|
|
26.10.2019 20:53 | Erkki Nuutio | ||
| Pikavastauksena on että tunnelista alkaa Rongankatu. Ennen Rongankatua sen rajaaman alueen läpi kulki Ronganoja pahalle haisevan suomaisen alueen ympäröimänä. Ronganoja virtasi ja virtaa Tammerkosken uomaan. Se keräsi vetensä Tammelan laajoilta vainioilta. Kun ratapiha rakennettiin yli 5 metrin maatäytöllä, tukkeutui Ranganojan uoma siltä kohdin. Luonnollisesti se johti ratapihan tulvimiseen kun sateet tulivat. Tulvimisesta ja korjaamisesta isolla porukalla ja viemärin rakentamisen avulla löytyy muistelmakirjoituksia. Aikaa en muista (eli tapahtuiko se jo ennen Porin radan vaatimaa ratapihan lisäpengerrystä). Rungankadun rakentamisen yhteydessä Ronganoja piilotettiin viemäriin ja suomainen alue täytettiin kaduksi (en vuotta muista nytkään, mutta satakunta vuotta sitten). Jos vierillä olevat kerrostalot joskus kaatuvat, ne kaatuvat Rongankadulle. Varmaan itse Ronkakin selviää Tampereen historiakirjoista |
||||
|
|
26.10.2019 20:39 | Jimi Lappalainen | ||
| Mielenkiintoinen on myös Å:n kommentti 14.11.2004. Tuskin vaunut huollosta olivat tulossa, uunituoreina tehtaalta ennemminkin :) | ||||
|
|
26.10.2019 20:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Lisää aiheesta: https://vaunut.org/kuva/69684 | ||||
|
|
26.10.2019 19:57 | Jimi Lappalainen | ||
| Kysytäänpä tarkentava; millä tavoin makasiini on rataosaston käytössä? Mitä asioita rataosasto esim. säilyttää makasinissa? Mitä tapahtuu, kun rataosasto asioi makasiinilla? | ||||
|
|
26.10.2019 19:38 | Jimi Lappalainen | ||
| Mikä on tämä Ronka, jolle alikulku on omistettu? | ||||
|
|
26.10.2019 16:22 | Juhana Nordlund | ||
| Oikein mukava kuva. Huomion arvoista on sekin, että kaikkien junien kulkusuunta on sama. | ||||
|
|
26.10.2019 13:55 | Kusti Kinnunen | ||
| Kiitos Jimi! :) | ||||
|
|
26.10.2019 13:50 | Jani Tuominen | ||
| Here is a link to a PDF (in Finnish) about regulations regarding work trains: https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lo_2018-11_ratatyokoneet_web.pdf There is a mention about "List of Approved Machines" which is updated by Finnish Transport Infrastructure Agency. |
||||
|
|
26.10.2019 12:45 | Harri Junttila | ||
| Kiskot ihan solmussa, hyvin sattuu lätän ikkuna vääristämään näkymää :) | ||||
|
|
26.10.2019 11:47 | Hannu Peltola | ||
| Tämä sopisi jo vaikka VR:n mainokseen! Hieno kuva ja uusi aikakausi on selvästi alkanut Hämeenlinnassa! | ||||
|
|
26.10.2019 09:58 | Pasi Utriainen | ||
| Ei ole vielä löytynyt sopivaa paikkaa puunkuormaukselle. Jossain vaiheessa kai sitä oltiin siirtämässä Hammaslahteen. | ||||
|
|
26.10.2019 03:50 | Eljas Pölhö | ||
| Matkun sahan raide on mennyt siellä vasemmalla. Se on listattu syrjäraideluettelossa K. Koskinen Oy:tä varten. Saha oli perustettu 1933 (Matti Lehtinen), omistaja vuodesta 1936 K. Koskinen Oy (sama firma kuin Järvelän saha). Sahaus loppui syyskuussa 1977. Sahalla oli ihan kunnollisen kokoinen kapearaideverkosto lautatarhalla ja esim. pääsuunnalla oli kolme lautatarharaidetta rinnakkain. | ||||
