|
|
20.08.2018 08:44 | Jukka Ahtiainen | ||
| 3040:ssä oli tuolloin 160 km/h välitykset ja se oli myös Rautatiehallituksen sähköteknillisen toimiston liikkuvan kaluston sähkölaitejaoston palveluksessa. 'Takaseinän kaapin' yläosassa ja vasemmalla häämöttää mittareita. Koneapulaisen puolella oli vielä kookas piirturi (tulostus paperille), jonka mittaustulokset laskin Texasin taskulaskimella. Normaalisti Savonradan pikajunissa uuden ajosuunnan veturi oli jo odottamassa viereisellä raiteella veturin vaihtoa, mutta suunnittelin veturikierron niin, että 3040:llä pääsi saman tien niin pitkälle kuin mahdollista, eli Pieksämäelle tuohon aikaan tuohon suuntaan. Juna seisoi aikataulun mukaan Kouvolassa noin 15 min, joka riitti ympäriajoon yms. Sain jokin aika sitten kuvan veturista kuvan värityksessä H0-mallin, jonka koeajo lienee näillä näkymin 6.10. 2018 (kts. Tapahtumat). | ||||
|
|
20.08.2018 08:16 | Hannu Peltola | ||
| Totta, olihan NP:llä vielä Z-8! Ei pitäisi luottaa ulkomuistiin... Päivitän Z-7:n kuvan kuvatekstiä | ||||
|
|
20.08.2018 08:04 | Hannu Peltola | ||
| Kuvan ottohetki alkoi olla viimeisiä käsivarakuvaukseen. Kiitoksia Mikko & Jussi kiitoksista! Matkalta tarttui muistikortille tuhansia kuvia, mutta nyt jatkossa täytyy jarrutella niiden julkaisuja, ettei porukka ihan kyllästy Wyomingiin ja Montanaan... | ||||
|
|
20.08.2018 07:18 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Kaikki alkupään veturit ehtivät tulla tähän väritykseen ennen kuin punavalkoistus alkoi. Ensimmäiset punavalkoiset 3013, 3017 ja 3054 saivat keulansa ilman ikkunoiden ympärille tulevaa mustaa väriä. Kaikki veturit olivat taas punavalkoisia ennen kuin viherrys alkoi. Jos oikein muistan, 3058 puolestaan oli viimeinen veturi ilman SA3-kytkimiä. | ||||
|
|
20.08.2018 06:24 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan vaunu on kaksisuuntavaunu. Vaunun varmaa ajosuuntaa kuvaushetkellä ei välttämättä voi päätellä, mutta luonnolliselta tuntuisi se että vaunu lähestyisi kuvaajaa. Kummereissa oli alun perin trolleytyyppinen tankovirroitin, joka käännettiin silmukattomissa päissä. Kuvaushetkellä vaunussa tosiaan oli kaari- eli lyyravirroitin. Virroitinmuutos liittyi kantakaupungin rataverkoston kaksiraiteistamiseen. Kulosaaressa oli ainakin myöhemmin silmukka, mutta kuvaushetkellä välttämättä ei. Kulosaareen on liikennöity laajasti yksisuuntaisillakin vaunuilla, jossa ovetkin oli vain toisella sivulla. Mutta niin on tehty vasta paljon tämän kuvan ottamisen jälkeen. Suomen Raitiotieseuran sivuilla on aika mukavasti tietoa Kulosaaren raitiotiestä ja toisaalta Kummer-vaunuistakin. Suosittelen tutustumaan. Tässä yksi artikkeli vanhasta osiosta koskien Kulosaaren raitiotien historiaa: https://www.raitio.org/vanhasivusto/historia/kulosaar/sivu1.htm |
||||
|
|
20.08.2018 06:04 | Arto Hellman | ||
| Oli kaksisuuntavaunu! | ||||
|
|
20.08.2018 01:13 | Jorma Toivonen | ||
| Sr1 3008 alkuperäisväreissään https://vaunut.org/kuva/26253 (vasemmalla), oli muistaakseni viimeinen, joka luopui alkuperäisistä väreistään. Tosin tuolloin oli jo vaaleampiakin yksilöitä, mutta myös 3008 sai ylleensä tämän välimuodon. | ||||
|
|
