|
|
11.10.2018 20:26 | Tapio Arvola | ||
| Kiitos ymmärrettävistä selityksistä. Kaksoisdiesel oli minulle jotenkin hämärä käsite. Luulin, että puoliskot toimivat väkisin yhtäaikaa. Vähän niinkuin V-kone, jonka puoliskot olisi etäännytetty toisistaan. En tosiaan ole moottoriasiantuntija. Mikähän johti tähän moottoriratkaisuun, eikä yhteen moottoriin teliä kohti? | ||||
|
|
11.10.2018 16:42 | Julius Ylitalo | ||
| Kelloselkä on ainakin Lapin itäisin asema. | ||||
|
|
11.10.2018 16:29 | Julius Ylitalo | ||
| Vihtarin on kyllä kaunis | ||||
|
|
11.10.2018 13:31 | Jouni Hytönen | ||
| http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=2322 | ||||
|
|
11.10.2018 12:14 | Mikko Herpman | ||
| Eikös tämä ole Tampereella "raurootusta", tai jotain siihen suuntaan? | ||||
|
|
11.10.2018 12:09 | Markku Knuutti | ||
| Junan mennessä taitais pyykit liehua :) | ||||
|
|
11.10.2018 11:13 | Mikko Herpman | ||
| niin no luonnollisesti.. Poikkeuslupa hitaalla nopeudella ei ehkä ole mahdollista... | ||||
|
|
11.10.2018 10:51 | Juhani Pirttilahti | ||
| Ei liene hyväksyntää rataverkolle vielä. | ||||
|
|
11.10.2018 10:31 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Tilannekuva 10.10.2018: https://vaunut.org/kuva/129000 . | ||||
|
|
11.10.2018 09:38 | Mikko Herpman | ||
| Hieno bongaus, miksiköhän tämä meni lavetilla? Olisihan tuolta ollut ratayhteyskin Hyvinkäälle. | ||||
|
|
11.10.2018 07:38 | Teppo Niemi | ||
| Rautatien puhelinlinjat ovat kuvassa oikealla puolella: Siis junan numero on parillinen ja kulkusuunta etelään. | ||||
|
|
11.10.2018 02:43 | Lari Nylund | ||
| Onnellinen bongaaja on oikeaan aikaan oikeassa paikassa. | ||||
|
|
11.10.2018 00:44 | Juhani Suntioinen | ||
| Korkea kuljetus ja paljon akseleita. | ||||
|
|
11.10.2018 00:14 | Jorma Toivonen | ||
| Tosiaan Esahan tuossa edellä asian ilmaisi. Moottoriyksikkönä on tosiaan kaksi GM6-71 moottoria rinnakkain, jotka käyttävät yhteistä voimansiirto-akselia. Kampiakselin päässä on välittömästi levykytkimet, joilla voidaan erottaa moottoripuoliskot voimansiirtokoneistosta. Kumpikin puolisko käynnistetään erikseen ja kytketään "käsin" voimansiirtoon, paineilmalla saadaan kytkimet avattua esim. suunnanvaihdon ajaksi. (tai jotain sinnepäin, saa korjata). | ||||
|
|
10.10.2018 23:30 | Esa J. Rintamäki | ||
| Tapio, yksi kuusisylinterinen ryhmä neljästä "pimeänä". Lainasin suoraan erään vek:n sanomaa. Toisin sanoen Dm4:ssä oli kaksi kaksoisdieseliä, eli neljä kuusisylinteristä moottoria, joista kaksi kerrallaan oli yhdistetty kaksoisdieseliksi. |
||||
|
|
10.10.2018 22:12 | Tapio Arvola | ||
| Tässä on vielä elämäntuntua, vaikka viimeiset vuodet ovatkin menossa. Rikkaruohot ja puskatkin ovat hyvin eliminoituja. Usein rataosan loppuaikoina kunnossapito jää vähemmälle. | ||||
|
|
10.10.2018 22:07 | Petri Sallinen | ||
| Ga-vaunuja oli käytössä vuonna 1957, mutta ei enää vuonna 1963. Minulta puuttuu vaunulistaukset välivuosilta, jotka auttaisivat hahmottamaan niiden tarkemman katoamisvuoden. Gb-vaunuja sen sijaan käytettiin pitkään. Esimerkiksi vuonna 1972 niitä oli jopa 3843 kappaletta. | ||||
|
|
10.10.2018 22:07 | Tapio Arvola | ||
| Eikö Dm4:ssä ollut kaksi kaksoisdieselmoottoria, ei neljää moottoria? Miten siis oli mahdollista ajaa kolmella koneella? | ||||
|
|
10.10.2018 20:32 | Joni Lahti | ||
| Siinähän se punainen sorsa jököttää! | ||||
|
|
