|
|
12.10.2019 07:58 | Joni Jurmu | ||
| Jep, aivan Syötteen kupeessa! Sopivan joustava määritelmä näillä korkeuksilla ;) | ||||
|
|
12.10.2019 00:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ikävä sanoa, John, mutta Sinulla on kommentissasi 11.10.2019 klo 22:18 kirjoitusvirhe. Göötepori - Särö - radan rälsbussit olivat sarjaa YBo6, eikä seiskoja. Liitevaunut olivat sarjaa UCoy (1956 alkaen UBoy), eli niissä oli ohjaamo, mutta ei tavaraosastoa (kuten SJ:n ohjaamoliitevaunuissa oli). Sitten kun GSJ:n liikenne lopetettiin vuodenvaihteessa 1965-66, vaunut yhtä lukuun ottamatta lähetettiin Liberiaan (kyllä - Afrikkaan!) LAMCO-kaivosyhtiön henkilöliikennettä hoitamaan. Se jäljelle jäänyt liitevaunu toimi kioskina Gööteporissa. |
||||
|
|
11.10.2019 23:13 | Heikki Jalonen | ||
| Todellakin, Volvo-Saab-dualismi... Jos sen ymmärtäisi niin paljon käsittäisi Kansankodin henkisen perinnön hienouksia. Väitän, että kyseessä ei ensisijaisesti ollut ollenkaan auton hinta tai paperilla olleet tekniset ominaisuudet tai niiden omistajien varallisuus. Kyseessä oli mielestäni selkeä ajatustapojen ero niiden omistajien välillä: Volvo = Vanhoillisuus+Perinteet vs. Saab = Uudenaikaisuus+Kokeilunhalu. Sama ajatusmaailmojen ero näkyi autojen vetotavoissa. Luotitko varmaan koeteltuun takavetoon vai olitko uudenaikaisen etuvedon ystävä. Tai moottoreissa: normaalia nelitahtitekniikkaa vaiko tilaekonomista kaksitahtia. Jos pysytään varsinaisten auto- ja ammattilehtien ulkopuolella, myös muut ruotsalaiset lehdet kirjoittivat Volvoista ja Saabeista 1950- ja 1960-luvuilla hämmästyttävän paljon. Siis aikana, jolloin autoilu ei vielä ollut synkkien syntien mustan listan pahin peikko eikä siitä puhuminen ollut tabu perhelehdissäkään... Peripataperhearvolliset julkaisut kuten Hemmets Veckotidning tai Allers Familjejournal julkaisivat usein juttuja, joissa jompaa kumpaa (tai vertailumielessä molempia) ruotsalaista kokeiltiin miten kulloinkin, yleensä aika terveestä käytännöllisyysvinkkelistä. Toki välissä saattoi olla myös juttu vaikkapa Stig Carlssonista, mutta enemmän human interestiä sekin oli. Lukijat olivat selvästi kiinnostuneita asiasta, muutenhan jutut olisivat jääneet naputtamatta. Mutta, näissä lehdissä tuskin koskaan oli juttuja ei-ruotsalaisista autoista. Samaiset lehdet tietenkin myös julkaisivat merkkien mainoksia. Ja niissäpä olikin mielenkiintoisia painotuksia. Kuvitus oli useammin korostavaa piirroskuvaa, joskus valokuvapohjaista. Volvo-mainoksen kuljettaja oli usein luotettavan vakiintunut mieshenkilö, konservatiivisessa tummassa puvussa. Päässä Borsalino, tietenkin. Ja - ehdottomasti - tumma kravatti kaulassa. Ja usein, suoravartinen piippu suussaan. Selvästi kyseessä oli Rehtori Eriksson - mies ei joka ei haihatellut pilvilinnojen perässä vaan oli tiukasti kiinni käytännössä ja hallitsi ympäristöään. Volvon uusien kirkkaan punaisten värien (joita hän ei tietenkään valinnut) lisäksi häntä häiritsi vain se, että Ruotsin kouluissa oli ruumiillinen kuritus kielletty 1.1.1958 lähtien. Kurittomuus, Rock-n-Roll ja etuveto, siitä ei hyvä seuraa. Saab-nainoksessa kuljettaja saattoi olla nainen. Auton katolla ehkäpä sukset tai kuvassa joku muu