|
|
22.02.2020 20:39 | Petri Nummijoki | ||
| Missähän sellaista olisi ehtinyt tavaraliikenteessäkään esiintyä ainakaan säännölliseksi katsottavalla tavalla? Tr1-vetureiden liikennöinti Tampereelle päättyi kai syksyllä 1973, joten siinä ei ollut päällekkäisyyttä Sr1-vetureiden Toijalassa käyntien kanssa https://vaunut.org/kuva/125737. Olisiko Seinäjoella ollut sitten 1975? Mutta vaikka Tr1-vetureilla olisikin vielä käyty esim. Vaasassa niin eiköhän sellaiset junat käytetty järjestelyratapihalla lajittelussa ennen jatkoa eteenpäin. Vakituisesti kulussa olevat pitkämatkaiset tavarajunat dieselöitiin Länsi-Suomessa mieluummin jo 60-luvun alku- kuin loppupuolella. | ||||
|
|
22.02.2020 19:54 | Petri Nummijoki | ||
| Dv15- ja Dv16-vetureiden kahlaamiskykyä hangessa ei kehuttu ainakaan kuvan https://vaunut.org/kuva/73685 yhteydessä, vaikka ei se aivan sama asia ole, kuin soveltuminen auraustehtäviin. Mutta muuten Dv15- ja Dv16-vetureiden voimakas kritisoiminen antaa vaikutelman, että asiaa tarkastellaan pelkästään nykyajan silmälasien läpi. Jos ajatellaan 60-luvun tilannetta, jolloin ko. veturit olivat uusia niin kyllähän ne mitä ilmeisimmin olivat huippuvetureita verrattuna vanhempiin saman kaltaiseen käyttöön tarkoitettuihin sarjoihin. Vv12, Sv11 ja Vr11 kärsivät teknisistä ongelmista. Vv13-14 saattoi olla taloudellisempi mutta 350 hv:n teho ja 30-35 km/h huippunopeus eivät pitkälle riittäneet. Vr1-, Vr2- ja Vr5-vetureita on kehuttu nopeiksi keveässä vaihtotyössä mutta raskaiden junarunkojen kanssa, linja-ajossa tai satamien kaltaisilla korkean tulipaloriskin alueilla ne tuskin olivat Dv15- ja Dv16-vetureiden veroisia. Pr1 oli nopea ja pystyi lämmittämään junaa höyryllä mutta oli toimintasäteeltään voimakkaan rajoittunut eikä sillä saanut liikennöidä keveillä kiskoilla. Tk3:n keskeinen etu eli alhainen akselipaino oli käymässä merkityksettömäksi, koska väliraskaan sarjan vetureilta kiellettyä aluetta oli 60-luvun alussa enää Kemin pohjoispuolella sekä Porvoon rata. Vuosikymmenen loppupuolella eivät olleet enää nämäkään. Halko- tai turvepolttoinen Tv1 tuskin pärjäsi Dv15-16-vetureille miltään osin. Hiilipolttoinen Tv1 oli niitä tehokkaampi mutta vetovoimaltaan heikompi eikä ollenkaan yhtä kätevä esim. takaperin ajossa tai kaksinvetoa tarvittaessa. |
||||
|
|
22.02.2020 19:23 | Panu Breilin | ||
| Eipä pääse enää Järvenpään Romullekaan junalla. | ||||
|
|
22.02.2020 19:21 | Panu Breilin | ||
| Vasemmalla etualan raiteessa näyttää muuten olevan harvinaisiksi käyneet fist-kiinnitteiset ratapölkyt | ||||
|
|
22.02.2020 19:19 | Panu Breilin | ||
| Emx kävi Pieksämäellä, ilmeisesti konepajareissulla. Taimn- ja Taimn-u-vaunujen voisi myös veikata olevan konepajalta tulossa. | ||||
|
Kuvasarja: Pendolino 01 |
22.02.2020 18:42 | Rainer Silfverberg | ||
| Eikö 2 ensimmäistä pendoa pitänyt romuttaa? Jos evät ole, niin ihan hyvä koska ne tulevat tarpeeseen kalustopulan paikkaamisessa. | ||||
|
|
22.02.2020 18:38 | Aapo Niemelä | ||
| Millähän tarkoituksella tämä Emx on seikkaillut Kouvolassa? Nuo Taimn-u:t näyttävät tuoreilta, vai johtuuko vain sateesta... | ||||
|
|
22.02.2020 17:56 | Kimmo Huhta | ||