10.10.2018 19:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vai lieneekö puuvaunu Fo? Epäilyttää hieman, koska noihin aikoihin junapari P 67 - P 68 oli kokonaan teräsvaunuista koottu. Jos kuvan juna on P 63, niin siinä tapauksessa lienee Fo mahdollinen. Millä kellonlyömällä kuva on otettu? Illalla? | ||||
|
|
10.10.2018 19:00 | Jukka Voudinmäki | ||
| Oli ainakin kesällä 2015, enkä ole kuullut tai lukenut mahdollisesta palamisesta tai purkamisesta. Muilla lienee tuoreempia havaintoja. | ||||
|
|
10.10.2018 18:44 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin kaikki siniset vaunut ovat helmattomia tuossa kuvassa, joten ajankohta on varmaankin 1970-luvun lopulta, kuten kuvan tiedoissa mainitaan. Puuvaunun sarjaa en tästä pysty erottamaan. | ||||
|
|
10.10.2018 17:19 | Kari Haapakangas | ||
| Onkos asemalta tosiaankin noin hyvänlainen alamäki? Muhosjokilaaksoon ilmeisesti. | ||||
|
|
10.10.2018 14:10 | Pentti Yli-Karjanmaa | ||
| Perhetuttumme oli tuossa junassa matkalla (isä ja tytär) koiranäyttelyyn koiransa kanssa. Isä kuoli ilmeisesti välittömästi onnettomuudessa, tytär jäi puristuksiin hyttiin. Hänet saatiin pitkällä raivaamisella ulos ja hoitoon. Töölön tapaturma-asemalla mietittiin jo hänen jalkojensa amputointia vaikeiden vammojen takia. Tyttö oli lahjakas tanssija, amputointi olisi ollut melkoinen muutos elämään. Nuoruudenystäväni kirurgi E.T. päätti kuitenkin kokeilla pelastusiko jalat jos oikein pinnistetään leikkaussalissa. Näin tekivät ja nykyään niillä jaloilla tanssitaan. Tarina löytyy ehkä YLE:n Areenan syövereissä. Intimiteettiä ei siis loukata. | ||||
|
|
10.10.2018 12:47 | Hannu Peltola | ||
| Tämä kuvapari on oikein mielenkiintoinen ja se tuo konkreettisesti esille valtavan muutoksen, mikä Helsingin keskustassa on tapahtunut 60 vuodessa! Heikki on yllä todennut G-sarjojen umpivaunujen hallitsevan maisemaa ja toden totta, kuvasta on tunnistettavissa Ga-, Gd- ja Gb-vaunuja. Yllättävää, että jopa Ga-vaunuja on tuolloin notkunut ratapihoilla! |
||||
|
|
10.10.2018 12:22 | Julius Ylitalo | ||
| Vaalassakin on 2 laituri raidetta | ||||
|
|
10.10.2018 12:20 | Julius Ylitalo | ||
| Onko asema vielä olemassa? | ||||
|
|
10.10.2018 09:32 | Petri Nummijoki | ||
| Mutta onko tuossa ravintolavaununa Rk vai mikä tuo puuvaunu on? Viimeiset Rk-vaunut taidettiin hylätä 1975. | ||||
|
|
10.10.2018 09:29 | Petri Sallinen | ||
| VR:n mainosjaosto jakoi aikanaan valokuvia vähän samaan tapaa kuin painettuja mainoslehtisiä. Niitä sai, kun kävi hakemassa. Vanhemmat harrastajat kertovat hakeneensa niitä säännöllisesti. Helsinkiläisissä divareissa kuvanippuja liikkuu aika ajoin. Samoin niitä tulee silloin tällöin myyntiin kirjallisuuden ohessa. Em. kuville on tyypillisitä juuri tuo: lähdetietona ei välttämättä ole juuri mitään muuta kuin leima, rautatiehallituksen konetekninen toimisto. Sitä paitsi kaikki rautatieaiheiset kuvat eivät noin ylipäätään ole vielä päätyneet verkkojakeluun netin kautta :) | ||||
|
|
10.10.2018 09:04 | Jimi Aalto | ||
| Itse olin myös miinuspuolella, noin -11. | ||||
|
|
10.10.2018 07:13 | Julius Ylitalo | ||
| Iittala on seisake ja Iittalasta löytyy myös Iittalan lasikeskus. Seisake ehkä palvelee työmatkalaisia. | ||||
|
|
10.10.2018 01:25 | Niila Heikkilä | ||
| Kuva tuo mieleen aikakone-efektin parhaimmillaan. Eletään 1950-lukua, mutta yläkuvassa väläytellään katsojalle millainen miljöö on 2020-luvulla. Varsin futuristinen kaikin puolin. | ||||
|
|
10.10.2018 00:25 | Tuukka Ryyppö | ||
