|
|
22.07.2018 23:06 | Jouni Hytönen | ||
| Juu, ei minustakaan sana pönttöuuni pidä sisällään mitään negatiivista latausta, vaan se viittaa ja on aina viitannut uunin muotoon. | ||||
|
|
22.07.2018 23:04 | Jouni Hytönen | ||
| Jaahas, moskovalaisen Metrovagonmashin valmistama dieselmoottorijunayksikkö. Näitä on luonnollisesti myös Venäjällä (RA1), joskin seuraava kehitysversio RA2 on yleisempi. | ||||
|
|
22.07.2018 18:35 | Joni Jurmu | ||
| Kesältä 2017 tämä linkin kuva, kyltti ja vartena toimiva kiskonpätkä oli ilmeisesti kelvannut jollekin. https://vaunut.org/kuva/119848?s=1 | ||||
|
|
22.07.2018 18:22 | Kurt Ristniemi | ||
| Sikäli kuin muistan, peltivuorattu pystyuuni on aina ollut nimeltään pönttöuuni. Ja sitä muistamista on aika monelta vuosikymmeneltä. Käsittääkseni nykyiset takat ovat hään suhteen vaarallisempia kuin nämä vanhat uunit, joissa pellit ovat suhteellisen väljät. Jotkut ehdottavatkin että nykyuunien pelleistä pitäisi leikata nurkka pois, tai peltiin pitäisi porata reikä, jottei pelti olisi liian tiivis. Nykypeltien kanssa pitääkin odottaa, että kaikki kekäleet ovat ehdottomasti sammuneet ennen pellin sulkemista, jollei halua häkämyrkytystä. |
||||
|
|
22.07.2018 14:02 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Joensuustakin on ollut, oma lättävuoro Maanselkään ja bussi puolella on ollut neljä liikennöitsijää ajossa mukana. | ||||
|
|
22.07.2018 14:01 | Jarmo Pyytövaara | ||
| Nykyisin valtatien varrelta, pääsee arkisin kolmesti, Pohjolan Matkan kyytiin mm. ”junaliikennettä korvaavaan” vuoroon: https://vaunut.org/kuva/126732?u=1499&paik=Kajaani | ||||
|
|
22.07.2018 13:40 | Mikko Mäntymäki | ||
| Laske vaunut ja jaa kahdella... | ||||
|
|
22.07.2018 13:29 | Pave Saarinen | ||
| Kuvassa on ihan oikea uuni. Ihmetys nuoremmille polville ja se on nyt saanut nimityksen "pönttöuuni", niinkuin se olisi jotenkin primitiivinen. Tilalle on tullut kaikenlaisia härpäkkeitä, joita ei varsinaisesti edes käytetä lämmitykseen. Mukava oli uunia taputella sen lämmitessä. Lämpöä riitti talvisin aamuun saakka. Sitten vaan uusi pesällinen. Häkä, sen muodostuminen pitää osata hallita ja myös peltien asento. Uunilämmitys on taitolaji sekin. | ||||
|
|
22.07.2018 13:22 | Timo Salminen | ||
| Kertovat, että Grazin päärautatieasema on pystytetty 1847, rakennettu uudisrakennus 1876, jälleenrakennettu 1956 ja laajennettu 2015. | ||||
|
|
22.07.2018 12:45 | Timo Keski-Petäjä | ||
| Kiitos Juhani korjauksesta. - Milloinkahan sitä oppisi laskemaan Laaiis-vaunuja... | ||||
|
|
22.07.2018 00:32 | Esa J. Rintamäki | ||
