|
|
08.06.2019 21:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tämä vaunu jo romutettu? | ||||
|
|
08.06.2019 19:55 | Kimmo Huhta | ||
| Tämä 446 oli 70-luvulla ilmeisesti pitkäänkin Äänekosken vaihtoveturina. Onko jollain tietoa, milloin se on sieltä poistunut, ja tuliko tilalle vielä jokin toinen pienveturi? | ||||
|
|
08.06.2019 19:54 | Jukka Suortanen | ||
| On kyllä hieno kesäinen kuva. | ||||
|
|
08.06.2019 19:51 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva siltaklassikosta! | ||||
|
Kuvasarja: Westinghouse tehdaskuvia |
08.06.2019 19:45 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia Eljas, nyt tuli mielenkiintoinen kuvasarja! GN:n Doodlebugeista on todella vähän kuvia. Nämä ovat varmaan olleet niin vähäarvoisia junia, että kallista filmiä ei ole tuhlattu niihin. Linkissä oleva #2320 on Bachmannin tulkinta "yleisestä" EMC-doodlebugista ja se ei ole tarkka GN-malli, tosin ihan uskottava malli kylläkin. Yksi erikoisimmista GN:n doodlebugeista oli Mack/St. Louisin valmistama #2337 vuodelta 1929. Tämä muutettiin jo vuonna 1930 sähköistettyjen osuuksien huoltovaunuksi X2804. Moottorivaunun katolle rakennettiin työtaso ja virroitin ajojohdon maadoittamiseksi. Vaunun peräpäähän asennettiin ikkuna, valonheitin ja hallintalaitteet, joten tätä doodlebugia voitiin ajaa muista poiketen molemmista päistä. Vuonna 1945 numeroksi muuttui X838 ja moottoriksi 1946 Cummins-diesel. Vaunu oli käytössä aina sähköistyksen purkuun 1956. |
||||
|
|
08.06.2019 19:45 | Aki Karvonen | ||
| Olisikohan vaunut kuormattu liian painaviksi, kun veturit kävivät tänään vain kääntymässä Keitelepohjassa. https://juliadata.fi/timetables?s=KTP&d=8.6.2019 | ||||
|
|
08.06.2019 19:28 | Hannu Peltola | ||
| Numerosta #2320 poiketen tässä vaunussa on posti- ja matkatavaraosastot, mutta matkustajaosasto puuttuu. Ohjaamo, ohjaamon ovi ja vetoteli ovat oikealla, keskimmäinen ovi on postiosastoon ja vasemmalla on matkatavaraosaston ovi. | ||||
|
|
08.06.2019 18:25 | Vesa Höijer | ||
| Kumpi kuluttaa enemmän sähköä, raitiovaunu vai johdinauto? | ||||
|
|
08.06.2019 18:25 | Mikko Ketolainen | ||
| Näkyy se Keitele-Museonkin juna olevan liikkeellä välillä Jyväskylä-Ylivieska tunnuksella MUS 1953 ja kokoonpanolla Dm7+Dm7+EFiab+EFiab+Dm7 (83 m) | ||||
|
|
08.06.2019 15:36 | Erno Palonheimo | ||
| Mun järkeni mukaan öljy olisi viimeisen sammutuksen jälkeen lämpimänä ja suht notkeana valunut öljypohjaan. | ||||
|
|
08.06.2019 15:19 | Miitre Timonen | ||
| Kontiomäeltä hävisi km-valotolppa 893 ratapihan uusimisen myötä, eikä uutta merkkiä Karjalan radan kilometrilukemalle koskaan ilmaantunu, ks. https://vaunut.org/kuva/14458?liikp1=673. | ||||
|
|
08.06.2019 14:56 | Tauno Hermola | ||
| Toivottavasti öljynvaihto on tehty, kun kone on edellisen kerran sammutettu. Jos ei, öljykanavia voi olla tukossa, seurauksena iso tuho, kun moottori käynnistetään, vaikka öljy ennen käynnistystä olisikin vaihdettu. | ||||
|
|
08.06.2019 10:53 | Reijo Salminen | ||
| Siellähän on videotakin tuon vehkeen koeajosta metroverkolla. | ||||
|
|
08.06.2019 10:25 | Jari Välimaa | ||
| Tuohon talojen puolelle siis tulee väliaikainen laituri 2020. | ||||
