Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 17.07.2018 14:29 Teppo Niemi  
  Mitä JT ja sen korjauslehdet sanovat sekä aikataulukirjan A-osa ja niiden tilalle tullut JTT sanovat eri aikoina?
Ainakin aikataulukirjan A-osa vuodelta 1965 kertoo kohdan Tavaravaunujen sallitut akselipainot ja nopeudet - A Tavarajunat ja erikoiskiitotavarajunat - Lisämääräyksiä: 2 Vaunut erikoiskiitotavarajuniin:
A Erikoiskiitotavarajunat, joiden suurin sallittu nopeus on enintään yli 75 - 85 km/h:
a) Juniin saadaan liittää Gb-, Gg- ja Gdl-vaunuja korkeentaan puoleksi Tk:sta kuormattuna. ( aikaisemmin Tk = vaunun täysi kuormaus)
kuva 17.07.2018 12:35 Petri Nummijoki  
  Mitenkäs TK1055 Helsinki-Kokkola ja TK1075 Helsinki-Kuopio 50-luvun lopulla ja 60-luvulla? Näillä suurin sallittu nopeus oli 85 km/h ja ehtona, että 3/4 akseleista on jarruttavia ja vaunut enintään puoleen kantavuuteen kuormattuja. Kai näissä sai käyttää vanhempiakin vaunuja (mm. Gb:tä), koska uusia sodan jälkeen suunniteltuja umpivaunuja ei oikeastaan vielä ollut 1958-1959, kun nämä junat asetettiin kulkuun? Ggv-vaunujakin valmistui vasta muutama prototyyppikappale noihin aikoihin.

1964 kulkuun tulleessa TK1065:ssä (Helsinki-Oulu) sai olla vain uudempia tavaravaunuja (aluksi lähinnä Ggv ja Ggk, koska Gbk-vaunuja tuli vasta 1965 lähtien ja Gks oli paperitehtaiden kuljetuksiin tarkoitettu) mutta tällä junalla suurin sallittu nopeus oli jo 100 km/h.
kuva 17.07.2018 10:32 Kari Suominen  
  Satunnaisia "halostuksia"

"Veikkaisin että 1136 on halostuksessa. Halostus on helpompaa kun halkovaunu ja veturi ovat vierekkäin." https://vaunut.org/kuva/121689

"Svenssonien kuvissa heikäläiset kirjoittivat Tk3 833 bunkrar i Toijala. Siis halostuksessa sen Toijalan suuren halon antolaiturin vierellä?" https://vaunut.org/kuva/41058

"Vaihtotyöt ja halostus on suoritettu loppuun, viitonen junaan kiinni ja päivän viimeinen henkilöjuna Humppilaan voi lähteä" https://vaunut.org/kuva/76201

"Herrasmiehet ehdottivat herrasmieshalostusta näyttäen mallisuorituksen yksi halko molemmissa käsissä." http://hyvarinen.blogspot.com/2007/08/museojuna.html

"Veturin vesitys, halostus ja ympäriajo" http://haukivuori.fi/wp-content/uploads/2015/03/h%C3%B6yryjuna-30.7.pdf

"Koska reissuihin liittyvät aina siirrot Haapamäki-Lahti-Haapamäki sekä esimerkiksi lipunmyynti, halostus ja höyryveturin yövartioinnit, on talkooväki enemmän kuin tervetullutta!" http://hmvy.blogspot.com/2011/03/

Myös Resiinan toimituskunta käyttänyt uutisoinnissaan:

