|
|
17.07.2018 14:29 | Teppo Niemi | ||
| Mitä JT ja sen korjauslehdet sanovat sekä aikataulukirjan A-osa ja niiden tilalle tullut JTT sanovat eri aikoina? Ainakin aikataulukirjan A-osa vuodelta 1965 kertoo kohdan Tavaravaunujen sallitut akselipainot ja nopeudet - A Tavarajunat ja erikoiskiitotavarajunat - Lisämääräyksiä: 2 Vaunut erikoiskiitotavarajuniin: A Erikoiskiitotavarajunat, joiden suurin sallittu nopeus on enintään yli 75 - 85 km/h: a) Juniin saadaan liittää Gb-, Gg- ja Gdl-vaunuja korkeentaan puoleksi Tk:sta kuormattuna. ( aikaisemmin Tk = vaunun täysi kuormaus) |
||||
|
|
17.07.2018 12:35 | Petri Nummijoki | ||
| Mitenkäs TK1055 Helsinki-Kokkola ja TK1075 Helsinki-Kuopio 50-luvun lopulla ja 60-luvulla? Näillä suurin sallittu nopeus oli 85 km/h ja ehtona, että 3/4 akseleista on jarruttavia ja vaunut enintään puoleen kantavuuteen kuormattuja. Kai näissä sai käyttää vanhempiakin vaunuja (mm. Gb:tä), koska uusia sodan jälkeen suunniteltuja umpivaunuja ei oikeastaan vielä ollut 1958-1959, kun nämä junat asetettiin kulkuun? Ggv-vaunujakin valmistui vasta muutama prototyyppikappale noihin aikoihin. 1964 kulkuun tulleessa TK1065:ssä (Helsinki-Oulu) sai olla vain uudempia tavaravaunuja (aluksi lähinnä Ggv ja Ggk, koska Gbk-vaunuja tuli vasta 1965 lähtien ja Gks oli paperitehtaiden kuljetuksiin tarkoitettu) mutta tällä junalla suurin sallittu nopeus oli jo 100 km/h. |
||||
|
|
17.07.2018 10:32 | Kari Suominen | ||
| Satunnaisia "halostuksia" "Veikkaisin että 1136 on halostuksessa. Halostus on helpompaa kun halkovaunu ja veturi ovat vierekkäin." https://vaunut.org/kuva/121689 "Svenssonien kuvissa heikäläiset kirjoittivat Tk3 833 bunkrar i Toijala. Siis halostuksessa sen Toijalan suuren halon antolaiturin vierellä?" https://vaunut.org/kuva/41058 "Vaihtotyöt ja halostus on suoritettu loppuun, viitonen junaan kiinni ja päivän viimeinen henkilöjuna Humppilaan voi lähteä" https://vaunut.org/kuva/76201 "Herrasmiehet ehdottivat herrasmieshalostusta näyttäen mallisuorituksen yksi halko molemmissa käsissä." http://hyvarinen.blogspot.com/2007/08/museojuna.html "Veturin vesitys, halostus ja ympäriajo" http://haukivuori.fi/wp-content/uploads/2015/03/h%C3%B6yryjuna-30.7.pdf "Koska reissuihin liittyvät aina siirrot Haapamäki-Lahti-Haapamäki sekä esimerkiksi lipunmyynti, halostus ja höyryveturin yövartioinnit, on talkooväki enemmän kuin tervetullutta!" http://hmvy.blogspot.com/2011/03/ Myös Resiinan toimituskunta käyttänyt uutisoinnissaan: "Käsikäyttöisen kääntöpöydän kääntö, vesitys ja halostus veivät sen verran aikaa, ettei tyhjävaunujunan paluulähtö aikataulun mukaan" http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/11 |
||||
|
|
17.07.2018 07:12 | Jari Ahokas | ||
| Korvaava kalusto pysyi hyvin Pendolinolle laaditussa aikataulussa, ilman Hiirolassa tapahtunutta junakohtausta olisi Dm12 pystynyt kirimään liki 10 min Kauppilanmäki-Kouvola välillä. Lähtö Kauppilanmäestä +68 min, ilman Hiirolan pysähdystä arvioitu saapuminen Kouvolaan +59 min (todellinen +69 min). | ||||
|
|
17.07.2018 03:26 | Reino Kalliomäki | ||
| Varmaankin uudemmilla vaunuilla oli suurempi sn? Gb:tä ei kai saanut vetää kovempaa missään junassa? | ||||
|
|
