|
|
24.02.2020 16:13 | Vertti Kontinen | ||
| Kiitos! | ||||
|
|
24.02.2020 15:50 | Jimi Aalto | ||
| Millainen se ”merkillinen liikkuva astinlauta” oli? Oliko samanlainen kuin Espanjan yleislähijunassa Civiassa? Sillä olin nyt talven Espanjassa ja käytin Cercanias-junaa lähes joka päivä Fuengirolasta Carvajaliin, ja kyllä ne Civian vastaavat toimivat hyvin. Ainoa vika joka niissä on ollut kun olin kyydissä oli se kun astinlaudat laskeutuivat väärälle puolelle Los Bolichesissa, ja tämä ei voinut siis olla kuljettajan virhe koska ovien lukot eivät auenneet ja laudat eivät suostuneet nousemaan. Ja vielä tähän M-MT-keskusteluun, M on aina Hki:n päässä ja MT toisessa. MT:n tunnus 63XX ja M:n 64XX. Itse matkustan aina, siis aina, M-vaunussa. | ||||
|
|
24.02.2020 15:42 | Pietu Tuovinen | ||
| No siinä tapauksessa Dr13 :) | ||||
|
|
24.02.2020 15:39 | Jimi Aalto | ||
| Onhan Rk mukava. Rx vanhalla sisustuksella myös, uudella sisustuksella alkaa jo lähestyä ERdin muovisuutta. ERdistä en pidä ollenkaan, siis ravintolavaununa. Yläkerran paikat ovat kyllä mukavat. | ||||
|
|
24.02.2020 14:57 | Reino Kalliomäki | ||
| Olen samaa mieltä Erkin kanssa. Ylähiomolle johtava raide on piirretty halki korkean Masuuninmäen. Erkin mainitsemassa v. 1941 aluekartassa se johtaa pohjoispäässään rakennuksen yläkertaan VR:n raiteen vieressä. Piippukuvassa se vaikuttaa leveähköltä, mutta kartassa on merkitty kapearaiteiseksi. Tampellan valmistajankuvissa en huomaa ristiriitaa v. 1941 aluekartan raiteistoihin. Yhdessä selvityksen kuvassa näkyy raide: Alueen vanhimman rakennuksen, "Mäkipajan" vieressä on multaläjistä päätellen uusi raide. Se, joka tehtiin veturien kokoonpanohallille 1899-1900. Ja kuin ihme, tarkalleen saman näköinen rakennus näkyy 1930 otetussa lumiaurakuvassa! (26 - 5).Sekavuus raiteistojen merkinnässä saattaa johtua siitä, että osa raiteista ei ollut VR:n. 750 mm:n raiteet olivat väliaikaisia. Aikaisemmin toimitetut kapearaideveturit eivät kertaakaan esiinny kuvissa tehtaan omilla raiteilla. | ||||
|
|
24.02.2020 14:31 | Petri Nummijoki | ||
| Sähköistys valmistui Iisalmeen kesäaikataulun 1984 myötä eli siinä vaiheessa, kun Dr12-veturit poistettiin säännöllisestä pikajunaliikenteestä, joten kyllä kysymys täytyy olla kuvan mukaisesta veturista (Dr13), vaikka sitä ei sanota suoraan. | ||||
|
|
24.02.2020 14:21 | Pietu Tuovinen | ||
| Tuosta linkatun kuvan alla olevasta kommentista ei kyllä oikein saa selvää, puhutaanko siinä Hurusta vai Ahlstomista. :) Joka tapauksessa kumpikin painaa reippaasti enemmän kuin Sr1 ja toisaalta Sr1:n telit on tietääkseni valmistanut tšekkoslovakialainen Škoda. | ||||
|
|
24.02.2020 12:16 | Petri Nummijoki | ||
| Tosin ranskalaisten suunnittelemalla Dr13-veturilla oli kuvan https://vaunut.org/kuva/73685 tapauksessa ilmeisesti parempi kahlauskyky, kuin venäläisellä Sr1:llä. | ||||