|
|
26.10.2019 03:47 | Eljas Pölhö | ||
| Matkun saha sijaitsi suunnilleen taustalla näkyvän rakennuksen kohdalla radan oikealla puolella. Se oli perustettu 1933 (Matti Lehtinen), omistaja vuodesta 1936 K. Koskinen Oy (sama firma kuin Järvelän saha). Sahaus loppui syyskuussa 1977. Sahalla oli ihan kunnollisen kokoinen kapearaideverkosto lautatarhalla ja esim. pääsuunnalla oli kolme raidetta rinnakkain. | ||||
|
|
26.10.2019 00:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Vieläköhän 204 on ainutlaatuinen Ilarin mainitsemalla tavalla? | ||||
|
|
25.10.2019 23:34 | Jouni Hytönen | ||
| Tässä kaaviossa ei ainakaan näy muuta kuin kaksi vaihdonkielto-opastinta, ei lähtösiipiä. Näemmä Kirkkonummen ja Kirkniemen suunnista on ollut kolmisiipiset tulo-opastimet. | ||||
|
|
25.10.2019 23:29 | |||
| Onha tämä paljon fiksumpi paikka raakapuun kuormaukselle kuin Suvantosillan pielessä Joensuun keskustassa uusien kerrostalojen ikkunoiden alla. Kestihän se toki aikansa, että tämä mahdollisuus "hoksattiin". | ||||
|
|
25.10.2019 22:52 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Ilmakin oli muuttunut ihan totaalisti Vihtarista. | ||||
|
|
25.10.2019 22:41 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Olikos Karjaalla ollenkaan lähtösemaforeja? Pieksämäellä oli ilmeiseti melko paljonkin siipiä. | ||||
|
|
25.10.2019 22:35 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Olisi se todella jännitävää nähdä miten tämä Dieseli pölläyttäs ekat sauhut lähes 30 vuoteen ja sanois hör hör hör niinku muistan Hurun lähdön lapsuuden maisemissa Kannuksen asemalta Pikajunan keulilla. samalla tuli hiukan mustaa savua kun iso Man alkoi höristä. | ||||
|
|
25.10.2019 20:04 | Jimi Lappalainen | ||
| Ehkä englannin kieli on tyylikästä ja kansainvälistä ;) Tripla muuten viittaa kolmeen eri kortteliin; https://tripla.yit.fi/ | ||||
|
|
25.10.2019 19:03 | Jukka Ahtiainen | ||
| Aivan, se oli lauantain vetureidensiirtojuna. | ||||
|
|
25.10.2019 18:04 | Pasi Utriainen | ||
| Ei liity kuvaan, mutta mitähän tuo mitäänsanomaton ulkomaankielinen kauppakeskuksen nimi tarkoittaa? Ihmettelen, miksi ei voi antaa suomenkielistä nimeä. | ||||
|
|
25.10.2019 17:27 | Tapio Arvola | ||
| Kuvan perusteella näyttää, ettei Dm7:kään ole ihan selvin päin ollut. :) | ||||
|
|
25.10.2019 15:19 | Eljas Pölhö | ||
| Välittömän sulkemisuhan torjumiseksi BD Münchenin Arbeitsgruppe ÖPNV päätti 1986 yrittää Prienin ja Aschaun välisen osuuden kehittämistä ja pyrkivät saamaan radan kustannuspeiton nousemaan 17,6 %:sta 24,7 %:iin. Sitä varten kaksi 798-sarjan moottorivaunua ja yksi liitevaunu modernisoitiin. Rataa alettiin markkinoida nimellä Chiemgau-Bahn (näkynee vaunun kyljessä, kuten myös DB:n logo). Modernisoinnissa vaunut muutettiin yhdenmiehen ajoon, kuljettajan viereen tuli myyntitiski, ovi- ja pysäyrysnapit kuten linja-autoissa, keskuskuulutuslaitteet, lisää opaste- ja neuvontakylttejä, istuimet päällystettiin uudelleen