|
|
08.06.2019 10:03 | Erno Palonheimo | ||
| Joitain kauan seisseitä huomattavasti pienempiä moottoreita käynnistelleenä veikkaisin prosessin olevan perusajatukseltaan tämäntapainen: 1) tarkastetaan öljyn ja jäähdytysnesteen määrä ja laatu, tarvittaessa vaihto 2) varmistetaan pyöriikö moottori ylipäätään, pyöritellään käsivoimin ympäri jos pyörii, jos ei, selvitetään syy ja korjataan (joitain moottoreita saanut liottaa pois jumista männänrenkaiden tartuttua sylinteriputkiin) 3) varmistetaan polttoaineensyötön säädön toiminta ettei ensikäynnistys johda suoraan ylikierroksiin ja moottorivaurioon 4) tarkastetaan polttoaineen määrä ja laatu 5) dieseljärjestelmän tapauksessa systeemillä on ollut aikaa vuotaa ilmaa sisäänsä vuosikaudet, oikein suoritetusta ilmaamisesta tuskin on ainakaan haittaa 6) esilämmitys auttaa konetta kuin konetta, notkeammat öljyt ja tiiviimmät paikat -> korkeampi starttikierrosluku -> todennäköisempi käynnistyminen - tämän kokoluokan moottori tuskin edes käynnistyy "huoneenlämmöstä"? 7) varmistetaan riittävän monta kertaa että moottori on irti voimansiirrosta, ts. vekotin ei hyökkää eteenpäin pyöritettäessä 8) jos moottorin rakenne mahdollistaa tämän, öljynpaineiden nosto moottoria pyörittämättä 9) pyöritystä käynnistimellä sormet ristissä 10) jos lähtee käymään, öljynpaineen, lämpötilan ja vuotojen tarkkailu 11) sammutus ja öljynvaihto mikäli ei tehty kohdassa 1) Oikeasti tämmöisiä hommia tehneet korjatkoon. |
||||
|
|
08.06.2019 03:33 | Tauno Hermola | ||
| Tuossa kuvassa https://vaunut.org/kuva/108374 Hr1 1009:n häkki taitaa ainakin osittain näkyä? | ||||
|
|
08.06.2019 01:42 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tästä ei varmaan selvitä. | ||||
|
|
08.06.2019 00:58 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Miten tästä enää selvitään. | ||||
|
|
08.06.2019 00:52 | Juhani Pirttilahti | ||
| Joo. Merkki on tosiaan poistunut muutama viikko sitten eikä tilalle ole tullut mitään. | ||||
|
|
07.06.2019 23:24 | Jorma Toivonen | ||
| Eipä tarvinnut kiskoa villatakkia päälle. Onneksi lättä kulki ns. tvj:na, joten tuollainenkin tuuletus oli mahdollista. | ||||
|
|
07.06.2019 22:29 | |||
| Ihmettelen kyllä kun ajavat edelleen ajoja Emmalla, vaikka puhetta on ollut vuoden alussa että ajot kestäisivät enää vain kevään ajan ennen Meerin totaalista kuvioihin astumista (nyt on kuitenkin jo kesäkuu). | ||||
|
|
07.06.2019 21:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Näyttäisi olevan sarja 101. | ||||
|
|
07.06.2019 20:48 | Raimo Harju | ||
| Ei se varmaan mitään sammakonkutua ole, kyllä siinä käymään laittamises on muita mahdollisia ongelmia. Samaa polttoöljyä se on mitä käytetään pientalojen lämmitysöljynä | ||||
|
|
07.06.2019 18:09 | Jarmo Puntanen | ||
| Näin sen pitääkin mennä. | ||||
|
|
07.06.2019 15:31 | Timo Salo | ||
| Mitenkäs sellainen diesel, joka on ollut vuosia "hiljaa" pannaan käymään? Dieselöljy taitaa olla enempi sammakonkutua, ei mene suuttimista läpi... | ||||
|
|
07.06.2019 13:37 | Ari-Pekka Lanne | ||
| RO+. Se on, niin pitkälle kuin tekstiileistä voi päätellä, sitä kun Prisman kassasta kuoriutuu raksamies. :op | ||||
