|
|
12.12.2018 20:53 | Pasi Seppälä | ||
| Pikkukuvasta katsoin, että kissanko se Teemu on etualalle istuttanut... | ||||
|
|
12.12.2018 20:45 | Juhani Pirttilahti | ||
| Toki unohtamatta hollantilaista Philipsiä loisteputkivalaistuksen uranuurtajana. Philips valmisti tasavirtasyöttöisiä yksikkövaihtosuuntaajia loistevaloille. | ||||
|
|
12.12.2018 20:42 | Jouni Hytönen | ||
| Postiliittari vielä kurkistaa kirsikkana mielenkiintoisen kuvan reunasta. | ||||
|
|
12.12.2018 20:21 | Roope Prusila | ||
| Paitsi että Jokelan junaonnettomuus tapahtui vuonna 1996. | ||||
|
|
12.12.2018 18:39 | |||
| Vanhemmat kolleegat tykkäsivät että Lapin Risto hiilipiipulla oli kova sana. | ||||
|
|
12.12.2018 18:36 | Esa J. Rintamäki | ||
| Muitakin F-vaunuja on ollut sähkövalaistuja: F 3477 vuodelta 1923, siinä oli keskusjunavalaistuksen mukainen, F 3699 vuodelta 1941, yksittäinen sähkövalaistus ja saman lainen kuvan 3805:ssa. Tilanne on siis 1950- ja 1960-lukujen taitteesta ja lienevät koeluontoisia virityksiä. Muutoin F-vaunuissa (myös 1948 valmistuneessa viimeisessä sarjassa!) oli kaasuvalaistus, ylivoimaisena enemmistönä Pintschin korkeapainekaasuvalaistus. Miten mahdettiin kaasuvalaistusta käyttää sen jälkeen kun valokaasun valmistus lopetettiin 1970? |
||||
|
|
12.12.2018 17:24 | Juhani Pirttilahti | ||
| Taisi olla suurin osa puuvaunujen sähkölaitteista englantilaisvalmisteisia (J.Stone & Co, Deptford, London). Ehkä on saattanut olla myös saksalaisvalmisteisia (Pintsch Bamag AG) laitteita. | ||||
|
|
12.12.2018 17:16 | Petri Sallinen | ||
| Ainakin kattokorokkeellisissa Fo-vaunuissa kokeiltiin englantilaisvalmisteista hihnageneraattoria. Käyttökokemuksista on olemassa kuvaus. Hihna ei tykännyt Suomen lumisista olosuhteista. | ||||
|
|
12.12.2018 17:07 | Matias Immonen | ||
| Olen ymmärtänyt, että siihen tulee huopakatto. | ||||
|
|
12.12.2018 16:55 | Jarno Heikkinen | ||
| En osaa sanoa. 1950-luvun asuun tuo palautetaan. | ||||
|
|
12.12.2018 16:51 | Juhani Pirttilahti | ||
| On kyllä poikkeava asennus. Näyttää kuin olisi hihna pyöräkerran ja generaattorin välillä. Normaali asennustapa on käyttölaite ja kardaani. | ||||
|
|
12.12.2018 16:09 | Petri Sallinen | ||
| Mielenkiintoinen valaistusjärjestely, johon en aikaisemmin ole kiinnittänyt mitään huomiota: akku ja omalaatuisella tavalla asennettu generaattori. | ||||
|
|
12.12.2018 14:54 | Esa J. Rintamäki | ||
| F 3925 valmistui vuonna 1936 vaunun E 736 aluskehykselle. Hylätty 1980. | ||||
|
|
12.12.2018 14:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä onkin vähän mystillinen vaunu: F 3805 valmistui vuonna 1934, se on entinen F 3665. Hylätty 1972. Nyt seuraa mystisyys: luetteloissa esiintyi myös F 3665, vuodelta 1937, se oli entinen F 3173 ja hylättiin samoin 1972. Toisin sanoen, vaunukortistoissakin oli lieviä hämäryyksiä... |
||||
|
|
12.12.2018 14:10 | Mikko Herpman | ||
