|
|
22.10.2018 00:32 | Nikolas Peippo | ||
| Porokylän junan toinen veturi 2558 otti ja hajosi vaihtotöiden jälkeen, joten piti palata VETtinä ja jättää vaunut jonkun muun huoleksi. | ||||
|
|
21.10.2018 22:30 | Kurt Ristniemi | ||
| Kun nyt hevoset nousivat tapeetille, niin lisättäköön että raitiovaunuhevoset olivat vain osa hevospopulaatiosta. Älkäämme unohtako issikoiden, isvossikoiden, vossikoiden eli vuokra-ajureiden hevosia. Eikä varsinkaan kuormahevosia. Tavarakuljetukset tehtiin hevoskyydillä. En tiedä paljoltiko kantakaupungin hevoset pääsivät laitumelle. Hevostalli kun oli puutalon vakiovaruste. Puuceen ja halkoliiterin tavoin. |
||||
|
|
21.10.2018 22:20 | Osku Reinikka | ||
| Voihan sitä sanoa vaikka itsetoimisen ilmajarrun kuljettajaventtiiliksikin. | ||||
|
|
21.10.2018 21:58 | Jorma Rauhala | ||
| Esimerkinomaisesti hevosmääristä: Helsingin Raitiotie ja Omnibus-Oy:llä oli 15 raitiovaunua (+ kesäaikoina neljä avointa). Liikennöintiä varten hevosia oli R&O:lla yli sata. Hevosen työpäivä oli kutakuinkin kaksi tuntia ja kuskin työpäivä hieman pitempi, koska 1890-luvulla ei ihmisillä ollut vielä kahdeksantunnintyöpäiväsopimuksia. Jos liikenneaika olisi ollut vaikkapa 7-23, ja kymmenen vaunua olisi ollut liikenteessä, niin se vaatisi kaksikymmentä (20) "kahdeksantunnin miestä" ja kahdeksankymmentä (80) "kahdentunnin hevosta". Lisäksi vapaapäivillä olevat miehet ja hevot, niin eiköhän se konien määrä äkkiä nousekin yli sadan. Eli kyllä hevosia on kaupungissa majaillut melkoiset määrät, mutta suurin osa on ollut aina laitumilla. Raitiovaunuja veti samanaikaisesti 10 heppaa ja yli 90 söi kauraa pilttuissaan... |
||||
|
|
21.10.2018 21:30 | Visa Pöntinen | ||
| Kiitoksia! Tässä kävi kyllä loistava tuuri tuulen heiketessä juuri junan ajaksi ja jälleen yltyessä sen mentyä :D | ||||
|
|
21.10.2018 21:28 | Jouni Hytönen | ||
| Ratapiha on taas aavistuksen muuttunut, nyt vasemmasta reunasta ei ole enää vaihdeyhteyttä Äänekosken suuntaan eikä Äänekosken suunnan linjaraiteella ole enää vaihdetta V090, josta pääsi suorilla kuormausalueelle ja kaikki linjaliikenne rymisteli poikkeavalle raiteelle Äänekosken suuntaan/suunnasta. Pitänee yrittää ottaa lisää vertailukuvia. | ||||
|
|
21.10.2018 21:25 | Jukka Suortanen | ||
| Todella komea syksyn maisema ja vielä lammen pinnasta peilattuna. Ehdottomasti taustakuvagalleriaan. | ||||
|
|
21.10.2018 21:22 | Jouni Hytönen | ||
| Minäkin kuulin vasta hiljattain, että tuo kuvassa näkyvä silta tai osia siitä on vanhan ratalinjan silta. Erittäin usein tullut siitä kuljettua ilman mitään hajua asiasta. | ||||
|
|
21.10.2018 20:28 | Kari Haapakangas | ||
| Aika mielenkiintoista kyllä ettei kuvassa näy yhtä ainutta ajopeliä tahi eläintä. | ||||
|
|
21.10.2018 19:38 | Jukka Voudinmäki | ||
| Äskettäin saamani tiedon mukaan alkuperäinen Suolahden rata on mennyt kuvassa näkyvää väylää pitkin: https://goo.gl/maps/TmEnWHcYCFn . Täten nykymaastossa on jäljellä hieman pidempi pätkä kuin se, josta laitoin aiemmin GM-linkkiä. | ||||
|
|
21.10.2018 19:21 | Tuukka Varjoranta | ||
| Kiitoksia! :-) | ||||
|
|
21.10.2018 19:09 | Heikki Jalonen | ||
