Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 11.10.2018 20:26 Tapio Arvola  
  Kiitos ymmärrettävistä selityksistä. Kaksoisdiesel oli minulle jotenkin hämärä käsite. Luulin, että puoliskot toimivat väkisin yhtäaikaa. Vähän niinkuin V-kone, jonka puoliskot olisi etäännytetty toisistaan. En tosiaan ole moottoriasiantuntija. Mikähän johti tähän moottoriratkaisuun, eikä yhteen moottoriin teliä kohti?
kuva 11.10.2018 16:42 Julius Ylitalo  
  Kelloselkä on ainakin Lapin itäisin asema.
kuva 11.10.2018 16:29 Julius Ylitalo  
  Vihtarin on kyllä kaunis
kuva 11.10.2018 13:31 Jouni Hytönen  
  http://www.tasoristeys.fi/risteyshaku?crossingId=2322
kuva 11.10.2018 12:14 Mikko Herpman  
  Eikös tämä ole Tampereella "raurootusta", tai jotain siihen suuntaan?
kuva 11.10.2018 12:09 Markku Knuutti  
  Junan mennessä taitais pyykit liehua :)
kuva 11.10.2018 11:13 Mikko Herpman  
  niin no luonnollisesti.. Poikkeuslupa hitaalla nopeudella ei ehkä ole mahdollista...
kuva 11.10.2018 10:51 Juhani Pirttilahti  
  Ei liene hyväksyntää rataverkolle vielä.
kuva 11.10.2018 10:31 Timo Keski-Petäjä  
  Tilannekuva 10.10.2018: https://vaunut.org/kuva/129000 .
kuva 11.10.2018 09:38 Mikko Herpman  
  Hieno bongaus, miksiköhän tämä meni lavetilla? Olisihan tuolta ollut ratayhteyskin Hyvinkäälle.
kuva 11.10.2018 07:38 Teppo Niemi  
  Rautatien puhelinlinjat ovat kuvassa oikealla puolella: Siis junan numero on parillinen ja kulkusuunta etelään.
kuva 11.10.2018 02:43 Lari Nylund  
  Onnellinen bongaaja on oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
kuva 11.10.2018 00:44 Juhani Suntioinen  
  Korkea kuljetus ja paljon akseleita.
kuva 11.10.2018 00:14 Jorma Toivonen  
  Tosiaan Esahan tuossa edellä asian ilmaisi. Moottoriyksikkönä on tosiaan kaksi GM6-71 moottoria rinnakkain, jotka käyttävät yhteistä voimansiirto-akselia. Kampiakselin päässä on välittömästi levykytkimet, joilla voidaan erottaa moottoripuoliskot voimansiirtokoneistosta. Kumpikin puolisko käynnistetään erikseen ja kytketään "käsin" voimansiirtoon, paineilmalla saadaan kytkimet avattua esim. suunnanvaihdon ajaksi. (tai jotain sinnepäin, saa korjata).
kuva 10.10.2018 23:30 Esa J. Rintamäki  
  Tapio, yksi kuusisylinterinen ryhmä neljästä "pimeänä". Lainasin suoraan erään vek:n sanomaa.