urheiluväline. Pukeutuminen urheilullista ja nykyaikaa lähellä. Kuin alleviivaten kuinka modernit ajat vaativat modernin auton. Auton, joka selviää helposti myös urheiluolosuhteissa. Eihän uuden ajan menijä voi olla vanhanaikainen tai selvitymiskyvytön. Eikä hän yleensä polttanut, edes savukkeita - piippu olisi ollut outo näky. Jos kuva olisi puhunut, ehkäpä hän olisi voinut ilmoittaa olevansa Neiti Juliet. Ei siis mikään Strindbergin pölyinen hahmo vaan uuden ajan kansainväinen ihminen. Arvatenkin, hänen suhtaumisensa rytmimusiikkiin oli luultavasti paljonkin suopeampi. Eroja oli, noissa ruotsalaisissa autoissa. Mutta, varsinkin niiden ostajissa. |
||||
|
|
11.10.2019 22:28 | John Lindroth | ||
| Ei,se oli asettamasi toinen korimalli eli hyvin lähellä sitä. Väritys hieno ,yläosa kermanvalkoinen alaosa vaaleahko sininen ,sama kuin sinne hankituissa lätissä. | ||||
|
|
11.10.2019 22:25 | Hannu Peltola | ||
| Oliko John Säröbananin lokomoottori jo tämän kuvan kaltainen? Jos on, se on ollut varmaan aivan ensimmäisiä 3. inkarnaation Z43:a. | ||||
|
|
11.10.2019 22:18 | John Lindroth | ||
| Kosketuskohta näihin on tullut siitä kun rakensin H0 mallin GSJ (Göteborg Särö järnväg)lokomoottorista joka oli vuodelta 1955.Inspiraatio tuli ensimmäisestä Säröbanan kirjasta(SJK julkaisu 60 luvun lopulte)jonka sain haltuuni jo vuosia sitten,jossa oli siellä liikkuneesta kalustosta Ho piirustukset.Tekniset tiedot tämän osalta olivat lähellä edellämainittuja paino oli 2 tonnia keveämpi,moottoriteho160hv,vetovoimaksi mainittiin 4000kg ja suurimmaksi junanpainoksi 300tn.Yhtiö oli lopettanut höyryliikennöinnin n 1954 ja korvannut junat pääasiallisesti YBo7 moottorivaunuilla joita oli 5 ja liitevaunuja 3 kappaletta.Suuria neliakselisia henkilövaunuja säästettiin 4kappaletta ,niihin asennettiin myös paineilmajarrut,ajatuksena että lokomoottori voisi vetää niitä junissa kesän ruuhkahuippuina.Kävi kuitenkin ilmi että tähän tarkoitukseen se oli täysin alitehoinen tämän jälkeen nämä jäljellä olevat Boggievaunut romutettiin.Mielenkiintoista oli että radan pienetkin höyryt 3,5,ja 6 olivat selvinneet junissaan höyryliikenteen lopettamiseen asti aivan hyvin,Lokomoottoria käytettiin sittemmin rataosaston hommissa ja työjunissa,se myytiin 1965 jolloin myös radan liikenne Särön asemalle asti loppui ja kiskot purettiin,Särön vanha asema on säilytetty ja siellä toimii asemaravintola,johon kannattaa tutustua. |
||||
|
|
11.10.2019 21:11 | Erkki Nuutio | ||
| Aivan oikein. Saabit eivät juolahtaneet mieleeni, kun en tuota ainokaistakaan hoksannut. Tjänsteman-tasoa oli aikaisintaan nelitahtinen 96 (1966-) ja viimeistään 99 (1967-). 2-tahtipäristimet, 92, 93 (1955-) ja 96 (-1967) eivät tainneet olla hinnaltaankaan sopivia kuplavolkkariin verrattuina. |
||||
|
|
11.10.2019 20:13 | Heikki Jalonen | ||
| Se lipputangon luona (epäruotsalaisen vinossa olevan P-merkin kohdalla...) oleva puikula onkin tämän kuvan erikoisuus: kuvan ainoa Saab (92, pieni takaikkuna). Vuoden 1963 ruotsalaisessa liikenneympäristössä Saabeja odottaisi näkevänsä enemmän, paljon enemmän. Katsokaapa tuota etunojaavaa B-pilaria, ei tuollaista muotoa muissa ole. | ||||
|
|
11.10.2019 19:59 | Heikki Jalonen | ||
