Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 31.03.2019 12:20 Reijo Salminen  
  Maavedellä näköjään sähköt maakaapeleilla, vesijohtoverkko ja onko vielä avoin kuitu kaivettu samaan uomaan? Täälläpäin moinen järjenkäyttö on lähes utopiaa.
kuva 31.03.2019 10:32 Simo Toikkanen  
  Valitettavasti originaalikin on tuon nurkan objektin osalta sen verran epätarkka, että eksakti lajinmääritys on mahdotonta. Joka tapauksessa jokin siivekäs elävä on kyseessä, ei kuitenkaan lepakko tai liito-orava.
kuva 31.03.2019 10:24 Mauri Monto  
  Kuvan reittikilvissä oli punainen keskirivi: ”KAUTTA VIA PARKANO”
Vertailun vuoksi vaunukalustoa noin vuotta aiemmin:
https://vaunut.org/kuva/126770?u=4124
kuva 31.03.2019 09:09 Juha Puusaari  
  P1921 on junan numero. https://juliadata.fi/timetables?s=1921&d=11.10.2014
kuva 31.03.2019 08:41 Juhana Nordlund  
  Nyt löytyy galleriastamme toivottu kuva: https://vaunut.org/kuva/131899
kuva 31.03.2019 05:13 Timo Salo  
  Tulipa hetkessä paha olo, eikä tarvinnut edes maistaa...
kuva 31.03.2019 01:42 Petri P. Pentikäinen  
  Lienevät Pohjanmaan radan laiturikojuissakin, niin Riipassa kuin sisarasemilla alun perin olleet. http://www.mikanhuone.com/seinajoki-oulu.html

Toki tätä kuvan kohdetta on ilmoitettu laitettavan sotienjälkeiseen asuun.
kuva 31.03.2019 01:08 Jorma Toivonen  
  Ei vielä ole tullut selkeää vastausta operaattorin , eikä valvovan viranomaisen taholta, onko Hr1 liikennöintikelpoisessa kunnossa? Ken uskaltaa ottaa vastuun?
kuva 30.03.2019 23:15 Esa J. Rintamäki  
  Tauno, ainakin joidenkin platformskjulien alkuperäisissä piirustuksissa on ollut poikkiharjoissa harjan pituiset kattokoristeet.
kuva 30.03.2019 21:36 Tauno Hermola  
  Onkohan tässä ollut samanlaiset päätykoristeet, kuin esim. Pöljällä? Tuossa Huttulan kuvassa ne näyttävät olevan hieman vaatimattomammat, lienevätkö alkuperäiset? Mahtoiko platformskjuleissa olla kattoratsastajat, vai oliko niitä vain suuremmissä asemarakenuksissa?
kuva 30.03.2019 21:32 Harri Pesonen  
  Vieläköhän vaunujen akustot on paikoillaan ??
kuva 30.03.2019 21:31 Harri Pesonen  
  Tracin huolto voorti
kuva 30.03.2019 21:29 Harri Pesonen  
  olisiko ollut säästöjä syynä siihen....
kuva 30.03.2019 21:28 Harri Pesonen  
  Vieläpä valkoiset tennissukat....
kuva 30.03.2019 21:27 Harri Pesonen  
  Mikäs tämä vaunun tarkoitus että se hylättiin tuonne....
kuva 30.03.2019 21:25 Harri Pesonen  
  Lumumba ja paska lentää taatusti kun otat ulkoimailla baarissa illan viimeisenä tuollaisen....Tuttavalla kävi niin :D Ehkö tuli kaikki jämät siihen päivänmuhinutta maitoo ja viimeset jääpalat....
kuva 30.03.2019 21:20 Tauno Hermola  
  Lieneekö kukaan tutkinut Tie- ja vesirakennushallituksen rautatierakennusosaston arkistoa? Ilmeisesti Karjaan-Turun radan rakentamisen dokumentit löytyvät täältä (niitä ei näyttäisi olevan Rautatierakennusten arkistossa) ja myös Bruno Granholm työskenteli suurimman osan rautatiearkkitehdin työurastaan tässä (silloin Tie- ja vesirakennusten ylihallitus) virastossa.
kuva 30.03.2019 21:14 Theo Nyström  
  Vastapäätä olevan oven ikkuna on rikottu
kuva 30.03.2019 21:10 Juhana Nordlund  
  Reijola-nimi muuten esiintyi yhden pysäkin / aseman nimenä Helsingin metrotoimikunnan vuoden 1963 kartalla. Mannerheimintien käytävässä kulkevan esikaupunkiradan pysäkkejä olivat mm. Töölöntulli, Kuusitie, Tilkka, Ruskeasuo ja sitten tuli Reijola. Kartalla Reijola on sijoitettuna heti nykyisen Hakamäentien ylityksen jälkeen Hämeenlinnanväylän länsipuolelle paikkaan, jossa nykyäänkään ei ole muuta kuin puisto ja puro, nykyinen Haaganpuro, aiempi Mätäpuro. Sen jälkeen rata kartalla sukelsi maan alle ja meni tunnelissa kohti nykyistä Eliel Saarisen tietä ja seuraten tämän tien läntisimmän osan linjauksen mukaisesti (mainittua tietä ei tietenkään tuolloin ollut olemasa) Huopalahden rautatieaseman alle, jossa olisi ollut Huopalahti-niminen metropysäkki. Sen jälkeen rata nousi nykyisen Alppiruusupuiston tienoilla maan pinnalle suuntautuen Pohjois-Haagan itäisintä laitaa kohti. Huopalahden pysäkin jälkeiset pysähtymispaikat tuolla kartalla olivat Ilkantie ja Pohjois-Haaga. Mutta ei tästä tämän enempää tässä yhteydessä, Reijola nyt vaan toi mieleen tämän rataosan nk. Castrénin metron verkostosta.