| Vuonna 2015 yritin käydä tuolla tehtaalla kurkkimassa. Olisivat ilmeisesti saattaneet päästääkin mut sisälle, mutta koko henkilökunta oli lomautettuna Venäjän huonon taloustilanteen tyhjennettyä tilauskirjat, joten jouduin katselemaan aluetta muurin tylsältä puolelta. | ||||
|
|
10.10.2018 00:13 | Oskari Kvist | ||
| Hieno kuva. Vielä ei ole linjasuojastusta käytössä, eikä sähköistystäkään. Limppuvaihde päätiellä kertonee siitä että täällä on ollut varmistuslukko-ja opastinturvalaitos tuolloin. Linjasuojastus, releasetinlaite ja sähköistys tuloillaan. Tuo kilkatinlaitos oli kuitenkin jo tuossa tuolloin, se sai sinnitellä aika pitkään, noin luokkaa 35 vuotta kuvanoton jälkeen.. | ||||
|
|
09.10.2018 20:46 | Jari Kuusinen | ||
| Oho... Kuustoistasella käyty Pankakoskella!? :) | ||||
|
|
09.10.2018 19:19 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Olisiko tämä: k-putka, ollut vielä 70-luvun vaihteessa, hajuineen jäljellä? Kurt: Kuva on pahvirasiasta ja siinä on 50 ja 60-luvun, mustavalkoisia rautatieaiheisia kuvia runsaasti ja olen ne ostanut. Suurin osa kuvista on ilman mitään merkintöjä, ottajasta tai ottoajasta, osassa on leima: RAUTATIEHALLITUKSEN KONETEKNINEN TOIMISTO valokuvauslaboratorio. ja Rautatiehallitus MAINOSJAOSTO. Kuvatekstistä löytyy kyllä: kuvan on ilmeisesti ottanut: O. Karasjoki tai O. Lehtonen. |
||||
|
|
09.10.2018 19:16 | Rainer Silfverberg | ||
| On vain yksi torni, sen halki menee porrashuoneen ikkunat. Rakennus on HOK:n entinen toimisto- ja ravintolarakennus ja Mannerheimintie 66:ssä. | ||||
|
|
09.10.2018 18:13 | Reijo Salminen | ||
| Mitä on nuo kaksi vaaleata tornia jotka on suunnilleen Karamzinin huvilan lipputangon linjalla Manskun varrella? | ||||
|
|
09.10.2018 17:05 | |||
| Tieto korjattu. | ||||
|
|
09.10.2018 15:31 | Juha Kutvonen | ||
| Rautatiehallituksen kertomuksessa vuodelta 1955 mainitaan, että kyseisenä vuonna "laadittiin suunnitelma uudenlaisesta huomiota herättävämmästä ulkomaalauksesta [Dm3- ja Dm4-]vaunuille ylikäytäväonnettomuuksien torjumiseksi". | ||||
|
|
09.10.2018 15:26 | Kurt Ristniemi | ||
| Vuoden 1943 ratapihakaaviossa raide 75 on näille raiteille johtavan raiteen numero, ja nämä raiteet on numeroitu 76-82. Ilmeisesti tässä välissä raiteiston keskinäistä numerointia lie vaihdettu? Ks. https://vaunut.org/kuva/40499 __________________ Mahtoiko 1950-luvun lopulla enää olla G-vaunuja aktiivikäytössä? Vanhoja kunnon Gb-vaunujakaan ei hankittu enää vuoden 1952 jälkeen. Niiden katsottiin ohuen lattiarakenteensa vuoksi olevan vain kohtuullisesti soveltuvia trukkilastaukseen. Minulla on jossakin joku dokumentti, kirja tms., jossa mainitaan vaununovien koon riittävyys trukkilastaukseen, mutta en nyt onnistu sitä löytämään. __________________ Mistä muuten tuo alakuva on lähtöisin? En onnistu sitäkään löytämään mistään nettilähteestä. Todennäköisesti sen julkaiseminen täällä edellyttää myös lähteen mainitsemisen. |
||||
|
|
09.10.2018 15:03 | John Lindroth | ||
| Upea kuva ja onnistunut oli taas kerran Savon radan päivä! | ||||
|
|
09.10.2018 15:00 | John Lindroth | ||
| Tämä keltaisen värin täytäntöönpano aikataulu vaatinee lisää arkistojen ja valokuvien tutkimista.Samoin kiinnostvaa on myös se koska viimeinen Dm4 on nähty käytössa alkuperaisväreissään?Oliko Dm3 (350hv)vaunuun liitettynä lisävaunuja ja kuinka monta? Tai liikennöikö se pääasiassa itsenäisenä? |
||||
|
|
