|
|
17.10.2019 10:52 | Mikko Herpman | ||
| https://vaunut.org/kuva/55980 Vanhat kallansillat ainakin olivat puuston joukossa.. vieläköhän ne ovat siellä Suosaaressa. Miten lie vankkaa tekoahan nämä ovat, mutta vuosikymmenet rehevän kasvuston päällystämänä/ympäröimänä varmasti korroosio tekee tekemisiään. Jos tulisi käyttötarve, toki korjaamalla varmasti saataisiin nopeammin käyttöön kuin kokonaan tekemällä uusi... |
||||
|
|
17.10.2019 10:41 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Pietu, mielenkiintoinen videolinkki! En tiennytkään, että Intiassa käytetään vielä jarruvaunuja ja malli on suoraan Briteistä. Hurjannäköisiä nuo Intian kaksikerroskonttijunat, jenkeissä ne eivät vaikuta ollenkaan noin hurjilta... | ||||
|
|
17.10.2019 10:18 | Pietu Tuovinen | ||
| Erittäin hyvä kuvasarja! Intiassa käyttävät brittimallisia jarruvaunuja tavarajunissa edelleen, kuten esimerkiksi: https://youtu.be/jiMqNrSUZ0Q?t=55 | ||||
|
|
17.10.2019 09:48 | Hannu Peltola | ||
| Linkistä löytyy paljon lisätietoa Glasgown sähköistyksestä, mm. ratapihakaaviot 1960 sähköistetyltä osuudelta: http://www.scot-rail.co.uk/page/Glasgow+Suburban+Electrification+1960 Minulla olisi todella mielenkiintoinen PDF Glasgown sähköistyksestä, mutta sitä ei voi ladata keskustelupuolelle sivuston todella vahnentuneen 1 MB kokorajoitteen takia... | ||||
|
|
17.10.2019 09:03 | Teppo Niemi | ||
| Jos oikein muistelisin, niin tuo oli 1970-luvulla rataosaston käytössä. Ja tuon lähellä sijaitsi Raitoon ensimmäinen ?? laiturirakennus. Se joka oli vuoteen 2018 Humppilan museorautatien asemana | ||||
|
|
17.10.2019 08:09 | Kari Haapakangas | ||
| Voipi olla, että tämänkin sijaintitieto lojuu jossain kriisiajan varautumiskansion sivuilla. | ||||
|
|
17.10.2019 02:06 | Reino Kalliomäki | ||
| Hangon varikon vesiongelmasta kerrotaan SVR 1862-1912 kirjan II-osan sivulla 526: ”Tallin kahteen rautalevysäiliöön, joista kumpikin vetää 20 m³, nostettiin vesi vuoteen 1910 asti tallin läheisyyteen eri paikoille rakennettujen pumppukaivojen avulla, vaan kun täten järjestetty veden saanti osoittautui kaikista ponnistuksista huolimatta liian niukaksi, ja vesi sitä paitsi oli laadulleen vähemmän sopivaa … tehtiin mainittuna vuonna sopimus kaupungin vesilaitoksen kanssa …” Rakennus liittynee vesiongelmaan, sijainti sopii Hangosta lähteville junille, tai kyseessä on vain pelkkä kaivo. Ohuet johdot sopivat mielestäni paremminkin puhelin-, kuin sähköverkkoon. Ulkosoittokellokin on oven päällä. |
||||
|
|
17.10.2019 01:12 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva! Näillä näkymin seuraava kuvaamismahdollisuus avautuu vuonna 2022! ;) | ||||
|
|
17.10.2019 01:09 | Jari Kuusinen | ||
| Kyseessä on tietenkin Koijoen vanha teräslevysilta Matkun eteläpuolelta: https://vaunut.org/kuva/28511 Muistelen nähneeni täällä aiemminkin kuvan tältä paikalta joskus 2004-2005, joten silta on vaihdettu jo kauan sitten. JOnkin verran näitä sillanraatoja yhä "lojuu" maastoon unohdettuina, harrastajia ilahduttamassa... Myös mm. Kainuunmäestä ja Sukevalta löytyy vanha teräslevysilta, löytyykö muualta? |
||||
|
|
