Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 17.09.2018 01:08 Jorma Toivonen  
  Kylläpä jaksatte spekuloida tuota junan sn:ää. Kuljettajan aikataulussa oli merkintä junan sn:stä, mikäli tuota oli tarvis alentaa annettiin kuljettajalle jarrujen tarkastuksen jälkeen uusi sn välille se ja se (punainen J2 lomake (?)), josta selvisi syy nopeuden alentamiseen (toimimattomat kiskojarrut, veturisarja tms.). Lähes aina ehti perille alemmallakin nopeudella (myös EP58:lla).
kuva 17.09.2018 00:13 Petri Nummijoki  
  Resiina-lehdessä 2/86 luetellaan silloisten pikajunien suurimmat sallitut nopeudet ja Joensuun junista 140 km/h oli seuraavilla: P1/2, P3/4 ja EP7/8. Mutta miksi kirjoitin, että Dr13-vedolla saattoi olla 140 km/h niin johtuu siitä, että Sr1-vetoisella 130 km/h kulkevalla junalla kiskojarru vaadittiin 1/6 vaunuista ja 140 km/h kulkevalla 1/3 vaunuista, kun Dr13-veturilla lukemat olivat 1/3 130 km/h kulkevalla ja 2/5 140 km/h kulkevalla johtuen oletettavasti Dr13-veturin omasta huonosta jarruvoimasta. Siten on mahdollista, ettei jarruvoima riittänyt Dr13-vedolla nopeuteen 140 km/h ainakaan kaikilla näillä vaan ainoastaan 130 km/h asti, vaikka Sr1-vedolla Keravan ja Luumäen välillä olisi ajettu 140 km/h.
kuva 16.09.2018 23:22 Mikko Nyman  
  Petrin kommenttiin: Rataosa sen salli kyllä, mutta toinen kysymys on se, oliko kiskojarrullisia vaunuja kylliksi 140 km/h:n mahdollistamiseksi? Ennen jarrupainoprosenttien käyttöönottoa sn 140 km/h oli mahdollista, jos vaunuista 1/4 oli varustettu kiskojarruin.
kuva 16.09.2018 22:51 Esa J. Rintamäki  
  Ausgezeichnet, Petri!

Pointtinani oli tosin rakenteellinen ero, höyryveturihan on suhteellisen yksinkertainen laite käytön ja kunnossapidon kannalta, verrattuna dieselmoottorivaunuun. Tosin valmiiksi suunnittelu vaatii hieman päänvaivaa (kummassakin tapauksessa).

(Miten sitä sanotaankaan: hyvin suunniteltu on puoliksi tehty...)
kuva 16.09.2018 22:43 Mikko Ketolainen  
  Kolme kertaa ovat sähköveturien kuljettajat tervehtineet kelloa kilauttamalla ja kahdesti ovat Dv12:sta kuljettajat vuorostaan tervehtineet perinteisemmin, eli kättä nostamalla.
kuva 16.09.2018 22:37 Aleksi Ylikangas  
  Kiitoksia Juhanalle mieltäpiristävästä palautteesta!
kuva 16.09.2018 22:07 Pasi Seppälä  
  Kiitokset tästä päivänvalokuvasta, josta erikoisen junan kokoonpano hyvin selviää. Hillosensalmen pimeydessä tätä yrittelin kuvata, mutta aikaisemmasta kulkemisesta huolimatta valoa oli enää niin niukasti, että kennolle ei nähtävää juuri tarttunut.
kuva 16.09.2018 22:00 Petri Nummijoki  
  Jos museokäyttöä (vai mikä elämysjuna tämä nyt oli?) ei lasketa niin Hr1 1009 ehti olla liikenteessä hieman yli 21 vuotta. Sen rajan rikkominen ei liene Dm12-vaunulla mahdottomuus, vaikka ei ole lähivuosina ajankohtainen asia. Pisimpään liikenteessä ollut Hr1 ehti palvella noin 32,5 vuotta. Siinä voi olla Dm12-vaunujen kaltaisella pienellä sarjalla tekemistä mutta teoriassa jopa se voisi olla mahdollinen, kun pisimpään liikenteessä olleet Lättähatutkin palvelivat yli 30 vuotta.
Kuvasarja:
Sr1 -vetureiden maalauskaaviot viidellä vuosikymmenellä
 