| Ainakin kymmenen vuotta myöhemmin, liikenteen päättyessä, Kauhavan Tka3 kävi tällä radalla. | ||||
|
|
22.02.2020 17:28 | Markku Knuutti | ||
| Minkäköhä liikennepaikan kone tuo teka oli ? | ||||
|
|
22.02.2020 17:26 | |||
| Hieno kuva. | ||||
|
|
22.02.2020 11:59 | [Tunnus poistettu] | ||
| Joo, kyllä se on Eipt 27368. Se menee jokaisessa yksikerroksisessa yöjunassa Kolariin. | ||||
|
Kuvasarja: Venäläinen lumensyöjä SM-7 testissä Kontiomäellä |
22.02.2020 09:54 | |||
| Väyläviraston tiedote kokeilusta: https://vayla.fi/-/venalaista-lumensyojajunaa-kokeillaan-helmikuussa-suomessa#.XlDc5ZUzaUk "Mukana kokeilussa ovat Väylä, RZD, Destia Rail, Finrail, Ramboll CM, Steelwheel ja VR Group." |
||||
|
|
22.02.2020 09:21 | [Tunnus poistettu] | ||
| Sanoin joskus että Dv15/-6 on perseestä mutta aurahommiin niistä kai olis ollut myös ja sepelijuniin kesällä. | ||||
|
|
22.02.2020 09:19 | [Tunnus poistettu] | ||
| https://yle.fi/uutiset/3-11218301 | ||||
|
|
22.02.2020 09:17 | |||
| Jos tuo on tuon härvelin lumenpoistojälki, kuten kuvassa ihan koneen edessä?, niin viekää heti takaisin Venäjälle. Hidaskin kuin mikä ja palataan vanhaan laatikkoaura- aikaan, eli pitää olla vielä työntövoimaakin, kuten kuvissa Dv12. Tka7:t ja kasit takaisin auroineen, ovat parhaimpia niin ratapiha kuin linja-aurauksissa, mahtuvat hyvin auraamaan yhtäkin raidetta. Tosin tehoja niihin soisi enemmän pumppuja ruuvaamalla. | ||||
|
|
21.02.2020 23:01 | Juhani Pirttilahti | ||
| Varmaan tavaraliikenteessä niitä on voinutkin hetken olla. | ||||
|
Kuvasarja: Hammaskiskoratoja |
21.02.2020 21:16 | Vesa Höijer | ||
| Mielenkiintoista... | ||||
|
|
21.02.2020 21:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Storå oli sittemmiin Isojoki ja sen jälkeen Rimmi. | ||||
|
|
21.02.2020 19:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Onko missään ollut veturinvaihtoa sähköstä höyryyn tai toisin päin? | ||||
|
|
21.02.2020 19:24 | Kimmo Huhta | ||
| Sisä-Suomen Lehti 9.1.1994 kertoo eläkkeellejääntijutussa näin: "Suolahdessa ollessaan hän [Hämäläinen] on pitänyt kiinni kolmesta asiasta: paikallisesta vaihtoveturista, kampiasetinlaitteesta ja henkilökunnastaan, joka 15 vuotta pysyi samassa määrässä. Käsin hoidettavan kampiasetinlaitteen tilalle tarjottiin toisenlaista, mutta asemapäällikkö Hämäläinen halusi pitää vuonna 56 rakennetun 15-kampisen Suolahdessa." | ||||
|
|
21.02.2020 19:10 | Kimmo Huhta | ||
| Lättähatun vasemmalla puolella näkyy esiopastin, ja vielä vuonna 1985 otetussa kuvassa se näkyy. Milloin Saarijärveltä katosivat opastimet? | ||||
|
|
21.02.2020 18:46 | Juhana Nordlund | ||
| Ohjausvaunu eio Eio, tunnisteisiin siis kuuluisi Eiob. | ||||
|
|
21.02.2020 18:39 | Jorma Rauhala | ||
| Eikös Sotkamokin ollut. | ||||
|
|
21.02.2020 12:38 | Jussi Mäkinen | ||
| Komeaa! | ||||
|
|
21.02.2020 12:26 | Jari Välimaa | ||
| Tällä sen pitäisi tulla, ETA ei tosin ole oikein https://www.marinetraffic.com/en/ais/details/ships/shipid:6584/mmsi:230987000/imo:9336268/vessel:FINNLADY |
||||
|
|
21.02.2020 12:08 | Juha Kutvonen | ||
| Tämä taisi olla ainoa vuosi, jolloin Suomessa vedettiin säännöllisen liikenteen matkustajajunia raskailla höyry-, diesel- ja sähkövetureilla. | ||||
|
|