17.10.2019 01:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Oikein mielenkiintoinen kuvasarja! Kiitos, Hannu! | ||||
|
|
17.10.2019 00:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Heikki, kyllä tämä on ehtaa B. Granholmia. Piirustuksissa oli Granholmin signeeraus, ainakin näkemissäni... Olkoon kuva ajalta, jolloin konsultteja eikä kustannusvastaavuutta ei oltu kovi paljoa tuumailtu. |
||||
|
|
16.10.2019 23:59 | Markus Räsänen | ||
| Nyt korjattu liikennepaikka kuvatietoihin. | ||||
|
|
16.10.2019 23:58 | Heikki Jalonen | ||
| Tällä koneellahan on jopa heikko kytkentä Suomeen: käyttäjätehdas (Colvilles & Co, Glenncarnock) toimitti 1966..67 Raahen terästehtaan valssaamohallin kantavat teräsrakenteet. Järeää niitattua (!!!) rakennetta! Oikein kunnon klassista vanhan ajan terästyötä, nykyään ehdottomasti unobtainiumia... | ||||
|
|
16.10.2019 22:21 | Heikki Jalonen | ||
| Kiinnostava kuva, paikka harvinainen, liekö montaakaan kuvaa tästä paikasta olemassakaan? Aivan huippu-upeat spiirat tuolla rakennuksen katolla, siinä jää Kajaanikin kakkoseksi! Onkohan tämä Granholmia ollenkaan? Laiturin lyhdyt taitavat tässä tapauksessa olla öljylamppuja: huolella puhdistettuja (oli jollakulla asiana ja tehtäväksi määrätty), pystykorkeat liekkilasit (melkein koko lyhtykorin korkuiset) ovat melko selvästi näkyvissä, samoin tummahko poltin alapäässä. Kokoluokkaa 10-12''' (linjaa) polttimella. Tuon ajan tavallisessa jokapaikan SVR-tyyppilampussa oli usein pyöreä messinkinen öljysäiliö, tilavuus noin 1 litra, halkaisija noin 15 cm, korkeus noin 12 cm. Juuri sellainen sopisi luurailemaan tuolla lyhtykorin pohjalla. Veturin etupään kohdalla näkyy Bender-mallinen vaihteenasettimen lyhty ja asetinvivun levy. Se ei kuulu vasemmalta tulevan raiteen vaihteeseen vaan jossain taaempana vasemmalla olevaan sivuraiteeseen. Kyseessä ei siis ole ihan pelkkä yksinkertainen linjavaihde vaan korkeamman asteen liikennepaikka, mutta mitä tasoa? Se myös puhuisi vesitysmahdollisuuden puolesta. Tornirakennuksen katolla on peltisehkö piippu. Ehkä lämmityskamiinaan liittyvä, vesitornissa talvella tarpeen. Tai höyrypumpun kattilaan ainakin joskus mennyt. Mutta: aivan kuin oven yläpuolella olisi eristimiä, samoin kuin katon harjalla. Ja hieman vasemmalla tolppa, jossa lisää eristimiä. Miksi juuri tuonne menisi puhelinlinja? Mutta, ehkäpä sähkö voisi mennä. Vaikkapa sieltä sahalta saatava 110VDC. Käyttämään pumppua joka omaa rauhallista tahtiaan täyttää vesisäiliötä - suuria tehojahan pikkuvirralla ei revitä. Mutta, toimii vahtimatta ja ilman henkilökunnan apua. Aikaahan sillä pikku pumpulla olisi käytössään... Olisikohan niin, että tässä on Hankopaanan ikioma omituisuus, joka (tultuaan osaksi SVR:n verkkoa) on säilyttänyt erikoisuutensa, vähän paranneltuna tietysti? |
||||
|
|
16.10.2019 21:46 | Tapio Keränen | ||
| Mahtoiko Suomeen tuoduissa puukorisissa ravintolavaunuissa olla lanterniini-ikkunoita? Kaikissa näkemissäni kuvissa ne oli peitetty kattomateriaalilla. Vanhoissa peltiseinäisissä R-vaunuissa ikkunat ovat näkyvissä. | ||||
|
|
16.10.2019 19:44 | Aapo Niemelä | ||
