|
|
18.12.2018 21:47 | Reijo Salminen | ||
| Niin että onkos tämä tavallaan pullo? | ||||
|
|
18.12.2018 21:34 | Juhani Pirttilahti | ||
| Aihetta hiukan sivuten joihinkin DB Cargo UK:n vetureihin saatetaan asentaa automaattikytkimiä, koska yöjunien kaluston uusiuduttua makuuvaunuissa on Scharfenberg-kytkimet. | ||||
|
|
18.12.2018 21:33 | Keijo Honkanen | ||
| Kuvan johdosta pengoin hieman arkistoa eli kuva on vuodelta 1930 (jos lehdessä oleva tieto pitää paikkansa) ja torni on konekivääritorni. Toinen torneista on lähellä kuvanottopaikkaa http://kuvanjako.fi/3yh4o-1920.jpg http://kuvanjako.fi/xa4yf-1920.jpg | ||||
|
|
18.12.2018 21:17 | Johannes Erra | ||
| Eljaksen kommenttiin automaattikytkimistä lisään vielä, että sarjassa 151 160-169 suuri osa vetureista varustettiin automaattikytkimin viimeisinä vuosina kun veturit olivat vielä DB:n omassa rekisterissä. Suuressa osassa automaattikytkinvetureita on sittemmin palattu ruuvikytkimiin, automaattikytkimellisiä vetureita on käsittääkseni enää kymmenkunta ajossa. | ||||
|
|
18.12.2018 21:15 | Johannes Erra | ||
| Juna on Deutsche Bahnin tytäryhtiön DB Cargon operoima. veturit kuuluvat lähes sadan veturin erään, joka myytiin Railpoolin ja Toshiban yhteenliittymälle 31.12.2016. Näistä vetureista on poistettu DB:n logot, mutta yhtäkään ei vielä ole maalattu Railpoolin väreihin. Automaattikytkimellisiä 151-pareja käytetään rautamalmijunissa Hampurin satamasta Salzgitterin/Beddingenin terästehtaille Braunschweigin seudulle. Aiemmin Rotterdam-Venlo-Dillingen-junat ajettiin Venlosta etelään samalla kalustolla. | ||||
|
|
18.12.2018 21:01 | Hannu Peltola | ||
| Mitä sanotte veturin tyypistä? Onko peräti Pikku-Jumbo? Voiko kuvan ajoituksen osalta 1950-luvun alkua sulkea pois? Avosiltavaunuja oli vielä käytössä ja kolmiomittaustornit olivat vielä pystyssä. Onko esim. taloista tunnistettavissa tarkempaa kuvausaikaa? | ||||
|
|
18.12.2018 21:00 | Ismo Kirves | ||
| Hienoon kuntoon on asema saatu. | ||||
|
|
18.12.2018 20:17 | Juhani Pirttilahti | ||
| Matkahaussa näkyi pendolino myös 26.12. mutta se on muuttunut IC-junaksi, kuten perjantainkin 921. | ||||
|
|
18.12.2018 19:44 | Mikko Herpman | ||
| Tätä lämmitettiin lämpökeskuksen höyryllä eli pidetään tässä lämpimänä Eli oliko tässä isot vesisäiliöt ja höyrynkehitin joten toimi vaikka junanlämmittimenä tarpeen vaatiessa? No niinhän se oli, kuvan https://vaunut.org/kuva/79905 tekstissä olikin asiaa avattu. | ||||
|
|
18.12.2018 19:41 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tästä Fol-vaunusta tuli Rto 198 Etv vuonna 1978. Sitä käytettiin Jyväskylän alueella ja tehtävänä oli jäiden sulatus tunneleista. | ||||
|
|
18.12.2018 19:38 | Esa J. Rintamäki | ||
| Luiskislaakerit ja telit A7 - mahtavaa! Tämän vaunun historia päättyi hylkäykseen 1983, vaununa BG 040073. Valmistui vuonna 1924 ja hylättiin kaupallisesta liikenteestä 1969. Oli siis johdonvetojunassa. |