miellyttävämmällä tekstiilillä, wc:n viereinen penkkirivi poistettiin ja varattiin matkatavaratilalsi (lastenvaunuille ja isoille pakaaseille), liitevaunu muutettiin kokonaan tupakoimattomille. Taitettavat lisäistuimet saivat pehmustetun päällysteen. Ulkoisesti vaunut maalattiin uudelleen ja liitettiin markkinanimi "Chiemgau-Bahn". Kolmen vaunun muutokseen käytettiin kaikkiaan 152000 DM. Muutetut vaunut valmistuivat AW Kassel'ista toukokuussa 1987 ja uudistettu liikennekonsepti avattiin 30.5.1987. | ||||
|
|
25.10.2019 13:08 | Kurt Ristniemi | ||
| Jos de la Sota -serkusten laivojen tunnus todella oli SA jo vuodesta 1889 alkaen, niin kuvan aikahaarukka laajenee allkupäästään, mikä hyvin sopii rautatievaunujen uutuuttaan hohtaviin merkintöihin. Sekä litteramerkintä Gabd että rautatien tunnus SJiF ovat vuoden 1896 uudistuksia edeltävältä ajalta. Noin hohtavina vanhanmalliset merkinnät tuskin olisivat voineet olla enää vuosisadan vaihteessa. Baracaldo vieraili Suomessa ja Helsingissä ainakin jo vuodesta 1895. Varhaisimmista käynneistä ei valitettavasti ole lastitietoja ja ainakin kerran laiva on saapunut Helsinkiin ilman lastia: - Nya Pressen 18.7.1895: Kronstadt, 10. juli, Baracaldo (å.), de San Vicente, t. Viborg. - Nya Pressen 9.8.1895: Hull, 25. juli, Baracalldo (å.), Sanvicete, fr. Viborg. - Aftonposten 11.8.1895: Idag ha inklarerats spanska ångfartyget Baracaldo, kapten G. Sanvicente, hemmahörande i Bilbao, kommande från Kronstadt utan last, [...] Båda fartygen inlasta trävaror i Sörnäs. - Aftonposten 23.5.1896: Igår inkom spanska ångaren »Baracaldo» (649 ton) med kol från Hamburg. Esim. tuo 22.5.1896 hiilentuontireissu sopisi kokolailla erinomaisesti kuvan tilanteesen. Tosin rautatievaunujen merkinnät vaikuttavat turhan uudenloistavilta jopa siihenkin ajankohtaan. Ovathan uusimmat vaunut valmistuneet jo 3 vuotta aikaisemmin, ja tuskinpa niiden merkintöjä on tarvinnut uudistaa vielä vuonna 1896. Baracaldo oli sekin valmistunut vuonna 1893. Olisiko se käynyt tuomassa hiiltä Helsinkiin jo varhemminkin? Kaikki tämä siis sillä olettamuksella, että serkusten laivoissa oli SA-merkki jo alusta alkaen. |
||||
|
|
25.10.2019 12:53 | Peter Verschelden | ||
| This is the same machine as in the link: https://www.vaunut.org/kuva/59000?a=1 Are there any lists available with registration numbers of equipment used in maintenance of the track system? I mean equipment of companies like Winco, Eltel, Komsor, Taavico, Snoulift, Jopaline, Erkco, EPF and all the other big and small companies that work on the track system. I believe that all equipment used on the tracks, must have obtained official permission to do so, especially in regard to safety and compliance with detection and other systems. |
||||
|
|
25.10.2019 12:36 | Tanja Korhonen | ||
| Tuossa kelpaisi istua ja kinttuja heilutella. Ei vain ole laiturista kiveäkään jäljellä | ||||
|
|
25.10.2019 11:54 | Mikko Herpman | ||
| Tve 4 oli Mikkelin vaihtotyöveturina.. Eli varmaankin on käynyt tuolla. https://vaunut.org/kuva/37459 | ||||