"Käsikäyttöisen kääntöpöydän kääntö, vesitys ja halostus veivät sen verran aikaa, ettei tyhjävaunujunan paluulähtö aikataulun mukaan" http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/11
kuva 17.07.2018 07:12 Jari Ahokas  
  Korvaava kalusto pysyi hyvin Pendolinolle laaditussa aikataulussa, ilman Hiirolassa tapahtunutta junakohtausta olisi Dm12 pystynyt kirimään liki 10 min Kauppilanmäki-Kouvola välillä. Lähtö Kauppilanmäestä +68 min, ilman Hiirolan pysähdystä arvioitu saapuminen Kouvolaan +59 min (todellinen +69 min).
kuva 17.07.2018 03:26 Reino Kalliomäki  
  Varmaankin uudemmilla vaunuilla oli suurempi sn? Gb:tä ei kai saanut vetää kovempaa missään junassa?
kuva 17.07.2018 00:16 Jorma Toivonen  
  Tuolloinhan "normaalin tavarajunan" suurin sn oli 75 km/h. Joillakin osuuksilla toki alempikin, TK-junilla ylempi.
kuva 16.07.2018 22:19 Mikko Herpman  
  Hui, näin helteisenä päivänä tällainen pollahtaa esiin....
kuva 16.07.2018 22:18 Mikko Herpman  
  Niin ne aikataulut tuntuu olevan melko löysiä, jos vertailee ajoaikoja vaikkapa 80-lukuun, voi huomata että muutoksia ei paljoa ole, toki vähän ehkä junasta ja rataosasta riippuen. Eli aivan on VR/Ministeriön petosta se että ei enää voi pysähtyä tällä liikennepaikalla.. kun on mukamas niin kiire..
kuva 16.07.2018 16:29 Teemu Saukkonen  
  Natriumkloraattia näissä on käsittääkseni kuljetettu.
kuva 16.07.2018 16:23 Teemu Saukkonen  
  Miksi tällä tavalla ei ajeta nykyisin? Tarvetta tosin olisi vain maanantaisin jolloin kaksi vettiä menee peräkkäin.
kuva 16.07.2018 11:56 Pasi Seppälä  
  Hieno vertailukuva. 60-luvun kuvassa on miljöö vielä verrattain rauhallisen näköinen. Nyt näkyy ihmisen läsnäolo selvästi.
kuva 16.07.2018 11:54 Mikko Herpman  
  Hiilestys ja halostaminen.. taikka polttoaineen lisäys..
kuva 16.07.2018 11:47 Veeti Rissanen  
  Upea kuva!
kuva 16.07.2018 08:24 Roope Prusila  
  Joo, hommahan menee niin, että yötä vasten menee MV - juna Ilr - Pri ja sitten seuraavana iltana IC Pri - Hki. Perjantaina muistaakseni vieläpä niin että illalla MV - juna Tpe - Pri ja yöllä taas Ilr - Pri MV - juna. Viikolla en pysty noita katsoon töiden takia, mutta josko pe - la yönä saisi kuvattua nuo.
kuva 16.07.2018 06:56 Juhana Nordlund  
  Tämä on hieno kuva niin kuin Roopen kuvat poikkeuksetta ovatkin.

Porin junien kokoonpanoissa ja varmasti kalustokierroissakin on jazzien aikana kaikenlaisia poikkeuksia. Etenkin nyt alkaneella viikolla kulussa on myös lisäjunia. Öisin rataosalla kulkee lisäjunien lisäksi MV-junia.

Kuvan juna ei ollut tietenkään lisäjuna eikä kuvaushetkestä katsottuna lähintunteina ollut vielä menossa sellaisia. Mutta maanantai-illasta (erityisesti ma-ti-yöstä) alkaen alkaa tilanne muuttua monipuolisemmaksi.
kuva 15.07.2018 22:24 Jaakko Pehkonen  
  No jaa. Ei tuo halostaminen oma keksimä sana ole, mutta ei oma suosikkikaan. Ainakin junalauta.net-sivulla se on joskus tullut nähtyä. Vaihdoin muotoon "otettiin halkoja".
kuva 15.07.2018 21:49 Pasi Utriainen  
  Tuota 1009:n liikennöintiä minäkin ihmettelen, sillä ainakin tässä viikolla Siikaniemen raiteistolla oli vielä seislevy ennen Leväsentien tasoristeystä. Lisäys: Siikaniemessä käynti on peruttu https://hoyryjuna.weebly.com/tulevat-junamatkat.html.
kuva 15.07.2018 21:38 Jari Kuusinen  
  Tonniysin piti liikennöidä tänne huomenna kahdesti Kuopion asemalta käsin, mutta mikä mahtaa olla SEIS-levyjen tilanne tällä hetkellä Iloharjun ratapihalla? Jäi vain kiinnostamaan, onko ne sinne oikeasti asennettu ja edelleen paikoillaan... Ennakkoilmoitusten mukaan Iloharjun kaikki sivuraiteet (KUO 133, KUO 134, KUO 135) on suljettu seis-levyin heti seuraavana päivänä (09.05.2018) tämän kuvan otosta "radan ja vaihteiden huonon kunnon takia", mikä estää myös pääsyn Siikaniemeen raiteen KUO 133 kautta...
kuva 15.07.2018 21:22 Jari Kuusinen  
  Näin tapahtuu tai tapahtui. Kuukausi sitten Tornion ratapihalla näytti olevan junalaton letka Lgjn-vaunuja eli tämä mäntyöljy(?)konttiliikenne on tai oli tauolla, tai loppunut peräti kokonaan? Eipähän näistä ole viime aikoina näkynyt kuviakaan, pl. itärajan taakse Vofa-vaunuissa matkaavat kontit. Onko tuoreita havaintoja?
kuva 15.07.2018 19:59 Esa J. Rintamäki  
  Halostaminen? Tarja-täti kiipeää kyytiin, heko heko! Jaakko P. ilmeisesti muisteli hiilentäytöstä käytettyä sanaa "hiilestäminen"...?