|
|
07.06.2019 10:04 | Kari Haapakangas | ||
| Hassua, eikös fati ole varsinaissuomalainen murresana. Kuinkas sellainen nyt on Savon sydämeen eksynyt? | ||||
|
|
07.06.2019 08:35 | Jimi Lappalainen | ||
| Kuorettomana? Knakei? :) | ||||
|
|
07.06.2019 08:04 | Jimi Lappalainen | ||
| 15 vuotta sitten on puhuttu väestönsuojasta, mutta...kivikukkohan tuo on? Toimiko se myös väestönsuojana? Nyt kai Oulun kivikukkoja ei enää edes ole. | ||||
|
|
07.06.2019 00:08 | Topi Lajunen | ||
| RO+. | ||||
|
|
06.06.2019 23:14 | Jouni Hytönen | ||
| Tulee samankaltainen tunne kuin Mongoliassa: kyrillisten kirjaimien ansiosta lukeminen periaatteessa onnistuu, mutta ei silti ymmärrä yhtään mitään. :D | ||||
|
|
06.06.2019 22:40 | Tuomas Pätäri | ||
| No juu, onpa maisema todellakin muuttunut! | ||||
|
|
06.06.2019 22:16 | Jouni Ijäs | ||
| Mielestäni Hankopaanan mielenkiintoisin kulkija silloin kun sattuu olemaan 1xDv12 | ||||
|
|
06.06.2019 21:33 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Tämä on kaikenlisäksi vanhin käytössä olevista 27-sarjalaisista. Ja päällisin puolin ihan siistissä kunnossa. | ||||
|
|
06.06.2019 21:25 | Tuomas Pätäri | ||
| Eipä ollut arvattavissa, että samaa junaa oltiin kuvaamassa muutaman kilometrin päässä omasta sijainnista... :) | ||||
|
|
06.06.2019 19:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Tässä oli myös Preitilän seisake 1.7.1943–1.3.1957. | ||||
|
|
06.06.2019 17:24 | Jimi Lappalainen | ||
| https://arcticmachine.kuvat.fi/kuvat/AM+RAIL/ | ||||
|
|
06.06.2019 17:24 | Mikko Mäntymäki | ||
| Perkiö tarvisi yhden "sähkötien" lisää että Sr1,Sr2 ja Sr3:t voitaisiin ajaa omille raiteilleen hiekoituksen jälkeen. | ||||
|
|
06.06.2019 17:19 | Jimi Lappalainen | ||
| Näin 15 vuoden kuluttua voisi pian vetailukuvia ruveta napsimaan! ;) | ||||
|
|
06.06.2019 16:32 | Timo Salo | ||
| Melkonen kontrasti, ulkona nyt 31c... Antaa makua tulevasta kesästä, esim. Oslon seudulla ukkostanut monta tuntia tänään... | ||||
|
|
06.06.2019 13:16 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Sittenhän Vektori onkin täysin ehdoton tuohon pestiin. Onkohan ne kuormaus- ja purkupaikkojen vaihtotyöt tehty paikallisten vaihtotyönjohtajien toimesta vaiko RO+:lla? | ||||
|
|
06.06.2019 13:03 | Tuukka Ryyppö | ||
| "Liikenteellis-vaihtoyhteydellinen terminaali". Eli matkakeskus? | ||||
|
|
06.06.2019 12:52 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaa kuitenkin olla alkuperäinen turvahäkki tuossa 1009.. Piilottunee varmaankin vain noiden korotuslautojen ja sen yli kukkuraan kuormatun hiilikasan joukkoon. Tässä ja samaten kuin myös muissa vetureissa mihin on häkki tehty jälkeenpäin.. Se on paljon sirompi, tehtävänään toki vain estää ihmisten tai työkalujen suora nousu ajolankoihin.. Alun perin ilmeiseesti vyörytyslaitoksista romautettiin hiilet tuon häkin läpi tenderiin. Joten se piti olla aikamoista rautaa, jotta kestää moisen käsittelyn. |
||||
|
|
06.06.2019 12:45 | Mikko Herpman | ||