| Kurt mainitsikin tuossa hevosen jätökset. Ne koettiin monissa - Helsinkiä paljon suuremmissa - kaupungeissa todelliseksi päivittäistä eloa vaikeuttavaksi ongelmaksi. En tiedä, mikä oli Helsingin matkustajien ja tavarankuljetukseen tarvittujen hevosten lukumäärä kuvanoton aikoihin. Tuhansissa se ei varmaankaan ole koskaan ollut, isoja satoja korkeintaan. Ehkä siten ongelmakaan ei ollut ylikäymätön ja kaupungin kadunlakaisijoiden hallinnassa. Mutta, jotta saadaan vähän skaalaa ongelmaan, vertaillaan. Lontoossa oli 1800-luvun lopulla käytössä noin 50000 hevosta, vetämässä cabeja, omnibusseja, raitiotievaunuja ja vaikka minkälaisia tavaravankkureita. Jätösten määrää voi sen perusteella arvioida joku, jolle hevosen päästöarvot ovat tutumpia. Mutta, samaan aikaan New Yorkissa liikennöi noin kaksinkertainen määrä hepoja, siis noin 100000 päätä. Tämä siitäkin huolimatta, että vuonna 1900 Lontoon asukasluku oli noin kaksinkertainen (Lontoo noin 6,7 M ja New York noin 3,4 M). Ilmeisesti Lontoo oli kuitenkin kuljetusoloiltaan kehittyneempi (junat, metro, vesitiet ja kanavat) joten pärjättiin pienemmällä hevosmäärällä. Ehkä asiaan vaikutti myös hevosenpidon hankaluus itse Lontoon ahtaissa ja jo tuolloin tavattoman kalliissa oloissa - se varmaan karsi hevosen pitäjät vain ehdottomiin tarvitsijoihin. Ja siihen kokonaisuuden kannalta suhteellisen pieneen joukkoon, jolle kuluilla ei ollut mitään merkitystä. Vähäosaisempi väestöhän ei tietenkään hevostellut, ellei ammatti sitä nimenomaan edellyttänyt. New Yorkissa hevosenpidon väistämättä vaatimaa tilaa oli ehkä paremmin, lähempää ja halvemmalla saatavissa. Kaupungit olivat velvollisia puhtaanapitoon, jonka varmaan koettiin tulevan veronmaksajille kohtuuttoman kalliiksi ja hankalaksi. Myös terveydelliset haitat tiedostettiin ja erilaisten epidemioiden (varsinkin punatauti) mekanismeja alettiin tuntea paremmin. Erilaisia skandaalinkäryisiä tapauksia tunnetaan, esimerkkinä Lontoon 1894 lantakriisi. Ajan lehdistö sai asiasta jokapäiväiset millimetrinsä. Eipä siis ole ihme, että uuden vuosisadan airut, automobiili, otettiin varsinkin suurkaupungeissa innokkaasti vastaan. Varsinkin, koska se nähtiin ratkaisuna varsin kurjaan ongelmaan. No, tilalle saatiin sitten kyllä ihan toisenlaisia ongelmia. |
||||
|
|
21.10.2018 19:02 | Matti Mustola | ||
| Tässä on tyyliä! Upea kuva kertakaikkiaan. | ||||
|
|
21.10.2018 19:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tämä Pohjankuru-sarja oli mukavaa katsottavaa! | ||||
|
|
21.10.2018 18:46 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Vau. Tässä riittää jälkipolvilla ihmeteltävää: mitä kaikkea kuvassa onkaan! | ||||
|
|
21.10.2018 17:42 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Kun maalipurkin kansi on kerran avattu, ei mikään kohta resiinassa ole säästynyt pensseliltä. Vielä olisi ehkä voinut ketjun ja rattaat maalata punaisiksi. Onko jollakulla tietoa, oliko kolmipyöräresiinan pyörien maalaaminen mustaksi VR-aikana mikään käytäntö, vaiko mustia pyöriä on ilmaantunut vasta matkailuresiinoiden aikakaudella? Yleisimmin vanhoissa kuvissa näkyy yksivärisiä resiinoita. |
||||
|
|
21.10.2018 14:35 | Jukka Suortanen | ||
| On kyllä todella upea syksyinen kuva! | ||||
|
|
21.10.2018 13:28 | Pasi Utriainen | ||