Lähde: Helsingin Pitäjä 2001 Helsinge, ISSN-0358-6529, Minne metro kuljettaa?
kuva 30.03.2019 21:08 Matias Kauramäki  
  Mutta mitenkäs lintu on päässyt tekemään sisälle pesän? Onko tässä joku ikkuna tai ovi auki vai onko jo puhkiruostunut?
kuva 30.03.2019 20:51 Timo Salo  
  Hyvä Esa! Tulis uusi aine kouluihin: plagiointi...
kuva 30.03.2019 20:32 Juha Puusaari  
  Vieläpä kevennetty malli !
kuva 30.03.2019 20:27 Jarno Heikkinen  
  Timo: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lumumba_(drinkki)
kuva 30.03.2019 19:50 Juha Puusaari  
  Ilmeisimmin junan numero oli T3527. https://juliadata.fi/timetables?s=3527&d=14.10.2014
kuva 30.03.2019 19:39 Esa J. Rintamäki  
  Puuvaunu on 72-paikkainen Ei
kuva 30.03.2019 19:06 Alex Chudoba  
  Määräasemakilvessä lukee selvästikin ylärivillä Helsinki ja alarivillä Helsingfors, saisikohan originaalista selvää keskirivistä? Olisikohan kyseessä esim. kautta / via Parkano?
kuva 30.03.2019 18:45 Esa J. Rintamäki  
  Hei Timo, ja Laura Huhtasaaresta opetusministeri! Heko heko, vähän hassuttelua!
kuva 30.03.2019 17:12 Mauri Monto  
  Kuvauspäivä on 1. kesäkuuta 1973.
kuva 30.03.2019 16:32 Mauri Monto  
  Kiskoihin lienee tuettu puiset kaarirakenteet, joiden päälle on muurattu kivistä lopulliset holvikaaret. Kun googlettaa ”Landwasser viadukt bau”, löytyy hienoja kuvia rakennusvaiheista. Niistä näkee miten työ on tehty.
kuva 30.03.2019 15:37 Markku Knuutti  
  Mikäs muutaman sadan metrin työmaa oli jokunen vuosi sitte peräeinäjoentien ylikulkusillan tuntumassa ?
kuva 30.03.2019 12:40 Jukka Ahtiainen  
  26.3.2019 VR:n johto ei ole suostunut siihen, että henkilöjunia pysähtyisi Haukivuorella. Erikoista, että ei tarvitse huomioida rautatieliikenteen asiantuntijan, maakuntaliiton ja kaupungin, eli asiakkaan viestiä,
eikä myöskään Tasavallan Presidentin lausuntoa.

Tasavallan Presidentti Ilmastohuippukokouksessa Finlandia-talolla 13.6.2018:
"Ei ole aikaa odottaa. On toimittava juuri nyt. Sen lisäksi, että pidämme jo antamamme lupaukset, meidän kaikkien on tehtävä vielä enemmän. Jokainen askel oikeaan suuntaan auttaa. Ja uskon, että konkreettiset askeleet, pienetkin, ovat paljon arvokkaampia kuin suuret eleet."