|
|
25.10.2019 11:34 | Heikki Jalonen | ||
| S/S Baracaldon onni siis päättyi 19.10.1921. | ||||
|
|
25.10.2019 10:15 | Jukka Pitkänen | ||
| Itse muistelen joskus 80-luvun puolivälissä nähneeni päivystäjän Tka8 vaunuineen tuolla liikkeellä. | ||||
|
|
25.10.2019 08:43 | Teppo Niemi | ||
| Ei tuo näytä DDR:n eli DR:n lätältä. Kyllä tuon kyljessä on ollut ennen vuotta 1994 pyöreäkulmainenen DB-logo. Mielestäni Lahden Joni on täysin oikeassa. | ||||
|
|
25.10.2019 00:42 | Esa J. Rintamäki | ||
| Olen näemmä päässyt kuvaan mukaan: punainen takki ja stetson. | ||||
|
Kuvasarja: Joensuun muistomerkkiveturi Vr2 950:n siirto |
25.10.2019 00:34 | Mikko Herpman | ||
| Ei ole tietoa mutta toivottavasti saisi vähintään katoksen päällensä. No ainakin kivasti aseman vieressä ja lähellä liikkuvia uudempia lajitovereitaan. | ||||
|
|
25.10.2019 00:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Lentävä Ankka...? | ||||
|
|
25.10.2019 00:20 | Jouni Hytönen | ||
| Vetureiden määrästä voisi veikata lauantai-illan veturinsiirtojunaa 3511 tai loppuaikana 1511. | ||||
|
Kuvasarja: Joensuun muistomerkkiveturi Vr2 950:n siirto |
24.10.2019 23:47 | Jorma Toivonen | ||
| Todella makoisaa katseltavaa, että joillakin paikkakunnilla halutaan panostaa muistomerkkien säilyttämiseen ja joku kaupunki unohtaa täysin oman kunnostetun muistomerkkinsä (muistaneeko edes tulossa olevia merkkipäiviä). | ||||
|
|
24.10.2019 23:14 | Jussi Tepponen | ||
| Kyllä se seuraava satama on Reposaari (Räfsö), koska sinne on kestänyt kuitenkin jonkun aikaa matkata ja sieltä on saanut lastia paluumatkalle. Laivasta löytyi mielenkiintoista tietoa. Sen tarina päättyi vakuutuspetokseen, jossa se upotettiin: https://vidamaritima.com/2010/01/la-extraordinaria-vida-de-emilio-gomez-diaz-y-el-naufragio-del-vapor-baracaldo/ |
||||
|
|
24.10.2019 23:05 | Jimi Lappalainen | ||
| Tämä liikennepaikka löytyy vaunut.orgin luettelostakin: https://vaunut.org/liikennepaikka/2350 :) | ||||
|
|
24.10.2019 22:50 | Ilkka Hovi | ||
| Voi harmi tulikohan laitettua väärälle foorumille. On mahoton arvattavaksi. Kyseessä on nk kaasukaivo, joka oli matkustajavaunujen kaasusäiliöiden täyttämistä varten. Helsingissä oli raiteiden välissä kaasujohto, liitettiin alaosassa olevaan kappaleeseen ja hökötys upotettiin maahan siten että kansi oli maan päällä. Näitä oli vielä Helsingissäkin niin kauan kuin Pasilan kaasulaitos toimi. Kuvissa näkyy hyvin pitkulaisia pyöreäpäisiä kansia ja raiteiden väliin jätettyjä kaasuletkuja. Näin saatiin hyvin lähiliikenne vaunujen kaasuvarastot täytettyä vaunuston seistessä asemalla. En tallustellut Ei Em ym vaunujen säilytysraiteilla, silti luulen että olisi hyvä olettaa sielläkin näitä olleen. Monilla asemilla oli myös vakituiseen kaasuvaunu varastona, joten voisi olettaa myös pienemmillä asemilla olleen tällainen pieni kaasuverkko (Lappeenrannassa oli pisto jossa kaasuvaunu huilasi). | ||||
|
|
24.10.2019 22:49 | Heikki Jalonen | ||