| Samanlainen roskaaja tuon ajan ihminenkin oli ja varsinkin syljeskely oli ajan huono tapa. Lainaus kirjasesta Tutkimus Suomen konepajoista Hki:ssä v. 1911: "Sangen yleisenä pahana tapana työntekijöillä on, että he tuhkatiheään syljeksivät, tavallisesti aina lattialle. Tuollainen epäsiisteys ei kuitenkaan ainoastaan herätä työtovereissa inhoa, vaan tuottaa suoranaista vaaraakin, koska tuberkelitautinen henkilö sylkee myös tuberkelitartuntaa. Valitettavasti on kokemus miltei kaikkialla osottanut, että on miltei mahdotonta saa työntekijöitä käyttämään sylkiastioita, jos nimittäin ensin on onnistuttu saamaan työnantajat niitä hankkimaan". |
||||
|
|
21.10.2018 10:53 | Vesa Höijer | ||
| https://kartta.jkl.fi | ||||
|
|
21.10.2018 09:44 | Kurt Ristniemi | ||
| Jotenkin en osaa uskoa, että pikkupoikien tikkunekkujen tikut tai karamellitötteröiden paperit, porvarien sikaarintumpit, työläisten paperossijämät tai mukaan tarpeettomaksi käynyt olisi päätynyt muualle kuin kadulle. Rautatientori oli myös ihan oikea tori. Sinne päätyi hevosenlantaa, heiniä, kauroja, pakkauslastuja, naatteja ja ties mitä muuta torkaupasta yli jäi. Mutta uskon, että puhtaanapito oli tehokasta. Kadunlakaisijat pitivät keskustan puhtaana ja palokunnalla oli velvollisuus huuhdella katuja ja toreja. |
||||
|
|
21.10.2018 08:52 | Jukka Voudinmäki | ||
| Petrin kommenttiin. Tourulaa on myllätty ja uudisrakennettu perinpohjin, ja kaikki maamerkit Suolahden radan alkuperäisen linjan alkupäästä ovat varmaankin kadonneet. Ellei sitten tämä 20-30 –metrinen pätkä Takkulan oikealla puolella ole vanhaa ratalinjaa: https://goo.gl/maps/JgCmDSZy4yQ2 Vanha Tourulantie meni tästä, ja kyseinen tie on ymmärtääkseni mennyt jonkin matkaa samaa linjaa kuin alkuperäinen Suo-rata. Olisi taas tarvetta sellaisille kartoille, joihin olisi yhdistetty eri aikakausien tiet, radat ja muut merkittävät tiedot… Vähäeleiseen siltaan en osaa sanoa mitään rautateihin liittyvää. |
||||
|
|
21.10.2018 07:28 | Markku Knuutti | ||
| Minkälaiselle koneelle ois tuo oikealla oleva " veturitalli " ? | ||||
|
|
21.10.2018 01:51 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Rautatie tuoreeltaan 1898: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4/Kaupunkikartta%20Jyv%C3%A4skyl%C3%A4%201898.jpg Ja tällaisiakin suunniteltiin ennen rautatien rakentamista: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4/Rautatien%20suunnittelukartta%20Jyv%C3%A4skyl%C3%A4%20ca.%201890.png |
||||
|
|
21.10.2018 01:43 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Perjantain l9/lO/l8 Keskisuomalaisessa julkaistiin iso ilmakuva näiltä main. Kuvan tekstissä mainittiin itseltä jotenkin unohtunut tieto, että Jyväskylän-Suolahden rautatie lähti alunperin heti veturitallin jälkeen suoraan kohti paikkaa, jossa sijaitsi Kankaan paperitehdas, viistäen nykyisen Tourulantien. Pieksämäen radan rakentamisen yhteydessä siirrettiin Suolahden radan lähtö koukkaamaan Aholaidan suuntaan. Mahtaisiko maastossa olla enää mitään viitettä tästä vanhimmasta linjasta? Veturitallin lähellä on vähäeleinen silta yli Tourujoen, ei kai se linja vain siitä mennyt? Viehättävää, kun lukee ikään kuin ensimmäisen kerran ja yllättyneenä asian, jonka on joskus ajat sitten tiennyt, mutta täysin unohtanut. Jyväskylä 1922: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4/Topografinen%20kartta%201:50.000%20Jyv%C3%A4skyl%C3%A4%201922.jpg |