| Tuliko kattotiilet eri kyydillä Humppilan, vai tuleeko rakennukseen myös asuun sopiva konesaumapeltikatto? | ||||
|
|
12.12.2018 13:19 | Niila Heikkilä | ||
| Mikäs nosturilla riippuu koukussa? No, joku Riippa tietenkin. | ||||
|
|
12.12.2018 11:06 | Erkki Nuutio | ||
| Edustava kuva. Tyylikäs onkin itäisen Årstan sillan kaariosuus. Vanhahtava on usein tyylikkäämpi kuin ajanmukainen - sellainen olisi ilmeisesti ollut huomattavasti taloudellisempi tehdä. Jo sillan valmistuessa 1929 olivat näkemykset paljolti muuttuneet. Kukin iso silta on tyylillisesti arkkitehtinsa luomus. Tämän arkkitehti oli Cyrillus Johansson. MUTTA arkkitehdin luoma illuusio muutettiin sillaksi saksalaisopein niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Opit hyvin usein myös haettiin opiskelemalla sillanrakennusta (tai koneenrakennusta tai kemiaa tai rautateitä) Saksassa. Berliinissä näin teki mm. Jalmar Castrén, Suomen ehkä ansioitunein sillanrakentaja 1895-1925, siis ennen VR:n pääjohtajuuttaan. Niin Årstan Ernst Nilsson ja Salomon Kasarnowsky kuin Suomen Jalmar Castrén ottivat mitoitusmenetelmänsä ja mitoitusarvonsa saksalaisten Brueckenlehre -korkeakoulukursseilta ja -käsikirjoista. Tämä päti yhtälailla teräs- ja betonisiltoihin. Käsin tehdyt laskelmat olivat hyvin aikaavieviä. Järein tietokone oli laskutikku, mutta sitäkään ei tainnut yleensä saada käyttää. Tarkistaessakin vain saksalainen mitoitusmenetelmä kelpasi jonnekin 1960-luvulle saakka. Vaihtoehtoisia menetelmiä ei juuri ollut. Teräs- ja teräsbetonimitoitus tapahtui siis saksalaissäännöillä. Havainnollinen esitys menettelystä mitoituksessa ja valmistuksessa silloissa, rakennuksissa, majakoissa ja muissa on "Rautaiset rakenteet - Rauta ja teräs suomalaisessa arkkitehtuurissa" (Suomen rakennustaiteen museo, 1998, 128 s.) Rautatieympäristössä sopii ihailla Helsingin asemarakennusta, maailmankuulun Eliel Saarisen arvostetuinta illuusiota. Illuusio muuttui todellisuudeksi paljolti Jalmar Castrénin teräsbetonisilla itsekantavilla hallirakenteilla. Ne ovat edelleen yhtä tyylikkäitä, kuin ollessaan lähes tulevaisuuden tekniikkaa 1910-luvun lopulla. Kun kiitämme, kiittäkäämme Nilssonin, Kasarnowskyn ja Castrénin puolesta saksalaistaustaista tekniikkaa - näin jälkikäteenkin. Voisi eteensä katsova nuori yhä suunnata Saksaan jatko-opinnoissa. Itsekin olisin mennyt, mutta kielen puute (keskikoulu- ja insinööriopinnoissa oli vain englantia ja pakkoruotsia) vei Britanniaan. |
||||
|
|
12.12.2018 10:39 | Mikko Herpman | ||
| Hieno vanha otos tallista: https://vaunut.org/kuva/111978 Kuvasta paljastuukin tallin alkuperäinen muoto. Eli koko talli on ollut harjakattoinen. Kuvassa https://https://vaunut.org/kuva/22835 Juuso Hyvärinen olikin kuvannut taustaa. Eli keskellä tallia on vanhin osa, molemmille laidoille on lisätty pilttuita, kuvassa näkyvään oikeaan laitaan yksi ja vasempaan laitaan kolme, mitkä on purettu ratapihalaajennuksen tieltä Juuson mukaan 1974 ja Kimmo Pyrhönen mainitsi purkuajaksi 1972.. | ||||
