|
|
18.10.2019 16:40 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Scania K114 IB / Lahti Eagle / 2005 | ||||
|
|
18.10.2019 16:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Voisikohan näitä Urbos 9 -vaunuja asettaa kaksinajoon? Ei ehkä matkustajaliikenteeseen, mutta siirtoajoon? | ||||
|
|
18.10.2019 16:05 | Hannu Peltola | ||
| Kappas, niinpä olikin! Luin kommentit huonosti... | ||||
|
|
18.10.2019 16:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Hannu, Erkki mainitsee miehen santarmiksi 16.10. klo 18.11 kommentissaan. Tiedä häntä - know the tail? | ||||
|
|
18.10.2019 14:25 | Eljas Pölhö | ||
| 9104 kuvauksen viimeinen sana *voisi* olla "frampl." (esillepanossa) eli vihjaisisi, että kattila olisi muutettu pystykattilaksi. Myöhemmin isommissa muutoksissa kattilan numero vaihdettiin. Tämä oli kuitenkin puhdas arvaus. Vertailuna kattilaan 0015 esimerkiksi Kaipiaisten pumpun 6 m2:n kattila 9301 ja Kavantsaaren pumpun 6 m2:n kattila 9410 on merkitty Rapid-kattiloiksi. Nämä olivat uudemmasta Viipurin konepajapiirin kattilakirjasta, jossa Rapid-kattila nimitys on yleinen. Valitettavasti siinä kirjassa ei Hanko esiinny, koska se kuului toiseen piiriin. Jos joku näitä kerää, niin Kaipiaisten pumpun ensimmäinen kattila oli 7101. | ||||
|
|
18.10.2019 13:13 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on hieno vanha kuva! Tästä huokuu vanha jo kadonnut maailma. Mikä on tulkinta etualalla seisovan herrasmiehen univormusta, onko kuvassa poliisimies? | ||||
|
|
18.10.2019 11:33 | Heikki Jalonen | ||
| 9104 on pystykattila, mahdollisesti kuvauksessa lukee "vertikal i nya utförände/konstruktionsutförande". Voisi hyvinkin olla Rapid-tyyppiä, vuonna 1891 se oli "uusi" asia. Sijoitukseksi kuitenkin mainitaan "verkstad" eli se ei sovi tuon kuvan ympäristöön. Mutta, nro 0015 saattaisi hyvinkin olla tuolla tornintapaisessa. Mainitaan olevan pumpun kattila. Tulipinta 6,1 m2 ilmaisee kattilan olevan melko pieni, pienen lokomobiilin suuruusluokkaa. Muotoa tai mallia emme kuitenkaan tämän perusteella paremmin tiedä, yleensä pumppukattilat olivat pystymallisia. |
||||
|
|
18.10.2019 10:49 | Kari Haapakangas | ||
| Sittenhän kyse on laittomista hakkuista, joihin metsänhoitoyhdistyksen pitäisi pikaisesti puuttua! ;) | ||||
|
|
18.10.2019 10:25 | Mika Hakala | ||
| Muoto ja koko voisi googlehaun kuvien perusteella viitata palokärkeen. Pörröhäntäinen rotta teki kesän aikana reiän asuntoni kuistin katonrajaan. Ei ole vastaavaa muotoa. |
||||
|
|
18.10.2019 09:38 | Hannu Peltola | ||
| Oliko kyseessä karvainen vai siivekäs tarkastaja? | ||||
|
Kuvasarja: MRY:n syysretki 2011 |
18.10.2019 02:25 | Petri P. Pentikäinen | ||
| SA3:han on erinomainen kytkin, mistä lienee ystävyys- ja yhteisymmärrys. Mitenkäs muuten se 269:n kokoonpano. | ||||
|
|
18.10.2019 00:40 | Pietu Tuovinen | ||
| On tosiaan hurjaa touhua. Intialaisilla kontit on kuormattu tavallisiin konttivaunuihin jolloin korkeutta tulee jopa 7 metriä, ajolangan korkeus taitaakin sitten lähennellä kahdeksaa metriä. Jenkkien matalapohjaisilla konttivaunuilla korkeus jää "vain" 6,15 metriin. | ||||
|
|
17.10.2019 23:17 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mukavan näköinen värikontrasti tuon vihreän ja punaisen välillä! | ||||
|
|
17.10.2019 23:05 | Hannu Peltola | ||