||||
|
|
21.10.2018 00:31 | Esa J. Rintamäki | ||
| Postivaunun sivuseinälle on väkerretty ylimääräinen kuormausovi. Kuvan vaunu on siten varattu sanomalehtipostin kuljetukseen. Näitä vaunuja oli kaksi. Toisen vaunun numero oli 9926 (muistaakseni) ja toisenkin numero selvinnee tietäjien ansiosta...? | ||||
|
|
20.10.2018 22:25 | Erkki Nuutio | ||
| Toki silloin etenkin teollisuus saastutti. Tekniset laitteet olivat paljolta alkeellisia ja tietämys oli paljolti vaatimatonta. Mutta laitteet kehittyivät ja tietämys kasvoi niiden ja niiden parannusten myötä sille tasolle millä olemme nykyään. Ihmisillä oli jokseenkin samat geenit, jollei paremmat kuin itsellämme. Tuskin olemme parempia kuin edeltäjämme. MUTTA piittamattomuudesta johtuvaa roskaamista ei juuri ollut, ei toki ollut juuri mahdollisuksiakaan sellaiseen. Ja töhriminen rajoittui enintään merkintöihin puuseekoppien seiniin. Vanhoissa lehdissä (kuten Suomen Teollisuuslehti) julkaistiin paljon kirjoituksia työturvallisuuden kehittämisestä ja esimerkiksi työssä käytettävien aineiden haitallisuudesta ihmiselle ja näiden haittojen välttämisestä. Harrastusta turvallisuuden hyväksi siis oli runsaasti. Olihan työsuojelu vielä alkutekijöissään. Harrastus vakuutusten saamiseksi tapaturman kärsineiden avuksi oli suurta.Tiedettiin että uhriksi voi joutua itse seuraavaksi. Keskimääräinen elinikä taisi olla nelisenkymmentä vuotta 1900 -luvun alussa. |
||||
|
|
20.10.2018 22:07 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei Haapamäellä vierailleet! Missä jamassa on XT 01614? (Eli ex BT 01324, eli entinen Ei 22068, eli ex 2913 vuosimallia 1922). | ||||
|
|
20.10.2018 21:42 | Heikki Jalonen | ||
| Kyllä tuokin aika roskia - tai paremminkin jätteitä - tuotti. Ne vain eivät olleet samalla tavalla kirkkaina kirkuvia kuin aikamme pakkaukset tai muu sotku eikä niiden vakavaa merkitystä vielä tunnettu. Vasta sata vuotta myöhemmin asia alkoi karulla tavalla valjeta. Kuvan oton aikaan tuosta Rautatientorilta oli vain kivenheitto jopa kahdelle kaasulaitokselle, heti aseman toisella puolella olleille. Helsingin Kaasuvalaistus Osakeyhtiö kaasutteli Postitalon tietämillä ja VR Helsingin Konepajan nurkilla. Myöhemmät rakennusprojektit paljastivat, mitä maaperään oli painunut. Sanomatalon työmaan maanvaihdot muistetaan, ehkä myös Myllypuron sotkut. Eikä Ilmalakaan jäänyt ilman. |
||||
|
|
20.10.2018 17:49 | Perttu Karttunen | ||
| Laaaaaaiksia oli Nurmeksen junassa Fenniarailissa, vai mitä ne nyt onkaan litteraltaan, samoja siis jotka liikennöi Kemistä | ||||
|
|
20.10.2018 17:19 | Teemu Saukkonen | ||
| Lähti, vaan ei taida olla vaunusto tämä. On tainnut olla jokin veturivika Porokylässä, sillä normaaliveturit ovat ajaneet ns. naamana Joensuuhun ja vaunusto tuli vasta tässä. https://julia.dy.fi/timetables?s=65556&d=19.10.2018 |
||||
|
|
20.10.2018 16:53 | Juha Pitkänen | ||
| Eikös se Fenniarail lähtenytkään eilen Nurmeksesta? | ||||
|
|
20.10.2018 16:50 | Teemu Sirkiä | ||
| Taitaa olla Sggrrs. | ||||
|
|
20.10.2018 12:12 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ei-vaunuja (entinen CEi) oli yöjunissa tuohon aikaan. | ||||