| Mutta on kuvassa myös jotain ilon aihetta: rakennuksen vesikatto on hyvässä kunnossa, suorastaan erinomainen. Antaa rakennukselle lisää aikaa löytää "se oikea" eli joku joka ottaa sen asiakseen! | ||||
|
|
11.10.2019 18:58 | Hannu Peltola | ||
| Hieno juttu, nyt voi tosiaan katsoa koko sarjan! | ||||
|
|
11.10.2019 18:41 | Alex Chudoba | ||
| Hyvä ajatus, kerätään sarjaksi vaikka heti. Jossain vaiheessa lisäillen tänne enemmänkin löytämiäni kiinnostavia vaunukuvia. | ||||
|
|
11.10.2019 18:26 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan rälsbuss Y7 1213 oli sittemmin VR Trackin omistuksessa. | ||||
|
|
11.10.2019 18:09 | Esa J. Rintamäki | ||
| Kuvan vaunu valmistui 1950. Sen numero NKlJ:llä on 55. Se hylättiin 1964 ja siirrettiin virkatarvekäyttöön seuraavana vuonna. Hagforsin rautatiemuseoon se sijoitettiin 1987. Akselijärjestys: (1A)'(A1)', mekaaninen voimansiirto, pituus vetokytkimien "työntöpintoineen" 14 220 mm. Pyörästön pituus 8 650 + 2 150 mm (A-pään telissä 2 150 mm ja B-pään telissä 2 000 mm). Korin pituus 13 180 mm ja leveys 2 600 mm. Paino työkunnossa 11,8 tonnia. Istumapaikkaluku 47 (joista 1 toisen pään ohjaamossa). Suurin sallittu ajonopeus 80 km/t. Moottori Scania-Vabis D802/D812, teholtaan 155 hv. Valmistajana Hilding Carlssons mekaniska verkstad Uumajassa. Tiedot kirjasta Svenska Räösbussar, Arne Hällqvist, painettu Vaasassa 2017. |
||||
|
|
11.10.2019 15:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vähän apea kuva. | ||||
|
|
11.10.2019 14:38 | Hannu Peltola | ||
| Kerää Alex nämä SA-kuvat omaksi sarjaksi, niin löytyisi jatkossa helpommin ja samalla voisi palata koko sarjan katseluun! | ||||
|
|
11.10.2019 14:37 | Hannu Peltola | ||
| Upea ruskainen luonto kuvassa! | ||||
|
|
11.10.2019 13:56 | |||
| Haapakoskella oli ennen sahalle pistoraide, raide näkyy vielä kiinteistörajoina ja vesakkona Kansalaisen Karttapaikan ilmakuvassa. En nyt saa ilmakuvaa liitettyä mukaan. | ||||
|
|
11.10.2019 09:09 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis kuva | ||||
|
|
10.10.2019 22:30 | Jyrki Talvi | ||
| Oulujärvi. | ||||
|
|
10.10.2019 21:47 | Erkki Nuutio | ||
| Edustavassa Hjorthin talossa oli alusta lähtien katolla ilmanvaihdon synnyttävät Savonius-roottorit. Savonius-roottori oli suomalainen patentoitu keksintö noin 1920-luvun alusta. Seuraava talo on vielä alkuperäismuodossaan, mutta apulaiskaupunginjohtaja Jäntti (kok) myönsi vastoin lautakunnan kantaa luvan silmittömästi päällekäyvän lisäkerroksen rakentamiseen. Jo se riittää perusteluksi hylätä kulttuuripääkaupunki-hakemus. Mokoma rahanpoltto-hakemus. |
||||
|
|
10.10.2019 20:37 | Kari Haapakangas | ||
| Näyttäisi peräti kuusi paikkakuntaa noudattanut kehoitusta. | ||||
|
|
10.10.2019 20:31 | Pietu Tuovinen | ||
| Noniin olen palannut iltauniltani. Jarkko osui oikeaan, elikkä Paltamo. Juna on S66 Oulusta Helsinkiin | ||||
|
|
10.10.2019 20:14 | Hannu Peltola | ||
| Hyvä ja eloisa kuvaus, Erkki! Ratapihalta erottuvat mm. kaksiakselinen F5-konduktöörivaunu ja useampi lanterniinikattoinen vaunu. Osa henkilövaunuista on vielä puuvuorattuja. Lähimpänä olevan henkilöjunan keulilla on puukori-D, kuvanottohetkellä vasta vähän alle 40-vuotias nuorukainen. | ||||
