|
|
14.12.2018 23:00 | Julius Ylitalo | ||
| Kaunis kuva vaihteesta, nyt kuvasta näkyy jo Hervantajärven haara ja Varikon haara. | ||||
|
|
14.12.2018 22:41 | Osku Reinikka | ||
| Kasi on kulussa. | ||||
|
|
14.12.2018 22:14 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Asemarakennuksen laskeminen ennen rakennuksen saapumista paikalle kiidätetyille alkuperäisille, oikeassa järjestyksessä ladotuille kiville kruunaa suorituksen. Toisinkin olisi voinut käydä, ja laiturikoju olisi sijattu apealle valulle ja/tahi valmisharkoille. | ||||
|
|
14.12.2018 22:02 | Reino Kalliomäki | ||
| Tyylikäs tempaus! Onnitteluni! | ||||
|
|
14.12.2018 21:53 | Reino Kalliomäki | ||
| Harvinainen kokemus, nykyään yhä harvinaisempi, Seppo! Jos vain muistat, kerro lisää. Saiko yhtään liikkua? Oliko ovien ikkunat peitetty?Tarkkailiko vahti matkustajia? Jne... | ||||
|
|
14.12.2018 21:29 | Mikko Nyman | ||
| Valvomattomassa ilmatilassa voi joka tapauksessa lentää korkeudella 500 ft (AGL), paitsi tietysti esim. asutuksen päällä 1000 ft (AGL). Toisin sanoen, Helsinki TMA:n ulkopuolella voi lentää käytännössä koko matkan aina Turkuun asti korkeudella 1000 ft maanpinnasta; rantarata puikkelehtii myös korpitaipaleiden ohi, joten sen puolesta myös 500 ft (AGL) kävisi laatuun, mutta jos mietitään mahdollista videon lopputulosta, koko pätkä olisi tietysti fiksuinta kuvata samalta korkeudelta (eli esim. 1000 ft AGL). Se, miten innokkaasti EFHK päästää TMA:lleen ketään harrastuskuvauslennon perusteella esim. 2000 jalkaan, onkin sitten kokonaan toinen juttu. |
||||
|
|
14.12.2018 20:42 | Tuukka Ryyppö | ||
| Eli videon saisi kuvattua niinin, että ihan alussa (tai lopussa) ollaan vähän korkeammalla, mutta radan linja silti ylipäätään erottuu. Loput matkasta saa sitten parempaa kuvaa. Ja etukäteen luvan kysymällä saa lentää ihan koko matkan matalalla. | ||||
|
|
14.12.2018 20:39 | Pertti Bruun | ||
| Tällee maalaispoikana kun katselee näitä Tampereen asemalta otettuja kuvia tulee väkisinkin mieleen. Kuinkahan paljon on yhteensä mennyt/menee terästä tuohon hommaan? | ||||
|
|
14.12.2018 19:18 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Tämä on kyllä kaikkinensa kivijalkaanmenevä hanke - onnittelut, ja arvostus jälleen yhdistyksessä osoitetusta määrätietoisuudesta. | ||||
|
|
14.12.2018 18:21 | Mikko Nyman | ||
| Eiköhän Helsingin lähestymislennonjohto lentokorkeuden valvotussa ilmatilassa määritä käytännössä niin, että Helsinki TMA lower on 1300 ft+ (lähempänä Hesa-Vantaata), upper 2500+ ft (kauempana Hesa-Vantaalta). AIP:n mukaan Helsingin keskustan yllä lentämistä tulisi meluntorjunnan vuoksi välttää valvomattomassa ilmatilassa, suoraan kiellettyä se ei siis ole, vaikka edelliseen viestiini asian niin muotoilinkin. Keskustan ulkopuolella, mutta Helsinki TMA:n alueella, valvomaton ilmatila taitaa olla 700-1300 ft MSL, ei tietysti