| Puunkuormausalueelta tietenkin raakapuuta, mutta Ruukin tehtaalta ei uskoakseni lastata kyytiin mitään. Sinne kulkee metalliteollisuuden tuotteita, tietääkseni pääasiassa paksua metallilevyä Occ-y vaunujen kyydissä. | ||||
|
|
16.10.2019 18:11 | Erkki Nuutio | ||
| Onko tuo asemalle pysähtyvän junan veturin vierelle sijoittunut rakennus pumpullinen vesiviskuri, josta viskuritorvi kuitenkaan ole näkyvissä? En muutakaan tarkoitusta keksi rakennukselle ja sen "hullulle"sijainnille. Valkotakkinen Nikolai II:n paikallisedustaja on etualalla. Santarmi siis. |
||||
|
|
16.10.2019 18:04 | Erkki Nuutio | ||
| Kun pysytään asiallisissa SI-yksiköissä, on teho = voima x nopeus , P [kW] = F [kN] x v [m/s] . Ylempänä mainittuja nimellisiä maksimilukuarvoja käyttäen tämä merkitsee sähköllä 6400 kW = 350 kN x 18.3 m/s , ja dieselillä 360 kW = 350 kN x 1.03 m/s . Dieselkone on siten apukone, jolla maksimivetovoimaa piisaa vain 1.03 m/s = 3.7 km/h nopeuteen asti. SI-yksiköiden siunauksia on että teholaskuissa ei esiinny hevosia, |
||||
|
|
16.10.2019 17:52 | Jukka Ahtiainen | ||
| On olemassa kaksi englanninkielistä nimitystä ja lyhennettä: Diesel Power Module DPM ja Auxiliary Power Unit APU, jotka tarkoittavat tässä yhteydessä samaa. APU merkitys riippuu siitä, puhutaanko englantia vain suomea. |
||||
|
|
16.10.2019 17:29 | Esa J. Rintamäki | ||
| Nuo plarformskjulin edessä olevat valaisimet lienevät "sähköpolttoisia"? Ainakin zoomattuani kuvaa näytti tihrusilmiini näin olevan. | ||||
|
|
16.10.2019 16:25 | Olli Saari | ||
| Mutta onko diselkone enää apumoottori jos sillä tuotetaan vetovoimaa? vai puhutaanko muissädiselsähköisissä vetureissa että moottori on apukone? | ||||
|
|
16.10.2019 16:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Ruuvattu. Veturi on siis A6. Kiitos, Eljas :) | ||||
|
|
16.10.2019 15:38 | Eljas Pölhö | ||
| Vuonna 1910 Hangon ja Karjaan välinen henkilö- ja sekajunaliikenne hoidettiin A4-vetureilla. A6 olisi todella harvinainen poikkeus, joten ruuvaisin (vanhinta) kuvausvuotta yhdellä eteenpäin (alk 1911). Karjaalle oli 1910 sijoitettuna A5 58, A6 92 ja 98, A3 222, 224, 225 ja 227 sekä A7 231. Näistä mainituista 58, 222---231 ei ollut kuvan kaltaista hyttiä eikä tuolloin kattilaa, jossa oli kiillotettu messinkikupu. Jäljelle jäävat A6 92 ja 98 (jos kuva on noin 1911). | ||||
|
|
16.10.2019 14:14 | Tapio Nikula | ||
| Olin töissä Voikoskella kesinä 1965 ja -66. -65 oli uusi ratapiha otettu osittain käyttöön ja junat kulkivat eteläpään uutta oikaisua pitkin. Vanha ratalinja purettiin kesällä -65, siis eteläpäästä. Jos nyt muistan oikein, niin ylikäytävää ei enää ollut. Kuvasta vähän oikealle olivat pohjoisen lähtöopastimet, jotka me kaivoimme maahan. Olisi pitänyt jäädä joku muistijälki, jos ylikäytävä olisi vielä ollut olemassa. Tosin tässä iässä ei muistiin juuri ole luottamista. Pari vuotta sitten muistelin tällä palstalla, että Hr11 ei liikennöinyt Pieksämäelle. Kun alitajunta tarpeeksi pitkään jauhoi asiaa, niin tulihan se mieleen, että sittenkin ainakin yhden kesän vetivät jotakin Jyväskylän suunnan junaa, kenties P91. | ||||
|
|