17.07.2018 00:16 | Jorma Toivonen | ||
| Tuolloinhan "normaalin tavarajunan" suurin sn oli 75 km/h. Joillakin osuuksilla toki alempikin, TK-junilla ylempi. | ||||
|
|
16.07.2018 22:19 | Mikko Herpman | ||
| Hui, näin helteisenä päivänä tällainen pollahtaa esiin.... | ||||
|
|
16.07.2018 22:18 | Mikko Herpman | ||
| Niin ne aikataulut tuntuu olevan melko löysiä, jos vertailee ajoaikoja vaikkapa 80-lukuun, voi huomata että muutoksia ei paljoa ole, toki vähän ehkä junasta ja rataosasta riippuen. Eli aivan on VR/Ministeriön petosta se että ei enää voi pysähtyä tällä liikennepaikalla.. kun on mukamas niin kiire.. | ||||
|
|
16.07.2018 16:29 | Teemu Saukkonen | ||
| Natriumkloraattia näissä on käsittääkseni kuljetettu. | ||||
|
|
16.07.2018 16:23 | Teemu Saukkonen | ||
| Miksi tällä tavalla ei ajeta nykyisin? Tarvetta tosin olisi vain maanantaisin jolloin kaksi vettiä menee peräkkäin. | ||||
|
|
16.07.2018 11:56 | Pasi Seppälä | ||
| Hieno vertailukuva. 60-luvun kuvassa on miljöö vielä verrattain rauhallisen näköinen. Nyt näkyy ihmisen läsnäolo selvästi. | ||||
|
|
16.07.2018 11:54 | Mikko Herpman | ||
| Hiilestys ja halostaminen.. taikka polttoaineen lisäys.. | ||||
|
|
16.07.2018 11:47 | Veeti Rissanen | ||
| Upea kuva! | ||||
|
|
16.07.2018 08:24 | Roope Prusila | ||
| Joo, hommahan menee niin, että yötä vasten menee MV - juna Ilr - Pri ja sitten seuraavana iltana IC Pri - Hki. Perjantaina muistaakseni vieläpä niin että illalla MV - juna Tpe - Pri ja yöllä taas Ilr - Pri MV - juna. Viikolla en pysty noita katsoon töiden takia, mutta josko pe - la yönä saisi kuvattua nuo. | ||||
|
|
16.07.2018 06:56 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä on hieno kuva niin kuin Roopen kuvat poikkeuksetta ovatkin. Porin junien kokoonpanoissa ja varmasti kalustokierroissakin on jazzien aikana kaikenlaisia poikkeuksia. Etenkin nyt alkaneella viikolla kulussa on myös lisäjunia. Öisin rataosalla kulkee lisäjunien lisäksi MV-junia. Kuvan juna ei ollut tietenkään lisäjuna eikä kuvaushetkestä katsottuna lähintunteina ollut vielä menossa sellaisia. Mutta maanantai-illasta (erityisesti ma-ti-yöstä) alkaen alkaa tilanne muuttua monipuolisemmaksi. |
||||
|
|
15.07.2018 22:24 | Jaakko Pehkonen | ||
| No jaa. Ei tuo halostaminen oma keksimä sana ole, mutta ei oma suosikkikaan. Ainakin junalauta.net-sivulla se on joskus tullut nähtyä. Vaihdoin muotoon "otettiin halkoja". | ||||
|
|
15.07.2018 21:49 | Pasi Utriainen | ||
| Tuota 1009:n liikennöintiä minäkin ihmettelen, sillä ainakin tässä viikolla Siikaniemen raiteistolla oli vielä seislevy ennen Leväsentien tasoristeystä. Lisäys: Siikaniemessä käynti on peruttu https://hoyryjuna.weebly.com/tulevat-junamatkat.html. | ||||
|
|
15.07.2018 21:38 | Jari Kuusinen | ||
| Tonniysin piti liikennöidä tänne huomenna kahdesti Kuopion asemalta käsin, mutta mikä mahtaa olla SEIS-levyjen tilanne tällä hetkellä Iloharjun ratapihalla? Jäi vain kiinnostamaan, onko ne sinne oikeasti asennettu ja edelleen paikoillaan... Ennakkoilmoitusten mukaan Iloharjun kaikki sivuraiteet (KUO 133, KUO 134, KUO 135) on suljettu seis-levyin heti seuraavana päivänä (09.05.2018) tämän kuvan otosta "radan ja vaihteiden huonon kunnon takia", mikä estää myös pääsyn Siikaniemeen raiteen KUO 133 kautta... | ||||
