|
|
31.03.2019 12:20 | Reijo Salminen | ||
| Maavedellä näköjään sähköt maakaapeleilla, vesijohtoverkko ja onko vielä avoin kuitu kaivettu samaan uomaan? Täälläpäin moinen järjenkäyttö on lähes utopiaa. | ||||
|
|
31.03.2019 10:32 | Simo Toikkanen | ||
| Valitettavasti originaalikin on tuon nurkan objektin osalta sen verran epätarkka, että eksakti lajinmääritys on mahdotonta. Joka tapauksessa jokin siivekäs elävä on kyseessä, ei kuitenkaan lepakko tai liito-orava. | ||||
|
|
31.03.2019 10:24 | Mauri Monto | ||
| Kuvan reittikilvissä oli punainen keskirivi: ”KAUTTA VIA PARKANO” Vertailun vuoksi vaunukalustoa noin vuotta aiemmin: https://vaunut.org/kuva/126770?u=4124 |
||||
|
|
31.03.2019 09:09 | Juha Puusaari | ||
| P1921 on junan numero. https://juliadata.fi/timetables?s=1921&d=11.10.2014 | ||||
|
|
31.03.2019 08:41 | Juhana Nordlund | ||
| Nyt löytyy galleriastamme toivottu kuva: https://vaunut.org/kuva/131899 | ||||
|
|
31.03.2019 05:13 | Timo Salo | ||
| Tulipa hetkessä paha olo, eikä tarvinnut edes maistaa... | ||||
|
|
31.03.2019 01:42 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Lienevät Pohjanmaan radan laiturikojuissakin, niin Riipassa kuin sisarasemilla alun perin olleet. http://www.mikanhuone.com/seinajoki-oulu.html Toki tätä kuvan kohdetta on ilmoitettu laitettavan sotienjälkeiseen asuun. |
||||
|
|
31.03.2019 01:08 | Jorma Toivonen | ||
| Ei vielä ole tullut selkeää vastausta operaattorin , eikä valvovan viranomaisen taholta, onko Hr1 liikennöintikelpoisessa kunnossa? Ken uskaltaa ottaa vastuun? | ||||
|
|
30.03.2019 23:15 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tauno, ainakin joidenkin platformskjulien alkuperäisissä piirustuksissa on ollut poikkiharjoissa harjan pituiset kattokoristeet. | ||||
|
|
30.03.2019 21:36 | Tauno Hermola | ||
| Onkohan tässä ollut samanlaiset päätykoristeet, kuin esim. Pöljällä? Tuossa Huttulan kuvassa ne näyttävät olevan hieman vaatimattomammat, lienevätkö alkuperäiset? Mahtoiko platformskjuleissa olla kattoratsastajat, vai oliko niitä vain suuremmissä asemarakenuksissa? | ||||
|
|
30.03.2019 21:32 | Harri Pesonen | ||
| Vieläköhän vaunujen akustot on paikoillaan ?? | ||||
|
|
30.03.2019 21:31 | Harri Pesonen | ||
| Tracin huolto voorti | ||||
|
|
30.03.2019 21:29 | Harri Pesonen | ||
| olisiko ollut säästöjä syynä siihen.... | ||||
|
|
30.03.2019 21:28 | Harri Pesonen | ||
| Vieläpä valkoiset tennissukat.... | ||||
|
|
30.03.2019 21:27 | Harri Pesonen | ||
| Mikäs tämä vaunun tarkoitus että se hylättiin tuonne.... | ||||
|
|
30.03.2019 21:25 | Harri Pesonen | ||
| Lumumba ja paska lentää taatusti kun otat ulkoimailla baarissa illan viimeisenä tuollaisen....Tuttavalla kävi niin :D Ehkö tuli kaikki jämät siihen päivänmuhinutta maitoo ja viimeset jääpalat.... | ||||
|
|
30.03.2019 21:20 | Tauno Hermola | ||
| Lieneekö kukaan tutkinut Tie- ja vesirakennushallituksen rautatierakennusosaston arkistoa? Ilmeisesti Karjaan-Turun radan rakentamisen dokumentit löytyvät täältä (niitä ei näyttäisi olevan Rautatierakennusten arkistossa) ja myös Bruno Granholm työskenteli suurimman osan rautatiearkkitehdin työurastaan tässä (silloin Tie- ja vesirakennusten ylihallitus) virastossa. | ||||
|
|
30.03.2019 21:14 | Theo Nyström | ||
| Vastapäätä olevan oven ikkuna on rikottu | ||||
|
|
30.03.2019 21:10 | Juhana Nordlund | ||
