|
|
21.08.2018 08:05 | Kurt Ristniemi | ||
| Kun riittävästi esittää todistusaineistoa, niin jopa minä saataan pyörtää pyhät puheeni. Heikki siinä onnistui: Vasemmassa kuvassa vaunu todellakin on ajamassa pois lautalta. Sillä vaunun takanahan näkyvät mm. lautan pään molemmat pelastusrenkaat. Ja vaunun ajosuunta on virroittimen asennosta päätellen tänne päin. HK:n toimittaja erehtyi kuvatekstiä laatiessaan ja minä olin kyllin hyväuskoinen häntä uskomaan. My bad! |
||||
|
|
21.08.2018 04:52 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Hyvin olet osunut kohdalle. | ||||
|
|
21.08.2018 00:25 | Rainer Silfverberg | ||
| Näistä rantaradan nopeusrajoituksista vielä sen verran, että Jyväskylän v 1998 junaonnettomuuden jälkeisenä aikataulukautena alensi Ratahallintokeskus kaikkien junien, joilla ei ollut 2 kuljettajaa, nopeuden 140 km/h:ksi, riippumatta siitä oliko JKV käytössä tai ei. Se tarkoitti sitä että rantaradalla kaikkien muiden junien kuin pendolinojen nopeus laski 140 km/h:ksi ja Sr2 veturit korvattiin Turun junista hitaammilla Sr1:sillä, koska VR ei halunnut laittaa kahta kuskia ajamaan niitä. Tätä hitaampaa kautta kesti noin vuoden. Sinä aikana ilmestyivät myös turvavyöt joihinkin IC 2-kerrosvaunuihin RHK:n turvallisuusjohtajan määräyksestä. | ||||
|
|
20.08.2018 23:04 | Perttu Karttunen | ||
| Millainen lie tuolla kohtaa nykyisin näkymä :) Voisi joskus koittaa itsekkin tuonne | ||||
|
|
20.08.2018 22:55 | Esa J. Rintamäki | ||
| Joo, minä käytän kölninvettä partavetenä. Ei kinnervöötä (suomeksi: kirvele) ihoa siinä määrin kuin tavallinen kaupan partavesi. Suosittelen. Ja kun aiheeseen päästiin, niin varmaan pontikankeitostakin saisi varmasti juttua tällekin sivustolle. Taikasanat: hiirihiiva, kakkaaminen rankkitynnyriin hiivan puutteessa... jne... Tai sitten ei, ettei mene pääasiasta ulos. |
||||
|
|
20.08.2018 22:45 | Hannu-Matti Järvinen | ||
| Gunnarin kioskina tunnettu kioski oli siellä Liinavuoren tien risteyksessä, tätä pienempi koppi. Tämä on R-kioski, joka siirrettin ensin asemalle tulevan tien mutkassa olevalle tasanteelle kellarin vieraan ja sitten myöhemmin Gunnarin vanhan kioskin tilalle. Asemalla ollessaan se ei siis ollut Gunnarin kioski. | ||||
|
|
20.08.2018 22:13 | Ari Palin | ||
| Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyvä makasiinin oikeaan etukulmaan kiinnitetty lyhtykin näkyy ilmeisesti myös vasemmanpuoleisessa kuvassa. Makasiinin takaa pilkottavasta rakennuksesta: Näkyykö oikeanpuoleisessa kuvassa rakennuksen paikalla kivijalka vai onko se aita? Olisiko rakennus palanut vasemmanpuoleisen ja oikeanpuoleisen kuvan välillä, ja rakennettu uudelleen vanhan kivijalan päälle kuvaan https://vaunut.org/kuva/127855 eli vuoteen 1909 mennessä? |
||||
|
|
20.08.2018 21:58 | Hannu Peltola | ||
| Hieno kuva vuosaarelaisesta! | ||||
|
|
20.08.2018 21:56 | Heikki Jalonen | ||