| Varmasti ollut hieno hetki nähdä kaksi 103:sta ja molemmat vielä aktiivikäytössä! | ||||
|
|
17.10.2019 22:57 | Hannu Peltola | ||
| West Ayr -hiilialue oli Glasgown lounaispuolella Clyde-joen suistossa. | ||||
|
|
17.10.2019 22:55 | Hannu Peltola | ||
| Great North of Scotland Railwayn henkilöjunaveturit oli maalattu tähän näyttävään vihreään väritykseen. Rautatiet olivat 1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alun Britanniassa todella upeat ja selvästi kansallinen ylpeydenaihe! | ||||
|
Kuvasarja: Bo’nessin rautatiemuseo ja Bo’ness and Kinneil Railway – skotlantilaisen rautatiehistorian mekka |
17.10.2019 22:50 | Hannu Peltola | ||
| Tämän videon lopusta löytyy tunnelmia Bo'ness and Kinneil Railwayltä: https://www.youtube.com/watch?v=TiJap845MEI | ||||
|
|
17.10.2019 22:49 | John Lindroth | ||
| Hannu,kyllä se oli juuri tuo malli ja siihen tuli lisäksi pari siihen sopivaa vaunua,kaupassa Croydonissa oli muitakin malleja mutta juuri tuo pisti silmään.Oli ikimuistettava kokemus istua brittiperheessä TVn äärella katsomassa World Cup loppuottelua. | ||||
|
|
17.10.2019 22:48 | Hannu Peltola | ||
| Ja kahdeksan kellonkilahdusta oli hätä-seis kaikelle toiminnalle! | ||||
|
|
17.10.2019 22:41 | Hannu Peltola | ||
| Oliko John kyseessä tämä malli: https://www.worthpoint.com/worthopedia/triang-r354-2-caledonian-single-class-251930399 Lontoo 1960-luvulla on varmasti ollut unohtumaton kokemus! Minulla ensimmäinen pitkä ulkomaanmatka oli myös Lontooseen 1978. | ||||
|
|
17.10.2019 22:37 | Ilkka Hovi | ||
| "beats on bell" tarkoittaa asetinlaitteiden välillä tapahtuvaa kommunikointia. Kellon merkkiäänillä kerrottiin millainen juna on tarkoitus lähettää linjalle ja jolle pyydettiin tulolupaa. Kun linjalta erkani toinen linja, veturin piti viheltää eri ohjeen mukaisesti, jotta seuraava asetinlaite tiesi johtaa junan eri linjalle. | ||||
|
|
17.10.2019 22:15 | John Lindroth | ||
| Tuon saman junayhtiön oo- pienoismalli veturi tuli hankittua pikkupoikana ollessani kielikurssilla Lontoossa.Vuosi oli 1966 ja pienoismalli kaunis sininen Caledonian single merkiltään Tri-ang.Tuo vuosi oli Britanniassa merkkivuosi voittivathan silloin World Cupin ja Beatlesit lauloi,Itse tuli paljon liikuttua Southern Emu lähiliikennejunilla lähiöstä Lontooseen,junilla jotka olivat silloin vihreitä.Kävin myös silloin London Transport museossa joka tuohon aikaan sijaitsi Claphamissa,siellä kohokohta lienee ollut Mallard veturi.Museon edessä ulkona korokkeella oli _Rocket veturin replica.Eli asianomaisella oli Lontoossakin ollessaan jo pienen pieni pienoisrautatie. | ||||
|
|
17.10.2019 22:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Onpa jännä fiba näytössä, ykkösen kulmaa ei ole pyöristetty. | ||||
|
|
17.10.2019 21:52 | John Lindroth | ||
| Testi todellakin tehtiin tuolloin aamuyön varhaisina tunteina ja se oli salainen.Nopeus mitattiin ajanmukaisilla mittalaitteilla.Testin tarkoitus oli selvittää veturin tehoreservit ,jotta pystyttäisiin myös tarvittaessa liikkumaan nopeammin runsaasti liikennöidyillä radoilla ja pysymään muun liikenteen mukana. | ||||
|
|
17.10.2019 21:46 | Hannu Peltola | ||
| Oikealla näkyy vähän vanhaa postivaunua, jossa oli sunnuntaina 4.8. rautatiekirjallisuuden ja -muistoesineiden kirpputori. Mukaan tarttui useita hyviä kirjoja Skotlannin rautatiehistoriasta! | ||||