| Taisi ainakin jossain alkuperäisissä tuumauksissa olla juuri tuo tehokkuus yhtenä tekijänä Äänekosken sellujunien vetoon. Toisaalta myös Äänekosken tehtaalla vaunujen kuormaus on robotisoitu ja vetureiden Diesel-käytöllä siirrellään roikkaa lastauksen edetessä. Olikohan myös Vuosaaressa purkaus automatiikalla ja veturia käytetään siinäkin Dieselillä.. | ||||
|
|
06.06.2019 12:36 | Ari-Pekka Lanne | ||
| Rauman radalla tähän asti satunnaisesti nähdyt Kolmoset ovat vetäneet Äänekosken biosellujunia, joiden määräasema on tavallisesti Vuosaari. »Joskus ja jouluna» ne ovat kuitenkin harhautuneet väistösatamaansa Raumalle. Vakiokokoonpanoiset ‒ 22:sta Sr3:n vetämästä Hains-rätistä koostuvat ‒ äänekoskelaisvuosaarelaiset sellupendelit ovat kieltämättä liikennealueen veto- ja valovoimainen mainoskuvajuna, mikä oli jo itsessään luonnollinen peruste sijoittaa niihin Tampereen konejakson tehdasuudet Vektorit. Erittäinkin lyhytkiertoisena pendelijuna on myös logistisessa mielessä asiakasjunan jaloin muoto, mikä osaltaan ankkuroi tuon kiiltokuvan taakse kätkeytyvän tehokkuusargumentin. Vihreään kuvaan natsaa tietenkin myös sävy sävyyn se, kun kuljetettavana tuotteena on ekologisesti aiempaa kestävämmällä tavalla tuotettua biosellua. Ja muistanko väärin, vai oliko yhtenä perusteena Kolmosten fiksoimisessa näihin Äänekosken sellutuutteihin sekin, kun vahva ja nopea Sr3 suoriutuisi Siperian Sutta vakuuttavammin pääradan hektisestä ja kiivaasta junaliikenteestä; jäämättä kahtasataa kiitävien, Kakkosten sirkkelöimien Edo-tötteröiden jalkoihin? Se että nuo Hains-runkojen hienot kapellit ovat, kuten Timo edellä havaitsi, sen lisäksi pääosin säästyneet töhryiltä, saattaa olla suurelta osin senkin ansiota, kun ne eivät ‒ raumalaisjämsäläisten, jokapäiväisten junien arkisen harmaista vaunustoista poiketen ‒ altista itseään suurehkon kaupungin vaikutteissa pöhelöityneiden, semiurbaanien sentrumiveikkojen korviketoiminnoille seisahtelemalla öiseen aikaan Tampereen asemaseudulle, vaan kurvaavat sukkana Järvensivun kolmion kautta. | ||||
|
Kuvasarja: Havaintoja Mittbanan (Sundsvall-Storlien-Trondheim) radalta |
06.06.2019 11:37 | Seppo Rahja | ||
| Kiitos Matti korjauksesta. Uskomatonta miten sitä tulee sokeaksi omalle kirjoitukselleen, tuonkin kohdan luin moneen moneen kertaan... | ||||
|
|
06.06.2019 10:47 | Ilari Eskelinen | ||
| Hieno kokoonpano! | ||||
|
|
06.06.2019 07:47 | Kari Haapakangas | ||
| Toisen oven tarra ja yläpuolinen teksti taitavat olla ristiriidassa keskenään, eikä exit -sanaa muutenkaan pitäisi käyttää tapauksessa jossa mennään "sisälle" | ||||
|
|
06.06.2019 07:08 | Vesa Höijer | ||
| Jaa-a, en muista. | ||||
|
|
06.06.2019 07:07 | Vesa Höijer | ||
| Tataaria kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla, mutta tuossa lauseessa on yksi kirjain, jota ei ole venäjän kielessä. | ||||
|
|
06.06.2019 00:17 | Jorma Toivonen | ||
| Vasta nyt tuli kiinnitettyä huomio noihin tenderin "lisälaitoihin". Montakohan mottia halkoja sopii tenderiin 13m³:n lisäksi? Entä ns. turvahäkki sähköistyksen alla? Sama lienee "lisälaidallisella" Hr1 1009:llä ( https://vaunut.org/kuva/132804 ), ei turvahäkkiä tenderin päällä - no, muutama lisätonni ei haitanne kulkemista (traficom on tarkistanut (?) akselipainot - olettaisin). | ||||