20.08.2018 00:59 | Jussi Kortman | ||
| Upea kuvasetti taas Hannulta, kyllä meitä nyt hemmotellaan. Kiitos. | ||||
|
|
20.08.2018 00:15 | Markus Räsänen | ||
| Näin Susia tässä värityksessä vain muutamia ennen kun uuden värityksen maalaaminen alkoi. Olin tuolloin ison vaahtosammuttimen kokoinen. Itseäni on jäännyt kaivelemään paljonko alkuperäinen maalaus erosi kuvan väritykseen verrattuna? | ||||
|
|
20.08.2018 00:13 | Heikki Jalonen | ||
| Jatkokysymyskin heräilee: oliko Kulosaaressa sittenkään kääntösilmukoita, vai oli tuo Kummer-vaunu kaksipäinen? ja virroitin ajosuunnan mukaan käännettävä? Kuka tuntee tarkemmin? | ||||
|
|
20.08.2018 00:09 | Hannu Peltola | ||
| Kuvassa näkyy veturissa savutorven molemmin puolin liehuvat liput. Näillä ilmoitettiin junan tyyppi. Vihreä lippu oli aikataulun mukainen juna. Valkoisella lipulla ilmoitettiin junan olevan lisäjuna. | ||||
|
|
20.08.2018 00:05 | Mikko Herpman | ||
| Mahtava kuva, pienoismallitunnelmaa ja myöskin aikakonetunnelmaa miljööstä. | ||||
|
|
19.08.2018 23:58 | Heikki Jalonen | ||
| Tuo Kulosaaren raitiotielautta olisikin aivan oman juttunsa arvoinen. Suomessa ainutlaatuinen ratkaisu, eikä maailmallakaan mikään yleinen vaikka toki niitä olikin. Sattuuko kellään olemaan tiedossa, onko tuosta lautasta saatavilla minkäänlaista kirjallisuutta tai muuta valmiiksi purtua aineistoa? Kuvan päiväys on ehkä vähän vinossa. Lunta on elokuuksi melko paljon. Kuvateksti antaa ymmärtää, että vaunu olisi siirtymässä lautalle. Mutta kumpaa vaunu oikeastaan kuvassa tekee: siirtyy lautalle vai pois sieltä? Ymmärtääkseni Kulosaaren linjalla oli alusta alkaen kääntösilmukat jolloin vaunu kulki aina etupää (virroitin) edellä? Kuvassa näkyvät selvästi kalturin korkeutta säätelevät köysi-ketjumekanismit. Lautan korsteeni on puolestaan selvästi loitompana kuvaajasta, kuvaaja olisi siten ollut laiturin puolella kuvaa ottasessaan. Ajojohtimena näyttäisi olevan kiinteällä maalla olevien pylväiden kannattelemiin vaijereihin ripustettu häntä - itse lautalla ei siten tarvittu ajojohdinjaksoa. Matkustavaisen yleisön ja henkilökunnan turvallisuuttakin on ajateltu: komea Autolux-öljykaasulamppu luo valoa pimeälle laiturialueelle. Lautan kulkuvalo on myös omassa mastossaan, jollainen tavallisesti sijaitsi aluksen keulan tuntumassa, tuo lyhty vaikuttaisi valkoiselta etusektorilta. |
||||
|
|
19.08.2018 23:25 | Heikki Jalonen | ||
| Tämä sama ajatushan on tottakai käytössä myös nyky-Suomessa. Mutta paremmin täkäläisiin mielenmaastoon sovitettuna: pubi kiskoilla. Mikä parasta, ilman karaokea... Alkuperäinen saksalainen idea saattoi olla siinä, että se antoi kiireiselle työmatkalaiselle tilaisuuden pieneen imbissiin matkan edetessä. Selvää tehostusta, matka etenee ja nälkä lähtee. |
||||
|
|
19.08.2018 22:38 | Jani Järviluoto | ||
| https://vaunut.org/kuva/127855 Aseman takana on ollut rakennus, ja näistä kolmesta kuvasta päätellen sitä on jossain vaiheessa laajennettu. Siitä voisi yrittää päätellä mysteerikuvan ottamisen ajankohtaa. | ||||
|
Kuvasarja: Tšekin toukokuu |
19.08.2018 22:26 | Hannu Peltola | ||
| Mielenkiintoinen kuvasarja! Tsekki on hieno rautatiemaa ja Liben on selvästi paikka, jossa täytyy joskus vierailla. | ||||
