Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 22.10.2018 00:32 Nikolas Peippo  
  Porokylän junan toinen veturi 2558 otti ja hajosi vaihtotöiden jälkeen, joten piti palata VETtinä ja jättää vaunut jonkun muun huoleksi.
kuva 21.10.2018 22:30 Kurt Ristniemi  
  Kun nyt hevoset nousivat tapeetille, niin lisättäköön että raitiovaunuhevoset olivat vain osa hevospopulaatiosta. Älkäämme unohtako issikoiden, isvossikoiden, vossikoiden eli vuokra-ajureiden hevosia. Eikä varsinkaan kuormahevosia. Tavarakuljetukset tehtiin hevoskyydillä.
En tiedä paljoltiko kantakaupungin hevoset pääsivät laitumelle. Hevostalli kun oli puutalon vakiovaruste. Puuceen ja halkoliiterin tavoin.
kuva 21.10.2018 22:20 Osku Reinikka  
  Voihan sitä sanoa vaikka itsetoimisen ilmajarrun kuljettajaventtiiliksikin.
kuva 21.10.2018 21:58 Jorma Rauhala  
  Esimerkinomaisesti hevosmääristä: Helsingin Raitiotie ja Omnibus-Oy:llä oli 15 raitiovaunua (+ kesäaikoina neljä avointa). Liikennöintiä varten hevosia oli R&O:lla yli sata. Hevosen työpäivä oli kutakuinkin kaksi tuntia ja kuskin työpäivä hieman pitempi, koska 1890-luvulla ei ihmisillä ollut vielä kahdeksantunnintyöpäiväsopimuksia.

Jos liikenneaika olisi ollut vaikkapa 7-23, ja kymmenen vaunua olisi ollut liikenteessä, niin se vaatisi kaksikymmentä (20) "kahdeksantunnin miestä" ja kahdeksankymmentä (80) "kahdentunnin hevosta". Lisäksi vapaapäivillä olevat miehet ja hevot, niin eiköhän se konien määrä äkkiä nousekin yli sadan.

Eli kyllä hevosia on kaupungissa majaillut melkoiset määrät, mutta suurin osa on ollut aina laitumilla. Raitiovaunuja veti samanaikaisesti 10 heppaa ja yli 90 söi kauraa pilttuissaan...
kuva 21.10.2018 21:30 Visa Pöntinen  
  Kiitoksia! Tässä kävi kyllä loistava tuuri tuulen heiketessä juuri junan ajaksi ja jälleen yltyessä sen mentyä :D
kuva 21.10.2018 21:28 Jouni Hytönen  
  Ratapiha on taas aavistuksen muuttunut, nyt vasemmasta reunasta ei ole enää vaihdeyhteyttä Äänekosken suuntaan eikä Äänekosken suunnan linjaraiteella ole enää vaihdetta V090, josta pääsi suorilla kuormausalueelle ja kaikki linjaliikenne rymisteli poikkeavalle raiteelle Äänekosken suuntaan/suunnasta. Pitänee yrittää ottaa lisää vertailukuvia.
kuva 21.10.2018 21:25 Jukka Suortanen  
  Todella komea syksyn maisema ja vielä lammen pinnasta peilattuna. Ehdottomasti taustakuvagalleriaan.
kuva 21.10.2018 21:22 Jouni Hytönen  
  Minäkin kuulin vasta hiljattain, että tuo kuvassa näkyvä silta tai osia siitä on vanhan ratalinjan silta. Erittäin usein tullut siitä kuljettua ilman mitään hajua asiasta.
kuva 21.10.2018 20:28 Kari Haapakangas  
  Aika mielenkiintoista kyllä ettei kuvassa näy yhtä ainutta ajopeliä tahi eläintä.
kuva 21.10.2018 19:38 Jukka Voudinmäki  
  Äskettäin saamani tiedon mukaan alkuperäinen Suolahden rata on mennyt kuvassa näkyvää väylää pitkin: https://goo.gl/maps/TmEnWHcYCFn . Täten nykymaastossa on jäljellä hieman pidempi pätkä kuin se, josta laitoin aiemmin GM-linkkiä.
kuva 21.10.2018 19:21 Tuukka Varjoranta  
  Kiitoksia! :-)
kuva 21.10.2018 19:09 Heikki Jalonen  
  Kurt mainitsikin tuossa hevosen jätökset. Ne koettiin monissa - Helsinkiä paljon suuremmissa - kaupungeissa todelliseksi päivittäistä eloa vaikeuttavaksi ongelmaksi.