|
|
24.02.2020 11:10 | Juhana Nordlund | ||
| Reittitunnus on näköjään S21 nykyään. Ja todellakin, linjaus on muuttunut perinpohjaisesti St. Gallenissa. | ||||
|
|
24.02.2020 10:56 | Jukka Martio | ||
| Paikan ahtaus on ehkä pakottanut erikoiseen raideratkaisuun. Tällä radalla ei ole lainkaan muuta kuin hammaskiskovetoista kalustoa. | ||||
|
|
24.02.2020 10:54 | Jukka Martio | ||
| Tätä hammasrataa ei enää ole, sillä uusi tunneli on korvannut nousun St Gallenista. Osittain hammasratavetoiset moottorivaunutkin on tällä radalla otettu pois käytöstä. | ||||
|
|
24.02.2020 10:17 | Kari Haapakangas | ||
| Taustan tavaravaunu on siis tällä mainitulla leveäraideosuudella? | ||||
|
|
24.02.2020 10:06 | Antero Airola | ||
| Strubin hammaskiskoa koskien lainaus kirjasta Zahnradbahnen der Welt: "Nachdem im letzten Krieg das Geschirr zum Walzen der verwendeten Breitfussschienen zerstört wurde .... musste eine Ersatzlösung gesucht werden." Korvaava ratkaisu oli lamellikisko. | ||||
|
|
24.02.2020 10:01 | Mikko Herpman | ||
| Erikoisen näköinen kääntöpöytä.. Onko tuossa kiskot kaarella? Ja minkähän takia on hammastus myös tasamaalla, onko näissä vaunuissa aina veto rattalla, eikä lainkaan vetopyöriä? | ||||
|
|
24.02.2020 09:40 | Erkki Nuutio | ||
| Huomionarvoinen on tuo Masuuninmäen historiaselvitys vuodelta 2013. Mainintasi ansiosta vasta tiesin siihen tutustua. Selvitysten tekijöille ovat tarjolla kaikki kaupungin arkistopalvelut. Laatua sopii siksi odottaa. Rautatiellisesti hyödyllisimmän ja luotettavimman tiedon Tampellan alueen leveistä (ja kapeistakin) raiteista antaa kuitenkin yhtiön aluekartta vuodelta 1941, joka on mm. kirjan Tampellasta Patriaan (2003) sivulla 9. Kartta osoittaa että leveä raide Porin radan risteyksestä tuli Masuuninmäen takana olevaa alempaa pihaa pitkin. Raiteisto kulki aseosaston oheisenkin kuvan tiilirakennuksen etupuolelta, rinnakkaisina raiteina SUORAAN kahteen konepajahalliin ja niiden välissä olevaan kujaan. Kaikissa Tampereen kaupungin kartoissa (1895-) Tampellan alueen leveä (ja kapea) raiteisto joko puuttuu tai on piirretty lonkalta vain yksi raide. Vielä vuoden 1992 Opaskartta -kirjassa (84 s.) on ainoa raide piirretty perättömästi kulkemaan aseosaston rakennuksen takaa. Se mukamas olisi kulkenut Tampellan korkean savupiipun läpi! Noin vuodelta 1894 olevaan Palopiirit Tampereen kaupungissa -karttaan on hahmotettu Porin radan reitti, ja lisäksi selkeästi maastomuodot Tampellan alueella. Kartta näyttää kärrytien Soukanlahdesta konepajan rakennusten luo. Juuri tätä kallioiden reunustamaa aluetta pitkin leveärata veturihallille tehtiin - siis vanhan kärrytien päälle. Historiaselvityksen havainnollisiin, Tampellan aktiivikäytössä olleen alueen aksonomiapiirroksiin (1900, 1920, 1950) ei