|
|
12.12.2018 07:37 | Julius Ylitalo | ||
| Saunavaaran seisake | ||||
|
|
12.12.2018 07:37 | Julius Ylitalo | ||
| Saunavaaran seisake ei ole kaukana Taivalkosken asenalta | ||||
|
|
12.12.2018 06:45 | Julius Ylitalo | ||
| A juna kulkee reittiä Helsinki - Leppävaara eli Leppävaaran kaupunkirata. Pysähdyspaikat ovat Helsinki, Pasila, Ilmala, Huopalahti, Valimo, Pitäjänmäki, Mäkkylä ja Leppävaara. | ||||
|
|
12.12.2018 06:40 | Julius Ylitalo | ||
| Olisiko Saukko - Maanselkä väliltä. | ||||
|
|
12.12.2018 06:35 | Julius Ylitalo | ||
| Tunnen Jokelan vuoden 1998 junaturmasta. | ||||
|
|
12.12.2018 06:29 | Julius Ylitalo | ||
| Kuvassa on Murtomäen asema | ||||
|
|
12.12.2018 06:26 | Julius Ylitalo | ||
| Murtomäen rautatieasema on Sukevan (SKV) ja Kajaanin (KAJ) välissä, josta risteää radat myös Talvivaaraan ja Otanmäelle. | ||||
|
|
11.12.2018 21:30 | Tapio Keränen | ||
| Oikeanpuoleisesta sivuseinästä voi tummempana tiilimuurauksena aistia tallin aikaisemman muodon harjakattoisena. Vaaleammat tiilet ovat ajalta, kun talli modernisoitiin pulpettikattoiseksi. Kuonakuoppa näkyy olevan kääntölavalta kohti kuvaajaa kurkottavalla pätkäraiteella. | ||||
|
|
11.12.2018 20:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Veturi seisoo kuonamontun kohdalla. https://vaunut.org/kuva/130061 Kovin harmillista höyryveturin käyttöä ajatellen. Joku on siirtänyt tikkaat, ja laittanut levyn kauluspiipun päälle. Kattilan pelti kiiltää. Vuoden kuluttua sisarveturi on jo ruosteinen. https://vaunut.org/kuva/103174?tag0=0%7CTk3%7C834 Aivan kuin suruliputus olisi höyryvetureille. Vanha talli torneineen olí ratapihan levennyksen esteenä. Tapio Muurisen vanha kuva näyttää sen hyvin. https://vaunut.org/kuva/22834?kv=1966&t=toijala 837 saattoi hyvinkin olla viimeinen Pikku—Jumbo ajossa Toijalassa. Tai sitten se oli 834. Kävi kuitenkin niin, että Vr2:set jatkoivat vielä muutaman vuoden. Aamulehti kirjoitti tallin vanhimman osan purkamisesta vesitorneineen syksyllä 1972. | ||||
|
|
11.12.2018 20:05 | Joni Lahti | ||
| Kyllä, Võru on oikein, kuten jutussakin sanotaan. Korjataan huolimattomuuteni. On se ollut aikamoinen reissu! Tässä lyhyt pätkä Seltsimees laps -elokuvan kuvauksista Vörun asemalla. Pääosassa Kaspar. Videossa näkyy hyvin sininen chroma -taustakangas asemarakennuksen edessä https://www.youtube.com/watch?v=HXc5eSfxttU | ||||
|
|
11.12.2018 20:02 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ruotsalainen insinööritaito on hyvässä maineessa: rälsbussit, Volvo, Saab, Bofors, Scania, Rc-veturit jne, puhumattakaan kuvan sillasta. | ||||
|
|
11.12.2018 19:07 | Juhana Nordlund | ||
| Mihin mennessä Deevereiden yksilyhtyiset valonheittimet oli korvattu kokonaisuudessaan kaksilyhtyisillä? | ||||
|
|
11.12.2018 18:48 | Julius Ylitalo | ||
| 9 on tässä tapauksessa 90km/h | ||||
|
|
11.12.2018 18:45 | Julius Ylitalo | ||
| Nikkilään on rakennettu kokonaan uusi rautatiesilta. | ||||