| Räfsö: voisiko se kuitenkin olla Porin Reposaari, porilaisittain Räpsöö. Jossa oli suursaha, jonka tuotteita meni paluurahtina maailmalle, varsinkin Englantiin. Kuten kuvasta näkyy, Plimsolli on korkealla. Potkurista näkyy pinnan yläpuolella noin 2/3-lapaa. Vähäinenkin siirtomatka edellytti tuollaisessa laivassa painolastin (barlast) ottoa, ehkä kuitenkin Porkkalaan saakka olisi uskallettu (sisäväylää pitkin) lähteä ilman. Selkämerelle, Poriin, ei varmasti. Ja noissa vanhan ajan laivoissa painolasti oli hiekkaa tai soraa. Hiellä, työllä ja varustamolle niin korvaamattoman rakkaalla palkkarahalla puuriin otettavaa ja samalla kustannuksella pois pantavaa. Ei ollut vielä mitään venttiiliä jota pyöräyttämällä painolastivesi olisi juossut noin vaan. |
||||
|
|
24.10.2019 22:47 | Jimi Lappalainen | ||
| Nykyään osoitteessa http://talgo.fi on jonkinlainen rautatieaiheinen yleistietoblogi. | ||||
|
|
24.10.2019 22:23 | Markku Liira | ||
| Hienoa, noilla tiedoillahan kuva voidaan ajoittaa parin päivän tarkkuudella heinäkuuhun 1898. Espanjalaisen sivuston http://www.buques.org/Navieras/Aznar/Aznar-1_I.htm mukaan Sota y Aznar- varustamo syntyi vasta 1906 kun useat serkusten Ramón de la Sota Llano ja Eduardo Aznar de la Sota omistamat yhden laivan varustamoyhtiöt fuusioitiin, näihin kuului myös Compañía del Vapor Baracaldo. Serkukset aloittivat laivojen oston jo vuonna 1889, ja pidän mahdollisena, että näissä laivoissa oli kaikissa savupiipun tunnuksena nuo S ja A – kirjaimet jo ennen Sota y Aznar- varustamon syntyä. |
||||
|
|
24.10.2019 22:22 | Erkki Nuutio | ||
| Aikahaarukka on aikaistunut pursiseuran rakennuksen puuttuessa niin, että 1899 on takaraja. Merkintä SA savupiipussa on selvä. Jos voidaan katsoa että merkintä on vasta Sota y Aznar -varustamon ajalta, joka olisi alkanut 1899, on kuvausvuosi 1899. Jos savupiipun merkintä sopisi jo alkuperäiseen varustamoon, arvioisin kuvausvuoden muutaman vuoden verran varhemmaksi. Mutta on kai mahdollista, että SJiF vaunumerkintöjä olisi noinkin hyvässä maalissa olevissa vaunuissa vielä 1899, vaikka merkintämuutosta oli alettu soveltaa jo vuonna 1897. Tulkoon todetuksi, että senaattori Ossian Bergbom oli SVR - FSJ -nimen ja merkintämuutoksen takana. Edeltäjän kuoltua hänet nimitettiin 2.1896 kiistattomin ammatillisin ansioin Kulkulaitostoimituskunnan (Komm.Exp.) päälliköksi. Kielitaistelu oli silloin ankaraa, ja Bergbom/Wuorenheimo oli siinä fenno. Svekoja oli puolestaan mm. senaattori Victor von Haartman ja tämän poika Berndt, joka oli Bergbomin kollega radanrakentajana. Kiinnostava kirja Tie Dubrovkaan (Paul Gustafsson, 1987) kertoo Berndtin mielipiteen Ossianista: "Vähäiset ansiot veivät hänet helposti muiden ansioituneimpien ohi, sillä liittymällä suomalaiseen puolueeseen pääsi Suomessa pitkälle. Bergbomista tuli innokas fennomaani, joka taisi venäjän kieltä jo aikaisemmin. Näin avautui tie henkilölle, joka toisenlaisissa oloissa olisi saanut tyytyä vähäisempään menestykseen. Bergbomista tuli tie- ja vesirakennushallituksen ylijohtaja, 1896 senaattori ja kulkulaitostoimikunnan päällikkö ja vihdoin 1904-05 valtiopäivien maamarsalkka." ...."Vaasan radan rakentamisen aikoihin ei Bergbom ollut vielä edennyt näin pitkälle. Hän oli tavallinen mies ja saattoi olla miellyttävä." Niinpä niin. Kuka onkaan enemmän oikeassa, mutta silti pihlajanmarjat olivat jo silloin happamia. Suosittelen kirjaa. |