| Vihreitä sattuu. Kulkuvalomastot olivat kulkusuunnassa katsottuna vasemmalla kyljellä, kirjoitin edellä hieman epäloogisesti. Kaksisuuntaisista aluksista - samoin kuin junanvaunuista - puhuttaessa pitää olla määrittelyissä huolellinen. Muuten tulkinta harhautuu. Ja kuvakin on vasta noin 107 vuotta uusi, lisää vihreitä; woe is me... | ||||
|
|
20.08.2018 19:53 | Jyrki Längman | ||
| Kääntösilmukka Kulosareen rakennettiin vasta vuonna 1945 eli reilu viisi vuotta ennen raitioliikenteen lakkautusta Kulosaareen | ||||
|
|
20.08.2018 19:35 | Heikki Jalonen | ||
| Erkki, kiitos kirjavinkistä! Hankittava on. Mutta vielä tuosta lautalle menosta vai poisajosta: juuri vaunun kohdalla vasemmalla puolella näkyy lautalle kuuluva kulkuvalolyhty pylväineen. Niistä muutamista kuvista, joita lautasta löysin käy ilmi, että po. mastot olivat lautan molemmissa päissä, oikealla kyljellä. Ja niiden antama (valkoinen) valo antaa kulkusuuntaan, ei taaksepäin. Sivukulkuvalot olivat kansirakennuksen katoilla; tavalla tai toisella ajosuunnalla vaihdettavat. Siten, lautan edellä kulkenut pää olisi juuri vaunun kohdalla, vaunu on siis noin puoleksi lautalla ja puoleksi kalturilla. Ja virrottimen perusteella ajosuunta on tosiaan kuvaajaa kohti; myös kuljettajalta vaikuttava herra on ohjaamon hämärissä hahmotettavissa. Lautalla itsellään ei ollut tuon näköistä korkeuserojen tasausjärjestelmää, kalturit mekanismeineen (joihin nuo suuret taittopyörät kuuluvat) olivat laiturin puolella. Lautassa oli ohjaamot molemmissa päissä, diagonaalisesti kulkusuuntaan nähden oikealla kyljellä. Lähempi ohjaamo näkyykin kuvassa, pelastusrengas etuseinässä roikkuen. Korsteeneja oli tosiaan kaksi rinnakkaista, kuin Mississippin jokilaivassa konsanaan. Ja toisen näkymättömyys hämää. Mutta, kyllä se toinenkin siellä taitaa olla, siellä virrottimen nivelen takana kurkistellen. Ja sanotulla sijoituksella näkysissä olevan korsteenin paikka täsmää täydellisesti radan suhteen. On tottakai mahdollista, että kuvaa on retusoitu eli jotain lauttaan kuuluvaa on kadonnut kuvasta. Virrottimen suunta ajettaessa on tosiaan myötäkarvaan. Aivan erikoisesti silloin, kun eteen saattaa tulla vaunua paiskovia heittoja tai tehon tarvetta - kuten juuri tuossa kalturin mäessä on tilanne. Näiden seikkojen pohjalta tulkitsen edelleen, että vaunu on ajamassa pois lautalta, ei lautalle. Josko asialla nyt enää 117 vuotta myöhemmin on niin suurta merkitystä - paitsi tietysti kiinnostavana teknisenä kuriositeettina. Ja muistutuksena siitä, että painetussakin sanassa oli vihreitä... |
||||
|
|
20.08.2018 19:33 | Jari Kuusinen | ||
| Kyllä nyt on tullut kartanpiirtäjälle paha töppi!! :) :) :) Ja toki tuo rakennus saattoi makasiinin takana yhä olla, mitenkään iso se ei kuitenkaan ole voinut olla? Tai sitten sekin on ehditty purkamaan (tai palamaan) kuvien välissä? |
||||
|
|
20.08.2018 19:33 | Timo Humalisto | ||