|
|
19.08.2018 22:24 | Hannu Peltola | ||
| Tuo palanut asetinlaitetorni näkyy vielä olevan paikallaan, ihmettelin sitä viime joulukuussa. | ||||
|
|
19.08.2018 22:00 | Rainer Silfverberg | ||
| Voisi olla yhtä hyvin Kauniainen, koska makasiini samannäköinen ja toisella puolella rataa radanvartijamökki. Kuvia Kauniaisten asemaympäristöstä löytyy mm tästä: https://www.kauniainen.fi/files/3391/Rautatieasema-100-Jarnvagstation.pdf Kauniaista vastaan puhuu se että siellä makasiinilla oli savupiippu ja korotettu laituri makasiinin kohdalla ainakin vuonna 1912 (sivun 7 kuva) . Ellei ollut ihan alkuvaiheessa ilman niitä. |
||||
|
|
19.08.2018 21:05 | Teemu Sirkiä | ||
| Rakenteet oli huputettu ja kansia valettiin uudestaan. Kyllä se aika mittavalta peruskorjaukselta näytti. | ||||
|
|
19.08.2018 20:49 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Sähköt oli tuolloin purettu, silta joistain paikoista, mutta Masarykovo Nádražín tulotolpat paikoillaan. En löytänyt oikein mitään tietoa asiasta, mutta ilmeisesti täysi kunnostus ja takaisin käyttöön? | ||||
|
|
19.08.2018 20:35 | Teemu Sirkiä | ||
| Ok, ne olivat sitten epäilemättä vaa'an perustukset, joita katsoin. Se etualan betonilaatta näytti vain merkittävästi vanhemmalta kuin ne siinä takana olleet muut betoniset jäänteet. Se on toki kysymysmerkki, olisiko sen vaakakopin rakennus voitu rakentaa tuon kuvan kojun perustuksien päälle, mutta kieltämättä betonivaluinen pohja kojun rakennusajankohtana ei varmasti ollut mitenkään tavanomainen. | ||||
|
|
19.08.2018 20:18 | Antti Häyhänen | ||
| Mielenkiintoinen arvoitus. Puusto näyttää samanlaiselle mutta en nyt sanoisi koivujen olevan välttämättä samoja. Samantapainen tolppakin löytyy rakennuksen kulmalta. Maaston muodot tuovat mieleen Kirkniemen. Tuo linkitetyssä kuvassa keskellä näkyvä ulkorakennus jonka alaosa on tiilinen on kohtisuoraan makasiinin kanssa rinnakkain joten se ei voi pilkistää makasiinin takaa tässä kuvassa. Käsittääkseni linkitetyssä kuvassa näkyvä asuinrakennus on peräisin asemarakennuksen kanssa samalta ajalta, 20-luvulta. Jos kuva on Kirkniemestä niin makasiinin takaa pilkistävää rakennusta eikä radan toisella puolella olevaa mökkiä siellä ei enää ole. | ||||
|
|
19.08.2018 20:03 | Antti Häyhänen | ||
| Jurttivaa'an perustukset erottaa kyllä kun niissä on itse vaa'alle noin metrin korkea betonivalos rakennuksen anturoiden sisäpuolella ja vaakaelementille oma valos ratapihan puolella. Rakennus oli pieni, noin tuon taustalla olevan mökin kokoinen mutta kaksikerroksinen. Ei tullut koskaan otettua siitä kuvaa. Sisäänkäynti alakertaan oli Virkkalan puoleisessa päässä (kynnys näkyy valussa) ja yläkertaan oli teräksiset portaat Mustion puoleisessa päädyssä. Parikymmentä vuotta sitten vaaka oli jollain tapaa toimiva ja rakennuksesta löytyi punnituslappuja sokerijuurikaskuormille joiden siirtokuormausta aikanaan liikennepaikalla tehtiin. Perustukset likimain tässä: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&share=customMarker&n=6674903.544634507&e=331668.9473064507&title=Sokerijuurikasvaa%27an+perustukset&desc=&zoom=13&layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%2C%7B%22id%22%3A3%2C%22opacity%22%3A100%7D%5D Yritin katsella taustalla näkyvään mökkiin sopivia perustuksia Arontien jatkeen koillispuolelta. Tuon aikaisen rakennuksen perustuksien luulisi olevan kiviset, jos siellä on sellainen ollut niin voi hyvin olla että siitä ei ole jäänyt mitään jäljelle. |
