|
|
17.12.2018 22:53 | Jukka Viitala | ||
| Onko Saksassa käytössä hiekoittimet talven tai lehtikelin varalta? Ammoin eräs Ertto rasvasi vaseliinilla ratakiskot Haminan Poitsilasta pohjoiseen, entisen Viipurintien tasarin ylämäkeen ja jäi sitten sälliporukasta ainoana nauramaan, kun Hillosta tullut juna jäi mäkeen. Tarinan mukaan veturimiehet saivat syyllisen kiinni, mutta mustien silmien jälkeen mulle ei ole kerrottu, että putsasiko Ertto kiskot kielellään vai käyttikö äiteensä pöksyjä. | ||||
|
|
17.12.2018 22:42 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Tai jos ilmestyy, niin toivottavasti ainakin rakennuksen taate. | ||||
|
|
17.12.2018 22:38 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Asema uudessa määränpäässä. Olihan se täällä Pohjanmaalla joku vastarintaliike joka yritti torpetoida tämänkin hankkeen, mutta loppu hyvin kaikki hyvin ja vielä tiilet katolle niin avot. | ||||
|
|
17.12.2018 22:26 | Jukka Viitala | ||
| Tuolla ei varmaan paranneta läheisen Maksjoentien tasarin turvallisuutta? Viereisillä pelloilla olisi tilaa tehdä eritaso, jolla saisi korvattua 3 tasaria, mutta Lohjalla a) joku omistaa ne maat ja b) en ala kiertämään, jos suoraankin pääsee. Tuolla on Suomen jääräpäisin liikennekulttuuri heti Tampereen jälkeen, tosin tänään näin Loimaalla varttia yli neljän ruuhkassa sellaisia suorituksia kaikissa neljässä valoristeyksessä, että oksat pois... älkää päästäkö loimaalaisia tsadiin kuin bussikyydillä. | ||||
|
|
17.12.2018 22:11 | Jukka Viitala | ||
| Joskus pentuna tuli nähtyä Juurikorvessa saman sarjan veturin lähtö "kaikki hanat auki" 20 asteen pakkasella eikä kamera ollut mukana, silloin ei olisi ollut noita sähköhärpäkkeitä eikä harmaita pölkkyjä. Vähänkös harmittaa. | ||||
|
|
17.12.2018 21:41 | Miitre Timonen | ||
| Juu Sr2-Edo-tötteröitä tuntuvat kaikki olevan ja nykyään myös näytetään ajavan paikoitellen myös Turun ja Toijalan välillä yli 140 km/h. | ||||
|
Kuvasarja: Siltoja |
17.12.2018 21:40 | Jukka Viitala | ||
| Korian "uusi" silta on varmaan kuvatuimpia ja Lauritsalan kanavasilta on korkeutensa puolesta näyttävä. Jokioisten sillastakaan ei ole liikaa kuvia, vaikka se oli varmaan näyttävin kapsusilloista. | ||||
|
|
17.12.2018 21:31 | Miitre Timonen | ||
| Olisiko tämä reissu: https://vaunut.org/kuva/8310?kv=2004&kv2=2004&paik=Ristijärvi ? Ainakaan paljon myöhemmin ei voi olla, koska muistaakseni elokuussa 2004 Emma suoritti viimeisen radantarkastuksen. | ||||
|
|
17.12.2018 21:29 | Peter Verschelden | ||
| Truly a picture perfect picture | ||||
|
|
17.12.2018 21:20 | Jarmo Puntanen | ||
| "Aseman molemmissa päissä on myös parkkipaikat muutamalle henkilöautolle, mutta ajo niihin on laiturialueen kautta. Aika outo ratkaisu. " En usko, että matkustajalaiturille on annettu kiinteistörekisterissä tierasitetta. Voi tietysti ollakin. |
||||
|
|
17.12.2018 21:17 | Jarmo Puntanen | ||
| "Karttapaikka kertoo kyllä kiinteistörajat, mutta ei omistajia. Naapuri saattaa olla omistaja itse." Osasin katsoa sillai, että mainittu naapuri omistaa myös aika paljon rautatietä. Linkki: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6696348.94598202&e=425490.4118992638&title=paikka&desc=&zoom=12&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%2C%7B%22id%22%3A4%2C%22opacity%22%3A75%7D%5D |