koske nousuja ja laskuja. AIP:ssä mainitaan kuitenkin, että Helsingin kaupungin yllä on melunvaimennusalue EFNOISE01, jossa lentämistä on melunvaimennuksen vuoksi vältettävä alle 2000 ft MSL. Vastaus Tuukan kysymykseen suurin piirtein lyhyesti ja mutkattomasti kuuluu näin: valvotussa ilmatilassa keskustan yllä vähintään 2000 ft, käytännössä 2500 ft+, valvomattomassa ilmatilassa keskustan yllä mieluiten joko jalan, polkien, ratikalla tai muun kuin ilma-aluksen kumipyörin maantasossa. |
||||
|
|
14.12.2018 15:50 | Tuukka Ryyppö | ||
| Millä korkeudella siellä keskustassa sitten saa lentää? | ||||
|
|
14.12.2018 15:16 | Mikko Nyman | ||
| Voisi olla veikeää tehdä rantaradan ohjaamovideo Cessnasta käsin jostain 1500 ft:n korkeudesta. Aivan Helsingin keskustan yltä ei voi kuvausta aloittaa, sillä keskustan yllä ei saa valvomattomassa ilmatilassa noin matalalla lentää, mutta muuten rantaradan saa kyllä rainalle miltei koko matkaltaan järkevältä lentokorkeudelta. | ||||
|
|
14.12.2018 13:48 | Julius Ylitalo | ||
| Sekin asema on kyllä kaunis | ||||
|
|
14.12.2018 13:25 | Hannu Peltola | ||
| www.svenska-lok.se -sivusto kertoo tämän veturin varikkosijoituksista seuraavaa: Östersund 1954, 57 och 60. Gävle 1967. I drift 1968. Slopat 1973. Falun 1974-75. Kalmar 1975-76. Skrotat 1976 i Kalmar. E10-vetureita oli 10 kappaletta ja nämä taisivat olla käytössä erityisesti Inlandsbananin eteläosissa. Minusta tämä on yksi parhaimmannäköisistä ruotsalaishöyryistä! EDIT: Ai niin, konnarivaunu on todennäköisesti 1930-luvulta ja litteraltaan F5, matkustajavaunu puolestaan 1940-luvun ABo7. Ensimmäisenä tavaravaununa näkyy sahanpuruvaunu. |
||||
|
|
14.12.2018 11:06 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa näkyy minun lapsuudenajan kotitaloni ja mm. tässä hiekkaradan kohdalla tuli usein käytyä junia bongaamassa. Myös minulle oli uusi tieto, että tässä on ollut kolmioraide. Ilmasta sen hahmottaa selkeämmin, maantasolla tuota itäistä haaraa ei enää oikein erota. Olin kuvitellut, että hiekkaraide oli käytössä vielä 1950-luvun alkuvuosiin. Raide jatkuu tästä noin 2,5 km päähän Järvikylän suurille hiekkakuopille. Vanha ratapenkka on nykyisin Hiekkarata-niminen paikallistie. Järvikylän hiekkakuopilta olen edelleen hakenut ratahiekan omaan pienoisrautatieheni ajatuksella "jos se kelpasi VR:lle, on sen kelvattava (pienois-) Great Northernille!" Rantaradan alkuperäinen kaarre on tällä kohtaa ollut varsin tiukka. Ratakolmion keskellä on (on ollut?) vanha tavaravaunun aluskehys. Perimätieto kertoo, että se olisi jäänne sota-aikaisista pommituksista, joissa pommi olisi osunut lähelle junaa. |
||||
|
|
14.12.2018 02:26 | Jyrki Längman | ||
| Kapearaiteisen henkilöliikenne aseman nimi on Humppila-Museorautatie (lyh. Hpm) | ||||
|
|
14.12.2018 02:11 | Janne Peltola | ||