||||
|
|
19.08.2018 19:23 | Jari Kuusinen | ||
| Lennätintolppa aivan makasiinin kulmassa - check! Näköjään siihen ollaan vedetty jo uusi linja, mikä sekin löytyy tänä päivänä Kirkniemestä samoilta jalansijoilta, vaikka tolpat eivät enää taatusti samoja ole mitä kuvassa... Ulkohuone saattaisi olla tuo mikä näkyy kuvan https://vaunut.org/kuva/127961 keskellä, sehän on puoliksi tiiltä ja (ilmeisesti saniteettitilojen) osalta puuta? Onko tuolla veturin takanakin ollut asuinrakennus? | ||||
|
|
19.08.2018 18:57 | Pave Saarinen | ||
| Metsänraja kummassakin kuvassa on hämmästyttävän samanlainen. Koivujakin on sama määrä. | ||||
|
|
19.08.2018 17:34 | Teemu Sirkiä | ||
| Nämä kolmion sivut olivat heinäkuussa täydessä remontissa. | ||||
|
|
19.08.2018 14:21 | Tuukka Ryyppö | ||
| Rikun linkin sivu on nykyään tällaisen osoitteen takana: http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/matapupu/malmi/ratahau.htm . Eli Kansalaismuistin osoite on muuttunut, eikä vanhoja linkkejä ole viitsitty pitää ehjinä. | ||||
|
|
19.08.2018 13:47 | Teemu Sirkiä | ||
| Perjantaina käydessäni tulkitsin, että kojun perustukset olisivat olleet metsikössä olevasta muuntajasta hieman Lohjalle päin. Siinä oli etualalla ihan kopin muotoon sopiva vanha betonilaatta. Sen takana oli jotain muita rakennelmia. Missä tuo vaaka on ollut, teinkö virhepäätelmän? Minusta ylimääräiset saranareiät oven karmeissa ovat vahvin indikaatio, että kyseessä on sama rakennus. | ||||
|
|
19.08.2018 12:36 | [Tunnus poistettu] | ||
| http://www.turku.fi/uutinen/2018-08-17_laivaliikenteen-uusi-yhteisterminaali-avaa-mahdollisuuksia-satama-alueen eli tää laiturialue ja sinne johtava rata puretaan 2024 mennessä sekä mahdollisesti tulee uusi rata entisen SeaWindin 1435 radan tilalta Turku-Ihala radalta haarautuen. | ||||
|
|
19.08.2018 11:25 | Erkki Nuutio | ||
| Jos maantiehöyryjunat otetaan huomioon, oltiin Vekrotniemen sahalla Viipurissa (Hiekka) paljon aikaisemmassa. Sinne hankittiin 1870 Thomsonin maantiehöyryveturi https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/429030?page=2 . Sen vedettäväksi tehtiin Hiekassa useita puutavara/lankkuvaunuja. Kesäiset koeajot mäkisellä tiellä sujuivat uutisten mukaan hyvin, mutta ilmeisesti ylläpidon vaativuus, teiden vähäinen kantavuus ja leveys sekä ilmastomme lopettivat hankkeen. Pystyhöyrykattila saatettiin ottaa muuhun käyttöön. Thomson oli huomattavan ansioitunut keksijä, mutta jäi pitkään unohduksiin. Hän keksi mm. ilmakumirenkaan (siis ennen Dunlopia): https://www.oldbookillustrations.com/illustrations/thomson-road-steamer/ sekä : https://www.edinburghtrams.info/inventor_of_air_filled_tyre_-_r_w_thomson Tännekin tulleessa maantiejunan veturissa oli sellaiset, kun taas saksalaisessa moottorivetäjässä on teräksiset peltopyörät. Totean vielä moottorivaunuista SVR:llä, että niitä harkittiin vakavasti 1914 brittiläisen tarjouksen pohjalta. Sitten alkoi sota. |