||||
|
|
17.12.2018 20:58 | Jari Välimaa | ||
| Tälläisiä Tampereelle on asennettu: https://www.pfisterer.com/en/our-products/products/tensorex/ | ||||
|
|
17.12.2018 20:54 | Joni Jurmu | ||
| Hannun linkittämässä kuvassa on toki viimeinen normaalin matkustajaliikenteen lättä, mutta on tänne sen jälkeenkin ajettu lätällä, esim 2002 vuodelta löytyy "syysretkikuvia" täältäkin. | ||||
|
|
17.12.2018 20:50 | Heikki Jalonen | ||
| Kylläpä tässä kuvassa riittikin tarkastelemista, kiitos Kurt hienosta postauksesta! Tuo taustan laiva on kiinnostava. Se nimittäin näyttäisi olevan Ångfartygs A/B Finska Lloyd-varustamon (perustajinaan Ernst ja Lars Krogius, Helsinki) S/S Helios. Valmistunut 1889 Ramage & Ferguson'n telakalta, Skotlanissa (Leith). Krogiukset olivat aikansa laiva-alan merkkitekijöitä ja suku on edelleen alalla. Helios oli heidän laivastossaan vuoteen 1925 saakka. Alus romutettiin Italiassa vasta 1962. Siis 73 vuoden käytön jälkeen, selvittyään kunnialla kahdesta laivoja syöneestä maailmansodasta ja merien monista vaaroista. Onnekas laiva. Alkuperäisestä kuvasta näkee myös taustalla olevan höyrykäyttöisen ruoppaajan ja monenlaista proomua ja lotjaa. Mutta yhtään moottorivenettä ei näy - vuonna 1912 ne olivat vielä kovin harvinaisia herrojen herkkuja eikä jokarannan paatteja. Nuo rillivaunut vielä: mikä on tuo aluskehyksen parrun kyljessä hieman vinosti oleva noin kakkos-nelosen pätkältä vaikuttava palikka? Jos katsotte tarkkaan, kaikissa vaunuissa on täsmälleen samanlainen ja samalla kohdalla- paitsi tuossa yhdessä joka on nostettu pois raiteelta (ehkä se on samalla käännetty). Ei siis ole mikään yht'äkkiä improvisoitu pönkkä vaan tekemällä laitettu. Voisiko se olla jonkinlainen jarrupulikka tai -vippa? |
||||
|
|
17.12.2018 20:39 | Hannu Peltola | ||
| Täältähän se tieto löytyi eli 22.5.1982: https://vaunut.org/kuva/116280?kd=1.1.1980&kd2=31.12.1990&paik=Taivalkoski | ||||
|
|
17.12.2018 20:33 | Tero Hyvärinen | ||
| No nyt on nappiotos! | ||||
|
|
17.12.2018 19:51 | Joni Jurmu | ||
| Hei, minulle tuli kysymys johon ei kyllä vastausta tiedä, eli milloin Taivalkoskelta on lähtenyt viimeisen kerran lättähattu? Täällä varmaan joku osaa siihenkin vastata. | ||||
|
|
17.12.2018 17:21 | Jussi Tepponen | ||
| Vai olisiko Humppila Hbf... | ||||
|
|
17.12.2018 17:16 | Esa J. Rintamäki | ||
| Komea kuva! Mahtaako nuo sähkötapsit nuhraantua? Heko heko! | ||||
|
|
17.12.2018 16:39 | Heikki Jalonen | ||
| Noiden rillivaunujen ensisijainen vetovoima saattaa paljastua laiturilla olevien "kokkareiden" perusteella: hevosveto. Sahoillehan ei mielellään otettu höyryvetureita jos muuten selvittiin. Hevosvedolla tulipalovaara voitiin edullisesti välttää, jos kuljetusetäisyys vain oli kohtuullinen eikä mäkisyys mahdotonta. Ja Sörnäis-Werkkosaaressahan tilanne oli juuri niin. Pienemmillä sahoilla ei varmaan myöskään investoitu pulloveturiinkaan, pienehköstä laitoksestahan tässä oli kuitenkin kyse. Kartan mukaan sahan alueellla ei edes pääse vaunuston ympäri - paitsi maastokelpoisella hevosella. |
||||
|
|
17.12.2018 16:30 | Esa Ojanperä | ||