||||
|
|
24.10.2019 22:15 | Mikko Ketolainen | ||
| Junalla T53344 vaikeuksia Pihtiputaan ja Keitelepohjan välillä ratakilometrien 531 ja 530 välillä Haapajärvi 12:32→ 12:32 0 004 Pihtipudas - 13:58→ 14:00 +2 Keitelepohja 14:35→ 19:39 +304 14:35→ 19:39 +304 A1 A1 Aikataulu ja liikennöinti: Mäkeenjäänti tai nopeuden poikkeuksellinen aleneminen mäessä Kannonkoski (15:29)→ 20:27 +298 16:29→ 20:28 +239 001 Saarijärvi 17:35→ 21:31 +236 17:35→ 21:31 +236 Äänekoski 18:06→ 22:00 +234 |
||||
|
|
24.10.2019 22:06 | John Lindroth | ||
| Hyvä juttu että löytyy myös piirustukset ja niissä lisäksi näkyy millä mekanismilla vaunun liikkuminen lavetilla on estetty. | ||||
|
|
24.10.2019 21:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Saakohan vitriinin? | ||||
|
|
24.10.2019 21:45 | Jussi Tepponen | ||
| Jos kaivelee sanomalehdistä vanhoja laivojen kulkulistoja löytyy S/S Baracaldo:st seuraavaa ajankohtaan sopivaa: Nya Pressen 24.07.1898 no 197: "Helsingfors. Inklarerade fartyg. 22 juli. spanska ängf. Baracaldo, G. San Vicente, fr. Blyth, stenkol;" Nya Pressen 29.07.1898 no 202: "Utklarerade fartyg. 27 juli: spanska ängf. Baracaldo, G. San Vicente, t. Räfsö, barlast;" Nya Pressen 17.08.1898 no 33: "Angf. Baracaldo fr. Blyth, L. Krogius & C.o 1,394 tons stenkol." Eli alus on ollut pe 22.7.1898 - ke 27.7.1898 Helsingissä purkamassa 1394 tonnin kivihiililastia Blyth:istä ja jatkanut sen jälkeen painolastissa Porkkalan Räfsö:hön. Siellä on ilmeisesti lastattu jotain, sillä sieltä on lähdetty eteenpäin 5.8. Vuodelta 1899 tai 1901 ei löydy Helsingissä käyntejä. Hiililastista on myös purettu aika iso osa proomuihin laivan vieressä, joten jos kuvassa on kyse tuosta käynnistä ollaan varmaan tiistaissa tai keskiviikossa. Tuota puoltaa noiden päivien säätilakin, joka sopii kuvaan. |
||||
|
|
24.10.2019 21:42 | Tero Korkeakoski | ||
| Sori, Vo -sarjaa luonnollisesti tarkoitin. Vokit olleet viime aikoina niin yleisiä näkyjä täällä että meni sekaisin. | ||||
|
|
24.10.2019 21:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Erittäin hieno kuva muuten! ;) | ||||
|
|
24.10.2019 21:10 | Jimi Lappalainen | ||
| 7263 Kouvolasta Kommilaan. Kbps-vaunut ovat 43103424003. ja 43103424002. | ||||
|
|
24.10.2019 21:02 | Jussi Tepponen | ||
| Nuo lavettivaunun (truck-vaunun) piirustukset löytyvät Teknikern-lehden helmikuun 1902 numerosta 267 sivulta 7: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1122441?page=7 Saman lehden sivulta 9 alkaa mielenkiintoinen artikkeli "Transportörer för befordrande af normalspåriga järnvägsvagnar längs en smalspårig järnväg.", joka selittelee piirrustuksia. |
||||