ole piirretty leveäraitoistoa. Rinnakkaisissa karttapiirroksissa ainoa leveäraide on väärässä paikassa ja suunnassa. Erinomainen Tampellan alueen pienoismalli vuodelta 1945 on Vapriikissa. Historiaselvitys on palvellut hyvin kiinteistöpeliä, jota varten se vuonna 2013 tehtiinkin. Se on sensijaan onneton ja virheellinen edellä todetuissa suhteissa. Todettakoon vielä selvityksen sivun 24 valokuvista, että Masuuninmäen päältä kuvatussa valokuvassa on Porin rata täysin piilossa. Vasta korkeasta savupiipusta kuvatussa valokuvassa rata näkyy hyvin. Yhtään valokuvaa ei ole Tampellan alueen leveäraiteista. Selvityksen kirjallisuusluettelossa ei näy hyödyllisistä lähteistä ainakaan Tampellasta Patriaan -kirjaa. |
||||
|
|
24.02.2020 09:28 | Juhana Nordlund | ||
| Itse tutustuin Appenzellin linjauksen St. Gallenin päässä pariin otteeseen 2010 - 2011. Silloin tuon reitin tunnus oli S11, saattaa olla edelleen. S-Bahn-reitistöjen kohdalla on varsin yleistä, että osa linjoista on teknisesti kokonaan erillään valtakunnallisesta rataverkosta, esimerkiksi raideleveyden ja monen muun normituksen suhteen. Nuo reittitunnukset ovat tietenkin hyvin kaupallinen ja markkinoinnillinen juttu, tekniset puolet ovat sitten oma maailmansa. | ||||
|
|
24.02.2020 09:00 | Mikko Herpman | ||
| Hauska havainto! Veikkaan että valaisimen varteen lukitseva pultti on jäänyt löysälle tai ruostunut poikki ja kuorma-auton nostin on kolauttanut valopylvästä sopivasti, siitä valaisin on heilahtanut irti varresta ja jäänyt roikkumaan johdon varaan. | ||||
|
|
24.02.2020 06:59 | Markku Knuutti | ||
| Kui voi katuvalolamppu irrota varrestaan ?? | ||||
|
|
24.02.2020 04:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Onko tämä vaunu, josta Aatu poistuu, A 90? DR-sarjan ravintelivaunu se ei ainakaan ole. | ||||
|
|
24.02.2020 00:04 | Jarkko Pasanen | ||
| Koeajolla tosi hyvin raksutti. | ||||
|
|
23.02.2020 22:58 | Reino Kalliomäki | ||
| Sama rakennus (naulanlaskennan mukaan) näkyy sotakorvausveturien valmistajankuvassa. Veturit ovat höyryssä, ja jonottavat sisään (?). Tehtaan sisäisen kapean raiteiston käyttövoimasta mainitaan alueen kulttuurihistoriallisessa selvityksessä (Masuuninmäki, Tampereen kaupunki) että käytössä oli ihmistyöntövoima ja hevoset. Monet kaarteet olivat liian tiukkoja veturille. Raideleveys (600 mm) on helppo laskea monista tällaisista kuvista: https://vaunut.org/kuva/121392?t=tampella | ||||
|
|
23.02.2020 22:40 | Uwe Geuder | ||
| Kuvassa vielä Riggenbachin hammastanko. Wikipedia kertoo, että nykyisin on käytössä (osittain?) von Roll -tyylinen tanko. Uudemmat kuvat näyttävät vahvistamaan asian. | ||||
|
Kuvasarja: Pendolino 01 |
23.02.2020 22:36 | Topi Lajunen | ||
| Oli se jonkin aikaa "pitkähkössä seisonnassa" Ilmalan ratapihalla, mutta otettiin taas normaaliin kiertoon myöhemmin. | ||||
