|
|
10.06.2019 10:15 | Timo Salo | ||
| Onko tossa veturissa liukulaakerit, näyttäs ainaski olevan jonkunsortin öljykupit pyörien navoissa... | ||||
|
Kuvasarja: Laskumäki , kuvia Pasilasta 70-luvulta |
10.06.2019 09:27 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia mielenkiintoisesta kuvasarjasta! Ainakin Turusta ja Oulusta löytyy laskumäkikuvia: https://vaunut.org/kuva/33913?paik=turku&t=laskum%25C3%25A4 https://vaunut.org/kuvat/?paik=oulu&t=laskum%25C3%25A4 EDIT vielä, Reinon oma kuva Imatralta: https://vaunut.org/kuva/125876?paik=imatra&t=laskum%25C3%25A4 |
||||
|
|
10.06.2019 08:20 | Hannu Peltola | ||
| Kuva on jostain 1970-luvun loppupuolelta. Railshipin vaunut tulivat liikenteeseen 1975 ja avovaunussa olevat Saabit näyttävät joltain vuosikymmenen lopuun mallilta. | ||||
|
|
10.06.2019 06:59 | Jari Välimaa | ||
| Sm5 ei ole VR:n omistamaa kalustoa, joten sen kokeiluun käyttöön pitäisi saada lupa HSL:ltä. Sm2:ssä tulee vikoja kun niin vanha kalusto. | ||||
|
|
10.06.2019 06:08 | Timo Salo | ||
| Eli nyt Nokian kaupungilla olis kiire tehdä lisää paikotustilaa autoille aseman lähistölle. Muuten kokeilu menee reisille... Nykyiselläänkin autoja jätetään mihin sattuu, kun normiparkki ei riitä ainakaan työpäivisin. | ||||
|
|
09.06.2019 23:10 | Esa J. Rintamäki | ||
| Aika sievästi sointuu värityskaavion vihreä ja harmaa keskenään... | ||||
|
|
09.06.2019 23:09 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Muistankin, kuinka tästä oli 28/l -l7 puhetta. https://vaunut.org/kuva/77309 | ||||
|
|
09.06.2019 22:47 | Jouni Ijäs | ||
| Juu syksyllä ja alkuvuodesta 5009:ssä oli usein 45 vaunua. Kerran näin itsekin 1xDv12 ja 48 vaunua. Nykyään on lyhentynyt jonkun verran, mutta yleensä kuitenkin yhdellä deeverillä. | ||||
|
|
09.06.2019 22:25 | Jaakko Pehkonen | ||
| Oikeassa olet! Kiitokset korjauksesta; painovirhe paholainen oli eksynyt omaan paperiin joka oli reissulla mukana ja numero tuli kuvaa lisätessä katsottua siitä. | ||||
|
|
09.06.2019 22:09 | Simo Tuominen | ||
| Näin alustavasti ja Sunnuntai illan purtavaksi voisin nim. om. tähän kuvaan kommentoida sekä tuoda tiedon julki, ettei kuvassa esiintyvä veturi ole oikeasti nro. 1805 | ||||
|
|
09.06.2019 21:51 | Jukka Tölkkö | ||
| Tämä replika on viime vuonna valmistunut eli ihan uusi vaunu on kyseessä. | ||||
|
|
09.06.2019 21:39 | Pietu Tuovinen | ||
| Pankko taitaa kuitenkin olla T5120 :) | ||||
|
|
09.06.2019 21:24 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ei se Sm5 ole edes saatavilla kokeiluun. | ||||
|
|
09.06.2019 21:18 | Pasi Seppälä | ||
| Etualalla on näkyvissä edeltävän sillan perustuksia. Onko uusi tehty viereen ja sitten vanha purettu vai onko vanha tuhoutunut sodan pommituksissa? | ||||
|
|
09.06.2019 21:18 | Santeri Taskinen | ||
| Hieno kuva. Hyvähän se on, että olemassa olevaa kalustoa käytetään. | ||||
|
|
09.06.2019 21:16 | Santeri Taskinen | ||
| Hyvä ja mielenkiintoinen kuva Roope! | ||||
|
|
09.06.2019 21:13 | Santeri Taskinen | ||
| Upea otos mielenkiintoisesta tapahtumasta. | ||||
|
|
09.06.2019 21:05 | Uwe Geuder | ||