| Jousikiristyslaite hoitaa saman homman kuin roikkuvat painot, joten sen vuoksi papereissa puhuttaneen painokiristyksistä. Jousikiristyslaitteet ovat kuitenkin paljon turvallisempia alueilla missä ihmisiä liikkuu joten liekö valittu yksi ratkaisu koko linjalle. | ||||
|
|
17.12.2018 15:57 | Julius Ylitalo | ||
| Selkin asema on kyllä kaunis | ||||
|
|
17.12.2018 15:55 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis kuva | ||||
|
|
17.12.2018 15:53 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis kuva Kemijärven opastimista. Kuvasin itsekin tässä samassa paikassa kerran. | ||||
|
|
17.12.2018 13:42 | Eljas Pölhö | ||
| Verkkosaaren sahalta oli tasamaamatka satamaan. Sen sijaan kartan https://vaunut.org/kuva/130155 vasemmassa reunassa näkyvältä laatikkotehtaalta, jonka pihalle on piirretty kapearaideverkko, oli jyrkkä pudotus satamaan. Työntövaunujen käyttö välivarastoina laiturilla on kyllä sinänsä täysin mahdollinen, ehkä jopa luultavin, tilanne. WAS tai WÅS saattaa tulla Werkkosaaren sahasta, Wallilan snickeri'stä tai huolintaliikkeestä. Mitä isompia sellaisia toimi Sörnäisissä tuohon aikaan? Sekä Verkkosaaren höyrysahan että Vallilan laatikkotehtaan omisti tuolloin Sörnäs Snickeri Aktiebolag (Suomen suurin puulaatikoiden valmistaja). | ||||
|
|
17.12.2018 13:28 | Kari Siimes | ||
| Komeat savut höyryt höyryveturista. | ||||
|
|
17.12.2018 12:16 | Heikki Jalonen | ||
| Kiinnostava työmiljöökuva taas kerran! Voisikohan niissä rillivaunuissa lukea ei WAS vaan WÅS, "Werkkosaari Ångsåg"? | ||||
|
|
17.12.2018 11:49 | Pasi Seljas | ||
| Kuva esittää kyllä lähinnä Muotialaa, vaikka kuvaaja saattaakin seistä Vuohenojan rajamailla. | ||||
|
|
17.12.2018 11:24 | Niila Heikkilä | ||
| Saattaa muuten olla että kuva-alalle tulee kahdenlaista kiristysmekanismia, koska tulee myös kolmenlaisia pylväsratkaisuja. Yleisesti painokiristys kannatinlangan kanssa mielletään parhaimmaksi nopeaan ajoon, ja painokiristyksestä mainitaan myös suunnitelmissa. Tässä on kuitenkin myös reunapylväsratkaisuja seassa. Ilmeisesti tilankäytöllisistä syistä. | ||||
|
|
17.12.2018 11:02 | Paul T. J. Koskinen | ||
| Humppila E tai S ? | ||||
|
|
17.12.2018 10:13 | Mikko Herpman | ||
| Erikoiset siniset valot katolla tosiaan.. Ensin mietin että simuloidaanko niillä virroittimen ja huurtuneen ajolangan valokaarta :).. No ehkei, voisikohan valot olla merkkinä jostain mittauksesta. Näin hieno peli varmaan mittaa myös ajolankaa ja sen ominaisuuksia..? | ||||
|
|
17.12.2018 09:35 | Esa Ojanperä | ||
| Jousikiristyslaitteita näyttäisi olevan pylväissä jo paikallaankin odottamassa langanvetäjiä. | ||||
|
|
17.12.2018 09:08 | Erkki Nuutio | ||
| Työntövaunujen tyyppimerkintä on WAS ja kuvassa on mm. WAS N:o 17, N:o 3 ja N:o 1. Rajaamattomassa kuvassa näkyvä WAS N:o 3 on painavassa kuormassa ja on vaikea uskoa sellaisen kuorman pysyvän koossa juuri pidempään kuin siirron tasaisella laiturilla. Laskeutuminen satamaan oli niin jyrkkä, että veturinkin työntämiä (tai paremminkin jarruttamia) vaunuja karkasi laiturin kautta mereen. Tuntuisi siltä, että jossakin laiturin juurella on tehty uudelleenlastausta näihin työntövaunuihin. Työntövaunuissa ei ole merkkiäkään kytkentälaitteista, joilla ne voisi pitkien aisojen avulla kytkeä toisiinsa tai edes yhtä vaunua hevoseen. Jarrut myöskin puuttuvat, eikä ilman niitä laskeuduta satamaan. Lautatavaraa