| Kölninvesi eli Eau de Cologne, yleisnimenä eau de cologne, on perinteikäs ja etenkin miesten suosima. hajuvesi. Sen kehitti vuonna 1709 Kölnissä italialainen Giovanni Maria Farina, joka nimesi hajuveden asuinkaupunkinsa mukaan ja alkoi myydä sitä luksustavarakaupassaan. Lähde: Wikipedia |
||||
|
|
20.08.2018 18:57 | Hannu Peltola | ||
| Laskin videolta juuri tämän junan pituuden ja se oli ainoastaan 79 vaunua, ei siis kovin pitkä! Tässä junassa ei ollut edes peräpään DPU-veturia. Pitkät junat ovat varmaan siinä 200 vaunun tietämillä, kuten Perttukin totesi. | ||||
|
|
20.08.2018 18:48 | Pave Saarinen | ||
| Kun kiskot ovat silmien tasalla, saa ihan kivoja kuvia. Varsinkin jos aurinko on selän takana ja paistaa se kohti koneistoa. Aamu ja ita parasta veturikuvausaikaa. | ||||
|
|
20.08.2018 18:11 | Perttu Karttunen | ||
| Ei kyllä nykykunnolla uskalla tuohon mennä mutta verrokkikuvan jos näiltä jalansijoilta ottais niin jonkunverran on muuttunut maisema 15 vuodessa... Ja Seeprakin kadonnut ja saanut uuden kuosin. | ||||
|
|
20.08.2018 18:01 | Perttu Karttunen | ||
| Muutamia livekamerita on jenkkilässä olemassa, Virtual railfanilla ja railstreamilla (löytyvät youtubestakin) Kyllä siellä pisimmillään on 200+ vaunua, pisin mitä olen itse noista livekameroista bongannut oli rapiat 300 vaunuinen juna. | ||||
|
|
20.08.2018 17:44 | Pasi Seppälä | ||
| Tyylikkäitä kuvia, täytyy ehdottomasti kehua. Tässä komea sekajuna, joka näyttää aika pitkältä. Minkälaisia vaunumääriä näissä amerikan junissa mahtaa olla? Satuitko laskemaan yhtään? | ||||
|
|
20.08.2018 17:40 | Hannu Peltola | ||
| Vaunut näyttävät olevan perinteisiä Bombardierin lähiliikennevaunuja. Näistä Athearn on tehnyt upeat H0-mallit ja ainakin joskus on tainnut olla myös Go Transitin väreissä. | ||||
|
|
20.08.2018 17:38 | Hannu Peltola | ||
| Wau, upea näkymä! | ||||
|
|
20.08.2018 16:43 | Pasi Utriainen | ||
| En ihan ymmärrä, miksi oikeanpuoleisessa kuvassa ei näy rakennusta makasiinin takana, mutta oletettavasti vanhemmassa kuvassa (vasen) se siellä on. Kuvassa https://vaunut.org/kuva/127855 (v. 1909) se taas näkyy. Kirkniemen aseman pohjoispäässä on ilmeisesti ollut joskus alikulku, jonka tieltä rakennuksia on purettu. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/2/2014/201412/201412_1966.jpg. | ||||
|
|
20.08.2018 15:55 | Mikko Herpman | ||
| Enpä tiedä onko ilmajarrut kiinni helppereissä. Toki näin jos ovat junan keskellä mutta jos perästä tuupataan miehitettynä.. Toki tarpeen mukaan jarrutetaan, mutta varmaankin sähköjarru on se ensisijainen apuvetureilla.. | ||||
|
|
20.08.2018 15:46 | Petri Nummijoki | ||
| 3110:n saavuttama 191 km/h oli aikoinaan VR:n nopeusennätys mutta 1995 paikkeilla ajettiin jollain Sr1:llä Rantaradalla koeajolla vahingossa 197 km/h, kun veturin nopeusmittari oli jumiutunut. Nopeustieto saatiin mittausvaunusta. Tämä ei vain saanut samalla tavalla julkisuutta, koska Sm3:lla ja Sr2:lla ajettiin samoihin aikoihin koeajoissa jo päälle 220 km/h. | ||||