| Mikko: Rantarata on sellainen "yllätyksien täyttymys", ettei siitä voi kukaan väittä tietävänsä kaikkea... Nimim. Mitä paremmin olen Rantaradan historiaan perehtynyt, niin sitä vähemmän huomaan siitä tietäväni... Esim. Rödbrottin kivilouhimon vaihde, Västankvarnin soravaihde, Pohjankurun kolme tunnelia tai Perniön ns. Keskipellon oikaisu: https://vaunut.org/kuva/71907?s=1 | ||||
|
|
14.12.2018 02:10 | Jari Kuusinen | ||
| Jostain luin että stabilointityö käynnissä. Seuraavaksi lähtee varmaankin tasoristeys - tai itse asiassa ei lähde vaan muutetaan kevyen liikenteen ylikuluksi sekä maatalouskoneiden yliajettavaksi jonkinasteisilla avattavilla puomeilla varustettuna! | ||||
|
|
14.12.2018 01:50 | Niila Heikkilä | ||
| Osiin jaetut liikennepaikathan ovat tänä päivänä muotia, joten Humppilan kapearaiteisen henkilöliikenneaseman puolihan voisi olla Humppila Riippa. :) | ||||
|
|
14.12.2018 00:05 | Seppo Rahja | ||
| Eikös kukaan vorgilaisista ole mennyt junalla vuokra-aikana Porkkalan alueen läpi? Ainakaan kommentteja ei ole näkynyt. Muistan loppuikäni kun isän kanssa mentiin junalla Turkuun ja oli päiväsaika, mutta ikkunat rämäytettiin teräsluukuilla kiinni ja vaunun sisällä konnari kävi sytyttämässä jokaisen lampun erikseen. Ei ollut sähkövaloja, tulitikulla ne sytytettiin, liekö Tilley-lamppuja tai vastaavia. Hämärä muistikuva on myöskin aseellisesta vartijasta vaunun päädyssä. Elettiin 1950-luvun alkua, en muuten muistaisi mitään, mutta en osannut kirjoittaa enkä lukea. Luukutusaseman täytyi olla Kauklahti (Luoma) ja luukut sai avata Tähtelässä. Wikipedian mukaan läpiajo-oikeus suomalaisille tuli 1947, mutta luukutettuna. Porkkalan vuokra-alue oli Neuvostoliitolla 29.9.1944-26.1 1956 ja palautettiin sopivasti presidentinvaalien alla. Ensimmäinen ikkunaluukuton juna Porkkalan halki kulki 21.12 1955. Alun alkaenkin Porkkala oli ollut Neuvostoliitolle kallis, pieni ja vaikeasti huollettava tukikohta. |
||||
|
|
13.12.2018 23:19 | Mikko Nyman | ||
| Kas! Onko Luoman ja Mankin välillä ollut kolmioraide? Luulin tietäneeni lähes kaiken rautateistä, mutta ilmeisesti juuri tämä oli se puuttuva palanen, miksi tiedän vain "lähes kaiken". Nyt siis tiedän jo "melkein kaiken". | ||||
|
|
13.12.2018 22:10 | Mikko Herpman | ||
| Kiitos vaan ahkerille teiden suolaajille ja nastarenkailla jyrryyttäville.. irroitettava pöly irti ja lietetään se suolan ja veden kanssa kivaksi kuraksi. | ||||
|
|
13.12.2018 21:14 | Jorma Rauhala | ||
| Kylläpä Suomen maantiet ovat kuraisia! Riipan Platformskjulin lähtöväri oli tuo vaalea pikkualue päädyssä, jossa oli kuulemma jokin plakaatti matkan ajan. Tummempi värisävy on TVH-kuraa 400 kilometrin ajon jälkeen... | ||||
|
|
13.12.2018 21:04 | Esa J. Rintamäki | ||
| Erinomaisen, oikein, kaksoisplushyvin tehty pojat! | ||||
|
|
13.12.2018 20:30 | Jorma Rauhala | ||
| Nokan seisake. | ||||
|
|