|
|
15.07.2018 21:22 | Jari Kuusinen | ||
| Näin tapahtuu tai tapahtui. Kuukausi sitten Tornion ratapihalla näytti olevan junalaton letka Lgjn-vaunuja eli tämä mäntyöljy(?)konttiliikenne on tai oli tauolla, tai loppunut peräti kokonaan? Eipähän näistä ole viime aikoina näkynyt kuviakaan, pl. itärajan taakse Vofa-vaunuissa matkaavat kontit. Onko tuoreita havaintoja? | ||||
|
|
15.07.2018 19:59 | Esa J. Rintamäki | ||
| Halostaminen? Tarja-täti kiipeää kyytiin, heko heko! Jaakko P. ilmeisesti muisteli hiilentäytöstä käytettyä sanaa "hiilestäminen"...? Vrt. öljystäminen, joka on eri asia kuin öljyäminen tai öljyttäminen..? |
||||
|
|
15.07.2018 19:16 | Tuomo Kärkkäinen | ||
| Ehkä saivartelua, mutta minusta höyryveturin halottaminen kuulostaa paremmalta kuin halostaminen. | ||||
|
|
15.07.2018 19:03 | Teemu Saukkonen | ||
| Loppupään vaunut otetaan Uimaharjusta? | ||||
|
|
15.07.2018 16:48 | Jukka Ahtiainen | ||
| 60-luvulla meno vaunussa vanhalla sorapenkalla oli aikamoista keikkumista ja kiskojen kolketta. Saattoi Hr13 edessä olla kuin sivuaallokossa. | ||||
|
|
15.07.2018 16:33 | Reino Kalliomäki | ||
| Uudelta näyttää. Vanhat tapasivat olla aivan pöydän päässä, vertailukuva (Jokke Harju): https://vaunut.org/kuva/19909?t=k%25C3%25A4%25C3%25A4nt%25C3%25B6p%25C3%25B6yt%25C3%25A4 Eikä kamiinan piippuakaan. | ||||
|
|
15.07.2018 14:17 | Olli Leinonen | ||
| Jukka Ollikan elävää kuvaa ratalinjalta. https://youtu.be/ULYVrwA2e9Q |
||||
|
|
15.07.2018 12:23 | Jukka P. T. Ruuskanen | ||
| Kiitos Antti tästä vertailukuvasta! | ||||
|
|
15.07.2018 11:52 | Esa J. Rintamäki | ||
| Puolikaariteema on kuulunut rautateiden arkkitehtuuriin jo aikojen alusta saakka, tästä mm. Kilon kellotorniin saakka. Eipä kuvan asema ole "sininen", Saint Louis Blues...! |
||||
|
|
15.07.2018 10:31 | Pasi Utriainen | ||
| Aseman rappusilta voi nakella kiekkoja koriin. 100 vuoden kuluttua ihmetellään, että mikähän oli tuon kiskoilla olleen härpäkkeen tarkoitus. | ||||
|
|
15.07.2018 09:16 | Erkki Nuutio | ||
| Moitteettoman siisti Viitonen työympäristössään vehreän Suomen luonnon keskellä! Eikä ole vieraslajeja radanreunuksilla. | ||||
|
|
15.07.2018 00:05 | Mikko Herpman | ||
| Erikoisen näköinen tuo kääntöpöydän koppi.. pienempi kuin yleensä. Noin hyväkuntoinen niin kaiketi on uustuotantoa, vai onko ollut tuollainen uudesta asti? | ||||
|
|
14.07.2018 19:24 | Reino Kalliomäki | ||
| Tarina kruunaa kuvan! | ||||
|
|
14.07.2018 14:50 | Reino Kalliomäki | ||
| Jukan hyvän käsialan tunnistaa jo pikkukuvasta! | ||||
|
|
13.07.2018 23:26 | Perttu Karttunen | ||
| Hienoa toimintaa tiekunnalta tämä, arvostan. | ||||
|
|
13.07.2018 23:00 | Mika Kärki | ||
| Oli kiva saada tiekin kuntoon ja vesakot pois sen ympäriltä. Pieniä yksityiskohtia voisi vielä ympäristössä parantaa, mutta tiekunnan toimitsijamiehenä olen tyytyväinen tulokseen. Nyt rautatiesilta on kaikkien nähtävänä ja nautittavana. | ||||
|
|
13.07.2018 19:48 | Tuomas Pätäri | ||
| Upea kuva kurkineen! Junan pituuden ennalta tietäminen on (olisi) usein suuri etu sommittelun kannalta, tässä sitä tietoa on käytetty ansiokkaasti. | ||||