|
Kuvasarja: Tšekin toukokuu |
20.08.2018 15:41 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Suosittelen! Itse olin siellä ehkä muutaman tunnin ja illan edetessä alkoi tapahtua vaikka mitä. Ja kameraa ei juuri päässyt sammuttelemaan, sillä ohi kulkeva liikenne oli vilkasta koko ajan. Varsinaine Praha-Libenin asema sijoittuu ratapihan itäpuolella. | ||||
|
|
20.08.2018 15:35 | Marko Nyby | ||
| Viipurissa olivat siis edellä aikaansa. Vähän myöhemmin Death Valleyssäkin yritettiin korvata booraksijunia vetäneet muulit höyryveturilla ilman rataa, mutta lopulta päädyttiin kapearaiteiseen: http://www.girr.org/girr/relics/dinah/dinah.html | ||||
|
|
20.08.2018 15:27 | Hannu Peltola | ||
| Kiitoksia hyvästä nopeiden Susien infopaketista, näissä vastauksissa oli paljon minulle uutta tietoa! | ||||
|
|
20.08.2018 15:13 | Hannu Peltola | ||
| Eikö apuvetureissa ole joka tapauksessa jarruletkut kytkettyinä? Tällöin automaattisesta kytkimen irroituksesta ei olisi niin paljon hyötyä. AAR-kytkin kuitenkin irtoaa sananmukaisesti käden käänteessä... | ||||
|
|
20.08.2018 14:09 | Jouni Hytönen | ||
| Ajattelin juuri, eivätkö veturit 3098 ja 3099 olleet myös 160:n vetureita, mutta tuossa ylempänähän onkin niihin liittyvää pohdintaa. | ||||
|
|
20.08.2018 13:48 | Kari Suominen | ||
| Huippunopeuden nostohan aikaansaatiin yksinkertaisesti muuttamalla akselinkäyttölaitteen hammaspyörävälitystä. Nopeimmillaanhan koskaan on kulkenut Sr1 3110 mittausvaunu A17 perässään pääradalla Järvenpään-Jokelan tietämillä mittareiden osoittaessa nopeutta 191 km/h. Tämähän oli se klassinen tuon ajan Valtionrautateiden nopeusennätys. |
||||
|
|
20.08.2018 13:30 | Petri Nummijoki | ||
| Kun sähkövetoinen liikenne Helsingin ja Turun välillä alkoi vuoden 1995 alussa, oli sallittu nopeus vielä 140 km/h eikä Rantaradalle ollut kiinnitetty mitään tiettyjä Sr1:iä. Mutta sallitun nopeuden noustessa arvoon 160 km/h, ajettiin Turun pikajunat sanotaan 98-prosenttisesti vetureilla 3100-3112 eli hitaamman välityksen yksilöt olivat vain satunnaisia poikkeuksia. Siinä vaiheessa, kun Sr2-veturit olivat vallanneet useimmat Rantaradan vuorot, saattoi hitaamman välityksen Sr1-vetureita nähdä useammin. Ilmeisesti nopeamman välityksen Sr1-vetureille ei välitetty tehdä omaa kiertoa enää siinä vaiheessa, kun käyttöä oli Rantaradalla paremminkin vain varaveturina. | ||||
|
|
20.08.2018 13:13 | Juhana Nordlund | ||
| Asia on todellakin niin, että sn160-aikakausi on vaihdellut yksilöittäin, ja joidenkin yksilöiden kohdalla 140 ylittävä lukema on vain teoriaa. Löysin hyllystäni hyvin pölyisen Jt:n eräine Jtt:n korjauslehtineen, joiden avulla huomio kiinnittyi mm. siihen, että vuosien 1987, 1989 ja 1991 korjauslehdissä 160-koneiksi oli listattu vain 3102 - 3110. Tilanne oli siis eräässä vaiheessa tuo, vaikka oikeasti käytännön tason yli 140 km/h