Ilmeisesti tavoiteasetantaan tarvitaan hienosäätöä. Katsotaan vaalien jälkeen.

https://haukivuori.fi/wp-content/uploads/2019/02/haukivuorialkulausunto-11.pdf?fbclid=IwAR0Gsfh6uJX3z6p68tpusrUpFY2_YaRNHsFmWfkpeo79x51PCB9tt16iBjU
kuva 30.03.2019 12:25 Kurt Ristniemi  
  Kaupungin raja on karttaan merkitty tavallisella rajaviivalla: - . - . - jolla on leveä harmaa surureuna.

Rajan eteläpuoleiset osat kuuluivat tuolloin (1925) Helsingin kaupunkiin, ja pohjoispuoleiset Huopalahden kuntaan, joka oli erotettu Helsingin pitäjästä vuonna 1920. Rannikkoradan rakentamisen aikaan alueet kuuluivat vielä Pikku-Huopalahden kylään Helsingin pitäjässä. Helsingin kaupunkiin nämä alueet llitettiin vasta vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa.

Böhlen (Böle) tilan alue, jonka kaakkoispäähän oli syntynyt kartassa näkyvä Pasilan puutarhakaupunki (Pasilan etukaupunki, Fredriksbergin puutahakaupunki jne.) ja joka kuvassa on merkitty nimellä 'Pasila Böle', oli liitetty Helsingin kaupunkiin vuonna 1912.

Tilojen rajat näkyvät 10 vuotta vanhemmassa kartassa https://vaunut.org/kuva/131892
kuva 30.03.2019 11:42 Timo Salo  
  No, asiat tulee taas varmasti kuntoon vaalien jälkeen, Li Anderssonista puolustusministeri...
kuva 30.03.2019 11:22 Timo Salo  
  Vai mentiin dieselin voimallakin niin rivakasti...
kuva 30.03.2019 11:16 Timo Salo  
  Huom: 254kHz pitkäaaltoantennit katolla. Se oli AM-aikaa se. (taisi vaan sota-aikaan olla eri taajuus)
kuva 30.03.2019 11:14 Heikki Kannosto  
  Vuonna 1969 makuuvaunumatka Hki - Roi kesti 14 t 30 min ja paluumatka 15 t 5 min. Parkanon radan valmistuttua aika lyheni 12 ja 13 tunnin välille.
kuva 30.03.2019 11:10 Kurt Ristniemi  
  Yhden perustellun näkökulman T-72 -vaunujen hävittämiseen esittää nimimerkki ammattisotilas blogissaan vuodelta 2012:
https://ammattisotilas.wordpress.com/2012/07/16/t-72-ja-massavanheneminen/
kuva 30.03.2019 10:50 Erkki Nuutio  
  Tuot esille tapahtumaketjun, jota sen tapahduttua hyvin moni panssarijoukoissa palvelleista ammattilaisista ja reserviläisistä piti käsittämättömänä, vastuuttomana ja puolustuskykyämme vakavasti vaarantavana.
Miinapäätöstä muistuttaen sulatettiin romuraudaksi kahden sodanaikaisen panssariprikaatin kalusto - pres. Halosen kiihkolla ja puolustusministerien (kuten Wallin) ja pv:n komentajien myötävaikutuksella, ILMAN että korvaavaa vaunukalustoa olisi ollut tilalle edes yhtä panssariprikaatia varten.
Parolassakaan ei sen jälkeen oikein enää ollut vaunuja, vain simulaattoreita.

Panssariaseen tehtävää - ISKE JA MURRA - ymmärtämättömät mm. Pääesikunnassa perustelivat yksipuolista aseriisuntaansa siten, että taistelupanssarivaunujen tehtävä olisi vastaisuudessa vain jalkaväen hajautettu tulituki.
Näistä hölmöyksistä lienee etäännytty. Oli moukan tuuria, kuin saatoimme Hollannista ostaa edullisesti käytettyjä Leopardeja pahimpaan puutteeseen, ja hankintoja modernisointeineen on jatkettu.
Silti olisiko näillä mahdollista perustaa edes yksi sodanaikainen panssariprikaati?

Tätä noin 10 vuoden takaista poropeukalointia käsitteli heti ye. evl. Pekka Kantakoski (vuodelta 1926) , pitkään myös Panssarilehden päätoimittajana toiminut panssariammattilainen.
Hänen kirjansa eivät hymistele, vaan vaativat korjausliikkeitä. Onko niitä on tehty riittävästi?
Uudempi kirja: Tuhottu armeija (2014, 117 s.) lienee vielä saatavilla.
Aikaisempaa kirjaa: Maanpuolustusta vai strategisia virheitä - Suomen puolustus 2000-luvulla (2006, 332 s.) löytyy ehkä antikvaareista.