En tiedä, mikä oli Helsingin matkustajien ja tavarankuljetukseen tarvittujen hevosten lukumäärä kuvanoton aikoihin. Tuhansissa se ei varmaankaan ole koskaan ollut, isoja satoja korkeintaan. Ehkä siten ongelmakaan ei ollut ylikäymätön ja kaupungin kadunlakaisijoiden hallinnassa.

Mutta, jotta saadaan vähän skaalaa ongelmaan, vertaillaan. Lontoossa oli 1800-luvun lopulla käytössä noin 50000 hevosta, vetämässä cabeja, omnibusseja, raitiotievaunuja ja vaikka minkälaisia tavaravankkureita. Jätösten määrää voi sen perusteella arvioida joku, jolle hevosen päästöarvot ovat tutumpia.

Mutta, samaan aikaan New Yorkissa liikennöi noin kaksinkertainen määrä hepoja, siis noin 100000 päätä. Tämä siitäkin huolimatta, että vuonna 1900 Lontoon asukasluku oli noin kaksinkertainen (Lontoo noin 6,7 M ja New York noin 3,4 M). Ilmeisesti Lontoo oli kuitenkin kuljetusoloiltaan kehittyneempi (junat, metro, vesitiet ja kanavat) joten pärjättiin pienemmällä hevosmäärällä. Ehkä asiaan vaikutti myös hevosenpidon hankaluus itse Lontoon ahtaissa ja jo tuolloin tavattoman kalliissa oloissa - se varmaan karsi hevosen pitäjät vain ehdottomiin tarvitsijoihin. Ja siihen kokonaisuuden kannalta suhteellisen pieneen joukkoon, jolle kuluilla ei ollut mitään merkitystä. Vähäosaisempi väestöhän ei tietenkään hevostellut, ellei ammatti sitä nimenomaan edellyttänyt. New Yorkissa hevosenpidon väistämättä vaatimaa tilaa oli ehkä paremmin, lähempää ja halvemmalla saatavissa.

Kaupungit olivat velvollisia puhtaanapitoon, jonka varmaan koettiin tulevan veronmaksajille kohtuuttoman kalliiksi ja hankalaksi. Myös terveydelliset haitat tiedostettiin ja erilaisten epidemioiden (varsinkin punatauti) mekanismeja alettiin tuntea paremmin. Erilaisia skandaalinkäryisiä tapauksia tunnetaan, esimerkkinä Lontoon 1894 lantakriisi. Ajan lehdistö sai asiasta jokapäiväiset millimetrinsä.

Eipä siis ole ihme, että uuden vuosisadan airut, automobiili, otettiin varsinkin suurkaupungeissa innokkaasti vastaan. Varsinkin, koska se nähtiin ratkaisuna varsin kurjaan ongelmaan. No, tilalle saatiin sitten kyllä ihan toisenlaisia ongelmia.
kuva 21.10.2018 19:02 Matti Mustola  
  Tässä on tyyliä! Upea kuva kertakaikkiaan.
kuva 21.10.2018 19:00 Esa J. Rintamäki  
  Tämä Pohjankuru-sarja oli mukavaa katsottavaa!
kuva 21.10.2018 18:46 Timo Keski-Petäjä  
  Vau. Tässä riittää jälkipolvilla ihmeteltävää: mitä kaikkea kuvassa onkaan!
kuva 21.10.2018 17:42 Petri P. Pentikäinen  
  Kun maalipurkin kansi on kerran avattu, ei mikään kohta resiinassa ole säästynyt pensseliltä. Vielä olisi ehkä voinut ketjun ja rattaat maalata punaisiksi.

Onko jollakulla tietoa, oliko kolmipyöräresiinan pyörien maalaaminen mustaksi VR-aikana mikään käytäntö, vaiko mustia pyöriä on ilmaantunut vasta matkailuresiinoiden aikakaudella? Yleisimmin vanhoissa kuvissa näkyy yksivärisiä resiinoita.
kuva 21.10.2018 14:35 Jukka Suortanen  
  On kyllä todella upea syksyinen kuva!
kuva 21.10.2018 13:28 Pasi Utriainen  
  Samanlainen roskaaja tuon ajan ihminenkin oli ja varsinkin syljeskely oli ajan huono tapa.