|
|
10.10.2019 19:49 | Teemu Saukkonen | ||
| Parikkala? | ||||
|
|
10.10.2019 19:23 | Petri Sallinen | ||
| Lanterniinikattoisen vaunun vieressä on vaunu, jota ei kovin usein näe valokuvissa — tätä ennen olen nähnyt vaunun vain kahdessa kuvassa. Ei-vaunu 22037 kuului ensimmäiseen ns. uuden korityypin sarjaan, joita ryhdyttiin rakentamaan 1910-luvulla. Aluksi vaunun panelointi tehtiin poppelista, mutta melko nopeasti siirryttiin käyttämään haapaa sen kotimaisuuden vuoksi. Vaunu poikkeaa monessa mielessä seuraajistaan. Vaunun kori on hieman kapeampi ja vaunussa on suorat eteiset (joita ei ollut 18,6 metrin aluskehykselle rakennetuissa vaunuissa). Alkuperäisen konepajapiirustuksen mukaan vaunussa oli A3-telit ja alaslaskettavat ikkunat. Kuvassa ikkunat on jo vaihdettu terveysikkunallisiin versioihin. Vaunussa oli vain kaksi porrasaskelmaa lanterniinikattoisten vaunujen tapaan. Vaunu oli myös viimeinen sarja, jossa oli signaalinarujen koukut — ne näkyvät yhä kuvassa. |
||||
|
|
10.10.2019 18:57 | Konsta Alasimi | ||
| Jos saa junan numeronkin arvata niin oisko 67? | ||||
|
|
10.10.2019 18:46 | |||
| Paltamo | ||||
|
|
10.10.2019 17:44 | Miro Heinonen | ||
| Tuosta samaisesta kartasta näkyy myöskin Itsenäisyydenkadun aiempi nimi vuoteen 1957 eli Puolimatkankatu. Nimi vaihdettiin, koska Suomen 40-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi valtio esitti maamme kaupungeille kehotuksen nimittää jokin merkittävistä kaduistaan Itsenäisyydenkaduksi. | ||||
|
|
10.10.2019 17:40 | Miro Heinonen | ||
| Kuinka korkeita kaltevuuksia oli edesmenneellä Turun raitiotiellä? | ||||
|
|
10.10.2019 17:25 | Pietu Tuovinen | ||
| Ei ole Vuohijärvi, vaikka se tässä olevan junan aikataulusta löytyykin | ||||
|
|
10.10.2019 17:20 | Erkki Nuutio | ||
| Kyllä Kansankodin kulta-ajan kuvaa täytyy kehua. Seinätöherrykset tyystin puuttuvat sekä muovi- ja muu roska pikaruokaloista. Assalta saa takuulla Köttbullia posliinilautaselle ja enintään Prippsin tiskivettä. Sibylla-nakkikioski jää kuvan ulkopuolelle. Pohjoisruotsin kansa oli ja on köyhänpuoleista ja asui paljolta hellahuoneissa pienissä puukerrostaloissa ratapihan tuolla puolella. Työpaikka paperitehtaassa oli radan tällä puolen. Hirvimetsät olivat ja ovat tunturin suunnassa. Niiden vuoksi paperitehdas seisoo keskikesällä. Tjänstemannien autoista puolet on isänmaallisesti Volvoja. Varsin paljon on Amazoneja, joita myytiin vuodesta 1957. Toiset puolet ovat PV:tä 544 ja 444. Kaikki nämä parhaita ruotsalaisia panssarivaunuja. Scania-Vabisin kannattamattomuutta täytyi paikata epäisänmaallisesti myymällä kupla- ja pakettiVolkkareita reilulla voitolla. Tirehtöörien suurempi tasa-arvo osoitettiin mustilla Mersuilla. Muuta valikoimaa ei juuri ollutkaan: yksi DS/ID Citroen ja lipputangon luona joku saksalainen ja britti tai ranskis. Muutama motskari/mopedi ja polkupyörä. Kansa liikkui busseilla. Raiteilla todella vielä tapahtui sitä enemmän. Siinä kattava kertomus Keskipohjoisruotsista. |
||||
|
|
10.10.2019 16:39 | Julius Ylitalo | ||
| Paikka on Taivalkosken aseman pohjoispuolella. Syötteen kupeessa. | ||||
|
|