13.12.2018 19:11 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Kuvan Sr2 on 3222(?). Sr2:set ovat Turku-Tampere-juniin ilmestyneet ja Sr1:set harventaneet. Ovat Sr2:set korvanneet Sr1:set Turku-Tampere IC-junissa? |
||||
|
|
13.12.2018 17:35 | |||
| Luultavasti verrokkina on olleet Pikku Jumpot ja Satikat. | ||||
|
|
13.12.2018 16:26 | Tuukka Ryyppö | ||
| Miitre: Wikimedia commonsista löytyi kuvat kaikista maailman trikoloreista. Tasan tuossa järjestyksessä värit ovat Mars-planeetan epävirallisessa lipussa (häh?!). Jos raitojen suunnan saa kääntää kyljelleen ja keskelle piirrellä kuun jota varjostaa UFO, silloin on kyseessä Azerbaidžanin lippu. Mutta jos muita muutoksia ei saa tehdä kuin töniä tuon kyljelleen, sitten kyseessä on Dagestanin tai Karjalan tasavallan lippu. Ja oli vielä joku kolmas Venäjän alue, jonka väreihin nämä kolme täsmäisivät, nimeltään jotain tyyliin Karagan-Cherkasse. | ||||
|
|
13.12.2018 13:38 | Jussi Tepponen | ||
| Asemarakennuksien nimikyltit menevät aina aseman (liikenenpaikan) nimen mukaan, sillä muuten tulisi sekaannusta siitä, missä oikeasti ollaan. Asemarakennuksia on Suomessa vuosien varella siirretty hyvinkin paljon eri paikkojen välillä ja nimi on aina vaihtunut sijaintipaikan (liikennepaikan) mukaan. Aseman sisälle tehdään ensi kesäksi näyttely Riipan asemarakennuksesta, minkä yhtenä osana tuo nimikylttikin on. Etsimme parhaillaan mm. vanhoja valokuvia Riipan aseman historiasta tuota näyttelyä varten. |
||||
|
|
13.12.2018 13:17 | Jyrki Längman | ||
| Vanha Riipan asema kyltti siirretään aseman sisälle johon tulee Riippa aiheinen näyttely. Itse asema nimetään Humppilaksi sillä asema on Humppilassa. Missä tuo lupaus on esitetty. | ||||
|
|
13.12.2018 11:03 | Jouni Hytönen | ||
| Tolstoin vaunustossa oli hihnavetoisia gereraattoreita vielä huomattavan myöhäänkin, tämän vuosituhannen puolella varmasti. En nyt heti muista, milloin vanhat vaunut alkoivat korvautua nykyisiä kapeaprofiilisia vaunuja edeltäneillä Tverin uusilla vaunuilla, joissa oli jo uudet telit. Olisiko kymmenkunta vuotta sitten? Hihnavetoiset generaattorit tuottivat lähtevän Tolstoin äänimaailmaan oman tunnusomaisen hyminänsä. :) | ||||
|
|
13.12.2018 09:49 | Jarno Heikkinen | ||
| Kyllä se Riippa-nimelle jää. Luvattu on. | ||||
|
|
13.12.2018 09:48 | Kurt Ristniemi | ||
| Vaunu on ymmärtääkseni kantavampaa mallia. Ja kun sen numerokin taitaa olla suuri, niin vaunun voinee olettaa olevan litteraltaan Ok, vaikkei littera kunnolla näykään? Niinkuin ei numerokaan. | ||||
|
|
13.12.2018 09:41 | Osku Reinikka | ||
| Enään? | ||||
|
|
13.12.2018 09:15 | Jimi Aalto | ||
| IC 269 vai? Taitaa se tunnus olla kuitenkin P, tarkemmin PYO. | ||||
|
|
13.12.2018 08:54 | Otto Diekmann | ||
| Sitten lisätään tähän vielä Rk:n eteisten oranssi ja Rkt:n turkoosi (syaani) päätyseinä. | ||||
|
|
13.12.2018 07:13 | Jimi Aalto | ||