tuotiin kauempanakin olevilta sahoilta, eli ainakin nämä laudat olivat satamaan juurelle asti normaaleissa SVR:n vaunuissa ja osa niistä ehkä laiturillakin. Siihen viittaa laivaan nojaava ramppi, joka nousisi sopivasti SVR:n vaunun lattian korkeudelle. Lautatavaraakin saapuu satamaan kuitenkin jo ennen kuin lastattava laiva on edes tulossa sinne. SVR:n vaunut oli tyhjennettävä muutaman päivän kuluessa jotta ei tule lisälaskua vaunun seisottamisesta. Välikuormauksia työntövaunuihinkin on siksi tarvittu. |
||||
|
|
17.12.2018 06:54 | Markku Knuutti | ||
| Painettiinkos rapu-vaunut Eskolasta Hulluun? | ||||
|
|
17.12.2018 05:15 | Jari Välimaa | ||
| Painokiristettyjä ? ettei tulisi jousikiristettyä | ||||
|
|
17.12.2018 01:00 | Jimi Lappalainen | ||
| Ohops, kysymys taisikin olla nimikaimalle. Pahoittelen! Toivottavasti vastaus kelpaa. | ||||
|
|
17.12.2018 00:59 | Jimi Lappalainen | ||
| En käynyt jokaisessa vaunussa, mutta asteikolla 1-10 täyttöaste oli ehkä noin 2–3. | ||||
|
|
17.12.2018 00:52 | Jorma Toivonen | ||
| Sinisenä vilkkuva hälytyspaneli katolla (???) - tottakai lainkuuliainen veturinkuljettaja pysäyttää junansa ja antaa tilaa lähestyvälle hälytysajossa olevalle hälytysajoneuvolle nähdessään taustapeileistään sinisten vilkkujen lähestyvän - näinkö oletetaan? Aika usein myös maantieliikenne seurailee raideliikenteen vierellä, toivottavasti nuo siniset vilkut eivät häiritse autoilijoita virheellisiin arviointeihin. Mikähän varoitus noilla annetaan henk.kunnalle (mahdollisuus värin vaihtoon?). | ||||
|
|
17.12.2018 00:28 | Jorma Toivonen | ||
| Jimi: Kuinkahan täynnä tämä vuoro oli? | ||||
|
|
17.12.2018 00:10 | Mikko Ketolainen | ||
| Niinpä näkyy olevan useammalta päivältä ensi viikolla Vuosaaren juna peruttu. Illan Äänekoski-Vuosaari juna, eli T3496 kulkisi kuitenkin perjantaina ja sunnuntaina. Aikataulun mukaan samaan aikaan kello 23.17 sunnuntaina lähtisi T53496 Äänekoskelta Raumalle. Jouluaattona kulkisivat junat T3492, T3495 ja T3496. Joulupäiväksi on merkattu kulkevaksi Vuosaaren illan juna T3496, mutta perutuksi juna T53496. Loppuvuotta kohden näkyy Vuosaaren junat olevan kulussa normaaliin tapaan. Toki aikatauluthan voivat aina muuttua. | ||||
|
|
16.12.2018 23:47 | Jorma Toivonen | ||
| Suorahankintaa koskeva ilmoitus: Liikennevirasto : Radantarkastuspalvelut 2019 Ilmoituksen numero HILMA:ssa: 2018-025295 Ilmoituksen numero EUVL:ssä:2018/S 237-542517 1. Perustelut neuvottelumenettelyn valinnalle ilman tarjouskilpailukutsun julkaisemista ennalta direktiivin 2014/25/EU 50 artiklan mukaisesti Rakennusurakat, tavarat tai palvelut voidaan antaa ainoastaan tietyn taloudellisen toimijan suoritettaviksi tai toimitettaviksi seuraavasta syystä: teknisistä syistä johtuva kilpailun puuttuminen 3. Selitys Suorahankinnan perusteena on erityisalojen hankintalain 43 §:n 1 momentin 2 kohta: ”teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan; lisäedellytyksenä on, että järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole eikä kilpailun puuttuminen johdu hankinnan ehtojen keinotekoisesta kaventamisesta”. Radantarkastuspalvelun ensisijaisena tarkoitus on turvata rataverkon tur-vallisuus ja käytettävyys junaturvallisuuden kannalta. Radantarkastuspalvelut ovat rautatieverkoston