| VR:n historiikki 1937-1962 mainitsee Ge-vaunuista seuraavaa: numerosarja 30115-30330 (numerosarjassa on välillä myös vanhempia Ge-vaunuja), rak.vuosi 1939 - 1949, rakennettu 57 kpl, jäljellä 1.1.61 31 kpl, kuorma 7 tn, paino keskimäärin 12,9 tn, tilav. m3 - 66 ja kokon.pituus m - 12.01 ja huomautuksia: mitat vaihtelevat. Ja sivulla 338 vuosina 1936-1960 rakennetut postivaunut: sarja Pe, numerot 10051 - 10061, aks.luku 2, rak.vuosi 1943 - 1954, rakennettu 11 kpl, jäljellä 1.1.61 11 kpl, paino keskimäärin 12,3 tn, huomautuksia: apuvaunuja. Eerolan Pasilan konepaja-kirjassa periaatteessa vahvistetaan edellämainittu, lisäyksenä tieto: Ge 30116-30125 v. 1939 10 kpl ja n:ot 30325-30330 v. 1940 6 kpl. Keskimääräisen painon ero Ge- ja Pe-vaunuissa selittynee sisustuksen "karuudella", oliko Pe-vaunuissä esim. lämmitys samanlainen kuin Ge:ssä? Valaistus lienee ollut kummassakin. Eri asia on pitääkö näihin tietoihin suhtautua kuin jumalansanaan...? Sivuhuomautuksena: tarve säilyttää Ge-vaunua lienee ollut luokkaa olematon, onhan museolla laadukas pienoismalli tyypistä... |
||||
|
|
21.07.2018 22:57 | |||
| Toki Pieksämäellä olis voinu ollakkin. :-) | ||||
|
|
21.07.2018 22:31 | Aki Karvonen | ||
| Tämähän kärsi veturiviasta Saarijärvellä ja jatkoi uudella tunnuksella matkaansa. https://julia.dy.fi/timetables?s=53361&d=18.7.2018 Ja sen takia 3344 joutui odottelemaan kolme tuntia Haapajärvellä. https://julia.dy.fi/timetables?s=3344&d=18.7.2018 | ||||
|
|
21.07.2018 20:28 | Heikki Kannosto | ||
| Näyttää kummallisesti siltä kuin punainen olisi hivenen verran lyhyempi kuin vihreä mutta vaikutelma aiheutuu luultavasti hiukan erilaisista ikkunoista. Peräkkäin numeroidut vuoden 1949 vaunut eivät liene niitä joita joskus tehtiin vanhoille vakioimattoman pituisille alustoille. Lieneekö malli samanmittainen kuin 1950-luvulla rakennetut Pe-postinkuljetusvaunut? | ||||
|
|
21.07.2018 19:44 | [Tunnus poistettu] | ||
| Onko tämä juna T 3832 Mäntyluodosta Peipohjaan (nyk. Kokemäelle)? Lähtöaika Mäntyluodosta 9.20 tämän https://vaunut.org/kuva/126812 perusteella. Onko tuolloin ollut jopa paikallistavaraliikennettä satamasta Kokemäelle (tai sitten toisin perin)? | ||||
|
|
21.07.2018 19:15 | Ilkka Hovi | ||
| No, ei ollut. | ||||
|
|
21.07.2018 16:37 | Esa J. Rintamäki | ||
| Mietittyäni vähän aikaa tuota punaista vaunua, löysin muistikirjoistani tiedon, että XG 031161 sai litteransa samaan aikaan, kuin kuvan vihreä vaunu, eli heinäkuussa 1992. Se taas oli entinen BG 04753 ja edelleen entinen Ge 30'246. Molemmat Ge-vaunut alennettiin BG:ksi 1962. Sittemmin myös BG 04764 (ex Ge 30'240) sai uuden litteran ja numeron: XG 031162. Muistan kuvanneeni 1990-luvun puolivälissä Kotkassa yhden XG-parin, jotka olivat entisiä Ge-vaunuja. Kuvat ovat rautatiemuseolla, joten menkääpä tarkistelemaan...! VR hylkäsi suurin joukoin Ge-vaunuja vuosina 1959 - 1964 ja alensi niitä virkatarvevaunuiksi, ja niitä ripoteltiin ympäri rataverkkoa. Vilppulassa 1976 näin yhden ex Ge - BG:n sisään asennetun pystyporakoneen, vaunu oli opastintyökunnan käytössä. (Lisätty sana "vihreä".) |