liikennöinti on ollut vasta joidenkin vuosien päässä edessä. Hieman tuota aiemmin, eli 1985 korjauslehdessä 160:n koneita olivat 3040, 3041 sekä 3103 - 3110. Sitäpaitsi (ainakin) tuolloin pelkkä veturi (tai veturinippu koostuen Sr1:sistä) sai mennä max 130 km/h. Tätäkään en olisi muistanut vilkaisematta em. Jt-julkaisuja liitteineen. Vaikka Rantaradan varressa osoitteeni on ollut yhtäjaksoisesti syyskuusta 1995 tähän päivään asti, en enää muista, minkä verran mitäkin Sr1:siä turkulaisissa näki 1995 - 2000. Äkkiseltään tulee mieleen se, että 3111 olisi ollut hyvinkin yleinen, mutta tuskin sekään mitenkään erityisen tavallinen on ollut muihin loppupään Susiin verrattuna. Erikoinen numero vain jää helposti mieleen. |
||||
|
|
20.08.2018 12:46 | Petri Nummijoki | ||
| Tosiaan nopeamman välityksen Sr1-vetureita on ollut muitakin, kuin mainitsemani 3100-3112. Tarkoitin edellä niitä vetureita, joissa oli nopeampi välitys siinä vaiheessa, kun Rantaradalla käytettiin yli 140 km/h nopeuksia eli missä sitä on hyödynnetty myös kaupallisessa ajossa. 3040 ja 3041 olivat ensimmäiset veturit nopeammalla välityksellä mutta ne muutettiin 140 km/h kulkeviksi jo joskus 80-luvun puolivälissä. Itselleni on jäänyt epäselväksi, milloin 3098 ja 3099 palautettiin 140 km/h kulkeviksi mutta luultavasti ennen kesää 1995, koska en muista näiden kuuluneen Turun pikajunien vakituiseen vetovoimaan tuolloin. Olisiko kenties niin, että vetureiden 3111 ja 3112 nopeammat telit otettiin vetureista 3098 ja 3099? | ||||
|
|
20.08.2018 12:28 | Kurt Ristniemi | ||
| Brändö-höyrylautan kuva on samalla Helsingin Kaiku -numeron sivulla: https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/872644?page=17 Lisää kuvia lautasta on esim. - SRS:n sivulla https://www.raitio.org/vanhasivusto/ratikat/helsinki/muut/lautta.htm - Finna: https://hkm.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:00000vsi - Helsinkikuvia: https://www.helsinkikuvia.fi/search/record/?search=kulosaaren%20lautta&page=4 Nämä samat kuvat ja lautan kuva: https://www.porssitieto.fi/yhtiot/kuvat/brandosparv.jpg Virroitin oli vaunun keskellä ja se laahasi ajosuunassa 'myötäkarvaan'. Niinpä vasemmassa kuvassa vaunu on tulossa kohti kuvaajaa ja oikeassa menossa kuvaajasta poispäin. Vasemmassa kuvassa vaunu on tosiaankin siirtymässä höyrylautalle. Vasemmalla näkyvä skorsteeni ei ole lautan, sillä lautan skorsteenit olivat keskellä lauttaa, vaununsijan kahta puolta. Lauttaratkaisu oli pakon sanelema, kun Helsingin kaupunki ei suostunut sillan rakentamiseen. Esikuva saatiin ilmeisesti Tukholmasta, jossa pohjoinen Lidingön raitiotie käytti lauttaa. https://bussochsparvagn.ifokus.se/articles/50ec5c05d3b4fd069503b94a-farjetrafiken-mellan-stockholm-och-lidingo |
||||
|
|
20.08.2018 12:08 | Hannu Hietala | ||
| Kuvassa on asemamies Eino Pahlman (lausutaan Paalman), joka asui Välimaassa. :) | ||||
|
|
20.08.2018 12:01 | Hannu Peltola | ||