|
|
17.10.2019 21:45 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa on Bo'nessin tulo-opastin, joka näyttää lower quadrant -semaforille tyypillistä Aja-opastetta. | ||||
|
|
17.10.2019 21:44 | Hannu Peltola | ||
| Tästä veturisarjasta löytyy netistä paljon kuvia Obanin-Ballachulishin linjalta. Tuo sivuraide on ollut todellinen klassikko mm. hienojen maisemiensa ja mahtavien siltojen ansiosta. | ||||
|
|
17.10.2019 21:42 | Hannu Peltola | ||
| Ai huippunopeus on testattu käytännössäkin? Se olisi ollut hienoa nähdä! | ||||
|
|
17.10.2019 21:41 | Hannu Peltola | ||
| Tästäkin veturista Heljan on tehnyt hienon 00-mittakaavan mallin. | ||||
|
|
17.10.2019 21:40 | Hannu Peltola | ||
| Tästä löytyy mm. Heljanilta hieno 00-mittakaavan malli. | ||||
|
|
17.10.2019 21:40 | Hannu Peltola | ||
| Maude on varsinainen skottilainen legenda, ehkä arkkityypillisen mallinsa tai sotahistorian takia tai yksinkertaisesti pitkästä käyttöiästä johtuen. Tästä löytyy netistä satoja kuvia. Samoin monet 00-valmistajat ovat tehneet tästä pienoisveturin. | ||||
|
|
17.10.2019 21:39 | John Lindroth | ||
| Tornado saavutti 100mph nopeuden testiajossa 120417 Doncasterin ja Newcastlen välisellä rataosuudella. | ||||
|
|
17.10.2019 21:29 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoiset videot! Jälkimmäinen on BR:n ensimmäisten laajojen supistamisten ajoilta, kun kaikkein kannattamattomimpia sivuratoja lakkautettiin. | ||||
|
|
17.10.2019 21:20 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa näkyy hyvin nämä valkoiset lätkät ja niiden alla olevat pienet valot: https://vaunut.org/kuva/135464?a=1 | ||||
|
|
17.10.2019 21:18 | Hannu Peltola | ||
| Jännästi vanhasta brittiläisestä teollisuushistoriasta löytyy kytköksiä Suomeen! Enää ei ole Colvillesiä, mutta onneksi Tata jatkaa ainakin jotain toimintaa. Tommi: Tekarissa kuitenkin on tarkoitus saada työporukka linjalle ja kunnostustyössä nosturista on iso apu. Tekaria ei kuitenkaan yritetä käyttää säännöllisesti vaihtoveturina. Tauno: kyllä, takana on moottoriresiina. Kuvakin siitä löytyy, jos kiinnostaa. |
||||
|
|
17.10.2019 20:56 | Erkki Nuutio | ||
| Vanha brittikalusto viehättää. Henkistä torjuntaa ehkäisee se, että vanhimmat omat veturimme tulivat sieltä - upeimpina esimerkkeinä tietysti 1-8. Suttuisessa kunnossa ne ja koko maakin oli 50-luvun puolivälin ja lopun, eli 60-luvun alkuvuosien välillä. Nämä pari pikkuvideota Walesista antavat ehkä kuvaa. Pikajunavaunut ja kai veturitkin olivat siistejä, mutta paikallis- ja tavarajunat olivat muuta. https://www.youtube.com/watch?v=NgDDkMROSMs https://www.youtube.com/watch?v=L2fIi0JTWN8 Edellisessä näkyy paikallisjunien reipasta työntö- ja takaperinajoa |
||||
|
|
17.10.2019 20:36 | Tauno Hermola | ||
| Takana vasemmalla taitaa olla Wickhamin moottoriresiina ('trolley')? | ||||
|
|
17.10.2019 20:24 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Kyllä, Lahti Eagle. | ||||
|
|
17.10.2019 17:06 | Esa J. Rintamäki | ||
| Bussi lienee Lahden autokorin valmistama. | ||||
|
|
17.10.2019 16:52 | Eljas Pölhö | ||
