katsottiin niin tarpeelliseksi, että päätettiin rakentaa se läpi korpien ja erämaitten. Sitten vain jostain syystä katsottiin maantiekuljetukset järkevämmiksi, ja rataosuus sai hiljalleen rapistua. Onhan se ratapenkka edelleen olemassa, ja melko helposti kunnostettavissa ajokuntoon, verrattuna kokonaan uuden rakentamiseen.
kuva 22.04.2020 16:11 Osku Reinikka  
  Korjaan aiempaa sen verran että "jarrupainemittarilla" tarkoitin toki veturin jarrusylinterien painetta osoittavaa mittaria. Luistikaapin painemittari osoittee sen höyrynpaineen joka on sylinterien käytettävissä. Normaali lukema on se lukema mikä kulloinkin on viisarin alla, riippuu valtaventtiilin asennosta. Tuosta voi päätellä että venttiili ei ole kovin suuresti auki, kattilan painehan korkeintaan on viitisentoista kiloa joten veturi kulkee kuvassa melko hiljaa jota myös tukee nopeusmittarin osoitus mikäli se on tuossa noin 35kmh kohdalla eikä kyseessä ole varjo tms. Tosiaalta kokemuksieni ja havaintojeni mukaan "rauta auki" ajellessakaan luistikaapin paine ei nouse aivan kattilan paineeseen vaikka yhteys kattilasta onkin suora höyrykoneelle, sen verran ahdas se valtaventtiili lienee on tai mistä sitten johtuneekaan.
kuva 22.04.2020 15:59 Petri Nummijoki  
  Hr1- ja Tr1-vetureissa voinee takaperin ajettaessa tähystää jossain määrin kuljettajansuojuksen "takaseinässä" olevista ikkunoista, joten ne lienevät ainakin kuljettajan kannalta tässä suhteessa parempia, kuin VR:n muut tenderihöyryveturit. Silti niilläkin oli kai aktiivikäytön aikana sama sn 50 km/h takaperin ajettaessa mutta museoliikenteessä ainakin 1009:llä oli poikkeuslupa hieman korkeampaan nopeuteen. Olikohan 70 km/h? Tästä oli maininta jossain Resiina-lehdessä. Tosin Helsingin paikallisliikenteessä on 60-luvulla käytetty Hr1- ja Tr1-vetureita jonkin verran myös lyhytmatkaisissa paikallisjunissa Tikkurilaan, Keravalle, Kauklahteen ja Järvenpäähän. Lieneekö silloinkin ollut jonkinlainen poikkeuslupa, kun aikataulut oli kuitenkin laadittu perusnopeudelle 64 km/h?
kuva 22.04.2020 15:53 Jorma Rauhala  
  Koneessa olevat ovat kuljettaja ja Jt-mies.
kuva 22.04.2020 15:46 Jaakko Kyyrönen  
  https://vanhatkartat.fi

Tuon sivuston avulla saa myös aika näppärästi vertailtua nykyhetkeä valitsemaansa aikakauteen.
kuva 22.04.2020 15:25 Teppo Niemi  
  Ja myös käytettävät junien tunnukset ovat muuttuneet aikojen kuluessa.
Kuljettajien virantoimitusaikatauluissakin aikoinaan kaikki lähiliikenteen kirjaintunnukselliset junat olivat H.
Jossakin vaiheessa IC junien tyypitkin muuttuivat IC -> IC / IC2 -> IC.

Ja pikajunissakin oli P ja MP -junia.....
kuva 22.04.2020 14:47 Hannu Peltola  
  Kiitos Erkki linkistä, pitääkin tutustua siihen esim. viikonloppuna...

Oula: 00-mittakaavassa junat ovat mittakaavassa 1:76, mutta ne käyttävät H0-mittakaavan (1:87) kiskoja. Raideleveys on tällöin 16,5 mm. Jos tämä kompromissi ei tunnu toimivalta, britit ovat ottaneet käyttöön mittatarkempia 1:76 -standardeja: EM 18,2 mm raideleveydellä ja P4 18,83 mm raideleveydellä.
kuva 22.04.2020 14:24 [Tunnus poistettu]  
  Ahaa, nyt ymmärrän.
kuva 22.04.2020 14:07 Onni Tikkala  
  Oula: Tuohon aikaan, kun kuva on lisätty, tunnistevalikosta ei vielä löytynyt HLV-tunnistetta erikseen. Siksi tässäkin on käytössä tutumpi H eli taajamajunan tunnus.
kuva 22.04.2020 14:03 [Tunnus poistettu]  
  Mutta, erittäin hieno kuva!
kuva 22.04.2020 14:00 Jukka Ahtiainen  
  Totta, tunnisteita jää välillä pois.
kuva 22.04.2020 13:55 Miitre Timonen  
  Kesä, heinä, elo ja syys ainoat lumettomat kuukaudet... Turussa talven lumiennätys oli kesäajan alkua seuranneena maanantaiaamuna.