| Reijola-nimi muuten esiintyi yhden pysäkin / aseman nimenä Helsingin metrotoimikunnan vuoden 1963 kartalla. Mannerheimintien käytävässä kulkevan esikaupunkiradan pysäkkejä olivat mm. Töölöntulli, Kuusitie, Tilkka, Ruskeasuo ja sitten tuli Reijola. Kartalla Reijola on sijoitettuna heti nykyisen Hakamäentien ylityksen jälkeen Hämeenlinnanväylän länsipuolelle paikkaan, jossa nykyäänkään ei ole muuta kuin puisto ja puro, nykyinen Haaganpuro, aiempi Mätäpuro. Sen jälkeen rata kartalla sukelsi maan alle ja meni tunnelissa kohti nykyistä Eliel Saarisen tietä ja seuraten tämän tien läntisimmän osan linjauksen mukaisesti (mainittua tietä ei tietenkään tuolloin ollut olemasa) Huopalahden rautatieaseman alle, jossa olisi ollut Huopalahti-niminen metropysäkki. Sen jälkeen rata nousi nykyisen Alppiruusupuiston tienoilla maan pinnalle suuntautuen Pohjois-Haagan itäisintä laitaa kohti. Huopalahden pysäkin jälkeiset pysähtymispaikat tuolla kartalla olivat Ilkantie ja Pohjois-Haaga. Mutta ei tästä tämän enempää tässä yhteydessä, Reijola nyt vaan toi mieleen tämän rataosan nk. Castrénin metron verkostosta. Lähde: Helsingin Pitäjä 2001 Helsinge, ISSN-0358-6529, Minne metro kuljettaa? |
||||
|
|
30.03.2019 21:08 | Matias Kauramäki | ||
| Mutta mitenkäs lintu on päässyt tekemään sisälle pesän? Onko tässä joku ikkuna tai ovi auki vai onko jo puhkiruostunut? | ||||
|
|
30.03.2019 20:51 | Timo Salo | ||
| Hyvä Esa! Tulis uusi aine kouluihin: plagiointi... | ||||
|
|
30.03.2019 20:32 | Juha Puusaari | ||
| Vieläpä kevennetty malli ! | ||||
|
|
30.03.2019 20:27 | Jarno Heikkinen | ||
| Timo: https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Lumumba_(drinkki) | ||||
|
|
30.03.2019 19:50 | Juha Puusaari | ||
| Ilmeisimmin junan numero oli T3527. https://juliadata.fi/timetables?s=3527&d=14.10.2014 | ||||
|
|
30.03.2019 19:39 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puuvaunu on 72-paikkainen Ei | ||||
|
|
30.03.2019 19:06 | Alex Chudoba | ||
| Määräasemakilvessä lukee selvästikin ylärivillä Helsinki ja alarivillä Helsingfors, saisikohan originaalista selvää keskirivistä? Olisikohan kyseessä esim. kautta / via Parkano? | ||||
|
|
30.03.2019 18:45 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Timo, ja Laura Huhtasaaresta opetusministeri! Heko heko, vähän hassuttelua! | ||||
|
|
30.03.2019 17:12 | Mauri Monto | ||
| Kuvauspäivä on 1. kesäkuuta 1973. | ||||
|
|
30.03.2019 16:32 | Mauri Monto | ||
| Kiskoihin lienee tuettu puiset kaarirakenteet, joiden päälle on muurattu kivistä lopulliset holvikaaret. Kun googlettaa ”Landwasser viadukt bau”, löytyy hienoja kuvia rakennusvaiheista. Niistä näkee miten työ on tehty. | ||||
|
|
30.03.2019 15:37 | Markku Knuutti | ||
| Mikäs muutaman sadan metrin työmaa oli jokunen vuosi sitte peräeinäjoentien ylikulkusillan tuntumassa ? | ||||
|
|
30.03.2019 12:40 | Jukka Ahtiainen | ||
| 26.3.2019 VR:n johto ei ole suostunut siihen, että henkilöjunia pysähtyisi Haukivuorella. Erikoista, että ei tarvitse huomioida rautatieliikenteen asiantuntijan, maakuntaliiton ja kaupungin, eli asiakkaan viestiä, eikä myöskään Tasavallan Presidentin lausuntoa. Tasavallan Presidentti Ilmastohuippukokouksessa Finlandia-talolla 13.6.2018: "Ei ole aikaa odottaa. On toimittava juuri nyt. Sen lisäksi, että pidämme jo antamamme lupaukset, meidän kaikkien on tehtävä vielä enemmän. Jokainen askel oikeaan suuntaan auttaa. Ja uskon, että konkreettiset askeleet, pienetkin, ovat paljon arvokkaampia kuin suuret eleet." Ilmeisesti tavoiteasetantaan tarvitaan hienosäätöä. Katsotaan vaalien jälkeen. https://haukivuori.fi/wp-content/uploads/2019/02/haukivuorialkulausunto-11.pdf?fbclid=IwAR0Gsfh6uJX3z6p68tpusrUpFY2_YaRNHsFmWfkpeo79x51PCB9tt16iBjU |