||||
|
|
21.07.2018 14:09 | |||
| Oliko toukokuun lopulla 1975 Pieksämäellä lunta noin paljon? | ||||
|
|
21.07.2018 12:32 | Pasi Seppälä | ||
| Kyllä vain. Mielenkiintoa kovasti ruokkiva kuva. Osa oikealla olevista raiteista on vielä jäljellä. Vanhan kotkanlinjan raiteella on nykyisin seislevy. Joku vanha umpivaunu seisoo levyn takana. | ||||
|
|
21.07.2018 12:02 | Heikki Kannosto | ||
| LYSOOLI VAUNU luki muistaakseni Ggy:n kyljessä eli pieneen kilpeen oli saatu mahtumaan kaksi kirjoitusvirhettä. |
||||
|
|
21.07.2018 10:58 | Timo Arolainen | ||
| Sähkötolppien puute tekee avaran vaikutelman. | ||||
|
|
21.07.2018 10:56 | Timo Arolainen | ||
| Hieno otos mutta onko päivä oikea? Toukokuun loppupäiviksi aika paljon lunta. | ||||
|
|
21.07.2018 10:35 | Juhani Lahti | ||
| Oliskohan kuitenkin vaan 18 vaunua? | ||||
|
|
21.07.2018 08:46 | |||
| Kuten Ilkka mainitsi, kohde on tärkein. Kuva kertoo kuitenkin muutakin, millaisessa miljöössä veturi on liikkunut. Kuvasta käy hyvin ilmi että veturi on ollut työssä, savu leijailee korsteenista, koneisto on öljyn tahraama eli on tehnyt työtä. Vaikka hytin seinästä ei joku kärpänen erottuisikaan, on kuva mielestäni onnistunut hyvin ja kertoo hyvin tilanteen ja kappaleen mennyttä aikaa kuinka Suomen teollisuus on osaltaan toiminut tuohon aikaan. Esim. Fiskarsin museoalueella on siellä liikkuneesta pässistä muistona radan pohja kävelyreittinä ja joku laatta, loppu jää oman mielikuvan varaan. Reinon kuva kertoo paljon elävämmin, kuvan nähtyään ei jää lapsillekkaan mielikuvaa kippurasarvisesta jäärästä joka kiskoo kärryä perässään. | ||||
|
|
21.07.2018 08:29 | Ilkka Hovi | ||
| Elä sure. Kohde on tärkeämpi. Tuli aina napsattua kuva kun on tärkeätä, kutsuinkin itseäni "räppääjäksi", mitä termiä ei voi käyttää nykyisin. Otetaan kuvia kun on tarve, jätetään taiteellisuus (vino ovi, rikkoutunut ikkuna, romahtanut katto) noille taiteellisen koulutuksen saaneille valokuvaajille. | ||||
|
|
21.07.2018 00:15 | Petri P. Pentikäinen | ||
| Ihana kuva. | ||||
|
|
20.07.2018 23:42 | Juhani Pirttilahti | ||
| Tämä on varta vasten säilytetty museolinja. | ||||
|
|
20.07.2018 22:55 | Juhani Suntioinen | ||
| Ei varmaan ole enää käytössä. Unohtunut. Kaikki kallellaan ja rempallaan. | ||||
|
|
20.07.2018 17:05 | Jukka Ahtiainen | ||
| Muistikuva vuodelta 1969 reilun kilometrin päästä järven yli, että olisin edellisen kerran nähnyt höyryveturin (vaihtotöissä) tuossa. | ||||
|
|
20.07.2018 09:53 | Jimi Lappalainen | ||
| Eipä toteutunut, ainakaan vielä. Mistähän mahtaa olla kyse? | ||||
|
|
20.07.2018 08:27 | Kimmo Pyrhönen | ||
| Tuollahan ei höyryveturi hetkeen liene käynytkään. Komea tilannekuva. | ||||
|
|
20.07.2018 07:40 | Niklas Savinsaari | ||