10.10.2019 16:20 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ikkunoiden kohdalla ei tekninen kehitys ole vieläkään pystynyt ratkaisemaan sadevesiongelmaa. Uusimpien vaunujen liimalasitkin päästävät vettä seinän sisään ja siitä seuraa kosteusvaurioita. | ||||
|
|
10.10.2019 15:43 | Kurt Ristniemi | ||
| Terveysikkunat ovat rakennuksissa käytettyjä alareunastaan (sisäpoka) saranoituja tuuletusikkunoita, joilla pyritään estämään lattiavetoa. Ks. esim. http://restaurointikuvasto.nba.fi/read/asp/rakosakuvahaku.aspx?KUVAUS_ID=53 Terveysikkunoita muistuttavaa ikkunamallia käytettiin matkustajavaunuissa VR-historiikin mukaan vuodesta 1925. Ilmankulun kannalta ikkunamallit kuitenkin eroavat toisistaan: Terveysikkunassa ikkunan pokat on ristisaranoitu, sisäpoka alareunasta ja ulkopoka yläreunasta. Matkustajavaunun ikkunassa koko ikkuna on saranoitu alareunasta. Matkustajavaunujen aikaisempi alaslaskettava ikkunamalli oli haasteellinen: Vastapainoista huolimatta ikkunat olivat raskaita käyttää ja tiivisteistä huolimatta ne ajanoloon päästivät vettä seinän sisään. |
||||
|
|
10.10.2019 15:41 | Konsta Alasimi | ||
| Vuohijärvi? | ||||
|
|
10.10.2019 13:36 | Teppo Niemi | ||
| Ne ovat ikkunoita, joissa on vain avattava yläosa. Ne korvasivat matkustajavaunuissa perinteiset alaslaskettavat ikkunat | ||||
|
|
10.10.2019 12:54 | Hannu Peltola | ||
| Vieno kysymys täältä takavasemmalta: Mitä ovat terveysikkunat? | ||||
|
|
10.10.2019 11:35 | Leo Saha | ||
| Näistä puuhytillisistä vetureista jompikumpi on nykyään minun harrasteradalla Sastamalassa. | ||||
|
|
10.10.2019 11:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Missään käytettävissäni olevista liikkuvan kaluston kuvastoista ei ole kuvaa lanterniinivaunusta, jossa olisi terveysikkunat. Se ei toki sitä todista, ettei sellaisia vaunuja olisi voitu rakentaa. Mutta edelleen pidän mahdollisena sitä, että joihinkin lanterniinivaunuihin kenties vaihdettiin myöhemmin terveysikkunat. |
||||
|
|
10.10.2019 08:51 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Esa tietojen täsmennyksestä! Näitä on tosiaan ollut kolmessa eri inkarnaatiossa ja ensimmäiset tehtiin heti sotien jälkeen. Kuvan malli on kolmas mallisarja. Ensimmäinen korimalli on tässä kuvassa: https://vaunut.org/kuva/121039?s=1 Toinen korimalli on tässä: https://vaunut.org/kuva/121040?s=1 |
||||
|
|
10.10.2019 08:10 | Aapo Niemelä | ||
| Hieno ja tunnelmallinen kuva. | ||||
|
|
10.10.2019 01:22 | Reino Kalliomäki | ||
| Varjojen ja radan muodostama kulma kuvaajan puolella on selvästi vajaa suorakulma. Radan kääntyminen kohti länttä, ja ajan kuluminen pienentävät kulmaa. Arvioin käsivaralta tämän puolen jäävän varjoon Kulennoisten vaiheilla. 997 on innostanut kuvaamaan heti ensimmäisellä asemalla: Särkisalmi. | ||||
|
|
09.10.2019 23:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tietoja Z43:sta: pyörästöjärjestelmä B, tyyppi dieselhydraulinen, moottori Scania-Vabis D812 teholtaan 120 kW kierrosluvulla 2 000 rpm. Vaihteisto Atlas Diesel DF-1.0, pituus puskimineen 8 800 mm, pyörästön pituus 4 000 mm. Vetopyörien halkaisija 970 mm. Paino työkunnossa 20,0 tonnia, suurin alkselipaino 10,0 tonnia. Vetovoima liikkeellelähdettäessä 65 kN, suurin ajonopeus 55/25 km/h. Valmistusvuodet 1959 - 1961. Tämän sarjan vetureita oli myös virkatarvevetureina sarjassa Qaz. | ||||