16.09.2018 21:47 Kari Suominen  
  Keulan vinoraidat eivät ole dekoratiivisistä syistä lisätty eikä niillä tuunata veturin maalausta, vaan niiden tarkoitus on työsuojelullinen. DV -sarja ja Seeprat saivat samanlaisen raidoituksen automaattikytkimien asentamisen myötä ja vielä lisää raidoitusta tuli niiden yksilöiden portaiden reunoihin, jotka ovat varustettu radio-ohjauksella. Raidoitus toimii siis varoituksena eikä osana veturin maalausta. Linkkaamasi kuvan veturi on toisen polven kaaviossa vaikkakin vielä ilman raitoja, eli ei edusta mitään kuvasarjasta unohtunutta erillistä genreä.
kuva 16.09.2018 21:33 Petri Nummijoki  
  Dr13-vetoisesta liikenteestä 140 km/h sallivilla radoilla taisi edellä jäädä mainitsematta, että Parikkala-Onkamo-radan huippunopeus nousi arvoon 140 km/h jo ennen sähköistyksen valmistumista. Ainakin osassa Joensuun pikajunista oli arvatenkin 1987-1988 sn140-liikennöinnin mahdollistava vaunusto, koska Kerava-Luumäki oli ollut sn140-rataa jo aikaisemmin, joten Onkamon radalla 140 km/h saattoi olla Dr13-vedolla muutakin kuin teoriaa.
kuva 16.09.2018 21:31 Riku Outinen  
  Tammikuussa 2014.
kuva 16.09.2018 21:01 Juhani Pirttilahti  
  Romaniaan liittyen DB Cargo on siirtänyt osan pitkään seisonnassa olleista Class 92-vetureistaan Romaniaan...
kuva 16.09.2018 19:53 Tuomo Kärkkäinen  
  Luonnonvarakeskuksen tutkijan Risto Jalkasen mukaan paras ruska-aika Lapissa alkaa 10.9. klo 8.
kuva 16.09.2018 19:18 Hannu Peltola  
  Tämä on kyllä erikoisen näköinen härveli ja ennen tätä kuvaa en ollut tällaista nähnyt. Myönnettäköön, että olen seurannut varsin heikosti Romanian rautatie-skeneä...
kuva 16.09.2018 19:07 Mikko Nyman  
  Milloin rekkajunien kulku tarkkaan ottaen loppui?
kuva 16.09.2018 16:49 Tuukka Ryyppö  
  On maisema vähän muuttunut. Ei välttämättä vain parempaan suuntaan edes itse asiassa. Tämä kuva on otettu kuvassa asemarakennuksen vasemmalla puolella näkyvältä kirkolle vievältä tieltä kohti asemaa: https://www.google.fi/maps/@60.455367,26.2204257,3a,75y,243.21h,75.85t/data=!3m6!1e1!3m4!1sIqUGKZJ4zVFc-oIulzdLJw!2e0!7i13312!8i6656 . Silta kulkee hyvinkin täsmälleen asemarakennuksen keskikohdan yli.
Kuvasarja:
Sr1 -vetureiden maalauskaaviot viidellä vuosikymmenellä
 
16.09.2018 16:26 Tuukka Ryyppö  
  Vielä olisi yksi väritysvaihe: https://vaunut.org/kuva/83219 . Erona tämän kuvasarjan toiseen maalauskaavioon, että keulassa ei vielä ollut keltamustaa vinoraidoitusta, joka muutti ulkonäköä edestä päin katsottuna aika paljon.
kuva 16.09.2018 14:23 Juhani Pirttilahti  
  Yksityisraiteiden tasoristeykset sieltä puuttuvat käytännössä kokonaan.
kuva 16.09.2018 14:07 Juhani Pirttilahti  
  Ei IU vaan MUS, joka ei mahdu näytön tilaan.
kuva 16.09.2018 13:00 Mikko Nyman  
  Eh, nimittäen.
kuva 16.09.2018 12:26  
  Juu ja aivan kaikkia tasoristeyksiähän ei muutenkaan tasoristeys.fi:stä löydy.
kuva 16.09.2018 09:15 Ilkka Hovi  
  Sotevan papereissa ei ole tullut vastaan lumiauroja tai sitten muistan väärin. On hyvä muistaa että Järvenpäässä toimineen ratamestari Linderin aurasta (yksi raiteisille radoille) kehitettiin kahdelle raiteelle sopiva malli Riihimäen ratamestarin Björk toimesta. Hän ja Linder kauppasivat auroja myös Venäjälle, jossa Björkin auramalli tuli vallitsevaksi. Tällainen löytyy esim Pietarin rautatiemuseosta Björkin nimi translitteroituna. Tällä Gulbenen auralla selvä sukulaisuussuhde Linder / Björkin auraan.