09.10.2018 12:56 | Jonne Seppänen | ||
| Jukka Mikkola ja Avaruusromua kruunaa huonommankin viikon | ||||
|
|
09.10.2018 12:51 | Erkki Nuutio | ||
| Sanoisin että alakuvan vasemmassa alkulmassa on peltinen pissoir tuoksuineen. Ettei täälläkään tarvitsisi nurkkiin tai aidanjuureen lasketella. Ei taida olla nykypolvella tarvittavaa karskiutta tällaisen pissoirin käyttöön. Viimeiset niistä taisivat häipyä 60-luvun puolivälissä. Mielestäni nykyisen ja entisen ajan kuvayhdisteet eivät ainakaan yleensä viisastuta. Trukit taisivat viimeistään hävittää G-vaunut. Niiden oviaukko oli liian ahdas ja mahdollisesti lattiakaan ei kestänyt kuormatun trukkipyörän aiheuttamaa kuormitusta. |
||||
|
|
09.10.2018 09:15 | Jimi Lappalainen | ||
| Missähän alakuvassa on raide 77? | ||||
|
|
09.10.2018 08:36 | Jimi Aalto | ||
| Tunnisteisiin voi lisätä Sm3 7015. | ||||
|
|
08.10.2018 23:57 | Heikki Jalonen | ||
| Kuvassa on sinänsä myös vihje uudemmista ja tehokkaammista ajoista, vaikka itse tehokkuutta ei kuvassa näykään: juuri tuon kuorma-Commerin takana näkyy polttoainesäiliö, pumppukaapin luukku auki. Se on tietysti tarkoitettu uusien modernien kuormankäsittelylaitteiden eli haarukkatrukkien tankkaamista varten. Myös muutama satunnainen trukkilava - hyvin tuoreen hohtavaa puuta jokainen - on mukana kuvassa. Ollaan tosiaan varmasti 1950-luvun loppupäässä eikä alkupuolella. Suuri murros tavarankäsittelyssä oli alkamassa. Sama murros, joka aikanaan koitui tämänkin miljöön kohtaloksi... |
||||
|
|
08.10.2018 23:44 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ajattelisin, että Dm4:n ohjaamon äänimaailmaa dominoi mekaanisen ahtimen ulvonta kaksitahtidieseleiden lisäksi. Isot pojat Turussa kertoivat aikoinaan että harvoinhan sitä kaikilla neljällä moottorilla ajettiin, usein kolmella ja joskus myös kahdella. Neljällä moottorilla yleensä konepajakäyntien jälkeen. Moottoreissa oli pitkät sylinterinkannet, joilla oli taipumus käyristyä ajan kuluessa. Sitä en tiedä oliko Voivoi 13:lla (tai Veivari 13:lla) samaa ongelmaa, ehkä joku tietää...? Dm4:n kutsumanimiä: Kekkosen umpisuoli, Kouvolan Kettu ja Oikuttelija. Myös Demmi neljää olen kuullut käytettävän. (korj.kijr.vihre.) |
||||
|
|
08.10.2018 23:42 | Heikki Jalonen | ||
| Muuttunut on. On siellä yläkuvassakin jotakin rautateihin viittaavaa, nimittäin DB Schenker-sopimusliikennekuljettaja. DB liittyy vähän rautateihin, joskaan ei niinkään tähän kotimaiseen VR:ään. Autot hallitsevat maisemaa. Vaikka miten suurentelen, havaitsen alakuvassa vain yhden ainoan auton, eikä se ollut vielä vakava uhka rautateille tavaran kuljetuksen suhteen. G-sarjojen umpivaunut hallitsevat maisemaa. Kuvan Commer Q (malli melkoisen varmasti two ton Q2 singelitakapyörineen) kantaa parisen Imperiaalista tonnia ja senkin melkoisen rauhallista vauhtia. Vuosimalli on haarukassa 1947...50, Englannin ankeiden vuosien ankaran kromipulan puremalta tuotteelta vaikuttaa. Malli esiteltiin joskus 1938, jolloin siinä oli vielä kivasti kimmeltävä syylärin kehys. Mallia tehtiin tuon näköisenä noin vuoden 1950 tietämille. |
||||
|
|
08.10.2018 23:29 | Uwe Geuder | ||
| Zonenrandgebiet, siis (miehitys)vyöhykkeen reunalalue. Se tarkoitti heikko taloudellinen tilanne lännessäkin vaikka ei yhtä huono kuin idässä. Näyttää hieman paremmalta nyt, mutta on edelleenkin vähän syrjässä kun ei ole sähköistetty https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10343.msg81802 |
||||