Vrt. öljystäminen, joka on eri asia kuin öljyäminen tai öljyttäminen..?
kuva 15.07.2018 19:16 Tuomo Kärkkäinen  
  Ehkä saivartelua, mutta minusta höyryveturin halottaminen kuulostaa paremmalta kuin halostaminen.
kuva 15.07.2018 19:03 Teemu Saukkonen  
  Loppupään vaunut otetaan Uimaharjusta?
kuva 15.07.2018 16:48 Jukka Ahtiainen  
  60-luvulla meno vaunussa vanhalla sorapenkalla oli aikamoista keikkumista ja kiskojen kolketta. Saattoi Hr13 edessä olla kuin sivuaallokossa.
kuva 15.07.2018 16:33 Reino Kalliomäki  
  Uudelta näyttää. Vanhat tapasivat olla aivan pöydän päässä, vertailukuva (Jokke Harju): https://vaunut.org/kuva/19909?t=k%25C3%25A4%25C3%25A4nt%25C3%25B6p%25C3%25B6yt%25C3%25A4 Eikä kamiinan piippuakaan.
kuva 15.07.2018 14:17 Olli Leinonen  
  Jukka Ollikan elävää kuvaa ratalinjalta.
https://youtu.be/ULYVrwA2e9Q
kuva 15.07.2018 12:23 Jukka P. T. Ruuskanen  
  Kiitos Antti tästä vertailukuvasta!
kuva 15.07.2018 11:52 Esa J. Rintamäki  
  Puolikaariteema on kuulunut rautateiden arkkitehtuuriin jo aikojen alusta saakka, tästä mm. Kilon kellotorniin saakka.