||||
|
|
18.12.2018 19:35 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vaunu valmistui vuonna 1924 ja hylättiin 1969. Sitten siitä tuli BG 040072, kattolavoineen se kuului johdonvetojuna 2:een. Lopullinen hylkäys tuli sitten 1983. | ||||
|
|
18.12.2018 19:30 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Juna vie YHTYVÄÄN EUROOPPAAN. | ||||
|
|
18.12.2018 19:05 | Jouni Hytönen | ||
| 80-luvulla oli kotilähiössä vielä kolmiomittaustorni pystyssä, mutta tikkaista oli joko tarkoituksella irrotettu alimmat portaat tai sitten ne olivat lahonneet. Huhujen mukaan isommat pojat olisivat tornissa käyneet, itsellä eivät vielä kiipeilytaidot riittäneet, ehkä ei olisi rohkeuskaan. :) | ||||
|
|
18.12.2018 18:57 | Miitre Timonen | ||
| Toinen kiinnostava asia on se, että IC 921 on ollut useaan otteeseen myynnissä pendona, ja minulla on myös lippu tämän viikon perjantain S 921:een... No, se ei varmasti ole pendo. Marraskuun alussa kuitenkin yhtenä viikonloppuna juna kulki todella pendona, joka lieni historian ensimmäinen suunnitellusti ajettu matkustajille avoin pendo Toijalan radalla. Ehkä 921 vielä muuttuu pendoksi. | ||||
|
|
18.12.2018 18:43 | Miitre Timonen | ||
| Toki näin, mutta jaksaako joku tutkia, ovatko erot Toijalan radan osalta ilmestyneet juuri samaan aikaan kun kalusto muuttui nykyisenlaiseksi? Eli onko Sr1-junilla myös yli 140 nopeuksia? | ||||
|
|
18.12.2018 18:23 | Tapio Keränen | ||
| Vaunu 22502 valmistui Pasilan konepajalta 1924. Vaunukortti kertoo: Valaist. alunperin Paink.P.; muut. Sähk.y. Psl 11.48. | ||||
|
|
18.12.2018 18:07 | Kari Haapakangas | ||
| Kolmiomittaustorneja ei varsinaisesti rakennettu kestämään ja ainakin omalla kotiseudullani ne olivat 80-luvulla lahonneet vaaralliseen kuntoon kadotakseen sittemmin kokonaan. Lieneekö niitä enää jäljellä yhtäkään. | ||||
|
|
18.12.2018 17:59 | Juhani Pirttilahti | ||
| GPS-signaalien heijastuma kallioleikkauksesta tai muusta maaston esteestä aiheuttaa heti melkoisen häiriöpiikin sijaintiin ja sitä kautta nopeuteen. | ||||
|
|
18.12.2018 16:22 | Teemu Sirkiä | ||
| GPS-tieto ei ole mitenkään kovin tarkkaa, etenkään nyt kun tietoja pitää laskea koordinaateista ja ajoista nopeustiedon ollessa rajapinnassa lähes poikkeuksetta 0 km/h. | ||||
|
|
18.12.2018 15:43 | Perttu Karttunen | ||
| Keskimmäinen selkeästi mykkä | ||||
|
|
18.12.2018 15:40 | Jimi Lappalainen | ||
| Julian nopeuskäyrän ja -kartan mukaan 15.12. juna 909 ylitti nopeuden 150 km/h pariinkin otteeseen. https://julia.dy.fi/timetables?s=909&d=15.12.2018&speed=1 | ||||
|
|
18.12.2018 13:53 | Tuukka Ryyppö | ||
| Okei, eli kalustovuokrausfirma Railpool on veturin omistaja. Näin kertoo esimerkiksi https://railcolornews.com/2017/01/09/de-railpool-and-toshiba-acquire-200-locomotives-from-db-cargo/ , mainiten myös tämän nimenomaisen yksilön, 098:n. Ilmeisesti suurinta osaa Railpoolille myydyistä 151-vetureista vuokraa käyttöönsä DB. ...mikä taas selittää osaltaan, miksi Railpool ei ole maalannut näitä sen kummemmin kuin logo poistamalla. | ||||