||||
|
|
19.08.2018 10:54 | Antti Häyhänen | ||
| Rohkenen edelleen epäillä kuvaottopaikaksi Kirkniemeä. Kävin aamulla ottamassa keskustelijoiden iloksi kuvia makasiinistä: https://vaunut.org/kuva/127793 En tiedä kuinka paljon aseman seutu on yli sadassa vuodessa muuttunut mutta makasiinin taakse jäävää rakennusta ei ainakaan enää ole olemassa niillä sijoillaan kuin se tässä kuvassa olisi. Etäisyys makasiinin ja nykyisen kulmassa olevan rakennuksen välillä on huomattava. Oikeanpuoleisen mökin perustuksiakaan en löytänyt, toki ne ovat voineet hyvin maastoutua sadassa vuodessa enkä pusikkoa nyt tiukalla haravalla läpi käynyt. Jurttivaa'an perustukset kyllä löytyivät. | ||||
|
|
19.08.2018 10:54 | Juhana Nordlund | ||
| Mielenkiintoinen historiallinen kuva ja uutinen. Sveitsissähän on tänä päivänäkin johdinautoliikennettä yli 10 paikkakunnalla, vaikka useista maista kyseinen liikennemuoto on kadonnut joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi. Johdinautoliikenteelle on varmasti paikkansa etenkin suurten korkeuserojen paikkakunnilla: sähkömoottorin vääntöominaisuudet peittoavat polttomoottorin. Sveitsissä ja alppimaissa muutenkin, on kuitenkin monenlaista raideliikennettä eikä sen asemaa uhkaa sähköllä kulkevat tieliikenneajoneuvot nykyäänkään. Kuvan aikakautena raitiovaunut olivat uudempiin verrattuna pieniä ja vaatimattomia. Silloin tiekulkuneuvot uhmasivat raideliikennettä ihan eri tavalla kuin nykyään. Tämän päivän raitiojärjestelmät edustavat massatuotantoa, vaikka vastapelurina olisivat tuplanivelbussit, joita Sveitsissäkin on muutamassa kaupungissa. Suurten joukkojen kuljettaminen hoituu edullisimmin kiskoilla. Bussien energiaratkaisut ovat tärkeä puheenaihe nykyään. CO2-päästöt ja ilmastonmuutos ovat hyvinkin kuuma peruna. Lisäksi kaupunkiympäristöissä kiinnitetään aina vain enemmän huomiota lähipäästöihin - ja nykyään myös meluun. Tässä mielessä sähköratkaisut tullevat olemaan uudelleen hyvinkin ajankohtaisia, joskaan perinteiset trollikat eivät liene ainoa ratkaisu. Useissa asiantuntijatapaamisissani olen kuullut arvion, että nk. akkusähköbussi ja johdinauto voivat yhdistyä, ts. akkubusseja ladattaisiin ilmajohdoista matkan jollain osalla, samalla kun linjojen hiljaisissa päissä ei tarvittaisi ajolankoja lainkaan. Toinen päävaihtoehto on päätepysäkeillä lataaminen, millaisia sähköbusseja on tälläkin hetkellä Espoossa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa koekäytössä. Kolmas akkusähköbussisovellus on nk. kertaladattava versio, jossa isoakkuinen ajoneuvo ladataan yötä vasten varikolla. Sellainen ajoneuvo painaa paljon ja lataaminen vaatii useita tunteja. Myös vetykäyttöiset polttokennobussit luetaan sähköbusseiksi, joskaan polttokennotekniikka ei ole talodellisesti käyttökypsä vielä vähään aikaan. |
||||
|
|
19.08.2018 09:14 | Pave Saarinen | ||
| Se on pikaraitiotie. Sellaisen keskinopeus pysäkit mukaanlukien ei päätä huimaa. Stadin pikaraitiotielle pitää myös saada ravintolavaunu. Joku hoopo suunnittelee pikaraitiotietä myös Vantaalle: Tiksistä lentokentälle. Sinnehän ei mitenkään pääse muuten.... | ||||
|
|
