Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 22.07.2018 23:06 Jouni Hytönen  
  Juu, ei minustakaan sana pönttöuuni pidä sisällään mitään negatiivista latausta, vaan se viittaa ja on aina viitannut uunin muotoon.
kuva 22.07.2018 23:04 Jouni Hytönen  
  Jaahas, moskovalaisen Metrovagonmashin valmistama dieselmoottorijunayksikkö. Näitä on luonnollisesti myös Venäjällä (RA1), joskin seuraava kehitysversio RA2 on yleisempi.
kuva 22.07.2018 18:35 Joni Jurmu  
  Kesältä 2017 tämä linkin kuva, kyltti ja vartena toimiva kiskonpätkä oli ilmeisesti kelvannut jollekin. https://vaunut.org/kuva/119848?s=1
kuva 22.07.2018 18:22 Kurt Ristniemi  
  Sikäli kuin muistan, peltivuorattu pystyuuni on aina ollut nimeltään pönttöuuni. Ja sitä muistamista on aika monelta vuosikymmeneltä.
Käsittääkseni nykyiset takat ovat hään suhteen vaarallisempia kuin nämä vanhat uunit, joissa pellit ovat suhteellisen väljät. Jotkut ehdottavatkin että nykyuunien pelleistä pitäisi leikata nurkka pois, tai peltiin pitäisi porata reikä, jottei pelti olisi liian tiivis. Nykypeltien kanssa pitääkin odottaa, että kaikki kekäleet ovat ehdottomasti sammuneet ennen pellin sulkemista, jollei halua häkämyrkytystä.
kuva 22.07.2018 14:02 Jarmo Pyytövaara  
  Joensuustakin on ollut, oma lättävuoro Maanselkään ja bussi puolella on ollut neljä liikennöitsijää ajossa mukana.
kuva 22.07.2018 14:01 Jarmo Pyytövaara  
  Nykyisin valtatien varrelta, pääsee arkisin kolmesti, Pohjolan Matkan kyytiin mm. ”junaliikennettä korvaavaan” vuoroon: https://vaunut.org/kuva/126732?u=1499&paik=Kajaani
kuva 22.07.2018 13:40 Mikko Mäntymäki  
  Laske vaunut ja jaa kahdella...
kuva 22.07.2018 13:29 Pave Saarinen  
  Kuvassa on ihan oikea uuni. Ihmetys nuoremmille polville ja se on nyt saanut nimityksen "pönttöuuni", niinkuin se olisi jotenkin primitiivinen. Tilalle on tullut kaikenlaisia härpäkkeitä, joita ei varsinaisesti edes käytetä lämmitykseen. Mukava oli uunia taputella sen lämmitessä. Lämpöä riitti talvisin aamuun saakka. Sitten vaan uusi pesällinen. Häkä, sen muodostuminen pitää osata hallita ja myös peltien asento. Uunilämmitys on taitolaji sekin.
kuva 22.07.2018 13:22 Timo Salminen  
  Kertovat, että Grazin päärautatieasema on pystytetty 1847, rakennettu uudisrakennus 1876, jälleenrakennettu 1956 ja laajennettu 2015.
kuva 22.07.2018 12:45 Timo Keski-Petäjä  
  Kiitos Juhani korjauksesta. - Milloinkahan sitä oppisi laskemaan Laaiis-vaunuja...
kuva 22.07.2018 00:32 Esa J. Rintamäki  
  VR:n historiikki 1937-1962 mainitsee Ge-vaunuista seuraavaa: numerosarja 30115-30330 (numerosarjassa on välillä myös vanhempia Ge-vaunuja), rak.vuosi 1939 - 1949, rakennettu 57 kpl, jäljellä 1.1.61 31 kpl, kuorma 7 tn, paino keskimäärin 12,9 tn, tilav. m3 - 66 ja kokon.pituus m - 12.01 ja huomautuksia: mitat vaihtelevat. Ja sivulla 338 vuosina 1936-1960 rakennetut postivaunut: sarja Pe, numerot 10051 - 10061, aks.luku 2, rak.vuosi 1943 - 1954, rakennettu 11 kpl, jäljellä 1.1.61 11 kpl, paino keskimäärin 12,3 tn, huomautuksia: apuvaunuja.

Eerolan Pasilan konepaja-kirjassa periaatteessa vahvistetaan edellämainittu, lisäyksenä tieto: Ge 30116-30125 v. 1939 10 kpl ja n:ot 30325-30330 v. 1940 6 kpl.

Keskimääräisen painon ero Ge- ja Pe-vaunuissa selittynee sisustuksen "karuudella", oliko Pe-vaunuissä esim. lämmitys samanlainen kuin Ge:ssä? Valaistus lienee ollut kummassakin.