| Ihan hyvä täsmennys! USA:n presidentti ei kuitenkaan ole ollut näitä kuvia kuvaamassa, ei edes Watergaten pahimpina hetkinä... | ||||
|
|
20.08.2018 11:59 | Kari Suominen | ||
| Sr1 -vetureiden maalauskaaviot https://vaunut.org/sarja/3879 | ||||
|
|
20.08.2018 11:49 | Juhana Nordlund | ||
| Sr1-vetureiden suurimmista sallituista nopeuksista on ollut keskustelua joidenkin kuvien kommenttipalstalla, kuten tämän kuvan: https://vaunut.org/kuva/5287 . Sr1-yksilöillä 3040, 3041 sekä 3098 - 3112 on ollut tietyissä elämänvaiheissa sn 160. 140 suurempaa nopeutta on hyödynnetty käsittääkseni pääosin Rantaradalla vuodesta 1995 lähtien, sielläkin siirtymävaiheessa vain 150 km/h nopeuteen asti. Siinä vaiheessa kun Sr2:sia saatiin riittävästi tuotannon puolelle, ei Sr1:siä ollut välttämätöntä käyttää yli 140 km/h nopeuden junissa. Sen myötä edellä listattujen yksilöiden sn pudotettiin arvoon 140 km/h, mistä lähtien koko sarjan yhtenevä. Kentän suunnalta kuultujen tietojen mukaan Sr1:sen ajo-ominaisuudet ja -mukavuus yli 140 km/h nopeuksissa eivät olleet useinkaan kovin kehuttavat. Tällä alalla työskentelevät tai työskennelleet voinevat vahvistaa tai kumota tuon näkemyksen. Edit. Petri oli hieman nopeampi, onneksi tietosisällöllisesti emme ole kovin erimielisiä. :) |
||||
|
|
20.08.2018 11:46 | Esa J. Rintamäki | ||
| Se toinen Richard Nixon oli toiselta nimeltään Milhouse... | ||||
|
|
20.08.2018 11:39 | Petri Nummijoki | ||
| Näitähän ei alun perin hyväksytty virallisesti suuremmalle nopeudelle kuin 140 km/h, vaikka muutamien yksilöiden kyljessä luki 160 km/h. Yli 140 km/h nopeuksille ei ollut kaupallisessa liikenteessä tarvetta ennen vuotta 1995, jolloin Rantaradalla suurin sallittu nopeus nousi arvoon 160 km/h. Silloin todettiin, etteivät Sr1-vetureiden kulkuominaisuudet riitä ja nopeamman välityksen yksilöt (3100-3111 sekä hieman myöhemmin valmistunut 3112) hyväksyttiin vain nopeudelle 150 km/h. Silti Helsinki-Turku-pikajunat vedettiin kesästä 1995 lähtien pääsääntöisesti vain näillä nopeammilla yksilöillä. Myöhemmin teleihin tehtiin jotain muutoksia ja nopeammilla yksilöillä sai ajaa oikeastikin 160 km/h, kunnes Sr2-vetureiden määrän lisääntyessä sovittiin, että kaikki yli 140 km/h kulkevat veturijunat ajetaan niillä ja nopeamman välityksen Sr1:t muutettiin 140 km/h kulkeviksi, jotta saatiin parannettua veto-ominaisuuksia tavaraliikenteessä. | ||||
|
|
20.08.2018 11:14 | Jukka Ahtiainen | ||
| Laitetaan kuva lokakuun alkupuolella. | ||||
|
|
20.08.2018 10:34 | Mikko Herpman | ||
| Mietin tässä että taisin joskus lukea jotain juttua AAR-kytkinten etäkäytöstä. Siis että saadaan tuo kytkin avattua ohjaamosta käsin. Olisi ehkä kätevää vaikkapa näissä työntöhommissa, voisi irrottautua lennossa.. No toki matkat ovat aika pitkiä mitä pukataan, joten aikasäästö ei liene kovin merkittävä. Mielestäni kuitenkin kun seurasin vaihtotöitä Missoulan ratapihalla, kävi kytkentä ja irrotus niin nopeaan että mahtoiko olla joku etäkäyttö kytkimissä. Tai sitten musta mies kävi vaan nopeajalkaisena kääntämässä avausvipua. Ei ollut tuolloin mahdollisuutta lähempään tarkasteluun.. | ||||