|
|
11.12.2018 18:38 | Julius Ylitalo | ||
| Rajamäellä asemalaituri on purettu vai onko? | ||||
|
|
11.12.2018 18:15 | Petri Sallinen | ||
| Äärimmäisenä oikealla näkyvä vaunu ei ole tavanomainen Ga-sarjan vaunu. Sen sivuikkuna on selvästi alempana kuin yleensä. Vaunun katolla ei ole tuulettimia. Vaunussa ei ole lainkaan SVR:n merkintöjä, jonka perusteella voisi epäillä vaunun olevan jonkun yksityisradan vaunun. Saattaisiko valkoinen nurkkamaalaus olla merkkinä siitä, että vaunu ei ole SVR.n vaunu? Yksityisradan vaunujahan ryhdyttiin maalausmerkinnöillä erottelemaan SVR:n vaunuista, koska niitä kulkeutui myös SVR:n rataverkolle. Sivuoven merkintä on hyvin epäselvä, mutta ison G-kirjaimen viereen maalattu pieni kirjain vaikuttaa epäilyttävästi d-kirjaimelta. |
||||
|
|
11.12.2018 18:00 | Perttu Karttunen | ||
| Lie ollut jo alkumatkaasta se toinen numero mutta jäänyt vaan päivittämättä tietokantaan, tuskin on lennosta vaihtunut, | ||||
|
|
11.12.2018 15:34 | Hannu Peltola | ||
| Ruotsissa on paljon hienoja rautatiesiltoja, Forsmobro on hieno eikä pidä unohtaa suurinta eli Juutinrauman siltaa. Suomessa Korian silta on upea, mutta myös Harjujoen ja Iijoen sillat ovat hienot. Mansikkakosken silta Imatralla on näyttävä ja kaksikerroksisena kansainvälisestikin harvinainen. |
||||
|
|
11.12.2018 13:28 | Juhani Pirttilahti | ||
| Kameran suljin vain lienee ihmissilmää nopeampi. | ||||
|
|
11.12.2018 13:18 | Jukka Eklund | ||
| Aikataulu arabiaksi? | ||||
|
|
11.12.2018 12:37 | Pekka V. Puhakka | ||
| Turvalaitteiden puolesta oltava varhemmin kuin 1993. | ||||
|
|
11.12.2018 11:18 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Vanha vesitorni ja osa tallia purettiin 1972, kun sähköistystöiden vaatimia muutoksia alettiin valmistella ratapihalla. | ||||
|
|
11.12.2018 10:29 | Mikko Herpman | ||
| Vähän aikaa ihmetytti miten näyttää Toijala hieman omituiselta tässä.. Mutta tätä toista kuvaa tarkastelemalla asia selvisi https://vaunut.org/kuva/22835 . Milloinkas on tuo tallin vanhin osa vesitorneineen purettu, ilmeisesti laajenevan ratapihan tieltä? | ||||
|
|
11.12.2018 10:21 | Juha Kutvonen | ||
| Kylkimainosten puolesta viimeinen mahdollinen ajankohta on kesä 1993. Mainonta loppui seuraavana talvena. | ||||
|
|
11.12.2018 10:18 | Juha Kutvonen | ||
| Näin on. Toinen upea silta on Ångermanjoen ylittävä Forsmobro vanhalla pohjoisella pääradalla. Suomalainen silta-arkitehtuuri on kovin vaatimatonta ja etenkin kauniit kaarisillat ovat vähissä. Suurin ja kaunein lienee Korian silta, ainakin omasta mielestäni :) |
||||
|
|
11.12.2018 08:48 | Jouni Hytönen | ||
| Tässäkin myös veturin lämpölasit haarukoivat aikaisimmaksi kuvausajankohdaksi kesän 1989. | ||||
|
|
11.12.2018 02:15 | Eljas Pölhö | ||