|
|
18.12.2018 13:40 | Hannu Peltola | ||
| No höh, nyt unohdin kokonaan tuon railfaneurope-sivuston, vaikka sieltä olen aikaisemmin monesti etsinyt tietoja! 151-sarjalle kyseinen sivusto kertoo tällaisen lisätiedon:Locomotives mainly used for heavy and "fast" freight trains, now owned by Railpool/Toshiba (170 built, 40x stored 08/2018). Eli juna voisi olla Railpoolin operoima. | ||||
|
|
18.12.2018 13:34 | Tuukka Ryyppö | ||
| Ainakin tämä sivu väittää, ettei VPS:llä olisi tuota veturityyppiä: http://www.railfaneurope.net/list/germany/germany_vps.html | ||||
|
Kuvasarja: Siltoja |
18.12.2018 11:03 | Hannu Peltola | ||
| Kekkonen taisi rakentaa siltaa osittain neuvostoliittolaisilla normeilla. Hyvä niin, että sillanrakennus jäi kesken, mutta (liian) pitkään Kekkonen sitä teki! | ||||
|
|
18.12.2018 10:51 | Esa Ojanperä | ||
| Ratikan suunnitteluperusteissa on määritetty maksimi kiristysväliksi 800 m ja 8-12 kN kiristysvoima, eli hyvinkin rautatiemaailmaa vastaavat arvot. | ||||
|
|
18.12.2018 10:48 | Hannu Peltola | ||
| Kiitos Eljas tarkoista tiedoista! Tämä juna on siis tulossa Beddingenistä ja myös tämä malmijuna liittyy Salzgitterin teräsliikenteeseen. Operaattori ei selvinnyt suoraan kuvasta, mutta Railion se ei ole. Minulla oli mennyt täysin ohi Railionin liittyminen osaksi DB Cargoa, vaikka tämä oli tapahtunut jo 2007!. Voisikohan tämän junan operaattori olla VPS, kuten selvästi toisessa malmijunan kuvassa on? | ||||
|
Kuvasarja: Siltoja |
18.12.2018 10:17 | Erkki Nuutio | ||
| Sillanrakentajia kunnioitettiin, eniten tietysti Kekkosta. Tämä rakensi siltaa idän ja lännen välille. Ei tullut valmiiksi ja osaksi sortuikin. Nyt puuttuu vahvistuksia sivutien sillalta kansan ja käskijöiden väliltä. Se ei kestä ministerin panssariaudin painoa ja on kapeakin. Mutta kuvasarja on hieno! |
||||
|
|
18.12.2018 10:17 | Jimi Aalto | ||
| Onko tuo ensimmäinen vaunu Fot? | ||||
|
|
18.12.2018 09:42 | Erkki Nuutio | ||
| Valaistus on suorastaan hyvä, mutta filmi, kameran objektiivi ja napin painaja ovat olleet vähemmän hyviä. Taustalla lienee kolmiomittaustorni - joka sekin viittaa 40-luvun lopulle. Peruskartoituksen maastotyö alkoi vuonna 1946 ja jatkui kohti harvemmin asuttuja seutuja jopa vuoteen 1986 asti. Kolmiomittaustorneja rakennettiin noin 2000 mittauspistettä varten. Tornien korkeus oli jopa 50 m ja niiden pylväsrungot tehtiin 70-luvulle asti hirsistä ja ankkuroitiin alla olevaan kallioon. Torneista mitattiin teodoliitilla kulmat ja tellurometrillä tai geodimetrillä etäisyydet toisiin torneihin ja muihin kohteisiin. (Mikko Huhtamies Maan mitta - Maanmittauksen historia Suomessa 1633-2008, Maanmittaushallitus, 2008, 549 s. ja Jyri Paulaharju Sotilaat kartoittavat - Suomen sotilaskartoituksen historia , Topografikunta, 1997, 240 s. Me suurten ikäluokkien edustajat muistamme kolmiomittaustornit ja olemme niihin kiipeilleet. Paljaalla kalliolla toispuolisessa rataleikkauksessa Rukkamäessä oli yksi, toinen Lentokonetehtaan vierellä olevalla kalliolla kohti Pyhäjärveä jne. Valokuvan ajoittaisin siis 40-luvun loppuvuosille. |