| Näinhän numerossa lukee, BR 101. En muuten olisi tunnistanut. Tuo Bundespolizei (Liittovaltion poliisi) on monimutkainen juttu, koska Saksaan ei haluta historiallisista syystä yhtä ainoa vahvaa poliisilaitosta. Suurin osa poliisitehtävistä kuuluu osavaltioille, osa kunnoille ja vain loput liittovaltiolle. Bundespolizei on uusi nimi rajavartiolaitokselle (Bundesgrenzschutz), joka tuli käyttöön vasta 2005. Rautateihin asiaa liittyy sillä tavalla, että entinen rautatiepoliisilaitos (Bahnpolizei) liitettiin rajanvartiolaitokseen vuonna 1992. Itse asiassa rautatiepoliisilaitos ei ollutkaan oma viranomainen, mutta se oli osasto valtion rautateiden (Deutsche Bundesbahn) sisällä. Ei sitä voinut jatkaa, kun yhtiöittämistä suunniteltiin. Nuo ovat tietysti kaikki Länsi-Saksan asioita, DDR:n historiaa ei juhlita. Luku 60 vuotta liittyy kai rajanvartiolaitoksen perustamiseen. Koska Bundespolizei oli vuonna 2011 vasta 6 vuotta vanha. | ||||
|
|
09.06.2019 20:53 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva ja pitkä juna. | ||||
|
|
09.06.2019 20:28 | Uwe Geuder | ||
| Vesitorni ei liity rautateihin, vaan se kuului teurastamoon. Se oli noin 100 vuoden aikana ihan oikeasti teurastamo. Kulttuurikeskuskeksi se muutettiin vasta teurastamon suljettua. Paitsi tavanomainen kylmävesisäiliö tornissa oli myös kuumavesisäiliö, mikä selittänee ison savupiipun. Vesitorni on suojattu ja sen kunnostus on päätetty vuonna 2004. Jos tulkitsen kaupungin verkkosivuja oikein, asiaa suunnitellaan yhä. https://www.wiesbaden.de/leben-in-wiesbaden/planen/staedtebauliche-projekte/rahmenplanungen/historie.php |
||||
|
|
09.06.2019 20:27 | Simo Tuominen | ||
| Alun perin halot pinottiin tenderiin käsin ja 13 p-m3 saatiin pienellä ”kukkuralla” sopimaan halkoveturin tenderin metallitangoilla korotettujen laitojen väliin, jossa tilaa on noin 12 m3. Kun vyörytyslaitokset tulivat käyttöön, halot tulivat tenderiin sikin sokin ja veivät enemmän tilaa. Halkokaupassa puhutaan nykyään heitto- tai irtokuutiometreistä, kun tarkoitetaan tällaista sekaisin heiteltyä halkoläjää. Sen lasketaan vievän ainakin 1,5-kertaisen tilan pinokuutioon verrattuna ja tenderin tilantarve kasvoi noin 20 m3:iin. Tuli tarve korottaa tenderin laitoja lisää. Tehtiin metallitankohäkin päälle lankuista korotukset. Niiden rakenne on vanhojen valokuvien perusteella vaihdellut. On ollut ehkä konepaja- tai varikkokohtaisia malleja. Tv1:n tenderissä hiilitila on rajattu väliseinällä 60 cm lyhyemmäksi kuin metallitangoilla laidoitettu halkotila. 933:ssa lankkulaidat ympäröivät vain hiilitilan ja sen takana oleva osa jää käyttämättä. Näin lankkukorotuksen sisällä tila on noin 16 m3. Vetureissa, joissa korotus alkoi perälaidasta (esim. Rautatiemuseon myyntivalokuva 738:sta), tilaa oli noin 18 m3. Kumpikin oli kuitenkin liian vähän vyörytetyille 13 p-m3:lle ilman huomattavaa ”kukkuraa”. Sähköturvallisuus sähköradan ajolangan alla vaatii kalterin tenderin päälle. 933:ssa se asennettiin vaakasuoraan lankkulaitojen yläreunan tasoon. Näin se jää katselijalta näkymättömiin eikä riko veturin autenttista ulkonäköä. Halkotäydennys joudutaan tekemään käsin veturin ja tenderin väliköstä. Halot voidaan pinota heittoläjää tiiviimmin ja täysi halkokuorma saadaan sopimaan ilman, että lankkulaidat tulevat täyteen. Lähde: Museoveturiseura ry, Heikki Kellomäki, www.tvyksi933.net/ |
||||
|
|
09.06.2019 20:08 | Kari Haapakangas | ||
| Ottaen huomioon miten suosittuja pääministerimme ovat, niin tuskin kannattaa. On turvallisuusriski, jos matkustajat pyrkivät sylkäisemään veturin keulaa ennen junaan astumista. | ||||
|
|