| Näkyisipä ratapihan jompaa kumpaa päätä enemmän raiteiston osalta. Ratapihaa nimittäin lyhennettiin 1990 siten, että lähtiset raiteet liittyivät suoraan raiteeseen (R.2) pohjoispäässä ennen itäistä raidetta (R.1). Läpiajettavia raiteita jäi kolme, raide 4 purettiin ja raide 5 päättyi toppariin ratapihan eteläpäässä. Aiemmin läpiajettavia raiteita oli ollut viisi ja toppariin eteläpäässä päättyi raiteen 4 jatke (jatkui siis pitemmälle kuin yhdysraide R.5 ja R.3 välissä). Muutokset oli suoritettu heinäkuun alkuun 1990 mennessä, jolloin piirsin kaavion uudestaan, kun vanha meni sotkuiseksi pohjoispään muutosten takia. Tässä kuvassa voisi melkein väittää, että itäinen raide liittyy ennen läntisiä, jolloin kuva on otettu ennen heinäkuuta 1990. Vanhassa kaaviossa raiteelta 5 pääsi suoraan Rovaniemelle, mutta uudessa yhteys meni raiteelle 2 ja sitten loivaa vaihdetta Rovaniemelle. Jos Reinolla on vielä muita kuvia Laurilasta, niin tarkista ratapihan päädyt, jos näkyvät. HUOM. Raiteiden numerot ovat asemalta lukien, en tiedä miten ne oikeasti laskettiin. | ||||
|
|
11.12.2018 01:43 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ja esittäjättäret olivat Suomen ensimmäinen underground-yhtye, alias Metro-Tytöt (Anna-Liisa ja Hertta Väkeväinen ja Tamara Hramova). | ||||
|
|
11.12.2018 01:34 | Eljas Pölhö | ||
| Kävin Virroilla 18.7.1978 ja piirsin silloin ratapihakaavion muistivihkooni (putkahti juuri esiin) ja siinä ei ollut enää mitään merkintää veturivajasta (tms). Kaavio vastaa täysin tätä kuvaa. Täten vaja on kadonnut joskus 1968 ja 1976 välillä. Ratapihalla kuitenkin seisoi Tka 297. | ||||
|
|
11.12.2018 00:52 | |||
| Etääntyväksi junaksi veikkaisin kokoonpanon puolesta Mikon mainitsemaa 601:stä (Kok-Roi). 3Dv-vetoiseksi vastaantulijaksi P 68:aa. Ja tosiaan Dr16:n puuttumattomuus haarukoi kuvanottovuodeksi 1989-91. Turistia ei ole käden ulottuvilla kellonaikojen tarkistamiseksi : ) _AIDS on rajaton riski_... | ||||
|
|
10.12.2018 22:57 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Vaunujen kylkimainokset ovat aina mieluisa haarukoinnin kohde. Kolme ensimmäistä tarraa sisältävät vankkoja punaisia kirjaimia keltaisella pohjalla, eli mahdollisesti ovat AIDS-kampanjaa. Harmi vain, että juuri se oli pitkäikäinen kampanja, ja tältä sivustolta löytyy pikajunien kyljistä kyseisiä tarroja ainakin vuosina 1988-1992. | ||||
|
|
10.12.2018 22:25 | Mikko Nyman | ||
| Eikö ollut niin, että aika nopeasti sarja-Valkojen valmistumisen jälkeen lähes kaikki Rovaniemen matkustajajunat vedettiin niillä Deevereiden sijaan? Taisi olla joku yksittäinen Ol–Roi–Ol-pikuri (601/602?), joka vedettiin Dv12:lla, mutta muuten vetovoimana oli miltei poikkeuksetta Dr16. Sama juttu taisi muuten olla myös Ol–Kon–Ilm-välin matkustajajunissa, joissa harvoin näki Dv12:sia junan keulilla vuoden 1992 jälkeen, kun koko Dr16-sarja oli saatu liikenteeseen ja suurin piirtein luotettavaksi. | ||||
|
|
10.12.2018 22:08 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hyvä kappale, mutta toivottavasti sopii jatkossa yhä harvemmalle asemalle. | ||||