Toisin sanoen Dm4:ssä oli kaksi kaksoisdieseliä, eli neljä kuusisylinteristä moottoria, joista kaksi kerrallaan oli yhdistetty kaksoisdieseliksi.
kuva 10.10.2018 22:12 Tapio Arvola  
  Tässä on vielä elämäntuntua, vaikka viimeiset vuodet ovatkin menossa. Rikkaruohot ja puskatkin ovat hyvin eliminoituja. Usein rataosan loppuaikoina kunnossapito jää vähemmälle.
kuva 10.10.2018 22:07 Petri Sallinen  
  Ga-vaunuja oli käytössä vuonna 1957, mutta ei enää vuonna 1963. Minulta puuttuu vaunulistaukset välivuosilta, jotka auttaisivat hahmottamaan niiden tarkemman katoamisvuoden. Gb-vaunuja sen sijaan käytettiin pitkään. Esimerkiksi vuonna 1972 niitä oli jopa 3843 kappaletta.
kuva 10.10.2018 22:07 Tapio Arvola  
  Eikö Dm4:ssä ollut kaksi kaksoisdieselmoottoria, ei neljää moottoria? Miten siis oli mahdollista ajaa kolmella koneella?
kuva 10.10.2018 20:32 Joni Lahti  
  Siinähän se punainen sorsa jököttää!
kuva 10.10.2018 19:59 Esa J. Rintamäki  
  Vai lieneekö puuvaunu Fo? Epäilyttää hieman, koska noihin aikoihin junapari P 67 - P 68 oli kokonaan teräsvaunuista koottu. Jos kuvan juna on P 63, niin siinä tapauksessa lienee Fo mahdollinen. Millä kellonlyömällä kuva on otettu? Illalla?
kuva 10.10.2018 19:00 Jukka Voudinmäki  
  Oli ainakin kesällä 2015, enkä ole kuullut tai lukenut mahdollisesta palamisesta tai purkamisesta. Muilla lienee tuoreempia havaintoja.
kuva 10.10.2018 18:44 Juhana Nordlund  
  Ainakin kaikki siniset vaunut ovat helmattomia tuossa kuvassa, joten ajankohta on varmaankin 1970-luvun lopulta, kuten kuvan tiedoissa mainitaan. Puuvaunun sarjaa en tästä pysty erottamaan.
kuva 10.10.2018 17:19 Kari Haapakangas  
  Onkos asemalta tosiaankin noin hyvänlainen alamäki? Muhosjokilaaksoon ilmeisesti.
kuva 10.10.2018 14:10 Pentti Yli-Karjanmaa  
  Perhetuttumme oli tuossa junassa matkalla (isä ja tytär) koiranäyttelyyn koiransa kanssa. Isä kuoli ilmeisesti välittömästi onnettomuudessa, tytär jäi puristuksiin hyttiin. Hänet saatiin pitkällä raivaamisella ulos ja hoitoon. Töölön tapaturma-asemalla mietittiin jo hänen jalkojensa amputointia vaikeiden vammojen takia. Tyttö oli lahjakas tanssija, amputointi olisi ollut melkoinen muutos elämään. Nuoruudenystäväni kirurgi E.T. päätti kuitenkin kokeilla pelastusiko jalat jos oikein pinnistetään leikkaussalissa. Näin tekivät ja nykyään niillä jaloilla tanssitaan. Tarina löytyy ehkä YLE:n Areenan syövereissä. Intimiteettiä ei siis loukata.
kuva 10.10.2018 12:47 Hannu Peltola  
  Tämä kuvapari on oikein mielenkiintoinen ja se tuo konkreettisesti esille valtavan muutoksen, mikä Helsingin keskustassa on tapahtunut 60 vuodessa!

Heikki on yllä todennut G-sarjojen umpivaunujen hallitsevan maisemaa ja toden totta, kuvasta on tunnistettavissa Ga-, Gd- ja Gb-vaunuja. Yllättävää, että jopa Ga-vaunuja on tuolloin notkunut ratapihoilla!
kuva 10.10.2018 12:22 Julius Ylitalo  
  Vaalassakin on 2 laituri raidetta
kuva 10.10.2018 12:20 Julius Ylitalo  
  Onko asema vielä olemassa?
kuva 10.10.2018 09:32 Petri Nummijoki  
  Mutta onko tuossa ravintolavaununa Rk vai mikä tuo puuvaunu on? Viimeiset Rk-vaunut taidettiin hylätä 1975.
kuva 10.10.2018 09:29 Petri Sallinen  
  VR:n mainosjaosto jakoi aikanaan valokuvia vähän samaan tapaa kuin painettuja mainoslehtisiä. Niitä sai, kun kävi hakemassa. Vanhemmat harrastajat kertovat hakeneensa niitä säännöllisesti. Helsinkiläisissä divareissa kuvanippuja liikkuu aika ajoin. Samoin niitä tulee silloin tällöin myyntiin kirjallisuuden ohessa. Em. kuville on tyypillisitä juuri tuo: lähdetietona ei välttämättä ole juuri mitään muuta kuin leima, rautatiehallituksen konetekninen toimisto. Sitä paitsi kaikki rautatieaiheiset kuvat eivät noin ylipäätään ole vielä päätyneet verkkojakeluun netin kautta :)
kuva 10.10.2018 09:04 Jimi Aalto  
  Itse olin myös miinuspuolella, noin -11.
kuva 10.10.2018 07:13 Julius Ylitalo  
  Iittala on seisake ja Iittalasta löytyy myös Iittalan lasikeskus. Seisake ehkä palvelee työmatkalaisia.
kuva 10.10.2018 01:25 Niila Heikkilä  
  Kuva tuo mieleen aikakone-efektin parhaimmillaan. Eletään 1950-lukua, mutta yläkuvassa väläytellään katsojalle millainen miljöö on 2020-luvulla. Varsin futuristinen kaikin puolin.
kuva 10.10.2018 00:25 Tuukka Ryyppö  
  Vuonna 2015 yritin käydä tuolla tehtaalla kurkkimassa. Olisivat ilmeisesti saattaneet päästääkin mut sisälle, mutta koko henkilökunta oli lomautettuna Venäjän huonon taloustilanteen tyhjennettyä tilauskirjat, joten jouduin katselemaan aluetta muurin tylsältä puolelta.
kuva 10.10.2018 00:13 Oskari Kvist  
  Hieno kuva. Vielä ei ole linjasuojastusta käytössä, eikä sähköistystäkään. Limppuvaihde päätiellä kertonee siitä että täällä on ollut varmistuslukko-ja opastinturvalaitos tuolloin. Linjasuojastus, releasetinlaite ja sähköistys tuloillaan. Tuo kilkatinlaitos oli kuitenkin jo tuossa tuolloin, se sai sinnitellä aika pitkään, noin luokkaa 35 vuotta kuvanoton jälkeen..
kuva 09.10.2018 20:46 Jari Kuusinen  
  Oho... Kuustoistasella käyty Pankakoskella!? :)
kuva 09.10.2018 19:19 Jarmo Pyytövaara  
  Olisiko tämä: k-putka, ollut vielä 70-luvun vaihteessa, hajuineen jäljellä?