Eri asia on pitääkö näihin tietoihin suhtautua kuin jumalansanaan...?

Sivuhuomautuksena: tarve säilyttää Ge-vaunua lienee ollut luokkaa olematon, onhan museolla laadukas pienoismalli tyypistä...
kuva 21.07.2018 22:57  
  Toki Pieksämäellä olis voinu ollakkin. :-)
kuva 21.07.2018 22:31 Aki Karvonen  
  Tämähän kärsi veturiviasta Saarijärvellä ja jatkoi uudella tunnuksella matkaansa. https://julia.dy.fi/timetables?s=53361&d=18.7.2018 Ja sen takia 3344 joutui odottelemaan kolme tuntia Haapajärvellä. https://julia.dy.fi/timetables?s=3344&d=18.7.2018
kuva 21.07.2018 20:28 Heikki Kannosto  
  Näyttää kummallisesti siltä kuin punainen olisi hivenen verran lyhyempi kuin vihreä mutta vaikutelma aiheutuu luultavasti hiukan erilaisista ikkunoista. Peräkkäin numeroidut vuoden 1949 vaunut eivät liene niitä joita joskus tehtiin vanhoille vakioimattoman pituisille alustoille. Lieneekö malli samanmittainen kuin 1950-luvulla rakennetut Pe-postinkuljetusvaunut?
kuva 21.07.2018 19:44 [Tunnus poistettu]  
  Onko tämä juna T 3832 Mäntyluodosta Peipohjaan (nyk. Kokemäelle)? Lähtöaika Mäntyluodosta 9.20 tämän https://vaunut.org/kuva/126812 perusteella. Onko tuolloin ollut jopa paikallistavaraliikennettä satamasta Kokemäelle (tai sitten toisin perin)?
kuva 21.07.2018 19:15 Ilkka Hovi  
  No, ei ollut.
kuva 21.07.2018 16:37 Esa J. Rintamäki  
  Mietittyäni vähän aikaa tuota punaista vaunua, löysin muistikirjoistani tiedon, että XG 031161 sai litteransa samaan aikaan, kuin kuvan vihreä vaunu, eli heinäkuussa 1992. Se taas oli entinen BG 04753 ja edelleen entinen Ge 30'246. Molemmat Ge-vaunut alennettiin BG:ksi 1962. Sittemmin myös BG 04764 (ex Ge 30'240) sai uuden litteran ja numeron: XG 031162.

Muistan kuvanneeni 1990-luvun puolivälissä Kotkassa yhden XG-parin, jotka olivat entisiä Ge-vaunuja. Kuvat ovat rautatiemuseolla, joten menkääpä tarkistelemaan...!

VR hylkäsi suurin joukoin Ge-vaunuja vuosina 1959 - 1964 ja alensi niitä virkatarvevaunuiksi, ja niitä ripoteltiin ympäri rataverkkoa. Vilppulassa 1976 näin yhden ex Ge - BG:n sisään asennetun pystyporakoneen, vaunu oli opastintyökunnan käytössä. (Lisätty sana "vihreä".)
kuva 21.07.2018 14:09  
  Oliko toukokuun lopulla 1975 Pieksämäellä lunta noin paljon?
kuva 21.07.2018 12:32 Pasi Seppälä  
  Kyllä vain. Mielenkiintoa kovasti ruokkiva kuva. Osa oikealla olevista raiteista on vielä jäljellä. Vanhan kotkanlinjan raiteella on nykyisin seislevy. Joku vanha umpivaunu seisoo levyn takana.
kuva 21.07.2018 12:02 Heikki Kannosto  
  LYSOOLI
VAUNU