| Hankoon sijoitetut SVR:n höyrykattilat n. 1910 olivat: 6904 vekstad (ent. Lok n:o 34; 1895 Hangö verkstad, 1916 -> Jy b-ombyggnad) - Avonside Eng. Co Ltd, Bristol 8501 vagnsvärm. (ent. Wiborg Verkstad, lokomobil; 1898 -> Hangö) - Robey & Co, Lincoln, Engl. 9104 verkstad -> pump - Egen verkstad, Helsingfors (vertikal i nya … epäselvä sana) 9501 lyftkran (1 1/2 ton portalkran*) - Gebr. Figée, Haarlem 9502 lyftkran (1 1/2 ton portalkran) - Gebr. Figée, Haarlem 9714 ångspruta - Ludvigsbergs mek. verk., Stockholm 0015 pump - Maskin & Brobyggnad AB (6,1 m2 eldyta) *painomerkinta epäselvä, voi olla 3 1/2 ton; toinen on varmasti 1 1/2 ton) Kattilanumeroissa 2 ensimmäistä ilmaisee valmistusvuoden ja kaksi seuraavaa sen vuoden järjestysnumeron. |
||||
|
|
17.10.2019 16:44 | Heikki Jalonen | ||
| Lyhdyt oli maalattu valkeiksi, joten päivänvalossa samat käsitteet olivat yhtä lailla havaittavissa vaikka valo ei näkynytkään. Joskus näkee myös kuvia, joissa lyhtyjen tilalla käytetään valkeita levyjä. Kyse on silloin päivävalon aikana liikennöivästä junasta. Ja yleensähän vanhat kuvat esittävät päivän aikaa, ei ottanut entinen foto pimeässä. Piirretyt julistekuvat ovat sitten oma lukunsa. Niissä meno on joskus todellista öisen vauhdin ekstaasia ja puskimella istuu itse Belzebub... Hurjaa on tosiaan ollut tuo brittiläinen sokkona ajo - siinä on pitänyt kuljettajalla olla luja luotto siihen, että kulkutie on esteetön. Pikipimeässä (ja sateessa, tietenkin) ja nopeutta sata mailia per tunti, rata mutkainen ja joka mailille ainakin yksi tunneli. Ilman käytännössä minkäänlaisia varsinaisia valoja. Nuo opastelyhdyt kun vielä 1960-luvulla olivat öljytuikkuja tai korkeintaan karbidilyhtyjä, höyrykalustossa varsinkin. Sähkö oli myöhäinen tulokas, vasta sen myötä saattoi puhua jostain valolta vaikuttavasta. Ei ole ihme, että Briteissä radalla kulku oli ja on vieläkin todella ankarasti sanktioitu - et selviä pikku nuhteilla ja kevyellä sakolla jos siellä linjalla hiiviskelet... Muualla ei tosiaan näin ollut, valoilla oli tarkoitus tosiaan nähdä edes jotakin. Britanniassa tilanne perustui luultavasti ennen kaikkea ikivanhaan "aidatun maan"-käsitteeseen. Aikaisempina aikoina ratojen rakentajat saivat rakentamisen privilegion suoraan Parlamentilta, Act-päätöksenä. Se oikeutti (ja myös pakotti) ostamaan ja tarvittaessa pakkolunastamaan linjan maat. Sen jälkeen ne olivat yksityismaan statuksella olevaa propertya ja muiden asia oli pysyä poissa tieltä. Aidata toki piti ja kaikki tarvittava oli tehtävä, jotta ihmiset ja kotieläimet pysyisivät poissa tieltä. Tässä on ilmiselvä yhtymäkohta ikihistorialliseen Kuninkaan metsästysmaahan tai aatelisten yksityisiin jahtipuistoihin. Nekin olivat "aidattua maata" eikä ulkopuolisilla ollut sinne menemistä. Vielä 1700-luvulla rangaistus tunkeutumisesta saattoi olla hamppukravatti, kunnes keksittiin Australia... |
||||
|
|
17.10.2019 16:07 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Poikkesin Vaasan asemalla 3.10.2014 ja asia selvisi tai ainakin että, halkopiippuhan siinä on: https://vaunut.org/kuva/135475 | ||||
|
|
17.10.2019 15:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuvassa https://vaunut.org/kuva/42650 on liikennettä tällä raiteella. | ||||
|
|
17.10.2019 15:41 | Jimi Lappalainen | ||
| Hieno junarunko ja -kuva :) | ||||
|
|
17.10.2019 14:53 | Eljas Pölhö | ||