09.06.2019 19:54 | Roope Prusila | ||
| Vähän makuasia, mutta mitä vikaa Sm2:a on? Mielestäni olisi turhaa laittaa tähän kokeiluun esim lähes uusi Sm5. | ||||
|
|
09.06.2019 19:16 | Hannu Peltola | ||
| Ai nämä ovat jo poistuneet? Tässä on vielä toinen kuva arkiliikenteen ajoilta: https://vaunut.org/kuva/83291?s=1 | ||||
|
|
09.06.2019 19:11 | Johannes Erra | ||
| Veturisarja on arkiliikenteestä lähes täysin poistunut. Jäljellä on jokunen teollisuuslaitoksen veturi, muutama museoveturi (kuten tämä) ja ainoana RZD:n veturina numero VL23 419 Orjolissa vaihtoveturina. | ||||
|
|
09.06.2019 19:09 | Johannes Erra | ||
| Ainakin nuo olivat ensimmäinen ulkomailta henkilöjuniin hankittu sarja, nuohan tulivat Tsekkoslovakiasta. Viimeiset veturit poistettiin kirjoilta v. 1983. | ||||
|
|
09.06.2019 19:08 | Timo Salo | ||
| Kiinnostava artikkeli Aamulehden moro-liitteessä:https://www.aamulehti.fi/a/8bd8372b-972b-473b-839b-a8d096fc3541?c=1526537886088 (Tampereen ratikka halkaistuna) |
||||
|
|
09.06.2019 19:07 | Juhani Pirttilahti | ||
| Alueellisen junaliikenteen kokeilu reitillä Nokia-Tampere-Toijala. Aloitus on ennen joulua. | ||||
|
|
09.06.2019 18:20 | Timo Salo | ||
| Aikooko VR ajaa näillä tulevaisuudessa Tampere-Tesoma-Nokia väliä...??? Vai mitä lie testasivat, ei silti, näin pari/kolme vuotta sitten Pendonkin ko. radalla... | ||||
|
|
09.06.2019 18:20 | Hannu Peltola | ||
| Tässä kuvassa oleva yksilö on vielä TE2-veturin korilla kun linkin veturi on jo TE7-korilla: https://vaunut.org/kuva/11273?t=tE3 | ||||
|
|
09.06.2019 18:15 | Timo Salo | ||
| Pitäskö SR3:n nokille laittaa Antti Rinteen kuva? :-) | ||||
|
|
09.06.2019 18:10 | Juhani Pirttilahti | ||
| Valintakysymys: Sm2 tai ei junaa ollenkaan. :-) | ||||
|
|
09.06.2019 17:14 | Jari Välimaa | ||
| paluu matkalla nähtiin sitten tulevaisuutta joulukuussa 2019. Toijalassa kalustovika: Kalusto, moottorijunat ja vaunut: Kalustovika, 59 min myöhässä. Kannattaako tämä 2 vuoden kokeilu 50 vuotta vanhalla kalustolla ? | ||||
|
|
09.06.2019 17:08 | Jari Välimaa | ||
| vaihe 1:ssä rakennettava laituri puretaan vaiheen 2 alkaessa, jolloin rakennetaan ohitusraide tesoman seisakkeen kohdalle ja toinen laituri. Lisätietoa https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=4566.msg90924 | ||||
|
|
09.06.2019 16:55 | Hannu Peltola | ||
| Huomioi veturin keulakoristeena oleva Stalinin sivukuva! | ||||
|
|
09.06.2019 16:42 | Roope Prusila | ||
| Väliaikainen laituri? Onko siitä olemassa päätös jossain? Toki sillä saavutetaan se etu, että junat voi pysähtyä Tesomalla, vaikka varsinainen seisake olisi vasta rakenteilla. | ||||
|
|
09.06.2019 13:58 | Kimmo Huhta | ||
| Milloin Enonjärven palkkinosturi on viety pois? Muistatko, Jorma, oliko se tuolloin vielä paikallaan? | ||||
|
|
09.06.2019 13:46 | Mikko Herpman | ||
| Sattui Dieselveturit ja Moottorivaunut 2 opus käsiin. Veturissahan on siis Valmet/MAN V8V22/30 m.A.u.L Moottori. V8V = 16 sylinterinen V -moottori, 22=männänhalkaisija cm, 30=iskunpituus cm, m.A = Ahdettu, u.L varustettu ahtoilman jäähdyttimellä. Moottoria on sekä esikammio- (alkupään veturit kuten 2216) että suoraruiskutussylinterikansilla (loppupään veturit kuten tämä uusin 2241). Voitelujärjestelmästä seuraavasti, öljytilavuus n. 420 litraa. Voitelujärjestelmä on monimutkainen mutta tässä pääpiirteissään. Pumppu imee öljyä