|
|
13.07.2018 15:17 | Tuomo Ala-Keturi | ||
| Kiitoksia. Se on kyllä ihan totta, että monesti nämä upeat, vanhat ja massiiviset koneet näyttävät kuvissa ihan pieniltä. Varsinkin jos ne kuvataan sieltä laiturin puolelta. | ||||
|
|
13.07.2018 10:51 | Heikki Piirainen | ||
| Nyt näkyy kun latasin uudestaan, helle oli varmaan jonkun bitin sulattanut. | ||||
|
|
13.07.2018 10:29 | Pave Saarinen | ||
| Ihan nasta kuva. Olen sitä mieltä, että höyryveturista pitää saada isot pyörät ja liikuntakoneisto esille näkyviin. Usein laituri peittää näkymää ja Ukko on jotenkin lätsähtäneen näköinen. Myöskään edestä pitkällä telellä kuvattu ei ole hyvä kuvakulma, siinä näkyy vain musta möhkäle ja savua. | ||||
|
|
13.07.2018 07:59 | Teppo Niemi | ||
| Esim. Haapamäki kuuluu juuri näihin 'kasteluviskureihin'. Eli sepelivaunut on kasteltu kuormauksen jälkeen pölyn vähentämisen vuoksi. Ja ainakin siinä oli verkostosta tulevaa vettä rajoitettu huomattavasti, jotenka veturien vesitys siitä oli toivottoman hidasta. Muistaakseni näitä 'kasteluviskureita' oli myös Pieksämäellä (laskumäen luona) ja Toijalassa (talliraiteella). Raiteen tukikerrokseen kertynyt lietemäinen maa kertoi asiasta.... |
||||
|
|
13.07.2018 05:28 | Roope Prusila | ||
| Täällä näkyy pikkukuva mustana, kun avaa kuvan kokonaan niin näkyy kuten pitää. | ||||
|
|
13.07.2018 01:03 | Heikki Piirainen | ||
| Huomasin. Ehkäpä asia selviää, kunhan ylläpito herää yöuniltaan. ☺ | ||||
|
|
13.07.2018 00:58 | Olli Aalto | ||
| Ei näy kuin mustaa tässä. | ||||
|
|
12.07.2018 20:09 | Mikko Herpman | ||
| Joissain kastelutarkoituksissa, kaiketi on johdettu vettä paikallisesta verkostosta senkin jälkeen kun varsinainen höyryvetureiden vesitystarve oli jo loppunut.. Ei kyllä ole varmaa tietoa missä näin olisi tehty, mutta muistan varmana kuulopuheena että viskurista on kasteltu sora/sepelijunia pölyämisen vähentämiseksi.. Täältähän aikanaan kuljetettiin turvetta, mutta olisiko sen kasteluun ollut tarvetta... |
||||
|
|
12.07.2018 17:00 | Esa J. Rintamäki | ||
| Alavuden vesitornihan on purettu jo ajat sitten. | ||||
|
|
12.07.2018 15:17 | Jimi Lappalainen | ||
| Sininen juna. | ||||
|
|
12.07.2018 14:57 | Hannu Lehikoinen | ||
| Jos ollaan ihan tarkkoja, niin linkitetyn kuvan kommenteissa ei oteta kantaa aukiajettavien vaihteiden käyttöönottoon vaan asetinlaitteisiin. Seinäjoen puoleisen pään vaihde tuli koekäyttöön aukiajettavana ennen Haapamäen puoleisen pään vaihdetta. Silloin asetinlaitteena oli vielä kampiasetinlaite. Vaihdetta ei tietenkään voinut enää kääntää asetinlaitteella tässä vaiheessa. Koekäyttö alkoi jossain vaiheessa vuosien 1994 ja 1998 välillä. Muistaako joku milloin Haapamäen pään vaihde muutettiin aukiajettavaksi? Oliko se vuonna 1998 Mipron protoasetinlaitteen tultua käyttöön? Pihlajavesi oli miehitetty kohtausten aikana vuoteen 1998 saakka. Vuorot oli yhdistetty Haapamäen asemamiesvuoroihin. |
||||
|
|
12.07.2018 13:20 | Erkki Nuutio | ||