| Hieno vierailu tämä. Kuvassa on jotenkin voimakkaasti I97O-luku läsnä, mikään ei oikein viittaa mihinkään nykyaikaan, kuvan säfytkin ovat miellyittävät. | ||||
|
|
20.07.2018 01:15 | Niila Heikkilä | ||
| Nähdäänköhän tässäkin lähivuosina raskas kisko ja sepelipäällysrakenne? | ||||
|
|
19.07.2018 23:18 | Antti Tapani Häkkinen | ||
| Tämä kuva tuli vastaan, niin nyt on pakko kommentoida: kys. yhdistelmä (Tka7 234 + Bhpy 980085-5) kulki 9.7 Mikkelissä junassa 70234 (https://julia.dy.fi/trainspots/search?s=1&track=all&time=9.7.2018&number=70234&location=&locomotive=&wagons=#). Omituisen tästä jutusta tekee se, että pysähtyi raiteelle 3. Tämän jälkeen se ajettiin eteenpäin, jonka jälkeen taas etelään, jonka jälkeen pohjoispään opastimelle, josta takaisin laiturialueelle. Sitten yhdistelmä ajettiin opastimen ohitse päävaihteelle, josta jälleen kakkosta etelään. Lopuksi juna ajettiin raiteelle yksi Mannerheimin vaunusta hieman pohjoiseen, ennen kuin lähti asemalta pohjoiseen. Mistä mahtoi olla kyse? Perustaen näkemyksen kaikkien laituriraiteiden läpikäyntiin olisin muuten veikannut laitureiden mittausta, mutta vedoten Lelkolassa niinikään tehtyyn pysähdykseen arvaan ma: olisiko mahdollista, että tässä mitattiin jollain lailla kohtauspaikkoina hiljaisten, mtta käytössä olevien liikennepaikkojen yleisimmät kohtausraiteet? Muuta yhdistävää tekijää en oikein Mikkelille ja Lelkolalle keksi, paitsi että kummassakin on hiljattain (viime talvena) säilytetty venäläisiä tavaravaunuja. Vedin hatusta, en tiedä yhtään paremmin kuin kukaan muukaan. |
||||
|
|
19.07.2018 20:55 | Roope Prusila | ||
| Eivät minkään firman. Tämän viikon tiistaina piti mennä T 7012 Ptg - Mss, mutta juna jäi Muurolaan ja se peruttiin. 102 ilmeisesti vikaantui sillä eilen lähti apuun VET 17015 niinkin läheltä kuin Kouvolasta. Tässä nyt sitten viedään tuota junaa uudella numerolla kohti määränpäätään. | ||||
|
|
19.07.2018 20:47 | Tero Korkeakoski | ||
| Minkäs firman tuotteita nämä Muurolasta ottivat kyytiin? | ||||
|
|
19.07.2018 19:31 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hyväkuntoinen sepelöity raide. Hyvä, että käytetään. | ||||
|
|
19.07.2018 15:02 | Heikki Piirainen | ||
| https://xn--d1ad1c.xn--p1ai/%D1%8D%D0%BA14 kertoo, että Tbilisin sähköveturitehdas valmisti noita kaiken kaikkiaan 391 kappaletta vuosina 1973–2005. Jännite 380 V / 50 Hz, huippunopeus 25 km/h, teho 190 kW, massa 38 t, pituus 8 m. | ||||
|
|
19.07.2018 14:53 | Heikki Piirainen | ||
| Sähköveturiksi sen voinee halutessaan luokitella. Näistä kuvista päätellen virta tulee yläpuolella olevasta sivuvirtakiskosta: http://parovoz.com/newgallery/?DESCR=%D0%AD%D0%9A14 | ||||
|
|
19.07.2018 12:22 | Esa J. Rintamäki | ||
| Vihreä vaunu, BG 04752-2 oli entinen Ge 30'245 vuodelta 1949. Heinäkuussa 1992 siitä tuli XG 031160. Punaisen vaunun numerosta ei taida olla tietoa? |
||||
|
|