Lainaus kirjasesta Tutkimus Suomen konepajoista Hki:ssä v. 1911: "Sangen yleisenä pahana tapana työntekijöillä on, että he tuhkatiheään syljeksivät, tavallisesti aina lattialle. Tuollainen epäsiisteys ei kuitenkaan ainoastaan herätä työtovereissa inhoa, vaan tuottaa suoranaista vaaraakin, koska tuberkelitautinen henkilö sylkee myös tuberkelitartuntaa. Valitettavasti on kokemus miltei kaikkialla osottanut, että on miltei mahdotonta saa työntekijöitä käyttämään sylkiastioita, jos nimittäin ensin on onnistuttu saamaan työnantajat niitä hankkimaan".
kuva 21.10.2018 10:53 Vesa Höijer  
  https://kartta.jkl.fi
kuva 21.10.2018 09:44 Kurt Ristniemi  
  Jotenkin en osaa uskoa, että pikkupoikien tikkunekkujen tikut tai karamellitötteröiden paperit, porvarien sikaarintumpit, työläisten paperossijämät tai mukaan tarpeettomaksi käynyt olisi päätynyt muualle kuin kadulle. Rautatientori oli myös ihan oikea tori. Sinne päätyi hevosenlantaa, heiniä, kauroja, pakkauslastuja, naatteja ja ties mitä muuta torkaupasta yli jäi.

Mutta uskon, että puhtaanapito oli tehokasta. Kadunlakaisijat pitivät keskustan puhtaana ja palokunnalla oli velvollisuus huuhdella katuja ja toreja.
kuva 21.10.2018 08:52 Jukka Voudinmäki  
  Petrin kommenttiin. Tourulaa on myllätty ja uudisrakennettu perinpohjin, ja kaikki maamerkit Suolahden radan alkuperäisen linjan alkupäästä ovat varmaankin kadonneet.

Ellei sitten tämä 20-30 –metrinen pätkä Takkulan oikealla puolella ole vanhaa ratalinjaa: https://goo.gl/maps/JgCmDSZy4yQ2 Vanha Tourulantie meni tästä, ja kyseinen tie on ymmärtääkseni mennyt jonkin matkaa samaa linjaa kuin alkuperäinen Suo-rata.

Olisi taas tarvetta sellaisille kartoille, joihin olisi yhdistetty eri aikakausien tiet, radat ja muut merkittävät tiedot…

Vähäeleiseen siltaan en osaa sanoa mitään rautateihin liittyvää.
kuva 21.10.2018 07:28 Markku Knuutti  
  Minkälaiselle koneelle ois tuo oikealla oleva " veturitalli " ?
kuva 21.10.2018 01:51 Petri P. Pentikäinen  
  Rautatie tuoreeltaan 1898:

http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4/Kaupunkikartta%20Jyv%C3%A4skyl%C3%A4%201898.jpg

Ja tällaisiakin suunniteltiin ennen rautatien rakentamista:

http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4/Rautatien%20suunnittelukartta%20Jyv%C3%A4skyl%C3%A4%20ca.%201890.png
kuva 21.10.2018 01:43 Petri P. Pentikäinen  
  Perjantain l9/lO/l8 Keskisuomalaisessa julkaistiin iso ilmakuva näiltä main. Kuvan tekstissä mainittiin itseltä jotenkin unohtunut tieto, että Jyväskylän-Suolahden rautatie lähti alunperin heti veturitallin jälkeen suoraan kohti paikkaa, jossa sijaitsi Kankaan paperitehdas, viistäen nykyisen Tourulantien. Pieksämäen radan rakentamisen yhteydessä siirrettiin Suolahden radan lähtö koukkaamaan Aholaidan suuntaan. Mahtaisiko maastossa olla enää mitään viitettä tästä vanhimmasta linjasta? Veturitallin lähellä on vähäeleinen silta yli Tourujoen, ei kai se linja vain siitä mennyt?

Viehättävää, kun lukee ikään kuin ensimmäisen kerran ja yllättyneenä asian, jonka on joskus ajat sitten tiennyt, mutta täysin unohtanut.