|
|
20.10.2018 11:12 | Jimi Aalto | ||
| Oliko ensimmäisenä vaununa oikeasti Ei, vai oliko se sittenkin Eipt? | ||||
|
|
20.10.2018 10:25 | Veli-Matti Laitinen | ||
| Hei, kiitoksia. Eli tätä ei niin kuin lasketa Ei-vaunuksi, yleisesti sanottuna todellisuudessa 22087 ei ole ainoa. On toinenkin. | ||||
|
|
20.10.2018 10:14 | Kurt Ristniemi | ||
| Joudun nyt moittimaan itseäni virheestä, josta olen täällä muita moittinut: #jumping-to-conclusions. Kirjoitin kuvatekstiin, että Rautatiejohtokunta osti Kaivokatu 10:n Sundgrenin kuolinpesältä. Se ei pidä paikkaansa eikä mikään käyttämäni lähde niin väitä. Lähteissä todetaan yhtäällä, että jäämistöä myytiin ja toisaalla, että Rautatiejohtokunta osti Sundgrenska gårdenin. Tein näistä automaattiohjauksella väärän tulkinnan. Sundgrenska gårdenilla oli jo välillä ehtinyt jonkin aikaa olla uusi omistaja, ja Rautatiejohtokunta osti Kaivokatu 10:n siltä 38 000 markalla. On hyvä itsekin muistaa mitä toisille saarnaa: Älä oleta, ota selvää. Äläkä ainakaan väitä mitään, mitä lähteissä ei todella sanota. |
||||
|
|
20.10.2018 08:52 | Kari Haapakangas | ||
| Tosi kätevä harakan istumaorsi on kyseessä ;) | ||||
|
|
20.10.2018 02:05 | [Tunnus poistettu] | ||
| Ilmakuvien perusteella Muugasta olisi tulossa kaksikin vaununkääntölaitetta, mikähän mahtaa olla purkukapasiteeetti silloin kun vehkeet on käytössä? | ||||
|
|
20.10.2018 00:10 | Niila Heikkilä | ||
| https://www.satakunnankansa.fi/a/201260660 Nähtävästi hiililiikenteen loppuminen ei ole aivan välittömässä näköpiirissä. | ||||
|
|
19.10.2018 23:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| Silkkaa koristelua, Markku. Joissakin platformskjuleissa samanlaista koristelua esiintyi myös pitkittäissuuntaisessa katonharjassa. Hyvä muistuma ajasta, jolloin kustannusvastaavuus ei ollut vielä syntynytkään... | ||||
|
|
19.10.2018 23:02 | Markku Knuutti | ||
| Mikäköhän on viritelmä katonharjoilla ? | ||||
|
|
19.10.2018 22:54 | Juhani Pirttilahti | ||
| Telesten toimituksia voi tutkia täältä: https://www.tutkihankintoja.fi/toimittajat/Teleste%20Information%20Solutions%20Oy | ||||
|
|
19.10.2018 22:24 | Jere Vainionpää | ||
| Näytöt on kytketty päälle 18.10. Tässä seuraavana päivänä otettu kuva samalta kohdalta, jos nyt haluaa jotakin vertailla pimeän ja informatiivisen näytön välillä: https://vaunut.org/kuva/129119 Jimi: Tuo kuulostaa ihan järkevältä määrältä - aika pieneksihän kyseisen näytön käyttö jäisi verrattuna sen kustannuksiin (paljonkohan itse asiassa maksavat?). Ajattelinkin tätä asiaa lähinnä sen kannalta, että raide 3 sattuu olemaan, ainakin avoimessa datassa, ns. "aikataulutettava raide". |
||||
|
|
19.10.2018 21:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Hei, Veli-Matti! Lienee kyseessä ns. "lokasankojournalistien" viitsimättömyys tai kykenemättömyys ottaa asiasta tarkempaa selvää...? | ||||
|
|
19.10.2018 20:01 | Erkki Nuutio | ||