| Kirjan "Industrial Locomotives of Scotland", ed. Alan Bridges, IRS 1976 mukaan valmistaja oli English Electric Co, valmistusnumero 1131 vuodelta 1940. Veturin nimi oli FAIRFIELD ja Fairfield Shipbuilding & Engineering Co. Ltd., Fairfield Works, Govan (Glasgow) luovutti sen 29.6.1967 Scottish Railway Preservation Societylle. Liikennöinti yhdellä virroittimella niin kauan kuin raitiotieliikenne toimi, sen jälkeen kahdella "sarvella" käyttäen trolleybussireitin ilmajohtoja. Tämän veturiradan liikenne loppui syyskuussa 1966. | ||||
|
|
17.10.2019 14:29 | Jimi Lappalainen | ||
| Jokohan sähköbussi ja -juna ovat kohdanneet? :) | ||||
|
|
17.10.2019 14:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Mahtavaa, kiitos vastauksesta 6nen :) | ||||
|
|
17.10.2019 14:12 | Hannu Peltola | ||
| Tämä on vuoden 1940 tuotteeksi aivan hämmästyttävän antiikkinen! Hyvä vertailukohde on LAG:n paikallisveturit (eli DB:n E69-sarja) ja USA:n varhaiset Box-Cab -sähköt, joita valmistettiin 1910-luvulla. Liukulaakerointi, niittaamalla tehty rakenne, tehottomat moottorit, Box Cab -muotoilu korissa, lyyravirroitin.... | ||||
|
|
17.10.2019 12:23 | Tommi K Hakala | ||
| Toisaalta, eikös tekareissa ole ollut hieman samaa ideaa, kun oli nosturi varustuksessa? | ||||
|
|
17.10.2019 11:44 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä se tosiaan lienee puhelinveto. Jos tämä tosiaan on vesitorni, niin siinä olisi logiikkaa: puhelimella voitiin etukäteen varmistaa veden saatavuus (Hangosta) vähillä vesillä lähtemässä olevalle junalle ja/tai antaa ennakkoilmoitus tulevasta vedenotosta. Silloin tuo piippu saattaisi kuulua pienelle Rapid-malliselle kattilalle, joka antaa vesipumpun tarvitseman höyryn. Veden nosto (kaivosta tai vesistöstä) saattoi tietenkin olla myös käsipumpulla. Molemmissa tapauksissa veden nosto vei aikaa: kattilan paineen nosto tai pumppausmiesten hälyttäminen ja pumppu-urakka. Tornin säiliö pyrittiin tietysti pitämään täytenä, jotta vesitys kävisi junan tullessa mahdollisimman pian. Kovin suuri säiliö tuonne sisälle ei kuitenkaan mahdu, parin-kolmen kuution luokkaa enintään. Täyttäminen oli siis varmaan melko jatkuva toimi. Tuollainen A6 hörppäsi sen jokseenkin kerralla, jos tyhjempi oli. Kaivoa tuossa tornissa tuskin sisällä on, se on niin kovin lähellä rataa. Paikassa, jossa tärinä aiheuttaisi painumia ja muuta hankaluutta, jopa suoranaista sortumisvaaraa. Asemarakennuksen puolella on tietysti omat puhelimensa junansuorituksiin ja muuhun asemanhoitoon, mutta jos vesi oli ongelma suora linja myös vesille oli varmaan tarpeellinen. Mukava tietää, että tämäkin oli Granholmin töitä. Hämmästyttävän laajalevikkinen arkkitehti kun tarkemmin ajatellaan! Oulussa tulee muuten pian myyntiin yksi Granholmin suunnittelu: ent. Tuiran sairaalan ent. ylilääkärin asunto, pian kaupungin ent. omaisuutta. Hieno talo, kansallisromanttista suuntausta, hieno sijainti. Harvinaisempaa epä-rautatie-Granholmia. |
||||
|
|
17.10.2019 10:52 | Mikko Herpman | ||
| https://vaunut.org/kuva/55980 Vanhat kallansillat ainakin olivat puuston joukossa.. vieläköhän ne ovat siellä Suosaaressa. Miten lie vankkaa tekoahan nämä ovat, mutta vuosikymmenet rehevän kasvuston päällystämänä/ympäröimänä varmasti korroosio tekee tekemisiään. Jos tulisi käyttötarve, toki korjaamalla varmasti saataisiin nopeammin käyttöön kuin kokonaan tekemällä uusi... |
||||