Kun VR täytti 50 v ja Rautatiemuseokin oli perustettu heräsi myös kiinnostus SVR:n historiaan. Nämä aurailujutut löytyivät kirjasta A.Hagman, Georg Strömberg ja muita rautatieläisiä, Otava 1922, 337 sivua. Kannessa nimi; Rautatieläisiä ja seläkkeessä A.Hagman Rautatieläisiä (löytyy hyllyistä tällä nimellä.) Hyvä kokoelma henkilöhistorioita.
kuva 16.09.2018 02:48 Jari Kuusinen  
  Oijoi mikä kuva! Auttaa hahmottamaan minarimäkiä ja paikan runsasta polkuverkostoa, mistä tosin lienee tänä päivänä jäljellä vain vilkkaimmin liikennöidyt pääkulkuväylät... :)
kuva 16.09.2018 02:38 Jari Kuusinen  
  Hieno kuva isolla Hoolla!! Tätä polkua on tullut ajettua lukemattomat kerrat niin Hel-Kamapyörillä kuin SS-Suzukillakin! Viimeksi mainittu soveltui myös tuolla alempana sijaitsevalla junaradalla ajoon! :)
kuva 16.09.2018 00:10 Jaakko Hakala  
  Niin, Anderssonintie lähtee tuosta kuvan keskeltä radan yli ja jatkuu veturin takana risteyksestä vasemmalle. Suojantien heitin tuohon vain, koska Suojantie on etualalla kulkeva tie vasemmalta alkaen ja lähempi tasoristeyksen tutkiskelu jäi tekemättä. Tasoristeys.fi:stä en muuta tähän hätään löytänyt.
kuva 15.09.2018 22:14 Esa J. Rintamäki  
  9811 valmistui 1945. Miten minä muistan kyseisen vaunun aikoinaan tulleen valituksi postimuseolle siksi, että siinä olisi ollut alkuperäisen mallinen sisustus...
Kuvasarja:
Quarter
 
15.09.2018 22:09  
  Juu ja toki jokainen voi kirjoittaa tyylillä kuin tyylillä ei siinä mitään. Kunhan vain hieman tarkentelin tarkennuksiani tuolloin.
kuva 15.09.2018 22:02  
  Itsellä on saman tasoristeyksen asvaltista löytyvästä ruutukuvioinnista kuva täällä Vorgissa, jonka yhteydessä mainitsen tasoristeyksen olevan Anderssonintie, koska varsinainen Suojantien tasoristeys sijaitsee lähempänä UPM:n portteja ja tämän kuvan tasoristeyksen ylittävä tie on nimeltään Anderssonintie.
kuva 15.09.2018 20:35 Jukka Ahtiainen  
  Matkustin vuotta aikaisemmin lätällä Haapamäeltä Poriin. 90-luvun myöhäisillan lättäreissulla Haapamäeltä Virroille tuossa kallioleikkauksessa lensi jotain junan edessä, liekö ollut lepakoita. Paljon muistoja kyseiseltä radalta.
kuva 15.09.2018 18:40 Ossi Rosten  
  Sähköratapylvään jalkojakos tuolla Pihlavan aseman kaarteessa näkyy?
kuva 15.09.2018 18:05 Markus Räsänen  
  Otan kantaa kommennointiin seuraavasti:

Tuomas: Kolmesta Korian sillasta kaksi on nykyään määritelty museosillaksi. Vanha, käytöstä poistettu vuonna 1870 rakennettu silta, joka on vanhin keittoraudasta tehty silta Suomessa. 1920-luvulla rakennettu nykyinen rautatiesilta. Kummatkin on määritelty museosillaksi, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt RKY http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=395.