| Hurussakaan ei ole kuollut ketään. Muutamia vakavia onnettomuuksia on Hurulle käynyt, mutta kaikissa veturinkuljettajat ovat selvinneet hengissä. | ||||
|
|
13.12.2018 01:01 | Reino Kalliomäki | ||
| Lehtileike: https://vaunut.org/kuva/130093 | ||||
|
|
12.12.2018 23:28 | Timo Järvi | ||
| Mikäli muistan oikein, siinä vaiheessa kun Sääksjärven rantaan tehtiin "valtion niemeen" asti menevä autotie, tämä vanhan liikennepaikan pohjoispään tasoristeys olisi ehtinyt olemaan käytössä hetken aika rantaan valmistuneen tien kanssa. Sääksjärven rantaan tehty tieura taisi valmistua ensin pohjoispään ylikäytävän ja aseman kohdalla olleen asemalaiturin ja seisakkeen välille. Aseman seisakkeen kohdalta etelään jatkuva pätkä tietä valmistui hetkeä myöhemmin?!? Sen vuoksi pohjoispään tasoristeys taisi olla hetken aikaa käytössä, koska kulku tielle aseman eteläpäästä ei tainnut valmistua viikolleen samoihin aikoihin. Tämäkin rantakaistale on tuttu kalastuspaikka, etenkin kesäisin. Talvisin pilkillä tuli harvemmin tarvottua jäätä pitkin Sääksjärven eteläpuolelle asti. |
||||
|
|
12.12.2018 23:24 | Ilkka Hovi | ||
| Tumpelo veturimies tai tallipäivystäjä on jättänyt hikiventtiilit kiinni, suunnanvaihdon eteen ja unohtanut laittaa pyörien eteen (edes yhden) halon pysäyttäjäksi. Vuotava valtaventtiili tekee varmasti tepposet jonkin ajan kuluttua. Tuo on ollut hankala nostaa, ensin saatava ylös kyljeltä ja sitten tuki ratapöllyistä joiden päälle tunkit. Siitä sitten hiljalleen ylös ja raiteelle. Lopuksi peltien oikaisutöitä. Luulen ettei tuohon aikaan ollut riittävän nostokykyisiä nostureita ja nyt on vielä nostomatka pitkä. | ||||
|
|
12.12.2018 23:08 | Heikki Jalonen | ||
| Myös neuvostoliittolaisessa kalustossa käytettiin hihnavetoisia akseligeneraattoreita. Sellaiset pistivät silmään 1980-luvulla niiden vakituisella seisontaraiteella Töölöössä. Niissä generaattori oli tietysti telin yhteydessä eikä yksikköakselissa. Tältä foorumilta löytynee niistä kuviakin? Olikohan ratkaisu vain rajoitetussa käytössä vaiko peräti yleisliittolainen normi? Luultavasti kuitenkin toimivuutensa osoittanut, tuskin muuten junakalustoon olisi päässyt - rima oli kuitenkin sen verran korkealla. | ||||
|
|
12.12.2018 23:00 | Timo Järvi | ||
| Kuljin nassikkana tältä kohtaa monet kerrat radan yli, jos tuli tehtyä lenkkiä entisen Härmälän lentokentän tai Sarankulman suuntaan. Jos tuli oltua kävellen liikenteessä, paluumatka meni yleensä silloisen lentokonetehtaan teollisuusradan reunaa pitkin kohti etelää... ;) | ||||
|
|
12.12.2018 22:41 | Timo Järvi | ||