|
|
23.02.2020 22:04 | Uwe Geuder | ||
| Totta, Strubin profiili on samankaltainen kuin tavalllinen rautatiekisko. Lyonin metrlinjan C:n hammaskiskon profilli on vain yksinkertainen suorakulma. En ollut katsonut niin tarkkaa. Von Roll -yritys on järjestänyt toimintonsa uusiksi jossain vaihessa. Hammaskiskot valmistaa nykyisin Tensol-niminen firma. Valikoimassa toki Von Roll -kiskon lisäksi myös Riggenbach, Abt ja Strub. Nämä ovat kuitenkin kaikki sveitsiläisiä yrityksiä. Eihän Sveitsi ole kärsinyt 2. maailmansodan tuhoja. |
||||
|
|
23.02.2020 21:59 | Pietu Tuovinen | ||
| Aura vain siirtää lumen syrjään. Linjalla se on ok, mutta ratapihoilla lumi vain siirtyy seuraavalle raiteelle ja jos lunta ei lopulta saada työnnettyä ratapihan reunalle, se pitää erikseen viedä pois. Lumensyöjä puolestaan voi kerätä ja kuljettaa lumen pois samalla kertaa. Mitä tulee kaluston kahlauskykyyn, venäläisten vetureilla on lumiolosuhteisiin kiinnitetty huomiota ja vetureiden ''maavara'' on järjestään suurempi kuin esimerkiksi suomalaisilla tai yleensä eurooppalaisilla. |
||||
|
|
23.02.2020 21:38 | Konsta Alasimi | ||
| Kiitos. :) Joo itsekin luin tän uutisen että oli spreijaajat jääny kiinni. Vissiin joitain 12-13 vuotiaita.. | ||||
|
|
23.02.2020 21:18 | Simo Porkola | ||
| Hieno kuva. Taas oli Ylivieskassa ollut spreijaajia. Onneksi tällä kertaa jäivät kiinni. | ||||
|
|
23.02.2020 20:20 | Antero Airola | ||
| Kiitos korjauksesta, Uwe. Tuli luettua huolimattomasti saksankielistä Wikipediaa. Korjasin tekstin. | ||||
|
|
23.02.2020 19:03 | Aapo Niemelä | ||
| Lienevätkö vaunut vieläkin tuolla? | ||||
|
|
23.02.2020 18:41 | Uwe Geuder | ||
| Oletko varma, että ala-asema on siirretty vuoden 1984 jälkeen? Aukio (Marienplatz) on kyllä muunneltu aika lailla vuonna 2004, mutta minusta se on niin pieni, ettei radan pidennyksille olisi ollut edes tilaa. Ehkä kymmenisen metriä, niin tarkkaa en muista paikkaa, mutta ei 50 metriä. Tuossa kuvasarja https://www.stuttgarter-nachrichten.de/gallery.serie-endstationen-marienplatz-die-haesslichste-haltestelle-hat-den-groessten-fanclub.35875a86-8fb8-4d64-8851-bbf51f75230a.html |
||||
|
|
23.02.2020 18:20 | |||
| Hei, Liityin juuri tälle saitille ja kävi silmään oheinen kuva ja kommenttisi. Ko. veturi on minulle siten tuttu että sitä pikkupoikana aina ihailtiin sen kuljettaessa savea Katilan (=äitini isän) tiilitehtaalle. Enoni on ohjaimissa kuvassa https://vaunut.org/kuva/130448. Kuva sukualbumista. Yhtälailla muistan veturin olleen pidemmän aikaa täysin palvelleena heinikossa tehtaan pajarakennuksen edessä tilusteiden risteyksessä eli kuvat https://vaunut.org/kuva/130500 sekä https://vaunut.org/kuva/130499?a=1. Itse pajaa ei kuvissa näy mutta toisen kuvan takana on tuttu lato ja toisessa kuvassa näkyy taustalla entinen Tau-La:n saharakennus - nyttemmin jo purettu molemmat. Veturin myöhemmistä vaiheista ei ole tietoa. Valitettavasti ei muistanut enonikaan. |