21.02.2020 12:04 | Teppo Niemi | ||
| Kyllähän niitä on ollut ja ainakin Kaipiainen on tälläinen vielä tänäänkin.... Ja vastaavia on ollut esim. Perkjärvi, Uusikirkko, Rajajoki, Nurmi, Toijala, Rautu. Tyrisevä voitaisiin lukea myös näihin, kuten myös Leppäkoski, Pietarsaari, Storå. |
||||
|
|
21.02.2020 11:55 | Juha Kutvonen | ||
| Nyt täytyy seistä korjattuna - Pello on sittenkin saariasema (asemarakennuksen molemmin puolin on läpiajettavia raiteita), tosin asemarakennus on purettu: https://vaunut.org/kuva/132817 | ||||
|
|
21.02.2020 11:38 | Juha Kutvonen | ||
| Jos tarkoitat "saariasemaa", niin Pello ei ole sellainen. Sen sijaan ainakin Toijala, Sotkamo, Rautu ja Kaipiainen ovat olleet ja viimeksimainittu on edelleen. | ||||
|
|
21.02.2020 10:49 | Markku Knuutti | ||
| Kuinkaha monta tommosta raiteitten välissä olevaa asemaa on / on ollut ? Olleista ekana tulee mieleen Ykspihlaja. | ||||
|
|
21.02.2020 10:46 | Jimi Lappalainen | ||
| Kiitos vastauksesta. Nämä ovat tärkeitä paikallishistorian informaatiopalasia. | ||||
|
|
21.02.2020 10:33 | Teppo Niemi | ||
| Siihen aikaan henkilöautokanta oli kovin pieni. Pitää muistaa myös, ettei Parkanon rataakaan silloin ollut, jotenka myös jatkoyhteyksiä Vilppulaan / Vilppulasta löytyi aivan eri tavalla kuin nykyisin. Taisipa makuuvaunukin kulkea noilla 'yövuoroilla'. | ||||
|
|
21.02.2020 10:30 | Jari Kuusinen | ||
| Ilmeisesti huomenna klo 9 Vuosaaressa? Ei muuta kuin Linnatuuleen munkkikahville bongaamaan kuljetusta! ;) (Ei, en minä, mutta jos joku muu) |
||||
|
|
21.02.2020 10:20 | Jimi Lappalainen | ||
| Ihan kiva, ettei sitä vieläkään ole kuitenkaan purettu :) | ||||
|
|
21.02.2020 10:06 | Jimi Lappalainen | ||
| Miksi myös yöllä? | ||||
|
|
21.02.2020 09:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Oi, mikä kuva! Hienoa, kiitos! :) | ||||
|
|
21.02.2020 09:39 | Jari Välimaa | ||
| paluu kuljetus jo käynnistynyt kohti Tamperetta jonkun Rissasen toimesta https://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?005,9219660,9220541#msg-9220541 |
||||
|
|
21.02.2020 08:53 | Juha Kutvonen | ||
| Hatunnosto! Suomessa tarvitaan tiloja niin nuorisolle kuin museokalustollekin. | ||||
|
|
21.02.2020 07:09 | Juhana Nordlund | ||
| On kerrottu, että tämä vaunu on jotakuinkin identtinen verrattuna HKL:n sarjavaunuihin 403 - 472. Kuvan vaunu on tämän näköisistä vaunuista ainoa, joka ei ole ollut koskaan HKL:n kalustoa. Eli kuvan vaunu on menossa Saksaan täysin uutena (nyt toki on jo perillä siellä). Schöneichessa on siis entuudestaan kaksi Articia, jotka olivat aikaisessa elämässään HKL 401 ja 402. Ne ovat protoja ja poikkeavat hieman niiden jälkeen tehdyistä. Protojen tilalle tehtiin vaunut HKL 471 ja 472, joten Articien kokonaismäärä HKL:lla pysyy 70:nä. Lisää tietoa mm. http://jlf.fi/f17/12929-hkl-401-ja-402-myydaan-schoneicheen/ |
||||
|
|
21.02.2020 00:09 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Vaikuttavaa. Esimerkillistä toimintaa niin kaupungilta kuin museon väeltä. | ||||
|
|
20.02.2020 21:52 | Tuukka Ryyppö | ||