||||
|
|
18.12.2018 09:10 | Jimi Aalto | ||
| Jos tässä olisi käynyt kolari, se olisi ollut 3042:lle jo toinen kolari, Suonenjoen jälkeen. | ||||
|
|
18.12.2018 08:47 | Jukka Voudinmäki | ||
| Onhan Hau vielä olemassa ja toiminnassa rautatieliikennepaikkana junakohtauksia ja satunnaisia museojunien pysähdyksiä varten. | ||||
|
|
18.12.2018 08:46 | Hannu Peltola | ||
| Olin ensin kommentoimassa, että juna olisi eri kuin toisessa kortissa, mutta eipä välttämättä olekaan! Kummassakin junassa ensimmäisenä vaununa on lanterniinikattoinen Ge. Toisessa kortissa veturista lukien 7. vaunu on selvä kattokorokkeellinen F. Tästä kuvasta sellaisen voi myös hyvällä mielikuvituksella tunnistaa 7. vaunun kohdalta. | ||||
|
|
18.12.2018 08:39 | Hannu Peltola | ||
| Umpivaunut taitavat olla valtaosin Ga-vaunuja joko jarrukopilla tai ilman. Kolmas vaunu veturista on selvästi pystylaudoitettu, olisiko siinä Gd. Jäähdytysvaunun ovi on vaunun toisessa päässä, tuo on kyllä ollut erikoinen järjestely. Sillalla näyttäisi olevan kaiteilla eristetty jalankulkureitti ja onhan siellä joku kävelemässäkin. Voisiko kuva olla varhaiselta 1920-luvulta, vaunuissa näkyy olevan SVR-FSJ -tekstit? | ||||
|
|
18.12.2018 08:19 | Julius Ylitalo | ||
| Iisakkala on km:llä 790+540 | ||||
|
|
18.12.2018 08:17 | Julius Ylitalo | ||
| Iisakkalasta Muhokselle päin 540metriä. Koska Nykyrin seisake on km:llä 791+300 | ||||
|
|
18.12.2018 08:12 | Julius Ylitalo | ||
| Kuva on Vaalasta | ||||
|
|
18.12.2018 08:07 | Julius Ylitalo | ||
| Haukivuori lakkautettiin 2010 luvulla. | ||||
|
|
18.12.2018 08:05 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis kuva Haukivuoren asemalta | ||||
|
|
18.12.2018 05:53 | Arto Hellman | ||
| Ei ole kaupunkiraitiotie. | ||||
|
|
18.12.2018 02:13 | Niila Heikkilä | ||
| Suomessa rautateillä linjaolosuhteissa tyypillinen kiristyspituus on 750 metriä, ääritilasssa jopa 900 metriä. Kiristimen täytyy pystyä tuottamaan n. 1250kg jatkuva voima lämpötilarajoissa -40C...+50C joten sen on pystyttävä hallitsemaan pitkälti toista metriä olevaa langan pituusvaihtelua lyömättä toppariin. Käytetäänköhän raitiotiellä edes noin pitkiä kiristyspituuksia? | ||||
|
|
18.12.2018 01:45 | Eljas Pölhö | ||
| Vuonna 1976 vetureihin 151 090-095 asennettiin AK69e automaattikytkimet ja ne sallivat 6000 tonnin kokonaisjunapainon (Gesamtzugmassen) kun tavallisilla kytkimillä on raja-arvona 4000 t. Kytkimien lisääntyminen: 1976: 151 090-095 1977-78: 151 096-099, 114-116 1979-81: 151 089, 117-122 2003 lopulla automaattikytkin oli vetureissa 151 089-122 Ensimmäiset 5000-5600 tonnin junat asetettiin syyskuusta 1976 alkaen reitiille Bremen-Neustadt ->Beddingen (Stahlwerk Peine-Salzgitter) ja 1978 Hamburg-Hansaport -> Beddingen (Stahlwerk Salzgitter). Lähde: EK Special 112 (2014): Sechsachsige Kraftpakete; Die Baureihen 151 und 155 (kirj. M. Benz+C. Ernst+F. Haushälter+J. Hund+O. Martin+S. Metzler+R. Scheller+M. Traube) |