| Rautatiekirjakaupan 75-vuotiskirjassa (1985, 272 s.) "Rautakirjalla on puolensa" (s. 16-17) kerrotaan yhtiön järjestäneen vuonna 1915 kioskikilpailun. Voittaja oli arkkitehti Birger Brunila, jonka kilpailupiirustukseen (kirjassa) kuvan kioski ja lukuisat muut vastaavat perustuvat. Kioski yleisestikin ja erityisesti tuo päälle heitetty hattu tavoitteli ehkä klassista tyyliä, mutta edusti mielestäni enemmänkin tyylittömyyttä. Sitä ja pelkistymättömyyttä kuvaa myös ikäänkuin jälkiajatuksena syntynyt, jo piirustuksessa näkyvä lippa. Ensimmäiset Brunila-kioskit pystytettiin noin vuonna 1920. Funktionalistinen, isoilla ikkunoilla ja koko etusivun isolla katoksella varustettu seuraava vakioitu ulkokioskimalli tuli 1937, ensimmäiseksi Hyvinkäälle. Sitä seuraava tuli kai vuonna 1949. Näin sanoo Rautatiekirjakauppa Oy 1910-1970 (1970, 236 s.) Lehti- ja kirjakauppa rautateillä ja muualla - Rautatiekirjakauppa 1910-1935 (1935, 26 s.) esittää kuvissa erilaiset vanhimmat ulkokioskimallit, mm. oheisen kuvan mallista pelkistyneen kioskin. Pelkistynyt malli (ei hattua, pelkistynyt katos ympäriinsä) mainitaan kuvassa silloista käytäntöä vastaavaksi, liikuteltavaksi kioskiksi. Asiaa käsittelee myös Anne Mäkisen Kioski - kipari kiska - snagari Helsingin kioskeja 1800- ja 1900-luvuilla (Hgin Kaup.mus., tutkimuksia ja rapotteja 1/2003 sekä Petri kirjoittamassaan Pienoismalli 7/02 s. 40-43 rakennusohjeessa "Aseman lehtikioski 1920-luvun tyyliin". Kioski vastasi lähinnä Rautatiekirjakaupan vuoden 1935 kirjasessa esitettyä. Sanoisin että oheinen kuva olisi 1920-luvun puolivälin vaiheilta. |
||||
|
|
12.07.2018 12:15 | Pekka Hakkarainen | ||
| Kuvasin Gbln vaunuja kun sattui kohdalle ja on H0-mittakaavassa ajankohtainen aihe itselleni, tekeillä 5 vaunua omalle radalle. | ||||
|
|
12.07.2018 11:50 | Kurt Ristniemi | ||
| Rautatiekirjakaupan kioskissa on ilmeisesti jälkikäteen lisätty lippa asiakkaan suojana? Niinpä liikekilpi onkin pitänyt kiinnittää julkisivun sijasta lipan reunaan. Vai olisikohan kyseessä netistä yleisemmin löytyvän tämäntyyppisen mallin prototyyppi tai esiaste elikäs edeltäjä? Nimittäin kun netistä kuvia katselee, yleisilmeeltään samankaltaisissa kioskeissa on asiakasrajapinnan yllä oleva räystäs tehty pitemmäksi, niin että se suojaa asiakasta vaikkapa sateelta. Miltään muulta se tuskin sitten suojaakaan. Ks. esim. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19660923_58 Mutta mikä on tuo katon harjan ylle kohoava näyttävä ja koristeellinen huippu? Hormisto, vai muuten vaan koriste? Kamiinan torvihan näkyy nousevan vasemman lappeen läpi. Kuvakokelman kuvassa torvi on oikealla puolella. Lieneekö missään Rautatiekirjakaupan kioskien historiikkia? |
||||
|
|
12.07.2018 11:26 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva, hieman erikoisesti nuo viskurit. Lähempihän hoitelee 1 ja 2 raiteet, taaempi 2 ja 3. Eli raiteella 2 on ollut kaksi vedenottopaikkaa, mikseiköhän tuo taaempi ole sijoitettu raiteiden 3 ja 4 väliin. Mahtavatko olla alkuperäisillä paikoillaan? Vanhassa ratapihakaaviossa näyttäisi olevan vain yksi viskuri.. Joten voisikohan olla että toinen on tuotu jälkeenpäin ja asennettu tuohon, voisiko olla että vaikkapa turvejunan kasteluun, ja/tai soran.. |
||||
|
|
12.07.2018 10:37 | Teppo Niemi | ||
| Lapalionlammen penkereen itäpäästä: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3614/361409/361409_1970_ei_rajoja.jpg | ||||