| Kiitoksia Kansallisarkistolle ja Kurtille. Varmaan sallitaan todeta: Että konepajan osassa jossa lukee Werkstad ja jonne kolme raidetta johtaa, koottiin ensimmäiset veturimme ja tehtiin kaikki konepajan 6 omavalmisteista veturia (1874 -). Samalla se oli Suomen ensimmäinen veturitalli (1861-1874). Siellä tehtiin kaikki suuremmat veturikorjaukset ainakin 1880 -luvulle asti ja osa niistä vielä sotien jälkeiseen aikaan asti. Niin tämähän oli rahvaanomaista (suorastaan proletaarista) touhua, joka ei täytä kylttyyrin klassisia tunnusmerkkejä. Siksi se ei tietenkään ansainnut mitään kuvatonta historiikkia kuvallisesta puhumattakaan. Se ansaitsi hienostuneiden nenien nyrpistyksiä pianon ja sembalon säestyksellä. Vain SVR 1862-1912 II kertoo jotakin työnteosta tässä arkkitehti Albert Edelfeltin luomuksessa. Tammikuussa 1874 rakennusosan puiset kattotuolit pettivät ja katto sortui. Kaksi työmiestä musertui ja useita muita loukkaantui. Kattotuolit uusittiin rautaisiksi ja rakennusosaan tehtiin välikerros. Ilmeisesti rakennusosa oli kuitenkin alusta (1861) lähtien samankorkuinen. Konepajan rakennuksista on vapaan taiteilijan piirros 1860 -luvulta (Kaupunginarkistossa). Aika vapaan, mitä tulee perspektiiviin ja Mekaniska -tekstin kohdalla olevan rakennusosan (1868, metalli- ja puutyöstökoneet ja vaunujen valmistus) sijaintiin. Voi toki olla, että vapaa taiteilija oli konepajalta ja havainnollistuksessa rakennusosalle haettiin vielä sijoituspaikkaa. Puoliympyriäinen veturitalli kaiketi valmistui vuonna 1874. |
||||
|
|
19.10.2018 19:25 | Veli-Matti Laitinen | ||
| https://yle.fi/uutiset/3-10182783. Miten Säkylän Ei-vaunu 22087 voi olla ainoa 1920-luvulta tähän päivään säästynyt sarjansa vaunu jos kerran tämä on vuodelta 1925? | ||||
|
|
19.10.2018 18:22 | Vesa Höijer | ||
| Purutupakkaa? (Käytettyä.) Julkisilla paikoilla syljeskeleminen oli muutenkin yleistä, junissakin oli kieltotaulut: "Älä sylje lattialle". | ||||
|
|
19.10.2018 16:16 | Tuukka Ryyppö | ||
| Mitä roskia tuolla torialueella edes voisi olla? Ei ole ollut olemassa mitään sipsipusseja, juomatölkkejä tai oikeastaan mitään kertakäyttöistä. Miksi kukaan olisi heittänyt maahan oikeastaan mitään? Kyse ei siis ole ihmisten hyveellisyydestä vaan siitä, että tuolta yhdeltä osin yhteiskunta toimi fiksummin kuin nykyään: Ei ollut kertakäyttökulttuuria, joten ei ollut jätevuoriakaan. Ruokaa ei pakattu kertakäyttöisiin muovirasioihin. | ||||
|
|
19.10.2018 12:33 | Kurt Ristniemi | ||
| Mikäs "raiteiston katoksessa" - eli oikeammin hallissa (galleri) - on vikana? Perin vaikeaahan hallista on luotettavaa kuvaa löytää, kun asema näemmä tavattiin kuvata mieluiten julkisivun puolelta. Mutta onneksi löytyy sentään jokunen valokuva, jossa hallikin näkyy: https://vaunut.org/kuva/108485 https://www.histdoc.net/edlund/ed07.html (Helsingfors album 1896) Lisäksi Rautatiemuseossa on pienoismalli, jossa halli on mukana: https://www.finna.fi/Record/musketti_rautatie.M014:VR1:7577 Kyllä tuo piirtäjän tulkinta minusta ihan hyvältä näyttää. |
||||
|
|
19.10.2018 12:14 | Reino Kalliomäki | ||
| Mainio kartta, kiitos, Kurt! | ||||
|
|
19.10.2018 12:10 | Markku Touronen | ||
| Onpa tosiaan hieno kuva! Penkereet niin avoimena, ei puskia, eikä puita, niinkuin nykyään. Lukemattomat on myöskin ne kerrat, kun tuota polkua on tullut ajettua niin polkupyörällä kuin Tunturi Sport mopollakin. :) Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni läheisellä Tapiolan asuinalueella, ja polkua pitkin kuljettiin kesäisin uimaan Puttoslammelle. :) | ||||