öljypohjasta, jonka jälkeen se kulkee ensin öljynlämmönvaihtimeen ja päävirrassa olevien rakosuodattimien 6kpl, sekä verkkosuodattimien 4kpl läpi. Näiden jälkeen öljy johdetaan moottorin eri osiin. Öljyn sivukierrossa on lisäksi 3kpl paperisuodattimia. Voitelujärjestelmään kuuluu myös esivoitelupumppu, millä voidellaan ja nostetaan öljynpaine ennen käynnistystä. Tämän Veturin osalta historiatiedot löytynee, eli missä kunnossa veturi on ollut kun se on jäänyt seisomaan. Suoraan ajosta, vaiko vaikkapa huollon jälkeen. Jos muistikuvani on oikea, tämä tuli suoraan Hyvinkään konepajalta Toijalaan. Joten ainakin tankki oli täynnä, miten lie oliko muutenkin huollettu? |
||||
|
|
09.06.2019 13:34 | Jimi Lappalainen | ||
| Preitilä toimi 1950-luvun puolivälissä joidenkin Turusta tulleiden paikallisjunien pääteasemana. Veturi siirrettiin junan toiseen päähän kuitenkin Paimiossa. (Lähde: Rantarata, Nummelin 2008) | ||||
|
|
09.06.2019 11:52 | Hannu Peltola | ||
| Vaunu on hienossa kunnossa. Kuinka kauan tämä on ollut Viipurissa? | ||||
|
|
09.06.2019 10:15 | Mikael Lindlöf | ||
| Jostain syystä tämä 5009 kulkee lähes aina vain yhdellä deeverillä vaikka junalla on ollut pituutta jopa 48 vaunua, tosin tyhjiä. Perässä tulevalla, yleensä huomattavasti lyhyemmällä 3681:llä on yleensä kaksi veturia. | ||||
|
|
09.06.2019 09:45 | Jaakko Hakala | ||
| Tiukka rajaus toimii tässä, kivasti etuosa varjossa ja taaempana valoa. Hieno otos. :) | ||||
|
|
09.06.2019 09:02 | Juho Heiskanen | ||
| Erittäin hyvin onnistunut ja komea kuva! | ||||
|
|
09.06.2019 08:30 | Erno Palonheimo | ||
| Jäin nyt miettimään asiaa, niin tämmöisessä on varmaan kuitenkin keskipakosuodatin, tuttavallisemmin linko? Pitäisi hankkia aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, isot moottorit ovat mielenkiintoisia. Sellaista mietin myös, että jos moottori on seisonta-aikana kehittänyt itsekseen laakerivian, epäilen että aika on kullannut muistot sen toimintakunnosta. Usein tämmöisiin tapauksiin liittyy myös seisonta-aikana tapahtunut omistajanvaihdos. :) |
||||
|
|
09.06.2019 07:15 | Topi Lajunen | ||
| Kapasiteettiinsa verrattuna johdinauto kuluttaa enemmän. | ||||
|
|
09.06.2019 00:08 | Esa J. Rintamäki | ||
| Pikkukuvasta kun katsoin, niin luulin kuvan olevan Porvoon radalta. Samanlaista yrttiviljelystä sekin... | ||||
|
|
08.06.2019 23:03 | Erno Palonheimo | ||
| Siis öljypumppuhan lykkää tavaran suodattimen kautta kiertoon, ei se sakka öljykanaviin päädy jos suodatin päästää yhtään läpi. Sen lisäksi sakalla on taipumus painua pohjalle, öljypumpun imusihti on ylempänä. | ||||
|
|
08.06.2019 23:02 | Jimi Lappalainen | ||
| Enemmän laitureita kuin nykyisin. | ||||
|
|
08.06.2019 22:09 | Tauno Hermola | ||
| Näin varmaan tapahtuukin, mutta jos se kaikki lika jää sinne öljypohjaan seisomaan, ei se sieltä poistu ennen käynnistystä tehdyllä öljynvaihdolla, vaan vasta käynnistämisen jälkeen lähtee liikkeelle, mahdollisesti öljykanavat tukkien. En ole asiantuntija, lähinnä vain huolestunut. Mutta onhan noita vahinkoja sattunut, kone on ehjänä jätetty seisomaan ja sitten uudelleenkäynnistettäessä on alkanut kolisemaan.. | ||||
|
|
08.06.2019 21:27 | |||
| Käy yrttitarhassa polku... mahtaa olla liukasta kun nuo yrtit alle lihvaantuu. | ||||
|
|
08.06.2019 21:11 | Jimi Lappalainen | ||
| Onko tämä vaunu jo romutettu? | ||||