19.07.2018 01:34 | ossi Boehm | ||
| uittoon liittyvä ohjain on tuo putki | ||||
|
|
18.07.2018 23:06 | Jaakko Pehkonen | ||
| Näin kuvan, jossa näkyi Kas-vaunun sisältäneen irtohiiliä. | ||||
|
|
18.07.2018 22:05 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Oisko sielläkin säkitettyä hiiltä? | ||||
|
|
18.07.2018 21:57 | Tero Laakso | ||
| Kokoonpanossa näyttäisi olevan uutuutena Kas-vaunu. Mikähän sen tarkoitus on? | ||||
|
|
18.07.2018 19:53 | Petja Touru | ||
| Nyt kun hankkessa päästiin toiseen vaiheeseen, vuorostaan I-junien näytöt näyttävät nullia. A-junassa taasen kiinnitin sisällä huomiota että Ilmalasta tulee kuulutus vaikka se ohitetaankin pysähtymättä em. ratatöiden ajan. | ||||
|
|
18.07.2018 15:32 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Piti jo vähän miettiä missä ollaan mutta lienet ollut Prisman takapihalla ja Iloharjun silta on juuri ylitetty? | ||||
|
|
18.07.2018 02:52 | Arto Lopia | ||
| Lohjan vesiviskurista työmiehet otti helteisenä päivänä virkistävän suihkun, ja tämä on tapahtunut aikaisintaan 80-luvun loppupuolella. Tuskin silloin enää rautatien vesitorniin vettä pumpattiin, mutta olisiko vesiviskuri yhdistetty vesijohtoverkoston vesitorniin mikä ei edes ole mitenkään kaukana. Torni on Wikipedian mukaan valmistunut vuonna 1966, jolloin on vielä ollut tarvetta vesittää vetureita. Se oli vaan jotenkin niin huvittavan näköistä kun ukko meni vesiviskurin alle ja toinen käänsi hanan auki ja sitä vettä tuli oikein kunnolla, jäi mieleen. | ||||
|
|
18.07.2018 01:46 | Perttu Karttunen | ||
| Tuo pikkukuva osaa olla välistä varsinkin mun kaltaiselle näkövammaiselle hämäävä. Tuo kauimmaisena oikealla oleva tukkipino näyttää nimittäin ihan SNCF än suurnopeusjunan veturilta | ||||
|
|
17.07.2018 20:32 | Jukka Ahtiainen | ||
| Hyvä, että seislevy myöhemmin poistettiin. Tänään raiteelle oli käyttöä. | ||||
|
|
17.07.2018 16:11 | Reino Kalliomäki | ||
| On tosiaan monta pykälää joiden mukaan tavaravaunun nopeus määräytyy. Varmaan käytäntö oli se, että lappu leikkasi nopeuden, ja suht harvoin Jorman kommentin mukaan. Toisessa vaunussa pakkaus on pettänyt, ja jauhetta on valunut rakosista uloskin. Mitä liekin, puuha vaikutti jo silloin menneen ajan touhulta. | ||||
|
|
17.07.2018 14:29 | Teppo Niemi | ||
| Mitä JT ja sen korjauslehdet sanovat sekä aikataulukirjan A-osa ja niiden tilalle tullut JTT sanovat eri aikoina? Ainakin aikataulukirjan A-osa vuodelta 1965 kertoo kohdan Tavaravaunujen sallitut akselipainot ja nopeudet - A Tavarajunat ja erikoiskiitotavarajunat - Lisämääräyksiä: 2 Vaunut erikoiskiitotavarajuniin: A Erikoiskiitotavarajunat, joiden suurin sallittu nopeus on enintään yli 75 - 85 km/h: a) Juniin saadaan liittää Gb-, Gg- ja Gdl-vaunuja korkeentaan puoleksi Tk:sta kuormattuna. ( aikaisemmin Tk = vaunun täysi kuormaus) |
||||