||||
|
|
23.02.2020 14:25 | Konsta Alasimi | ||
| Aapo: Joo huomasin että oli hauskasti 2741+2641. :-D Oula: Kiitokset! :) | ||||
|
|
23.02.2020 14:01 | [Tunnus poistettu] | ||
| Hyvä kuva. | ||||
|
|
23.02.2020 12:57 | Aapo Niemelä | ||
| Nytpä on kyllä joku pitänyt hauskaa veturikierron kontrolloimisessa :) Perjantaina oli nähtävillä parivaljakko 2643 + 2743 junassa 5283. | ||||
|
|
23.02.2020 12:10 | Jarkko Pasanen | ||
| Juu siinä ei ollut mitään ongelmia. | ||||
|
|
23.02.2020 10:09 | Antero Airola | ||
| Lyonin metrolinja C rakennettiin vuonna 1974; aikana, jolloin Strubin kiskoja ei ollut saatavissa. Niinpä hammaskisko on jonkinlainen "köyhän miehen Strub" eli toiminimen Von Roll toimittama lamellikisko. Suunnilleen kuin Abtin hammaskisko, mutta vain yksilamellisena. | ||||
|
|
23.02.2020 10:01 | Konsta Alasimi | ||
| Kiitokset. :-) | ||||
|
|
23.02.2020 09:37 | Pasi Seppälä | ||
| Kuva sattuisi hyvin myös Kouvolan ykkösraiteelta veturitallien suuntaan otetuksi. Aurinko laskee Kouvolassakin veturitallien taakse. Kuvan oikean reunan rakennelmat eivät kuitenkaan istu Kouvolaan eikä täällä ole yhtään lunta. Nätti kuva kuitenkin. |
||||
|
|
23.02.2020 08:53 | Konsta Alasimi | ||
| Tiedän kuskin joka ajoi ko. junan. ;-) | ||||
|
|
23.02.2020 07:35 | Lari Åhman | ||
| Lähtikö Scania hyvin pyörimään pitkän seisonnan jälkeen? Mukavastihan tuo videolla hörähtelee. | ||||
|
|
23.02.2020 03:57 | Jarkko Pasanen | ||
| Lauanaina 22.2.2020 Emma liikkui ensikertaa.https://www.youtube.com/watch?v=Nd59UoSH4yw&feature=youtu.be | ||||
|
|
23.02.2020 03:41 | Jarkko Pasanen | ||
| Lauantaina Keitele-museon uusin pelastettava ajeli katsomaan tulevaa suojaansa.https://www.youtube.com/watch?v=Nd59UoSH4yw&feature=youtu.be | ||||
|
|
23.02.2020 00:04 | Juha Kutvonen | ||
| Riihimäellä tällainen olisi voinut ainakin teoriassa olla mahdollista vuosina 1974-75, jolloin useita tavarajunia vedettiin vielä säännöllisesti Tr1:llä Kouvolan ja Riihimäen välillä. Sama junarunko on saattanut saada sähköveturin eteensä Riihimäen ja Pasilan välille. | ||||
|
|
22.02.2020 23:34 | Uwe Geuder | ||
| Ja avattuna (sisäänpäin, niin kuin Suomessakin) ei isolla rinkalla pääse enää ohi. Ovi on hyvin paksu. | ||||
|
|
22.02.2020 23:11 | Uwe Geuder | ||
| Lyonin metrolinja C käyttää samantyyppistä hammaskiskoa. Minulla on huonohko kännykkäkuva, jota en viitsinyt laittaa vorgiin. | ||||
|
|
22.02.2020 22:57 | Aki Karvonen | ||
| Kymmenessä vuodessa ei isompia muutoksia maisemaan ole tullut, ainoastaan uuden keskussairaalan rakennustyöt on aloitettu. Veturi sen sijaan on vaihtanut väritystään ja 2718 on päässyt veturien taivaaseen. https://vaunut.org/kuva/123248?u=2308 |