Eipä kuvan asema ole "sininen", Saint Louis Blues...!
kuva 15.07.2018 10:31 Pasi Utriainen  
  Aseman rappusilta voi nakella kiekkoja koriin. 100 vuoden kuluttua ihmetellään, että mikähän oli tuon kiskoilla olleen härpäkkeen tarkoitus.
kuva 15.07.2018 09:16 Erkki Nuutio  
  Moitteettoman siisti Viitonen työympäristössään vehreän Suomen luonnon keskellä! Eikä ole vieraslajeja radanreunuksilla.
kuva 15.07.2018 00:05 Mikko Herpman  
  Erikoisen näköinen tuo kääntöpöydän koppi.. pienempi kuin yleensä. Noin hyväkuntoinen niin kaiketi on uustuotantoa, vai onko ollut tuollainen uudesta asti?
kuva 14.07.2018 19:24 Reino Kalliomäki  
  Tarina kruunaa kuvan!
kuva 14.07.2018 14:50 Reino Kalliomäki  
  Jukan hyvän käsialan tunnistaa jo pikkukuvasta!
kuva 13.07.2018 23:26 Perttu Karttunen  
  Hienoa toimintaa tiekunnalta tämä, arvostan.
kuva 13.07.2018 23:00 Mika Kärki  
  Oli kiva saada tiekin kuntoon ja vesakot pois sen ympäriltä. Pieniä yksityiskohtia voisi vielä ympäristössä parantaa, mutta tiekunnan toimitsijamiehenä olen tyytyväinen tulokseen. Nyt rautatiesilta on kaikkien nähtävänä ja nautittavana.
kuva 13.07.2018 19:48 Tuomas Pätäri  
  Upea kuva kurkineen! Junan pituuden ennalta tietäminen on (olisi) usein suuri etu sommittelun kannalta, tässä sitä tietoa on käytetty ansiokkaasti.
kuva 13.07.2018 15:17 Tuomo Ala-Keturi  
  Kiitoksia. Se on kyllä ihan totta, että monesti nämä upeat, vanhat ja massiiviset koneet näyttävät kuvissa ihan pieniltä. Varsinkin jos ne kuvataan sieltä laiturin puolelta.
kuva 13.07.2018 10:51 Heikki Piirainen  
  Nyt näkyy kun latasin uudestaan, helle oli varmaan jonkun bitin sulattanut.
kuva 13.07.2018 10:29 Pave Saarinen  
  Ihan nasta kuva. Olen sitä mieltä, että höyryveturista pitää saada isot pyörät ja liikuntakoneisto esille näkyviin. Usein laituri peittää näkymää ja Ukko on jotenkin lätsähtäneen näköinen. Myöskään edestä pitkällä telellä kuvattu ei ole hyvä kuvakulma, siinä näkyy vain musta möhkäle ja savua.
kuva 13.07.2018 07:59 Teppo Niemi  
  Esim. Haapamäki kuuluu juuri näihin 'kasteluviskureihin'. Eli sepelivaunut on kasteltu kuormauksen jälkeen pölyn vähentämisen vuoksi. Ja ainakin siinä oli verkostosta tulevaa vettä rajoitettu huomattavasti, jotenka veturien vesitys siitä oli toivottoman hidasta.
Muistaakseni näitä 'kasteluviskureita' oli myös Pieksämäellä (laskumäen luona) ja Toijalassa (talliraiteella). Raiteen tukikerrokseen kertynyt lietemäinen maa kertoi asiasta....
kuva 13.07.2018 05:28 Roope Prusila  
  Täällä näkyy pikkukuva mustana, kun avaa kuvan kokonaan niin näkyy kuten pitää.
kuva 13.07.2018 01:03 Heikki Piirainen  
  Huomasin. Ehkäpä asia selviää, kunhan ylläpito herää yöuniltaan. ☺
kuva 13.07.2018 00:58 Olli Aalto  
  Ei näy kuin mustaa tässä.
kuva 12.07.2018 20:09 Mikko Herpman  
  Joissain kastelutarkoituksissa, kaiketi on johdettu vettä paikallisesta verkostosta senkin jälkeen kun varsinainen höyryvetureiden vesitystarve oli jo loppunut..

Ei kyllä ole varmaa tietoa missä näin olisi tehty, mutta muistan varmana kuulopuheena että viskurista on kasteltu sora/sepelijunia pölyämisen vähentämiseksi.. Täältähän aikanaan kuljetettiin turvetta, mutta olisiko sen kasteluun ollut tarvetta...
kuva 12.07.2018 17:00 Esa J. Rintamäki  
  Alavuden vesitornihan on purettu jo ajat sitten.
kuva 12.07.2018 15:17 Jimi Lappalainen  
  Sininen juna.
kuva 12.07.2018 14:57 Hannu Lehikoinen  
  Jos ollaan ihan tarkkoja, niin linkitetyn kuvan kommenteissa ei oteta kantaa aukiajettavien vaihteiden käyttöönottoon vaan asetinlaitteisiin. Seinäjoen puoleisen pään vaihde tuli koekäyttöön aukiajettavana ennen Haapamäen puoleisen pään vaihdetta. Silloin asetinlaitteena oli vielä kampiasetinlaite. Vaihdetta ei tietenkään voinut enää kääntää asetinlaitteella tässä vaiheessa. Koekäyttö alkoi jossain vaiheessa vuosien 1994 ja 1998 välillä. Muistaako joku milloin Haapamäen pään vaihde muutettiin aukiajettavaksi? Oliko se vuonna 1998 Mipron protoasetinlaitteen tultua käyttöön?

Pihlajavesi oli miehitetty kohtausten aikana vuoteen 1998 saakka. Vuorot oli yhdistetty Haapamäen asemamiesvuoroihin.
kuva 12.07.2018 13:20 Erkki Nuutio  
  Rautatiekirjakaupan 75-vuotiskirjassa (1985, 272 s.) "Rautakirjalla on puolensa" (s. 16-17) kerrotaan yhtiön järjestäneen vuonna 1915 kioskikilpailun. Voittaja oli arkkitehti Birger Brunila, jonka kilpailupiirustukseen (kirjassa) kuvan kioski ja lukuisat muut vastaavat perustuvat.
Kioski yleisestikin ja erityisesti tuo päälle heitetty hattu tavoitteli ehkä klassista tyyliä, mutta edusti mielestäni enemmänkin tyylittömyyttä. Sitä ja pelkistymättömyyttä kuvaa myös ikäänkuin jälkiajatuksena syntynyt, jo piirustuksessa näkyvä lippa.