16.10.2019 13:55 | Jussi Tepponen | ||
| Hieno yksityiskohta ovat nuo lyhyen laiturin "pidentäjät", eli junaan nousemista helpottavat porrasjakkarat. Lähin niistä on tasoristeyksen tällä puolella ja kaksi muuta veturin vieressä. | ||||
|
|
16.10.2019 13:51 | Jimi Lappalainen | ||
| Finnassa olisi kuvia paljon muiltakin liikennepaikoilta mitä täällä ei vielä ole, mm. Kaskimaa, Korpi, Korvenkanta, Karttula...muitakin kuin K-alkuisia. Pysyväisarkistona Finna lienee varmempi. | ||||
|
|
16.10.2019 12:26 | Jimi Lappalainen | ||
| https://finna.fi/Cover/Show?id=musketti_rautatie.M014%3AVR1%3A13228&index=1&size=large | ||||
|
|
16.10.2019 11:55 | Jimi Lappalainen | ||
| Vertailukuva: https://finna.fi/Cover/Show?id=musketti_rautatie.M014%3ASRMV1%3A47&index=1&size=large | ||||
|
|
16.10.2019 11:32 | Jarno Heikkinen | ||
| Liikennepaikka jäänyt laittamatta, voiko korjata asian? | ||||
|
|
16.10.2019 11:26 | Teemu Saukkonen | ||
| Kakkosveturi on 2511 | ||||
|
|
16.10.2019 11:12 | Jimi Lappalainen | ||
| Löytyikö Vr2? ;) https://vaunut.org/kuva/96275 | ||||
|
|
16.10.2019 11:10 | Jimi Lappalainen | ||
| Kaikki mitä ei ole erikseen sallittu, on kiellettyä? :) | ||||
|
|
16.10.2019 11:07 | Jimi Lappalainen | ||
| Tsl 91021. | ||||
|
|
16.10.2019 11:06 | Joonas Leinonen | ||
| Tänään vaunu bongattu Pieksämäellä, suunnisti konepajalle päin 10 minuuttia sitten... | ||||
|
|
16.10.2019 11:00 | Pasi Seljas | ||
| Tuohan kieltää radan ylittämisen jopa siltaa pitkin. | ||||
|
|
16.10.2019 10:54 | Petri Nummijoki | ||
| Veturimieslehden mukaan vetovoima olisi 350 kN ja sama sekä sähköllä että dieselillä. Tietysti edellyttää, että kitka riittää moisen vetovoiman kehittämiseen. http://digilehti.vml.fi/digilehti/42016/1-22 | ||||
|
|
16.10.2019 10:24 | Jimi Lappalainen | ||
| Kas, kas. | ||||
|
|
16.10.2019 10:24 | Mikko Herpman | ||
| Katos vaan, eipä ollut sattunut tuo uutinen silmään.. Eli huolia on ollut jo aiemmin, no hyvä että tuli esiin ennen romahdusta! Tuossahan oli katastrofin ainekset kohdallaan. | ||||
|
|
16.10.2019 10:21 | Jimi Lappalainen | ||
| Vanha tiepohjakin asfaltteineen. | ||||
|
|
16.10.2019 09:50 | Aapo Niemelä | ||
| Jatkuva teho sähköllä on 6400 kW, ja dieselillä 360 kW. Rapuvaunuista en tiedä, mutta kyllä silla saa 60 tyhjää Vokkia helposti liikkeelle. Täytyy vielä lisätä aiempiin tietoihin, että juna palasi Nivalasta samaisten täysien rapujen kera ja roikka oli mukana myös Kettukalliolla. (Lisätty kuvatekstiin) | ||||
|
|
16.10.2019 09:15 | Lari Åhman | ||
| Hyvä kuva tosiaan! Joskus sattuu vahingossakin oikeaan aikaan paikalle ja kuljettajien morjestus on mukava lisä :) Paljonkos tällä ”kolmosella” on paperilla vetovoimaa eli millainen puuroikka sillä yksinään pitäisi liikkua? | ||||
|
|
16.10.2019 09:09 | Aapo Niemelä | ||
| Kiitos! Jyrki Talven mukaan testailu liittyy Sr3:n dieselmoottorin käyttöön mm. vaihtotyössä. https://youtu.be/IylBSOpySyE Saa toki laittaa jakoon, kunhan ei pidä kuvaa omana otoksenaan :). | ||||
|
|
16.10.2019 08:45 | Konsta Alasimi | ||
| Hyvä kuva ja kokoonpano! Saako pistää jakoon? | ||||
|
|