Janne katsoi yllä, että laaja saneeraus olisi ollut tapa palauttaa sikahalvalla saatujen T72 -vaunujen taisteluteho. Senkaltaisiin ratkaisuihin ovat useat maat päätyneet hyvin tuloksin - edullisemmin kuin vain uusimpia vaunuja ostaen. Varsin hyviä tuloksia ehdittiin Parolassakin saada T55 -vaunujen yhteydessä.
Muistaa pitää sekin, että on erilaisia taisteluympäristöjä. Vaunujen kokonaisluku ja samanaikaisesti hyökkäävien vaunujen määrä merkitsee tällöin. Ja niitä oli riittävästi ennen romutuksia.

Mielipiteeni on tstpsv -joukkueen johtajan vuodelta 1971/72. Tällöin Parola koulutti varusmiehistä kustakin kolmesta vuotuiserästä panssarivaunukomppanian (10 tstpsv ja liki saman verran tiedustelu- ja muita kevyempiä vaunuja).
Prikaatin AUK:ssa koulutettiin myös kantaväkeä ja HämJp:lle (BTR60) yhteinen panssari-RUK aloitti juuri toimintansa. Vaunutyypit olivat T55, T54, Pt76 ja BTR50.

ISKE JA MURRA
kuva 30.03.2019 10:12 Kurt Ristniemi  
  Böhle - Pasila, Karl Pasilan mukaan; Grejus - Reijola; Gumtäckt - Kumpula.

Reijola on nykyisin läntisen suurpiirin peruspiiri, johon kuuluvat osa-alueet Ruskeasuo, Laakso ja Meilahti.
Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_jako
kuva 30.03.2019 09:27 Veli-Matti Laitinen  
  27368 näyttää olevan Eipt-Vaunun numero.
kuva 30.03.2019 09:22 Veli-Matti Laitinen  
  Tämäkin vaunu on ilkivallan kohteeksi joutunut. Olivat sitä ennen hyvässäkin kunnossa.
kuva 30.03.2019 08:30 Reijo Salminen  
  Ai tuosta Grejuksen tilasta tulee Reijolankadun (Grejusgatan) nimi, olenkin ihmetellyt mikä sen tausta oikein on. Näin siis oletan. Tila siis oli lahjoitettu kaupungille joten ei hassumpi tapa kiittää nimeämällä katu sen mukaan.
kuva 30.03.2019 05:20 [Tunnus poistettu]  
  Suomen Armejan puolesta saa hävetä silmät päästään, ensin Elisapetti osti Natzeilta T-72 romut, kyllä, ne oli täyttä sontaa, halvalla tehtyjä bulkkimalleja, jotka vaan lojuivat 10 vuotta ja sen jälkeen sulattoon. Sakemannin paskaläjiä sen jälkeen on jo ostettu lähemmäs 300kpl monessa erässä ja nämäkin ovat TÄYSIN vanhentuneita joka suhteessa. Paljon halvemmaksi olisi tullut T-72 saneerausprojekti joko Wärtsilän tai MTU:n koneella ja RENKin vaihteistolla sekä uudella tykillä mutkun poliitikkojen on niin kiva hakata päätään Karjalan Mäntyyn.
kuva 30.03.2019 05:18 Timo Salo  
  Veijolan konepaja???
kuva 30.03.2019 04:04 Timo Salo  
  Tässä kuvassa on ainakin "perinteiset" vaijeriohjaukset!
kuva 30.03.2019 03:53 Timo Salo  
  2A6:sia?
kuva 30.03.2019 03:50 Timo Salo  
  Voi että, kun olisi saanut matkustaa tuon ajan makuuvaunussa! Miten pitkä lie matka-aika välillä Helsinki-Rovaniemi verrattuna tähän päivään?
kuva 30.03.2019 03:43 Timo Salo  
  Tämän sillan rakennuksesta kun sais yhtä hyvän kuvasarjan, kun Lempäälän sillan korjauksesta...
kuva 30.03.2019 03:32 Timo Salo  
  Minkä ihmeen takia joka deeverissä on erilainen syylärisäleikkö?
kuva 30.03.2019 03:20 Timo Salo  
  Tuossa taitaa olla oikea junamiehen painajaissää?
kuva 30.03.2019 03:18 Timo Salo  
  Kuin ne veturin kuormanvetokyvyt lasketaan? Näyttää välillä menevän sudenkin vetämiset tiukille... (nimim. ei VR:n työntekijä)