Ensimmäiset Brunila-kioskit pystytettiin noin vuonna 1920. Funktionalistinen, isoilla ikkunoilla ja koko etusivun isolla katoksella varustettu seuraava vakioitu ulkokioskimalli tuli 1937, ensimmäiseksi Hyvinkäälle. Sitä seuraava tuli kai vuonna 1949. Näin sanoo Rautatiekirjakauppa Oy 1910-1970 (1970, 236 s.)
Lehti- ja kirjakauppa rautateillä ja muualla - Rautatiekirjakauppa 1910-1935 (1935, 26 s.) esittää kuvissa erilaiset vanhimmat ulkokioskimallit, mm. oheisen kuvan mallista pelkistyneen kioskin. Pelkistynyt malli (ei hattua, pelkistynyt katos ympäriinsä) mainitaan kuvassa silloista käytäntöä vastaavaksi, liikuteltavaksi kioskiksi.

Asiaa käsittelee myös Anne Mäkisen Kioski - kipari kiska - snagari Helsingin kioskeja 1800- ja 1900-luvuilla (Hgin Kaup.mus., tutkimuksia ja rapotteja 1/2003 sekä Petri kirjoittamassaan Pienoismalli 7/02 s. 40-43 rakennusohjeessa "Aseman lehtikioski 1920-luvun tyyliin". Kioski vastasi lähinnä Rautatiekirjakaupan vuoden 1935 kirjasessa esitettyä.

Sanoisin että oheinen kuva olisi 1920-luvun puolivälin vaiheilta.
kuva 12.07.2018 12:15 Pekka Hakkarainen  
  Kuvasin Gbln vaunuja kun sattui kohdalle ja on H0-mittakaavassa ajankohtainen aihe itselleni, tekeillä 5 vaunua omalle radalle.
kuva 12.07.2018 11:50 Kurt Ristniemi  
  Rautatiekirjakaupan kioskissa on ilmeisesti jälkikäteen lisätty lippa asiakkaan suojana? Niinpä liikekilpi onkin pitänyt kiinnittää julkisivun sijasta lipan reunaan. Vai olisikohan kyseessä netistä yleisemmin löytyvän tämäntyyppisen mallin prototyyppi tai esiaste elikäs edeltäjä?

Nimittäin kun netistä kuvia katselee, yleisilmeeltään samankaltaisissa kioskeissa on asiakasrajapinnan yllä oleva räystäs tehty pitemmäksi, niin että se suojaa asiakasta vaikkapa sateelta. Miltään muulta se tuskin sitten suojaakaan. Ks. esim. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19660923_58

Mutta mikä on tuo katon harjan ylle kohoava näyttävä ja koristeellinen huippu? Hormisto, vai muuten vaan koriste? Kamiinan torvihan näkyy nousevan vasemman lappeen läpi. Kuvakokelman kuvassa torvi on oikealla puolella.

Lieneekö missään Rautatiekirjakaupan kioskien historiikkia?
kuva 12.07.2018 11:26 Mikko Herpman  
  Hieno kuva, hieman erikoisesti nuo viskurit. Lähempihän hoitelee 1 ja 2 raiteet, taaempi 2 ja 3. Eli raiteella 2 on ollut kaksi vedenottopaikkaa, mikseiköhän tuo taaempi ole sijoitettu raiteiden 3 ja 4 väliin. Mahtavatko olla alkuperäisillä paikoillaan?
Vanhassa ratapihakaaviossa näyttäisi olevan vain yksi viskuri.. Joten voisikohan olla että toinen on tuotu jälkeenpäin ja asennettu tuohon, voisiko olla että vaikkapa turvejunan kasteluun, ja/tai soran..
kuva 12.07.2018 10:37 Teppo Niemi  
  Lapalionlammen penkereen itäpäästä: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/3/3614/361409/361409_1970_ei_rajoja.jpg