luki muistaakseni Ggy:n kyljessä eli pieneen kilpeen oli saatu mahtumaan kaksi kirjoitusvirhettä.
kuva 21.07.2018 10:58 Timo Arolainen  
  Sähkötolppien puute tekee avaran vaikutelman.
kuva 21.07.2018 10:56 Timo Arolainen  
  Hieno otos mutta onko päivä oikea? Toukokuun loppupäiviksi aika paljon lunta.
kuva 21.07.2018 10:35 Juhani Lahti  
  Oliskohan kuitenkin vaan 18 vaunua?
kuva 21.07.2018 08:46  
  Kuten Ilkka mainitsi, kohde on tärkein. Kuva kertoo kuitenkin muutakin, millaisessa miljöössä veturi on liikkunut. Kuvasta käy hyvin ilmi että veturi on ollut työssä, savu leijailee korsteenista, koneisto on öljyn tahraama eli on tehnyt työtä. Vaikka hytin seinästä ei joku kärpänen erottuisikaan, on kuva mielestäni onnistunut hyvin ja kertoo hyvin tilanteen ja kappaleen mennyttä aikaa kuinka Suomen teollisuus on osaltaan toiminut tuohon aikaan. Esim. Fiskarsin museoalueella on siellä liikkuneesta pässistä muistona radan pohja kävelyreittinä ja joku laatta, loppu jää oman mielikuvan varaan. Reinon kuva kertoo paljon elävämmin, kuvan nähtyään ei jää lapsillekkaan mielikuvaa kippurasarvisesta jäärästä joka kiskoo kärryä perässään.
kuva 21.07.2018 08:29 Ilkka Hovi  
  Elä sure. Kohde on tärkeämpi. Tuli aina napsattua kuva kun on tärkeätä, kutsuinkin itseäni "räppääjäksi", mitä termiä ei voi käyttää nykyisin. Otetaan kuvia kun on tarve, jätetään taiteellisuus (vino ovi, rikkoutunut ikkuna, romahtanut katto) noille taiteellisen koulutuksen saaneille valokuvaajille.
kuva 21.07.2018 00:15 Petri P. Pentikäinen  
  Ihana kuva.
kuva 20.07.2018 23:42 Juhani Pirttilahti  
  Tämä on varta vasten säilytetty museolinja.
kuva 20.07.2018 22:55 Juhani Suntioinen  
  Ei varmaan ole enää käytössä. Unohtunut. Kaikki kallellaan ja rempallaan.
kuva 20.07.2018 17:05 Jukka Ahtiainen  
  Muistikuva vuodelta 1969 reilun kilometrin päästä järven yli, että olisin edellisen kerran nähnyt höyryveturin (vaihtotöissä) tuossa.
kuva 20.07.2018 09:53 Jimi Lappalainen  
  Eipä toteutunut, ainakaan vielä. Mistähän mahtaa olla kyse?
kuva 20.07.2018 08:27 Kimmo Pyrhönen  
  Tuollahan ei höyryveturi hetkeen liene käynytkään. Komea tilannekuva.
kuva 20.07.2018 07:40 Niklas Savinsaari  
  Hieno vierailu tämä. Kuvassa on jotenkin voimakkaasti I97O-luku läsnä, mikään ei oikein viittaa mihinkään nykyaikaan, kuvan säfytkin ovat miellyittävät.
kuva 20.07.2018 01:15 Niila Heikkilä  
  Nähdäänköhän tässäkin lähivuosina raskas kisko ja sepelipäällysrakenne?
kuva 19.07.2018 23:18 Antti Tapani Häkkinen  
  Tämä kuva tuli vastaan, niin nyt on pakko kommentoida: kys. yhdistelmä (Tka7 234 + Bhpy 980085-5) kulki 9.7 Mikkelissä junassa 70234 (https://julia.dy.fi/trainspots/search?s=1&track=all&time=9.7.2018&number=70234&location=&locomotive=&wagons=#). Omituisen tästä jutusta tekee se, että pysähtyi raiteelle 3. Tämän jälkeen se ajettiin eteenpäin, jonka jälkeen taas etelään, jonka jälkeen pohjoispään opastimelle, josta takaisin laiturialueelle. Sitten yhdistelmä ajettiin opastimen ohitse päävaihteelle, josta jälleen kakkosta etelään. Lopuksi juna ajettiin raiteelle yksi Mannerheimin vaunusta hieman pohjoiseen, ennen kuin lähti asemalta pohjoiseen.

Mistä mahtoi olla kyse? Perustaen näkemyksen kaikkien laituriraiteiden läpikäyntiin olisin muuten veikannut laitureiden mittausta, mutta vedoten Lelkolassa niinikään tehtyyn pysähdykseen arvaan ma: olisiko mahdollista, että tässä mitattiin jollain lailla kohtauspaikkoina hiljaisten, mtta käytössä olevien liikennepaikkojen yleisimmät kohtausraiteet? Muuta yhdistävää tekijää en oikein Mikkelille ja Lelkolalle keksi, paitsi että kummassakin on hiljattain (viime talvena) säilytetty venäläisiä tavaravaunuja.