Kurt: Kuva on pahvirasiasta ja siinä on 50 ja 60-luvun, mustavalkoisia rautatieaiheisia kuvia runsaasti ja olen ne ostanut. Suurin osa kuvista on ilman mitään merkintöjä, ottajasta tai ottoajasta, osassa on leima: RAUTATIEHALLITUKSEN KONETEKNINEN TOIMISTO valokuvauslaboratorio. ja Rautatiehallitus MAINOSJAOSTO.

Kuvatekstistä löytyy kyllä: kuvan on ilmeisesti ottanut: O. Karasjoki tai O. Lehtonen.
kuva 09.10.2018 19:16 Rainer Silfverberg  
  On vain yksi torni, sen halki menee porrashuoneen ikkunat. Rakennus on HOK:n entinen toimisto- ja ravintolarakennus ja Mannerheimintie 66:ssä.
kuva 09.10.2018 18:13 Reijo Salminen  
  Mitä on nuo kaksi vaaleata tornia jotka on suunnilleen Karamzinin huvilan lipputangon linjalla Manskun varrella?
kuva 09.10.2018 17:05  
  Tieto korjattu.
kuva 09.10.2018 15:31 Juha Kutvonen  
  Rautatiehallituksen kertomuksessa vuodelta 1955 mainitaan, että kyseisenä vuonna "laadittiin suunnitelma uudenlaisesta huomiota herättävämmästä ulkomaalauksesta [Dm3- ja Dm4-]vaunuille ylikäytäväonnettomuuksien torjumiseksi".
kuva 09.10.2018 15:26 Kurt Ristniemi  
  Vuoden 1943 ratapihakaaviossa raide 75 on näille raiteille johtavan raiteen numero, ja nämä raiteet on numeroitu 76-82.
Ilmeisesti tässä välissä raiteiston keskinäistä numerointia lie vaihdettu?
Ks. https://vaunut.org/kuva/40499

__________________

Mahtoiko 1950-luvun lopulla enää olla G-vaunuja aktiivikäytössä? Vanhoja kunnon Gb-vaunujakaan ei hankittu enää vuoden 1952 jälkeen. Niiden katsottiin ohuen lattiarakenteensa vuoksi olevan vain kohtuullisesti soveltuvia trukkilastaukseen.

Minulla on jossakin joku dokumentti, kirja tms., jossa mainitaan vaununovien koon riittävyys trukkilastaukseen, mutta en nyt onnistu sitä löytämään.

__________________

Mistä muuten tuo alakuva on lähtöisin? En onnistu sitäkään löytämään mistään nettilähteestä.
Todennäköisesti sen julkaiseminen täällä edellyttää myös lähteen mainitsemisen.
kuva 09.10.2018 15:03 John Lindroth  
  Upea kuva ja onnistunut oli taas kerran Savon radan päivä!
kuva 09.10.2018 15:00 John Lindroth  
  Tämä keltaisen värin täytäntöönpano aikataulu vaatinee lisää arkistojen ja valokuvien tutkimista.Samoin kiinnostvaa on myös se koska viimeinen Dm4 on nähty käytössa alkuperaisväreissään?Oliko Dm3 (350hv)vaunuun liitettynä lisävaunuja ja kuinka monta?
Tai liikennöikö se pääasiassa itsenäisenä?
kuva 09.10.2018 12:56 Jonne Seppänen  
  Jukka Mikkola ja Avaruusromua kruunaa huonommankin viikon
kuva 09.10.2018 12:51 Erkki Nuutio  
  Sanoisin että alakuvan vasemmassa alkulmassa on peltinen pissoir tuoksuineen.
Ettei täälläkään tarvitsisi nurkkiin tai aidanjuureen lasketella.
Ei taida olla nykypolvella tarvittavaa karskiutta tällaisen pissoirin käyttöön.
Viimeiset niistä taisivat häipyä 60-luvun puolivälissä.
Mielestäni nykyisen ja entisen ajan kuvayhdisteet eivät ainakaan yleensä viisastuta.