| Tässä vaunussa mua kyllä kovasti kiinnostaa, että onko tämä yksi yhteen samanlainen kuin ne kaksi aiemmin vietyä, joissa on kuitenkin siellä täällä eroja HKL:llä nyt käytössä oleviin verrattuna. Luulisi, että huollon kannalta voisi olla kivempaa, että kaikissa kolmessa sporassa olisivat osat samassa järjestyksessä. Mutta toisaalta, muutokset lienee tehty jostain ihan fiksusta syystä? | ||||
|
Kuvasarja: Venäläinen lumensyöjä SM-7 testissä Kontiomäellä |
20.02.2020 21:35 | Seppo Rahja | ||
| Kiitos lisäyksestä! Yritin yhdeltä kaverilta kysyä jotain, en ymmärtänyt mitä vastasi, ehkä jotain "njetponimai". | ||||
|
Kuvasarja: Venäläinen lumensyöjä SM-7 testissä Kontiomäellä |
20.02.2020 21:28 | Miko Ojala | ||
| Tämä testi tehdään useiden toimijoiden yhteistyönä, mukana ovat ainakin Destia, VR, Sweco (entinen NRC), ja Väylä. | ||||
|
|
20.02.2020 21:17 | Juhani Pirttilahti | ||
| Säiliöistään tunnettu Viinikka tosiaan sijaitsi Kokemäellä... Jotta ei olisi liian helppoa, Viinikan ratapiha sijaitsee Hatanpään kaupunginosassa ja Nekalan raiteisto taas Vihiojan kaupunginosassa. :D | ||||
|
|
20.02.2020 20:51 | [Tunnus poistettu] | ||
| Venäläinen raiteenmittausvaunu mittasi rantarataa ja Parkanon rataa toukokuun lopussa. Mittaus liittyi samanaikaisesti näillä radoilla Pendolinon alla koeajettuihin Venäjän nopeaan liikenteeseen kaavailtuihin pyöräkertoihin. Venäläiset halusivat mitata rataa heille tutulla tekniikalla. Vastaavankaltaista veturivetoista venäläistä mittavaunua käytettiin normaalisti Suomen rataverkolla ennen ensimmäisen Emma-mittausvaunun hankintaa. Rusinalehti 2010 | ||||
|
|
20.02.2020 20:31 | [Tunnus poistettu] | ||
| Viinikan kotipaikka oli kyllä Kokemäellä. | ||||
|
|
20.02.2020 19:37 | Tauno Hermola | ||
| Oviaukon mitat kopioitu suoraan ATU:n mitoista? :) | ||||
|
|
20.02.2020 19:21 | Jukka Eklund | ||
| Sori, täydellistä amatöörin tunarointia täällä rautatiepro -tietäjien joukossa. Amatöörin kiusaksi laitettu HKLn värit. Toki tiedän, ettei ne oikeasti ole edes HKLn värit vaan pöllitty aikoinaan AEGn tehdasväreistä. Tunniste ei sinänsä sano amatöörille mitään, näytti vaan valikossa kaikkein kivoimmalta. Mutta amatöörin mielestä Vuosaari on kuitenkin Suomessa. Tietysti olisi mukavampi väärän tunnisteen lisäksi lukea enempi tietoja itse vaunusta ja siitä miksi se on Saksaan päätynyt. Onko vaunu uusi vai käytetty, onko se Artic vai Skoda Artic vai joku muu.. |
||||
|
|
20.02.2020 17:16 | Aapo Niemelä | ||
| Kuten jo mainittua, tämä on kyllä erittäin tyylekäs. Hieno homma! | ||||
|
|
20.02.2020 14:43 | Mikko Herpman | ||
| Suolahdessa oli kampiasetinlaite ja kaksi asemamiestä. Kun tuli asetinlaiteremontti, olivat vaihtoehtoina sähkövaihteet ja yksi mies, taikka käsivaihteet ja kaksi miestä. Tuolloin tuli sähkövaihteet, en muista mikä asetinlaite tuolla oli, mutta se oli myös kauko-ohjattu. Mahtoiko asetinlaite vaihtua nyt uuteen kun radalle tehtiin parannus ja sähköistys. |
||||
|
|
20.02.2020 14:33 | Petri Soronen | ||
| Vaihtaisin tuon tunnisteen MLNRV3 pois koska tuo tunniste on HKL.n käyttämä omista vaunuista. Transtechin tunnus vaunuille on MLRV. Ja koska vaunu lähti saksaan, voisi tunnisteessa olla ehkä jopa ulkomaat mutta pidän siis tuota MLNRV3 tunnusta kyllä ehdottomasti vääränä koska tällä vaunulla ei ole mitään tekemistä HKL.n kanssa. | ||||