19.08.2018 02:58 | Riku Outinen | ||
| Kaksi suunniteltua yöpymistä Siurossa, tuo Tampereen juna on peruttu ajat sitten. | ||||
|
|
19.08.2018 00:58 | Mikko Herpman | ||
| Minkähän takia tämä jäi Siuroon yöksi, illalla paluuaikataulu Tampereelle näkyy olevan peruttu. | ||||
|
|
19.08.2018 00:24 | Teemu Halttunen | ||
| Se on totta. Mutta näissä kolmessa laitoksessa on tuo ledien edessä oleva linssi suunnattu väärään suuntaan, jolloin valot ei välttämättä näy autoilijalle ollenkaan sopivassa kulmassa. Sen takia on linssin reunassa näkyvä pieni teksti TOP tai YLÖS, joka kertoo missä asennossa linssi antaa parhaimman näkyvyyden autoilioille samalla, kun se heijastaa häiritsevää auringonvaloa pois päin mahdollisimman paljon. | ||||
|
|
18.08.2018 23:08 | Hannu Peltola | ||
| Tältä sivustolta löytyy yllättävän paljon tietoa yllättävistäkin asioista! | ||||
|
|
18.08.2018 22:39 | Jouni Halinen | ||
| Vielä yhteenvetona: Oksalakasta saatiin alkoholi erotettua suolaamalla. Tenusta saatiin alkoholi erotettua suodattamalla se ranskiksen läpi. Käymistuoteista saatiin alkoholi erotettua pakkastislauksella. Kolina taidettiin nauttia sellaisenaan. Ja jos olit juoppo lääkäri, niin ostit juomasi halpaan hintaan apteekista. Kyllä Suomalainen ihminen on kekseliäs kun on viinasta kysymys. | ||||
|
|
18.08.2018 22:11 | Antti Vanne | ||
| Juha Vainio ilmaisi asian taidokkaasti neljällä rivillä laulussaan "Kun mä rupesin ryyppäämään" (1981): Kun mä rupesin ryyppäämään, niin lestissä luki että alko, minä lopetin tykkänään kun pullossa luki että lakkaa. |
||||
|
|
18.08.2018 21:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Ranskiksen läpi suodattivat denaturoitua spriitä, eli tenua. Enkä tiedä päteekö tämä enää nykytenuun... | ||||
|
|
18.08.2018 21:16 | Hannu-Matti Järvinen | ||
| Siuroon ratapiha uudistettiin 1965, ja sinne tuli relelaitteisto. Koska tuossa näkyy tuo kampilaitteisto, tämä on ennen sitä. Muita merkkejä, joiden perusteella se ei ole 60-luvun puolivälin jälkeen ovat R-kioski puun ja vasemmän päädyn välissä, aseman nimikyltti ei ole valaistu ja asema ei ole kokonaan saman värinen. Kuva voi olla 60-luvun alusta tai sitten niin kuin tuossa sanotaan, luultavasti 50-luvulta. | ||||
|
|
18.08.2018 20:20 | Pave Saarinen | ||
| Jännittävä kuvakulma. Muistan, kun ensimmäinen rulla-pekka valmistui. Se oli lehdistössä uutisaihe. | ||||
|
|
18.08.2018 20:14 | Pave Saarinen | ||
| Niin, jossain oli netissä telaketjun ohje. Telaketjusta varmaan jermut sota-ajalta sen ohjeen kopioivat. | ||||
|
|
18.08.2018 20:11 | Timo Oinonen | ||
| Kyllä, kiskojen kiiltävyysasteesta päätellen liikenne on ollut tänä kesänä lisääntymään päin. Mitään varmaa tietoa ei mullakaan ole. Ensikuun lopulla mahdollisesti tästä mennään taas Hv3 995:llä Hämärän kaupan illan junana. | ||||
|
|
18.08.2018 19:35 | Nikolas Peippo | ||
| Perttu, oikeassa olet, Pankakoskelle on liikennettä aina silloin tällöin. Tuon tarkemmin en osaa sanoa. | ||||
|
|
18.08.2018 19:10 | Jouni Halinen | ||