||||
|
|
18.12.2018 00:25 | Uwe Geuder | ||
| Näissä vetureissa on "aina" ollut automaattikytkimiä. Ne ei käytetä mihin muuhunn tehtävään kuin kokonaisten malmijunien vetämiseen aina samalla vakioreitillä. Junapainot ovat kai tavalliselle ruuvikytkimelle liian korkeita. | ||||
|
|
18.12.2018 00:23 | Jouni Ijäs | ||
| Kauppakeskuksen rakentaminen? Käyköhän vielä niin kuin Redillekin. Asiakkaita ei vaan riitä, kun kauppakeskuksia alkaa olemaan 3 km välein. | ||||
|
|
17.12.2018 23:56 | Ilkka Hovi | ||
| Hieno kuva sekajunasta, jossa on H-avovaunuja jarrukopilla ja ilman. Veturina G1 (Sk1) mitkä olivat Karjalan radalla vakiokalustoa vielä 1800/1900 lukujen vaihteessa. Kyösti Kylälä (Adrian Byström) oli veturinlämmittäjänä kun sillan rakennusurakan hävinnyt rakennusmestari asetti junaan pommin, joka räjähti kuitenkin vasta asemalla. Juna kulkikin nopeammin kuin oli aikataulutettu. Yksi sivullinen kuoli. Tarkoitus oli romahduttaa silta, vaan kävi kuin leffoissa, pieni virhe aikataulussa esti tuhotyön. |
||||
|
|
17.12.2018 23:07 | Juhani Pirttilahti | ||
| Rajoitusta Turun ja Toijalan välillä ei ole ainakaan rekisteritietojen mukaan nostettu. Se on yhä enintään 140 km/h. | ||||
|
|
17.12.2018 23:05 | Jukka Viitala | ||
| Viipurintien tasari oli aika korkealla ja kellot oli viritetty Dr13-vetoisen junan mukaan. Me sitten porhallettiin paikalle Tka 170:n vetämällä melkein 300 t junalla, jossa voimanlähteenä ahtamaton D11 Scania, 170 heppaa. Olis melkein ehtinyt naulaamaan ratapölkyt junan alta ja vaikka tekemään temput odottavien daamien kanssa, voi vee niitä halpamakkarakatseita, kun hiivittiin ohi... onneksi Salmenkylään oli alamäki ja vedettiin lain sallimaa 70 tai no joo ylikin JuHalle, sepeliä laskemaan. Wanha Tka tais kulkea parhaimmillaan 110, kun vietiin Liikkalaan uutta kiskoa katkenneen tilalle, mutta se on eri juttu se. | ||||
|
|
17.12.2018 23:01 | Jyrki Längman | ||
| Tiiliä katolle ei ole tulossa. Tiilikatto korvataan kolmiorimaisella huopakatolla | ||||
|
|
17.12.2018 22:53 | Jukka Viitala | ||
| Onko Saksassa käytössä hiekoittimet talven tai lehtikelin varalta? Ammoin eräs Ertto rasvasi vaseliinilla ratakiskot Haminan Poitsilasta pohjoiseen, entisen Viipurintien tasarin ylämäkeen ja jäi sitten sälliporukasta ainoana nauramaan, kun Hillosta tullut juna jäi mäkeen. Tarinan mukaan veturimiehet saivat syyllisen kiinni, mutta mustien silmien jälkeen mulle ei ole kerrottu, että putsasiko Ertto kiskot kielellään vai käyttikö äiteensä pöksyjä. | ||||
|
|
17.12.2018 22:42 | Kari Ranta-Ojala | ||
| Tai jos ilmestyy, niin toivottavasti ainakin rakennuksen taate. | ||||