|
|
09.10.2019 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tiukan näköinen ukkeli ohjaimissa! | ||||
|
|
09.10.2019 22:15 | Keijo Honkanen | ||
| Miksi ei Särkisalmi, Putikko tai Kulennoinen? Itse veikkaan jälkimmäistä. | ||||
|
|
09.10.2019 20:14 | Julius Ylitalo | ||
| Kuinka jyrkässä ylä ja alamäessä juna pystyy kulkemaan olisi kiva tietää? | ||||
|
|
09.10.2019 19:39 | Rainer Silfverberg | ||
| Lienee ainoa E03 maailmassa maalattu VR:n väreihin! | ||||
|
|
09.10.2019 13:42 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Se suora tie eli r-303, jolla on nyt ajokielto, näkyy kuvassa lähimpänä; toi jossa on merkattu vihreällä maalilla vaihdettavia pöllöjä. Viereisen 302:n pöllinvaihdot tehtiin jo aiemmin. Kattelin kans et tää on vissiin vaunusomen ensimmäinen kuva, jossa näkyy Rauman veturitallin avoin ovi. Mut kyl siellä päivittäin käydään tankkaamassa, hiekoittamassa ja talvisin tenuttamassa päivystysvetureita. Kuvan tilanteessa tallin ovi oli auki sen kautta, että jakeluautonkuljettaja sai ajettua trukilla noi veturihiekat sinne sisälle. | ||||
|
|
09.10.2019 12:07 | Teppo Niemi | ||
| Vuonna 2010 olin Saksan rautateiden 175-vuotisjuhliin liittyvässä tapahtumassa Trierin ympäristössä. Matkaseuranani oli silloinen ministeriön virkamies. Hän ihmetteli, miten Trierissä tullaan toimeen kolmella läpiajettavalla laituriraiteella ja kolmellä päätepuskuriin päättyvällä, vaikka asema onkin käytännössä viiden henkilöliikenneradan risteysasema, jossa kahteen suuntaan kulkee sekä nopea että hitaampi henkilöjuna. Kaikki junat ovat samoihin aikoihin asemalla. Salaisuus on juurikin sovitetuissa raideristeyksissä. Ja viime vuonna pääsin toteamaan, että myös museojunillekin on tilaa ruuhka-aikaan..... |
||||
|
|
09.10.2019 11:30 | Jouni Hytönen | ||
| Uppsalan ja Salan välillä kulkee tunnin välein UL:n hankkimaa paikallisliikennettä, samoin Uppsalan ja Gävlen välillä tunnin välein ja Tierpiin saakka puolen tunnin välein. Uppsala on 200 000 asukkaan eli Tampereen kokoinen kylä. Tierpin taajamassa ei ole kuin 5 500 asukasta. Matkaa Tierpiin on 52 km ja junat pysähtyvät matkalla myös Storvretassa, Vattholmassa, Skyttorpissa, Örbyhusissa ja Tobossa. Eivät kuulosta kovin isoilta paikkakunnilta ja silti Tierpiin saakka ajetaan Reginoilla puolen tunnin välein. Jotain Ruotsissa tehdään perusteellisesti eri tavalla kuin meillä ja tahtotila junaliikenteen suhteen on täysin toinen. | ||||
|
|
09.10.2019 11:19 | Jouni Hytönen | ||
| Esimerkkinä voisi olla vaikka ei nyt niin kovin tiheästi asuttu Taalainmaan alue, joka on itselleni varsin tuttu. Borlängestä pääsee nykyisin junalla tunnin välein sekä Örebron että Gävlen suuntiin. Molemmat suunnat ovat kokonaisuudessaan Tåg i Bergslagen -liikennettä. Borlängestä Uppsalaan liikenne koostuu pääasiassa SJ:n markkinaehtoisesta kaukoliikenteestä (Tukholmaan/Tukholmasta). Kun katsoo vertailun vuoksi 80-luvun lopun SJ:n aikataulukirjaa, junatiheys Gävlen ja Örebron suuntiin oli jotain aivan muuta. Tuolloin ajettiin veturivetoisilla kaukojunilla ja tänä päivänä kaksi- tai kolmivaunuisilla Regina-yksiköillä. | ||||