||||
|
|
22.02.2020 21:51 | Jouni Hytönen | ||
| Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta viimeisestä museojunasta (30.6.1995). | ||||
|
Kuvasarja: Pendolino 01 |
22.02.2020 21:18 | Jouni Hytönen | ||
| Ykkösrunko on ollut katkeamattomasti liikenteessä, eikä sen romuttamisesta ole ainakaan omiin korviini mitään huhuja kantautunut. Kakkonen makaa Ilmalassa riisuttuna. | ||||
|
|
22.02.2020 20:39 | Petri Nummijoki | ||
| Missähän sellaista olisi ehtinyt tavaraliikenteessäkään esiintyä ainakaan säännölliseksi katsottavalla tavalla? Tr1-vetureiden liikennöinti Tampereelle päättyi kai syksyllä 1973, joten siinä ei ollut päällekkäisyyttä Sr1-vetureiden Toijalassa käyntien kanssa https://vaunut.org/kuva/125737. Olisiko Seinäjoella ollut sitten 1975? Mutta vaikka Tr1-vetureilla olisikin vielä käyty esim. Vaasassa niin eiköhän sellaiset junat käytetty järjestelyratapihalla lajittelussa ennen jatkoa eteenpäin. Vakituisesti kulussa olevat pitkämatkaiset tavarajunat dieselöitiin Länsi-Suomessa mieluummin jo 60-luvun alku- kuin loppupuolella. | ||||
|
|
22.02.2020 19:54 | Petri Nummijoki | ||
| Dv15- ja Dv16-vetureiden kahlaamiskykyä hangessa ei kehuttu ainakaan kuvan https://vaunut.org/kuva/73685 yhteydessä, vaikka ei se aivan sama asia ole, kuin soveltuminen auraustehtäviin. Mutta muuten Dv15- ja Dv16-vetureiden voimakas kritisoiminen antaa vaikutelman, että asiaa tarkastellaan pelkästään nykyajan silmälasien läpi. Jos ajatellaan 60-luvun tilannetta, jolloin ko. veturit olivat uusia niin kyllähän ne mitä ilmeisimmin olivat huippuvetureita verrattuna vanhempiin saman kaltaiseen käyttöön tarkoitettuihin sarjoihin. Vv12, Sv11 ja Vr11 kärsivät teknisistä ongelmista. Vv13-14 saattoi olla taloudellisempi mutta 350 hv:n teho ja 30-35 km/h huippunopeus eivät pitkälle riittäneet. Vr1-, Vr2- ja Vr5-vetureita on kehuttu nopeiksi keveässä vaihtotyössä mutta raskaiden junarunkojen kanssa, linja-ajossa tai satamien kaltaisilla korkean tulipaloriskin alueilla ne tuskin olivat Dv15- ja Dv16-vetureiden veroisia. Pr1 oli nopea ja pystyi lämmittämään junaa höyryllä mutta oli toimintasäteeltään voimakkaan rajoittunut eikä sillä saanut liikennöidä keveillä kiskoilla. Tk3:n keskeinen etu eli alhainen akselipaino oli käymässä merkityksettömäksi, koska väliraskaan sarjan vetureilta kiellettyä aluetta oli 60-luvun alussa enää Kemin pohjoispuolella sekä Porvoon rata. Vuosikymmenen loppupuolella eivät olleet enää nämäkään. Halko- tai turvepolttoinen Tv1 tuskin pärjäsi Dv15-16-vetureille miltään osin. Hiilipolttoinen Tv1 oli niitä tehokkaampi mutta vetovoimaltaan heikompi eikä ollenkaan yhtä kätevä esim. takaperin ajossa tai kaksinvetoa tarvittaessa. |
||||
|
|
22.02.2020 19:23 | Panu Breilin | ||
| Eipä pääse enää Järvenpään Romullekaan junalla. | ||||