Jyväskylä 1922: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4/Topografinen%20kartta%201:50.000%20Jyv%C3%A4skyl%C3%A4%201922.jpg
kuva 21.10.2018 00:31 Esa J. Rintamäki  
  Postivaunun sivuseinälle on väkerretty ylimääräinen kuormausovi. Kuvan vaunu on siten varattu sanomalehtipostin kuljetukseen. Näitä vaunuja oli kaksi. Toisen vaunun numero oli 9926 (muistaakseni) ja toisenkin numero selvinnee tietäjien ansiosta...?
kuva 20.10.2018 22:25 Erkki Nuutio  
  Toki silloin etenkin teollisuus saastutti. Tekniset laitteet olivat paljolta alkeellisia ja tietämys oli paljolti vaatimatonta.
Mutta laitteet kehittyivät ja tietämys kasvoi niiden ja niiden parannusten myötä sille tasolle millä olemme nykyään.
Ihmisillä oli jokseenkin samat geenit, jollei paremmat kuin itsellämme. Tuskin olemme parempia kuin edeltäjämme.
MUTTA piittamattomuudesta johtuvaa roskaamista ei juuri ollut, ei toki ollut juuri mahdollisuksiakaan sellaiseen.
Ja töhriminen rajoittui enintään merkintöihin puuseekoppien seiniin.

Vanhoissa lehdissä (kuten Suomen Teollisuuslehti) julkaistiin paljon kirjoituksia työturvallisuuden kehittämisestä ja esimerkiksi työssä käytettävien aineiden haitallisuudesta ihmiselle ja näiden haittojen välttämisestä. Harrastusta turvallisuuden hyväksi siis oli runsaasti. Olihan työsuojelu vielä alkutekijöissään.
Harrastus vakuutusten saamiseksi tapaturman kärsineiden avuksi oli suurta.Tiedettiin että uhriksi voi joutua itse seuraavaksi. Keskimääräinen elinikä taisi olla nelisenkymmentä vuotta 1900 -luvun alussa.
kuva 20.10.2018 22:07 Esa J. Rintamäki  
  Hei Haapamäellä vierailleet! Missä jamassa on XT 01614? (Eli ex BT 01324, eli entinen Ei 22068, eli ex 2913 vuosimallia 1922).
kuva 20.10.2018 21:42 Heikki Jalonen  
  Kyllä tuokin aika roskia - tai paremminkin jätteitä - tuotti. Ne vain eivät olleet samalla tavalla kirkkaina kirkuvia kuin aikamme pakkaukset tai muu sotku eikä niiden vakavaa merkitystä vielä tunnettu. Vasta sata vuotta myöhemmin asia alkoi karulla tavalla valjeta.

Kuvan oton aikaan tuosta Rautatientorilta oli vain kivenheitto jopa kahdelle kaasulaitokselle, heti aseman toisella puolella olleille. Helsingin Kaasuvalaistus Osakeyhtiö kaasutteli Postitalon tietämillä ja VR Helsingin Konepajan nurkilla. Myöhemmät rakennusprojektit paljastivat, mitä maaperään oli painunut. Sanomatalon työmaan maanvaihdot muistetaan, ehkä myös Myllypuron sotkut. Eikä Ilmalakaan jäänyt ilman.
kuva 20.10.2018 17:49 Perttu Karttunen  
  Laaaaaaiksia oli Nurmeksen junassa Fenniarailissa, vai mitä ne nyt onkaan litteraltaan, samoja siis jotka liikennöi Kemistä
kuva 20.10.2018 17:19 Teemu Saukkonen  
  Lähti, vaan ei taida olla vaunusto tämä. On tainnut olla jokin veturivika Porokylässä, sillä normaaliveturit ovat ajaneet ns. naamana Joensuuhun ja vaunusto tuli vasta tässä.
https://julia.dy.fi/timetables?s=65556&d=19.10.2018
kuva 20.10.2018 16:53 Juha Pitkänen  
  Eikös se Fenniarail lähtenytkään eilen Nurmeksesta?
kuva 20.10.2018 16:50 Teemu Sirkiä  
  Taitaa olla Sggrrs.
kuva 20.10.2018 12:12 Juhani Pirttilahti  
  Ei-vaunuja (entinen CEi) oli yöjunissa tuohon aikaan.
kuva 20.10.2018 11:12 Jimi Aalto  
  Oliko ensimmäisenä vaununa oikeasti Ei, vai oliko se sittenkin Eipt?
kuva 20.10.2018 10:25 Veli-Matti Laitinen  
  Hei, kiitoksia. Eli tätä ei niin kuin lasketa Ei-vaunuksi, yleisesti sanottuna todellisuudessa 22087 ei ole ainoa. On toinenkin.
kuva 20.10.2018 10:14 Kurt Ristniemi  
  Joudun nyt moittimaan itseäni virheestä, josta olen täällä muita moittinut: #jumping-to-conclusions.