toimivuuden kannata turvallisuuskriittisiä palveluita. Katkos radantarkastuspalveluissa aiheuttaisi rautatieliikenteeseen hallitsemattomia turvallisuusriskejä. Liikennevirastolla on 31.12.2018 asti voimassa oleva radantarkastuspalvelua koskeva sopimus ”RHK-2732/601/2008” VR Track Oy:n kanssa. Lisäksi Liikennevirastolla on radantarkastuspalvelua koskeva sopimus ”Radantarkastuspalvelut ”VT-044” MERMEC S.p.A.:n kanssa, joka perustuu vuonna 2016 hankintasäädösten mukaisesti kilpailutettuun tarjouskilpailuun. Sopimuksen mukainen palvelutuotantokausi on 1.1.2019 – 21.12.2028. Radantarkastuspalvelut (VT-044) -sopimuksen toteutus on runsaasti myö-hässä hankintayksiköstä riippumattomasta syystä. Palvelusopimus on alle-kirjoitettu 24.5.2016, mutta palveluntuottajalla ei ole valmiutta aloittaa sopimuksen mukaista palvelutuotantoa vuoden 2019 alussa. Tästä syystä myös uuden radantarkastusvaunun tulosten validointi on siirtynyt tehtäväksi (vuoden 2018 sijasta) vuoden 2019 aikana. Suomalaisen rautatieverkoston erityisasemasta johtuen ainoastaan VR Track Oy:llä on tarvittava kalusto radantarkastuspalvelun tuottamiseen ja uuden radantarkastusvaunun tulosten validointiin heti vuoden 2019 alusta alkaen. |
||||
|
|
16.12.2018 22:59 | Eljas Pölhö | ||
| Sitäpä kyllä. Ei tullut esiin kuvaa lisätessä Sörnäs eikä Sörnäinen nimellä. Milloinkahan suomenkielinen liikennepaikkanimi tuli käyttöön, koska se ei esiinny liikennepaikkojen välimatkoissa ainakaan 1904 mennessä? Mutta minusta on hämäävää, että asemia ei löydy niiden omilla nimillä. Ei tämä ole ainoa kerta, kun olen pähkäillyt osiin jaettujen liikennepaikkojen nimien kanssa. | ||||
|
|
16.12.2018 22:52 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin vielä kartan vuodelta 1914, jossa sahan ja laiturin välinen yhteys näkyy kokonaan. https://vaunut.org/kuva/130156 | ||||
|
|
16.12.2018 22:50 | Jimi Lappalainen | ||
| Eljas mahtaa tarkoittaa tätä: https://vaunut.org/liikennepaikka/2148 | ||||
|
|
16.12.2018 22:39 | Eljas Pölhö | ||
| Lisäsin kartan https://vaunut.org/kuva/130155 jossä näkyy yllä oleva laituri, jolla on yksinomaan lautatarhan työntövaunuja. Tulivatko ne sahalta (Iso Verkkosaari) miesvoimin työntämällä vai miten? Jos tulivat, niin ihanko noin vain SVR:n ratapihan läpi? Onko kukaan selvitellyt asiaa? | ||||
|
|
16.12.2018 22:12 | Tuomas Pätäri | ||
| OK, kiitti tiedoista! | ||||
|
|
16.12.2018 19:59 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Lisäisin listaan: Joensuu Peltola - Raatekangas (n. 4,5 km ) Mikkeli - Pursiala (n. 1.2 - 2km, käyttäjästä riippuen) Lappeenranta - Voisalmensaari (n.5 km) Puhos - satama (n. 4km) |
||||
|
|
16.12.2018 18:57 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Kuvasta katsoen vanhan aseman oikealle puolelle rakentuu ilmeisesti jalankulkijoiden ylikäytävä tulevalle Lempäälä-talolle (havainto 15.12.2018). | ||||
|
|
16.12.2018 18:55 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Tältä puolelta kiskot tehtaan portille purettu, pohja tasoitettu ja puusto raivattu (havainto 15.12.2018). | ||||
|
|
16.12.2018 18:40 | Jouni Hytönen | ||
| Kyllä, Porvoon rata on osa valtion rataverkkoa, vaikkakin museorata. | ||||
|
|
16.12.2018 18:28 | Kari Haapakangas | ||
| Juhani, museoradatkinko? | ||||