Trukit taisivat viimeistään hävittää G-vaunut. Niiden oviaukko oli liian ahdas ja mahdollisesti lattiakaan ei kestänyt kuormatun trukkipyörän aiheuttamaa kuormitusta.
kuva 09.10.2018 09:15 Jimi Lappalainen  
  Missähän alakuvassa on raide 77?
kuva 09.10.2018 08:36 Jimi Aalto  
  Tunnisteisiin voi lisätä Sm3 7015.
kuva 08.10.2018 23:57 Heikki Jalonen  
  Kuvassa on sinänsä myös vihje uudemmista ja tehokkaammista ajoista, vaikka itse tehokkuutta ei kuvassa näykään: juuri tuon kuorma-Commerin takana näkyy polttoainesäiliö, pumppukaapin luukku auki. Se on tietysti tarkoitettu uusien modernien kuormankäsittelylaitteiden eli haarukkatrukkien tankkaamista varten. Myös muutama satunnainen trukkilava - hyvin tuoreen hohtavaa puuta jokainen - on mukana kuvassa.

Ollaan tosiaan varmasti 1950-luvun loppupäässä eikä alkupuolella. Suuri murros tavarankäsittelyssä oli alkamassa. Sama murros, joka aikanaan koitui tämänkin miljöön kohtaloksi...
kuva 08.10.2018 23:44 Esa J. Rintamäki  
  Ajattelisin, että Dm4:n ohjaamon äänimaailmaa dominoi mekaanisen ahtimen ulvonta kaksitahtidieseleiden lisäksi. Isot pojat Turussa kertoivat aikoinaan että harvoinhan sitä kaikilla neljällä moottorilla ajettiin, usein kolmella ja joskus myös kahdella. Neljällä moottorilla yleensä konepajakäyntien jälkeen. Moottoreissa oli pitkät sylinterinkannet, joilla oli taipumus käyristyä ajan kuluessa. Sitä en tiedä oliko Voivoi 13:lla (tai Veivari 13:lla) samaa ongelmaa, ehkä joku tietää...?

Dm4:n kutsumanimiä: Kekkosen umpisuoli, Kouvolan Kettu ja Oikuttelija. Myös Demmi neljää olen kuullut käytettävän. (korj.kijr.vihre.)
kuva 08.10.2018 23:42 Heikki Jalonen  
  Muuttunut on. On siellä yläkuvassakin jotakin rautateihin viittaavaa, nimittäin DB Schenker-sopimusliikennekuljettaja. DB liittyy vähän rautateihin, joskaan ei niinkään tähän kotimaiseen VR:ään. Autot hallitsevat maisemaa.

Vaikka miten suurentelen, havaitsen alakuvassa vain yhden ainoan auton, eikä se ollut vielä vakava uhka rautateille tavaran kuljetuksen suhteen. G-sarjojen umpivaunut hallitsevat maisemaa.

Kuvan Commer Q (malli melkoisen varmasti two ton Q2 singelitakapyörineen) kantaa parisen Imperiaalista tonnia ja senkin melkoisen rauhallista vauhtia. Vuosimalli on haarukassa 1947...50, Englannin ankeiden vuosien ankaran kromipulan puremalta tuotteelta vaikuttaa. Malli esiteltiin joskus 1938, jolloin siinä oli vielä kivasti kimmeltävä syylärin kehys. Mallia tehtiin tuon näköisenä noin vuoden 1950 tietämille.
kuva 08.10.2018 23:29 Uwe Geuder  
  Zonenrandgebiet, siis (miehitys)vyöhykkeen reunalalue. Se tarkoitti heikko taloudellinen tilanne lännessäkin vaikka ei yhtä huono kuin idässä.

Näyttää hieman paremmalta nyt, mutta on edelleenkin vähän syrjässä kun ei ole sähköistetty https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=10343.msg81802