Kirjoitin kuvatekstiin, että Rautatiejohtokunta osti Kaivokatu 10:n Sundgrenin kuolinpesältä. Se ei pidä paikkaansa eikä mikään käyttämäni lähde niin väitä. Lähteissä todetaan yhtäällä, että jäämistöä myytiin ja toisaalla, että Rautatiejohtokunta osti Sundgrenska gårdenin. Tein näistä automaattiohjauksella väärän tulkinnan.

Sundgrenska gårdenilla oli jo välillä ehtinyt jonkin aikaa olla uusi omistaja, ja Rautatiejohtokunta osti Kaivokatu 10:n siltä 38 000 markalla.

On hyvä itsekin muistaa mitä toisille saarnaa: Älä oleta, ota selvää. Äläkä ainakaan väitä mitään, mitä lähteissä ei todella sanota.
kuva 20.10.2018 08:52 Kari Haapakangas  
  Tosi kätevä harakan istumaorsi on kyseessä ;)
kuva 20.10.2018 02:05 [Tunnus poistettu]  
  Ilmakuvien perusteella Muugasta olisi tulossa kaksikin vaununkääntölaitetta, mikähän mahtaa olla purkukapasiteeetti silloin kun vehkeet on käytössä?
kuva 20.10.2018 00:10 Niila Heikkilä  
  https://www.satakunnankansa.fi/a/201260660 Nähtävästi hiililiikenteen loppuminen ei ole aivan välittömässä näköpiirissä.
kuva 19.10.2018 23:32 Esa J. Rintamäki  
  Silkkaa koristelua, Markku. Joissakin platformskjuleissa samanlaista koristelua esiintyi myös pitkittäissuuntaisessa katonharjassa. Hyvä muistuma ajasta, jolloin kustannusvastaavuus ei ollut vielä syntynytkään...
kuva 19.10.2018 23:02 Markku Knuutti  
  Mikäköhän on viritelmä katonharjoilla ?
kuva 19.10.2018 22:54 Juhani Pirttilahti  
  Telesten toimituksia voi tutkia täältä: https://www.tutkihankintoja.fi/toimittajat/Teleste%20Information%20Solutions%20Oy
kuva 19.10.2018 22:24 Jere Vainionpää  
  Näytöt on kytketty päälle 18.10. Tässä seuraavana päivänä otettu kuva samalta kohdalta, jos nyt haluaa jotakin vertailla pimeän ja informatiivisen näytön välillä: https://vaunut.org/kuva/129119

Jimi: Tuo kuulostaa ihan järkevältä määrältä - aika pieneksihän kyseisen näytön käyttö jäisi verrattuna sen kustannuksiin (paljonkohan itse asiassa maksavat?). Ajattelinkin tätä asiaa lähinnä sen kannalta, että raide 3 sattuu olemaan, ainakin avoimessa datassa, ns. "aikataulutettava raide".
kuva 19.10.2018 21:55 Esa J. Rintamäki  
  Hei, Veli-Matti! Lienee kyseessä ns. "lokasankojournalistien" viitsimättömyys tai kykenemättömyys ottaa asiasta tarkempaa selvää...?
kuva 19.10.2018 20:01 Erkki Nuutio  
  Kiitoksia Kansallisarkistolle ja Kurtille.
Varmaan sallitaan todeta: Että konepajan osassa jossa lukee Werkstad ja jonne kolme raidetta johtaa, koottiin ensimmäiset veturimme ja tehtiin kaikki konepajan 6 omavalmisteista veturia (1874 -).
Samalla se oli Suomen ensimmäinen veturitalli (1861-1874). Siellä tehtiin kaikki suuremmat veturikorjaukset ainakin 1880 -luvulle asti ja osa niistä vielä sotien jälkeiseen aikaan asti.
Niin tämähän oli rahvaanomaista (suorastaan proletaarista) touhua, joka ei täytä kylttyyrin klassisia tunnusmerkkejä.
Siksi se ei tietenkään ansainnut mitään kuvatonta historiikkia kuvallisesta puhumattakaan.
Se ansaitsi hienostuneiden nenien nyrpistyksiä pianon ja sembalon säestyksellä.
Vain SVR 1862-1912 II kertoo jotakin työnteosta tässä arkkitehti Albert Edelfeltin luomuksessa.