Vedin hatusta, en tiedä yhtään paremmin kuin kukaan muukaan.
kuva 19.07.2018 20:55 Roope Prusila  
  Eivät minkään firman. Tämän viikon tiistaina piti mennä T 7012 Ptg - Mss, mutta juna jäi Muurolaan ja se peruttiin. 102 ilmeisesti vikaantui sillä eilen lähti apuun VET 17015 niinkin läheltä kuin Kouvolasta. Tässä nyt sitten viedään tuota junaa uudella numerolla kohti määränpäätään.
kuva 19.07.2018 20:47 Tero Korkeakoski  
  Minkäs firman tuotteita nämä Muurolasta ottivat kyytiin?
kuva 19.07.2018 19:31 Jukka Ahtiainen  
  Hyväkuntoinen sepelöity raide. Hyvä, että käytetään.
kuva 19.07.2018 15:02 Heikki Piirainen  
  https://xn--d1ad1c.xn--p1ai/%D1%8D%D0%BA14 kertoo, että Tbilisin sähköveturitehdas valmisti noita kaiken kaikkiaan 391 kappaletta vuosina 1973–2005. Jännite 380 V / 50 Hz, huippunopeus 25 km/h, teho 190 kW, massa 38 t, pituus 8 m.
kuva 19.07.2018 14:53 Heikki Piirainen  
  Sähköveturiksi sen voinee halutessaan luokitella. Näistä kuvista päätellen virta tulee yläpuolella olevasta sivuvirtakiskosta: http://parovoz.com/newgallery/?DESCR=%D0%AD%D0%9A14
kuva 19.07.2018 12:22 Esa J. Rintamäki  
  Vihreä vaunu, BG 04752-2 oli entinen Ge 30'245 vuodelta 1949. Heinäkuussa 1992 siitä tuli XG 031160.

Punaisen vaunun numerosta ei taida olla tietoa?
kuva 19.07.2018 01:34 ossi Boehm  
  uittoon liittyvä ohjain on tuo putki
kuva 18.07.2018 23:06 Jaakko Pehkonen  
  Näin kuvan, jossa näkyi Kas-vaunun sisältäneen irtohiiliä.
kuva 18.07.2018 22:05 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Oisko sielläkin säkitettyä hiiltä?
kuva 18.07.2018 21:57 Tero Laakso  
  Kokoonpanossa näyttäisi olevan uutuutena Kas-vaunu. Mikähän sen tarkoitus on?
kuva 18.07.2018 19:53 Petja Touru  
  Nyt kun hankkessa päästiin toiseen vaiheeseen, vuorostaan I-junien näytöt näyttävät nullia. A-junassa taasen kiinnitin sisällä huomiota että Ilmalasta tulee kuulutus vaikka se ohitetaankin pysähtymättä em. ratatöiden ajan.
kuva 18.07.2018 15:32 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Piti jo vähän miettiä missä ollaan mutta lienet ollut Prisman takapihalla ja Iloharjun silta on juuri ylitetty?
kuva 18.07.2018 02:52 Arto Lopia  
  Lohjan vesiviskurista työmiehet otti helteisenä päivänä virkistävän suihkun, ja tämä on tapahtunut aikaisintaan 80-luvun loppupuolella. Tuskin silloin enää rautatien vesitorniin vettä pumpattiin, mutta olisiko vesiviskuri yhdistetty vesijohtoverkoston vesitorniin mikä ei edes ole mitenkään kaukana. Torni on Wikipedian mukaan valmistunut vuonna 1966, jolloin on vielä ollut tarvetta vesittää vetureita. Se oli vaan jotenkin niin huvittavan näköistä kun ukko meni vesiviskurin alle ja toinen käänsi hanan auki ja sitä vettä tuli oikein kunnolla, jäi mieleen.
kuva 18.07.2018 01:46 Perttu Karttunen  
  Tuo pikkukuva osaa olla välistä varsinkin mun kaltaiselle näkövammaiselle hämäävä. Tuo kauimmaisena oikealla oleva tukkipino näyttää nimittäin ihan SNCF än suurnopeusjunan veturilta
kuva 17.07.2018 20:32 Jukka Ahtiainen  
  Hyvä, että seislevy myöhemmin poistettiin. Tänään raiteelle oli käyttöä.
kuva 17.07.2018 16:11 Reino Kalliomäki  
  On tosiaan monta pykälää joiden mukaan tavaravaunun nopeus määräytyy. Varmaan käytäntö oli se, että lappu leikkasi nopeuden, ja suht harvoin Jorman kommentin mukaan. Toisessa vaunussa pakkaus on pettänyt, ja jauhetta on valunut rakosista uloskin. Mitä liekin, puuha vaikutti jo silloin menneen ajan touhulta.
kuva 17.07.2018 14:29 Teppo Niemi  
  Mitä JT ja sen korjauslehdet sanovat sekä aikataulukirjan A-osa ja niiden tilalle tullut JTT sanovat eri aikoina?
Ainakin aikataulukirjan A-osa vuodelta 1965 kertoo kohdan Tavaravaunujen sallitut akselipainot ja nopeudet - A Tavarajunat ja erikoiskiitotavarajunat - Lisämääräyksiä: 2 Vaunut erikoiskiitotavarajuniin:
A Erikoiskiitotavarajunat, joiden suurin sallittu nopeus on enintään yli 75 - 85 km/h:
a) Juniin saadaan liittää Gb-, Gg- ja Gdl-vaunuja korkeentaan puoleksi Tk:sta kuormattuna. ( aikaisemmin Tk = vaunun täysi kuormaus)