16.10.2019 08:35 | Jukka Voudinmäki | ||
| Mitä Kettukalliolta lastataan satunnaisten kävijöiden kyytiin? | ||||
|
|
16.10.2019 08:07 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Näkyy valkokypärällä olevan sylissään Sr3:n radio-ohjain. | ||||
|
|
16.10.2019 02:22 | Jari Kuusinen | ||
| Hieno kuva! Hieno juna! Veturi ja juna taisi tulla sunnuntaina Kontiomäeltä Kajaaniin ja maanantaina Iisalmen kautta Ylivieskaan? Jos näin on, on Vectronilla nyt ajettu... tai hmm, miten sen muotoilisi, matkustettu tai vedätetty koko Kallion rata läpi! :) | ||||
|
|
16.10.2019 02:17 | Jari Kuusinen | ||
| "GRK koki viime keväänä merkittävän yllätyksen Saimaan kanavan ratasiltatyömaalla maatuen porapaalutuksen aikana. Silloin huomattiin, että vanha, purettavaksi aiottu silta ei ehkä kestä liikennettä edes rakennustöiden aikaa. Erittäin hoikaksi suunniteltu silta taipui junien painosta niin paljon, että toisen pään laakerilla se nousi 5-6 senttiä ylös. Jos laakeri ei olisi ollut ruosteen vuoksi tiukasti kiinni, olisi laakeri voinut pyörähtää siltapalkin alta pois ja siltapalkki olisi voinut pudota laakeritasolle. Riski oli todellinen, sillä painavien veturien aiheuttama sillan heiluminen havaitiin jo vuonna 2008, kun sillan välilaakerit uusittiin. Nyt ongelmalliseksi havaitun maatuen laakeria ei silloin vaihdettu." https://www.rakennuslehti.fi/2019/09/saimaan-kanavan-siltatyomaan-suurin-yllatys-oli-vanhan-sillan-romahdusvaara/ (lainaus ja alla oleva referointi painetusta lehdestä) Em. syystä uuden sillan rakennusaikataulua päätettiin kiriä niin paljon kuin mahdollista, eli 7 kuukaudella. Vanhaan siltaan on tehty akuutit, liikenteen turvaavat korjaukset ja "parhaillaan selvitetään mahdollisuuksia palata vanhaan 30 kilometrin tuntinopeusrajoitukseen." Mainittakoon Rakennuslehden jutusta vielä, että uuden sillan porapaaluja on kairattu jopa 50 metrin syvyyteen, ja "luonnollisesti" vastaan on tullut myös Saimaan kanavan ensimmäisen, käännettävän ratasillan perustukset. Lisäksi kanavan tyhjentämisen mahdollistava turvaportti osoittautui vuosia sitten tehdyssä testissä niin huonokuntoiseksi, että sekin olisi jouduttu kunnostamaan eikä siihen ryhdytty, mitä nyt hieman jälkikäteen harmitellaan siltatyön sisältäessä paljon vaativaa sukellustyötä... |
||||
|
|
15.10.2019 23:37 | Mikko Herpman | ||
| Onpas mielenkiintoisen näköinen kombo. Deeverit taitavat kömystä päätellen vetää, ja näkyyhän siellä kuski olevan puikossakin ekassa koneessa. Mitähän tässä testaillaan, hieno kuva! |
||||
|
|
15.10.2019 23:01 | Petri Nummijoki | ||
| Vanhat Koneet-lehdessä 6/2019 on artikkeli Dr12-veturista ja kuljettajaakin on näiden museoajojen yhteydessä haastateltu: http://www.vanhatkoneet.fi/4282/uuden-ajan-vetovoimaa-dr12-veturi-huru | ||||
|
|
15.10.2019 20:32 | Juhani Pirttilahti | ||
| Onkohan tuota laintulkintaa radan ylittämisestä koskaan testattu käräjillä asti? | ||||
|
|
15.10.2019 17:36 | Niko Padatsu | ||
| Krimin alueen rungoista ilmeisesti kaikki on romutettu pääasiassa viime ja tänä vuonna. Kahden yksilön keulat on jätetty vierekkäin jonkinlaiseksi muistomerkiksi. (ER1-190 ja 227) |
||||