|
|
20.08.2018 10:30 | Jussi Kortman | ||
| Toivottavasti saamme vielä nauttia muutamasta MRL -videosta You Tubessa. | ||||
|
|
20.08.2018 10:06 | Juhana Konttinen | ||
| Kouvolan Kullasvaarassa on yksi hyvä mahdollisuus bongailla rinnan ajoa tavarajunilla. Voi tuurilla saada kolmekin junaa rinnan. | ||||
|
|
20.08.2018 09:27 | Juha Kutvonen | ||
| Hyvä dokumentti harvinaisesta tilanteesta. Enpä muista koskaan nähneeni tavarajunien rinnakkaisajoa linjalla. | ||||
|
|
20.08.2018 09:17 | Hannu Peltola | ||
| Kuinka kattavasti 160 km/h nopeuksia testattiin Susilla? Ilmeisesti testitulokset eivät olleet riittävän hyvät, koska korkeampi nopeus ei tullut laajempaan käyttöön? Laita Jukka pienois-Suden kuva jakoon! | ||||
|
|
20.08.2018 09:13 | Hannu Peltola | ||
| Veturin tyyppikuva ja tekniset tiedot: https://vaunut.org/kuva/128020?a=1 | ||||
|
|
20.08.2018 09:12 | Hannu Peltola | ||
| Linkitetään nämä vielä ristiin, oheisessa Eljaksen kuvassa on tästä veturista kehitetyn Z-8 -sarjan tiedot ja tyyppikuva: https://vaunut.org/kuva/128019 | ||||
|
|
20.08.2018 08:59 | Erkki Nuutio | ||
| Markus Räsäsen siisti kirja Kulosaaren raitiotie (HKM, 2007, 96 s.) antaa lautan tiedot, kuten valmistajan Kone- ja siltarakennus Oy:n. | ||||
|
Kuvasarja: Kaluston kotiutus |
20.08.2018 08:55 | Hannu Peltola | ||
| Nämä Jorman matkadokumentit ovat kyllä mielenkiintoisia! Täytyy kyllä nostaa hattua, että jaksatte näitä retkiä tehdä muiden harrastajien ja nostalgiannälkäisten iloksi! | ||||
|
|
20.08.2018 08:51 | Jouni Hytönen | ||
| On kyllä sinnikästä tutkimustyötä, pisteet kaikille osallistujille. Itselläni ei ole tähän pohdintaan kovin paljon annettavaa, kaikki ehdotetut paikat ovat minulle melko tuntemattomia. Oliko nykypäivän Kirkniemen asema kaarteessa? | ||||
|
|
20.08.2018 08:44 | Jukka Ahtiainen | ||
| 3040:ssä oli tuolloin 160 km/h välitykset ja se oli myös Rautatiehallituksen sähköteknillisen toimiston liikkuvan kaluston sähkölaitejaoston palveluksessa. 'Takaseinän kaapin' yläosassa ja vasemmalla häämöttää mittareita. Koneapulaisen puolella oli vielä kookas piirturi (tulostus paperille), jonka mittaustulokset laskin Texasin taskulaskimella. Normaalisti Savonradan pikajunissa uuden ajosuunnan veturi oli jo odottamassa viereisellä raiteella veturin vaihtoa, mutta suunnittelin veturikierron niin, että 3040:llä pääsi saman tien niin pitkälle kuin mahdollista, eli Pieksämäelle tuohon aikaan tuohon suuntaan. Juna seisoi aikataulun mukaan Kouvolassa noin 15 min, joka riitti ympäriajoon yms. Sain jokin aika sitten kuvan veturista kuvan värityksessä H0-mallin, jonka koeajo lienee näillä näkymin 6.10. 2018 (kts. Tapahtumat). | ||||