Tammikuussa 1874 rakennusosan puiset kattotuolit pettivät ja katto sortui.
Kaksi työmiestä musertui ja useita muita loukkaantui. Kattotuolit uusittiin rautaisiksi ja rakennusosaan tehtiin välikerros.
Ilmeisesti rakennusosa oli kuitenkin alusta (1861) lähtien samankorkuinen.

Konepajan rakennuksista on vapaan taiteilijan piirros 1860 -luvulta (Kaupunginarkistossa). Aika vapaan, mitä tulee perspektiiviin ja Mekaniska -tekstin kohdalla olevan rakennusosan (1868, metalli- ja puutyöstökoneet ja vaunujen valmistus) sijaintiin.
Voi toki olla, että vapaa taiteilija oli konepajalta ja havainnollistuksessa rakennusosalle haettiin vielä sijoituspaikkaa.
Puoliympyriäinen veturitalli kaiketi valmistui vuonna 1874.
kuva 19.10.2018 19:25 Veli-Matti Laitinen  
  https://yle.fi/uutiset/3-10182783. Miten Säkylän Ei-vaunu 22087 voi olla ainoa 1920-luvulta tähän päivään säästynyt sarjansa vaunu jos kerran tämä on vuodelta 1925?
kuva 19.10.2018 18:22 Vesa Höijer  
  Purutupakkaa? (Käytettyä.) Julkisilla paikoilla syljeskeleminen oli muutenkin yleistä, junissakin oli kieltotaulut: "Älä sylje lattialle".
kuva 19.10.2018 16:16 Tuukka Ryyppö  
  Mitä roskia tuolla torialueella edes voisi olla? Ei ole ollut olemassa mitään sipsipusseja, juomatölkkejä tai oikeastaan mitään kertakäyttöistä. Miksi kukaan olisi heittänyt maahan oikeastaan mitään? Kyse ei siis ole ihmisten hyveellisyydestä vaan siitä, että tuolta yhdeltä osin yhteiskunta toimi fiksummin kuin nykyään: Ei ollut kertakäyttökulttuuria, joten ei ollut jätevuoriakaan. Ruokaa ei pakattu kertakäyttöisiin muovirasioihin.
kuva 19.10.2018 12:33 Kurt Ristniemi  
  Mikäs "raiteiston katoksessa" - eli oikeammin hallissa (galleri) - on vikana?
Perin vaikeaahan hallista on luotettavaa kuvaa löytää, kun asema näemmä tavattiin kuvata mieluiten julkisivun puolelta. Mutta onneksi löytyy sentään jokunen valokuva, jossa hallikin näkyy:
https://vaunut.org/kuva/108485
https://www.histdoc.net/edlund/ed07.html (Helsingfors album 1896)
Lisäksi Rautatiemuseossa on pienoismalli, jossa halli on mukana: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:7577

Kyllä tuo piirtäjän tulkinta minusta ihan hyvältä näyttää.
kuva 19.10.2018 12:14 Reino Kalliomäki  
  Mainio kartta, kiitos, Kurt!
kuva 19.10.2018 12:10 Markku Touronen  
  Onpa tosiaan hieno kuva! Penkereet niin avoimena, ei puskia, eikä puita, niinkuin nykyään. Lukemattomat on myöskin ne kerrat, kun tuota polkua on tullut ajettua niin polkupyörällä kuin Tunturi Sport mopollakin. :) Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni läheisellä Tapiolan asuinalueella, ja polkua pitkin kuljettiin kesäisin uimaan Puttoslammelle. :)