| Vielä alan miesten keinoista vältellä Alkon tuotteita, oli varmaan hinta ja saatavuus(viinakortti)poliittinen kysymys. Nyt tulee kuvaan mukaan R-aihetta. Ensin tehtiin jonkinmoista käymistuotetta, sahtia ym. ja kun se oli keskenkaiken juotavana varmaan aika pahanmakuista, niin (tämä vain pakkasilla) otettiin parin metrin pätkä ratakiskoa ja laitettiin se 45 asteen kulmaan ja laskettiin ”vierre” kiskoa pitkin alapurkkiin, jolloin muut partikkelit jäätyivät matkan varrella ja vain alkoholi valui alasasti. En tiedä onko tämä vain kaupunkitarinaa?. Toisen tarinan olen kuullut, että jotain tuotetta valmistettiin ”suodattamalla” välituotetta ranskanleivän läpi?. Näitä ei kyllä saisi täällä kyllä kertoa, lähtevät sivuston alaikäiset heti ensipakkasilla koittamaan näitä valmistustapoja. |
||||
|
|
18.08.2018 18:43 | Raimo Harju | ||
| Lasse, vieläkös tällaista oksalakkaa saa ostaa kaupasta, mulla on täällä talossani niin paljon oksia, jotka pitäis lakata. Tämä meni vielä enemmän aiheen ulkopuolelle. | ||||
|
|
18.08.2018 18:38 | Juhana Nordlund | ||
| Jounin mainitsema "kolina" tulee nimestä Eau de Cologne. Sitä ainetta löytänee parhaiten hajuvesiosastoilta. Puliukkojen virallisempi nimi taitaa olla rappioalkoholisti. En osaa sanoa, onko kuvan henkilöillä mitään tekemistä niiden kanssa. |
||||
|
|
18.08.2018 18:03 | Esa J. Rintamäki | ||
| Isot pojat kertoivat että ravistelun aikana lauloivat Pelastusarmeijan marssia. Kesto ja tahti olivat sopivia tuon rötkön erottamiseksi pirtusta. | ||||
|
|
18.08.2018 17:41 | Lasse Hinkkanen | ||
| Puliukko-nimitys tuli siitä kun he ostivat oksalakkaa eli pulituuria. Oksalakkapulloon laitettiin suolaa ja sitten sitä ravisteltiin aikansa, kunnes lakka-aine oli sitoutunut suolaan. Loppu aine oli pirtua, kun se oli juotu pulloon jäi pyöreä lakkapallo, jota sanottiin puliksi. Tämä meni vähän aiheen ulkopuolelle, mutta ei se mitään. | ||||
|
|
18.08.2018 16:39 | Jouni Halinen | ||
| Serkkutyttö Pirjo, joka on syntynyt 1948 ja muutti jo pikkulikkana Ruotsin Uddevallaan (ylärivi 4 oikealta https://vaunut.org/kuva/49817?u=1809 ) puhui minulle noin 10 vuotta sitten puhelimessa, kun päivitti veljensä Harrin nykytilaa (ylärivi toinen oikealta), että Harri on ”puliukkona” Uddevallan ao. piireissä, kuulosti hassulta, koska sehän on terminä poistunut jo ajat sitten Suomen puhekielestä. Nykyjään on mm. normijuoppoja tai alkoholisteja. Puliukko nimitys taisi tulla jostain käytössä olleesta korvikealkoholista? joku vanhempi asiantuntia varmaan tietää nimityksen taustan?. Käytössä taisi olla vielä alan miehillä "kolinaa" se taisi olla jotain partavettä?. Tässä (kuvassa) täytyy ottaa ehdottomasti huomioon kuvassa olevien herrasmiesten taustat, eli joka äijä on ollut taatusti viime sotien aikana rintamalla. Eli jos tänä päivänä heitettäisiin 80 %:tia (ikäluokasta) tällä(kin) sivustolla vaikuttavista 17-34 vuotiaista hemmoista (nykyjään leidejäkin voisi tietenkin mahtua joukkoon) Karjalan metsiin, niin miettikää mikä heidän psyykkinen tilanteensä olisi max. ao. 5 vuoden metsäkeikan jälkeeen. Eli suuri kiitos näillekkin kuvan ”spurkuille”. Kyllä minusta 60-luvun tyylikkäin auto oli Pösö 404 (1962) ja 70-luvun oli Rellu 5 (1972) kummatkin aikansa huippumuotoilua. Vaikka muutenhan nämä ranskanleivät ovat aivan pe.....tä. T. nimimerkki Sitikka C5 HDI vm. 2002 uutena ostanut. |
||||