Juha ja Tuomo: Veturit numerointi on tehty 11.09 liikkuneen T52883 mukaan, jossa vetureina oli kauhtunut 2650 ja vihervalkoinen 2618. Keskimmäisen veturi on ollut ongelma tunnistaa ja olen vahingossa näköjään laittanut sille 2669 numeron, vaikka olen tarkoittanut numeroa 2559. Kokoonpanon olen aina ilmoittanut johtoveturi ensimmäisenä muotoa veturi(t)+vaunu(t), olkoon kulkusuunta mikä tahansa.
kuva 15.09.2018 17:39 Antti Johannes  
  Po:n numero on 9811
kuva 15.09.2018 17:19 Esa J. Rintamäki  
  Ensimmäinen vaunu lienee ex Po-virkatarvevaunu, mutta mikä olikaan postivaunun numero?
kuva 15.09.2018 14:16 Joni Jurmu  
  btw "kartalla osoittaminen" ei jostakin syystä näköjään toimi.
kuva 15.09.2018 13:48 Jaakko Hakala  
  Kun en tuosta vaunujen määränpäästä ollut varma (UPM vai Metsä), niin kirjoitin lähinnä yleiskäsitteenä tuon "metsäteollisuuden puolelle". Pressuvaunuja en ole nähnyt tällä raiteella kertaakaan, ainoat umpivaunut mitä omin silmin olen nähnyt tuolla arkisin liikkuvan ovat olleet Sim-sukuisia.
kuva 15.09.2018 11:34 Tero Korkeakoski  
  Vai menevätkö sellutehtaalle asti. Sieltä olen nähnyt umpivaunuja lähtevän, mutta luulis että ovat Hai-sukuisia.
kuva 15.09.2018 10:55 Pasi Seppälä  
  Kuva-arpakoneesta putkahti tällainen hieno syyskuva yläkulmaan. Enpä muista aiemmin nähneeni, mutta poikkeavan hienosta kuvakulmasta ja tyylikkäästä junasta täytyy antaa näin jälkikäteen korkeat pisteet.
kuva 15.09.2018 10:40 Jouni Ijäs  
  Aika vähän ruskaa lapissa vielä syyskuun toisella viikolla.
kuva 15.09.2018 10:21 Juhana Nordlund  
  Tässä on oikein viimeisen päälle oivallinen esimerkki onnistuneesta ideasta ja sen toteutuksesta. Ei voi muuta kuin ihailla Aleksin oivallusta ja sen hoitamista loppuun asti tyylikkäästi. Kiitoksia siitä, hieno kuva.
kuva 15.09.2018 10:19 Jouni Ijäs  
  Jääköhän simit UPM.n puolelle? Harvemmin taitaa Raumalla metsäteollisuudelle mennä jotain muuta kuin kuitupuuta.
kuva 14.09.2018 21:49 Aleksi Ylikangas  
  Kiitos mukavista kommenteista, mukavaa aina lukea kun sellaisia tulee! :)
kuva 14.09.2018 19:54 Jukka Ahtiainen  
  3040:n malli on tehty mittatilaustyönä samassa maassa kuin esikuvakin. John toimi konsulttina. Tervetuloa!
kuva 14.09.2018 18:28 Tuomo Ala-Keturi  
  Tuo kolmas vihervalkea kone on ilmeisesti 2659, tai sitten keskimmäinen on 2559 ja kolmas on 2618.
kuva 14.09.2018 17:20 Juhani Pirttilahti  
  Myös Rauman sataman kautta viedään sellua maailmalle.
kuva 14.09.2018 16:17 Juha Kutvonen  
  Siisti sattumakuva!
kuva 14.09.2018 16:06 Juha Kutvonen  
  Tällaista kuvaa olenkin odotellut, hienoa! Joskus ajelin Tornionjoen rantaa Ruotsin puolella mielessäni kuvata juna Kolarin radalla, mutta sillä kerralla en löytänyt sopivaa paikkaa oikeaan aikaan.

Itärajalla naapurin puolen junan kuvaaminen ei olisikaan mahdollista, tai ainakaan sallittua...
kuva 14.09.2018 15:54 Juha Kutvonen  
  Keskimmäinen veturi näyttäisi olevan 2500-sarjaa.
kuva 14.09.2018 14:22 Tuomas Pätäri  
  Kiitti linkeistä! Muistankin nyt kuulleeni noista 11 valitusta sillasta jo tuoreeltaan, mutta oli jo päässyt unohtumaan se, että homma oli jo lyöty lukkoon. Molemmissa listauksissa on sekä tyylillisesti että rakenteellisesti todella vaikuttavia kohteita, joita kannattaa käydä katsomassa jos seudulla muutenkin liikkuu. Omia suosikkejani ovat Heinäjoen silta Pihtiputaalla, Aunessilta Tampereella sekä kaikki puuansassillat.
kuva 14.09.2018 14:07 Esa J. Rintamäki  
  Tekniikasta puheen ollen, kumpikohan kestää kauemmin...?
kuva 14.09.2018 13:41 Hannu Peltola  
  Laiva erehtynyt väärään satamaan? :-)
kuva 14.09.2018 13:31 Hannu Peltola  
  Hienolta näyttää Suden mallipainos! Tämä on ilmeisesti Johnin tuotantoa? Pitääkin tulla 6.10. ihailemaan!