| Tuttu on paikka. Etenkin tuossa kaislikon reunassa ja rannassa on tullut aikanaan vaahtosammuttimen kokoisena nassikkana ja vähän isompanakin ongittua monen monta kertaa. Oma lukunsa oli kesäiset, aikaisin aamulla, viimeistään kello neljän aikoihin rantaan suuntautuneet onkireissut, jotta ehti fisujen aamusyönnille. Aikainen lintu nappaa madon, vai miten se meni... Aamun onkireissun aikana ehti juuri sopivasti aloittamaan joko Sääksjärven Tampereen puoleisesta päästä ojansuun kohdalta, tai sitten suoraan vanhan Sääksjärven aseman kohdilta. Tietyt, hyväksi havaitut kalapaikat piti tietysti aina käydä kokeilemassa ensimmäisenä. Kesäiset sadekelit olivat yleensä aikaisten aamureissujen kannalta niitä parhaita, jolloin tiedossa saattoi olla jopa 2-3 mato-ongella rannasta saatua lahnaa, kaikkien muiden lisäksi. Aamuongella oli yleensä mukavan hiljaista, mitä nyt linnut alkoivat heräilemään ja aina välillä ohi saattoi mennä Hurun, Suden tai Deeverin vetämä matkustaja- tai tavarajuna. Tuolloin radan varren miljöölle tunnusomaista oli myös oma, kyllästetyistä ratapölleistä lähtevä tuoksunsa ja ohi menneiden diesel-vetureiden (ja puulämmitteisten vaunujen) jälkeensä jättämän kömyn tuoksu :) Ihan näihin kuvanottohetken aikoihin onkireissuille ei ollut vielä asiaa. Ensimmäisiä kalastusreissuja piti odottaa vielä muutama vuosi. Sen minäkin myönnän, että 1973 on toki hyvä vuosi... :D |
||||
|
|
12.12.2018 22:15 | Heikki Jalonen | ||
| Riippakivi roikkuu myös tällä kertaa Terex Demag-koneen varassa. Nosturi on tyypiltään Terex Demag AC120. Suurin nostokyky 120 t. Moottorina DC OM 502 LA 350 kW. | ||||
|
|
12.12.2018 22:15 | Tuukka Varjoranta | ||
| Tässä on jopa ihan tyylikästäkin katutaidetta jos vertaa tätä töhrygraffiteihin Martsarin radalla. | ||||
|
|
12.12.2018 22:02 | Julius Ylitalo | ||
| Kävin Vian pysäkillä kaksi vuotta sitten | ||||
|
|
12.12.2018 21:55 | Julius Ylitalo | ||
| Kuusivaara on km:llä 1037 | ||||
|
|
12.12.2018 21:54 | Julius Ylitalo | ||
| Onpa lyhyt matjustajalaituri. | ||||
|
|
12.12.2018 21:45 | Petri Nummijoki | ||
| Hiilipolttoisen Tv1-veturin tehoksi vetopyörillä ilmoitetaan vetovoimakäyrästä laskettuna enimmillään noin 1000 hv, kun ajonopeus on 50-60 km/h kieppeillä. Se vastaa osapuilleen Sr12/Dv12-veturin tehoa joskin tätä pienemmillä ja suuremmilla nopeuksilla tilanne kääntyy Dv12-veturin hyväksi eikä Tv1-veturia voitane siksi keskimääräiseltä teholtaan rinnastaa Dv12-veturiin. Mutta mitenhän on asian laita vertailussa Vv15/Dv15- tai Vv16/Dv16-veturin kanssa? Periaatteessa hiilipolttoinen Tv1 oli näitä selvästi tehokkaampi, kun vauhtia on yli 30 km/h mutta riittääkö Tv1-veturin nopeus kilpailtaessa Dv15-veturin 75 km/h tai Dv16-veturin 85 km/h vastaan? Tv1 mainitaan yleensä hitaaksi ja herkästi tukkoon meneväksi mutta koskiko piirre halko- ja turvepolttoisia yksilöitä vai kaikkia? |
||||
|
|
12.12.2018 20:53 | Pasi Seppälä | ||
| Pikkukuvasta katsoin, että kissanko se Teemu on etualalle istuttanut... | ||||
|
|
12.12.2018 20:45 | Juhani Pirttilahti | ||
| Toki unohtamatta hollantilaista Philipsiä loisteputkivalaistuksen uranuurtajana. Philips valmisti tasavirtasyöttöisiä yksikkövaihtosuuntaajia loistevaloille. | ||||