||||
|
|
30.03.2019 12:25 | Kurt Ristniemi | ||
| Kaupungin raja on karttaan merkitty tavallisella rajaviivalla: - . - . - jolla on leveä harmaa surureuna. Rajan eteläpuoleiset osat kuuluivat tuolloin (1925) Helsingin kaupunkiin, ja pohjoispuoleiset Huopalahden kuntaan, joka oli erotettu Helsingin pitäjästä vuonna 1920. Rannikkoradan rakentamisen aikaan alueet kuuluivat vielä Pikku-Huopalahden kylään Helsingin pitäjässä. Helsingin kaupunkiin nämä alueet llitettiin vasta vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa. Böhlen (Böle) tilan alue, jonka kaakkoispäähän oli syntynyt kartassa näkyvä Pasilan puutarhakaupunki (Pasilan etukaupunki, Fredriksbergin puutahakaupunki jne.) ja joka kuvassa on merkitty nimellä 'Pasila Böle', oli liitetty Helsingin kaupunkiin vuonna 1912. Tilojen rajat näkyvät 10 vuotta vanhemmassa kartassa https://vaunut.org/kuva/131892 |
||||
|
|
30.03.2019 11:42 | Timo Salo | ||
| No, asiat tulee taas varmasti kuntoon vaalien jälkeen, Li Anderssonista puolustusministeri... | ||||
|
|
30.03.2019 11:22 | Timo Salo | ||
| Vai mentiin dieselin voimallakin niin rivakasti... | ||||
|
|
30.03.2019 11:16 | Timo Salo | ||
| Huom: 254kHz pitkäaaltoantennit katolla. Se oli AM-aikaa se. (taisi vaan sota-aikaan olla eri taajuus) | ||||
|
|
30.03.2019 11:14 | Heikki Kannosto | ||
| Vuonna 1969 makuuvaunumatka Hki - Roi kesti 14 t 30 min ja paluumatka 15 t 5 min. Parkanon radan valmistuttua aika lyheni 12 ja 13 tunnin välille. | ||||
|
|
30.03.2019 11:10 | Kurt Ristniemi | ||
| Yhden perustellun näkökulman T-72 -vaunujen hävittämiseen esittää nimimerkki ammattisotilas blogissaan vuodelta 2012: https://ammattisotilas.wordpress.com/2012/07/16/t-72-ja-massavanheneminen/ |
||||
|
|
30.03.2019 10:50 | Erkki Nuutio | ||
| Tuot esille tapahtumaketjun, jota sen tapahduttua hyvin moni panssarijoukoissa palvelleista ammattilaisista ja reserviläisistä piti käsittämättömänä, vastuuttomana ja puolustuskykyämme vakavasti vaarantavana. Miinapäätöstä muistuttaen sulatettiin romuraudaksi kahden sodanaikaisen panssariprikaatin kalusto - pres. Halosen kiihkolla ja puolustusministerien (kuten Wallin) ja pv:n komentajien myötävaikutuksella, ILMAN että korvaavaa vaunukalustoa olisi ollut tilalle edes yhtä panssariprikaatia varten. Parolassakaan ei sen jälkeen oikein enää ollut vaunuja, vain simulaattoreita. Panssariaseen tehtävää - ISKE JA MURRA - ymmärtämättömät mm. Pääesikunnassa perustelivat yksipuolista aseriisuntaansa siten, että taistelupanssarivaunujen tehtävä olisi vastaisuudessa vain jalkaväen hajautettu tulituki. Näistä hölmöyksistä lienee etäännytty. Oli moukan tuuria, kuin saatoimme Hollannista ostaa edullisesti käytettyjä Leopardeja pahimpaan puutteeseen, ja hankintoja modernisointeineen on jatkettu. Silti olisiko näillä mahdollista perustaa edes yksi sodanaikainen panssariprikaati? Tätä noin 10 vuoden takaista poropeukalointia käsitteli heti ye. evl. Pekka Kantakoski (vuodelta 1926) , pitkään myös Panssarilehden päätoimittajana toiminut panssariammattilainen. Hänen kirjansa eivät hymistele, vaan vaativat korjausliikkeitä. Onko niitä on tehty riittävästi? Uudempi kirja: Tuhottu armeija (2014, 117 s.) lienee vielä saatavilla. Aikaisempaa kirjaa: Maanpuolustusta vai strategisia virheitä - Suomen puolustus 2000-luvulla (2006, 332 s.) löytyy ehkä antikvaareista. Janne katsoi yllä, että laaja saneeraus olisi ollut tapa palauttaa sikahalvalla saatujen T72 -vaunujen taisteluteho. Senkaltaisiin ratkaisuihin ovat useat maat päätyneet hyvin tuloksin - edullisemmin kuin vain uusimpia vaunuja ostaen. Varsin hyviä tuloksia ehdittiin Parolassakin saada T55 -vaunujen yhteydessä. Muistaa pitää sekin, että on erilaisia taisteluympäristöjä. Vaunujen kokonaisluku ja samanaikaisesti hyökkäävien vaunujen määrä merkitsee tällöin. Ja niitä oli riittävästi ennen romutuksia. Mielipiteeni on tstpsv -joukkueen johtajan vuodelta 1971/72. Tällöin Parola koulutti varusmiehistä kustakin kolmesta vuotuiserästä panssarivaunukomppanian (10 tstpsv ja liki saman verran tiedustelu- ja muita kevyempiä vaunuja). Prikaatin AUK:ssa koulutettiin myös kantaväkeä ja HämJp:lle (BTR60) yhteinen panssari-RUK aloitti juuri toimintansa. Vaunutyypit olivat T55, T54, Pt76 ja BTR50. ISKE JA MURRA |
||||
|
|
30.03.2019 10:12 | Kurt Ristniemi | ||
| Böhle - Pasila, Karl Pasilan mukaan; Grejus - Reijola; Gumtäckt - Kumpula. Reijola on nykyisin läntisen suurpiirin peruspiiri, johon kuuluvat osa-alueet Ruskeasuo, Laakso ja Meilahti. Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_jako |
||||
|
|
30.03.2019 09:27 | Veli-Matti Laitinen | ||
| 27368 näyttää olevan Eipt-Vaunun numero. | ||||
|
|
30.03.2019 09:22 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Tämäkin vaunu on ilkivallan kohteeksi joutunut. Olivat sitä ennen hyvässäkin kunnossa. | ||||
|
|
30.03.2019 08:30 | Reijo Salminen | ||
| Ai tuosta Grejuksen tilasta tulee Reijolankadun (Grejusgatan) nimi, olenkin ihmetellyt mikä sen tausta oikein on. Näin siis oletan. Tila siis oli lahjoitettu kaupungille joten ei hassumpi tapa kiittää nimeämällä katu sen mukaan. | ||||
|
|
30.03.2019 05:20 | [Tunnus poistettu] | ||
| Suomen Armejan puolesta saa hävetä silmät päästään, ensin Elisapetti osti Natzeilta T-72 romut, kyllä, ne oli täyttä sontaa, halvalla tehtyjä bulkkimalleja, jotka vaan lojuivat 10 vuotta ja sen jälkeen sulattoon. Sakemannin paskaläjiä sen jälkeen on jo ostettu lähemmäs 300kpl monessa erässä ja nämäkin ovat TÄYSIN vanhentuneita joka suhteessa. Paljon halvemmaksi olisi tullut T-72 saneerausprojekti joko Wärtsilän tai MTU:n koneella ja RENKin vaihteistolla sekä uudella tykillä mutkun poliitikkojen on niin kiva hakata päätään Karjalan Mäntyyn. | ||||
|
|
30.03.2019 05:18 | Timo Salo | ||
| Veijolan konepaja??? | ||||
|
|
30.03.2019 04:04 | Timo Salo | ||
| Tässä kuvassa on ainakin "perinteiset" vaijeriohjaukset! | ||||
|
|
30.03.2019 03:53 | Timo Salo | ||
| 2A6:sia? | ||||
|
|
30.03.2019 03:50 | Timo Salo | ||
| Voi että, kun olisi saanut matkustaa tuon ajan makuuvaunussa! Miten pitkä lie matka-aika välillä Helsinki-Rovaniemi verrattuna tähän päivään? | ||||
|
|
30.03.2019 03:43 | Timo Salo | ||
| Tämän sillan rakennuksesta kun sais yhtä hyvän kuvasarjan, kun Lempäälän sillan korjauksesta... | ||||
|
|
30.03.2019 03:32 | Timo Salo | ||
| Minkä ihmeen takia joka deeverissä on erilainen syylärisäleikkö? | ||||
|
|
30.03.2019 03:20 | Timo Salo | ||
| Tuossa taitaa olla oikea junamiehen painajaissää? | ||||
|
|
30.03.2019 03:18 | Timo Salo | ||
| Kuin ne veturin kuormanvetokyvyt lasketaan? Näyttää välillä menevän sudenkin vetämiset tiukille... (nimim. ei VR:n työntekijä) | ||||